KASVUA JA TYÖLLISYYTTÄ

02 15 VISIT FINLANDIN ASIAKASLEHTI KASVUA JA TYÖLLISYYTTÄ Matkailusektorilla valoisat näkymät POWERPARK UNELMASTA MENESTYKSEEN KATSE KOHTI SAKSAN MARKKINOITA GALLUPISSA MAAKUNTAJOHTAJIA

ILTA KEMIÖN SAARISTOSSA Kuva Taipale Brothers VISIT FINLAND MEDIAPANKKI KÄYTÖSSÄSI LUE LISÄÄ: www.visitfinland.fi â Markkinointi ja myynti â Mediapankki Rekisteröidy englanninkieliseen materiaalipankkiin osoitteessa imagebank.visitfinland.com. Tervetuloa tutustumaan! 2 Matkailusilmä

Matkailusilmä 3

4 s. 24 S. 90 S. 88 S. 74 S. 86 S. 28 S. 36 S. 72 S. 50 s. 18 S. 82 S. 20 S. 66 S. 48 S. 30 S. 26 S. 58 SISÄLTÖ 15 HUVIVALTIO POWERPARK syntyi yhden miehen unelmasta. Tänä vuonna se palkittiin Vuoden Kotimaan Matkailuyrityksenä. 24 20 18 16 14 12 10 2007 2013 2025 TIESITKÖ, ETTÄ BKT:sta 3,0* % Matkailuun kulutettiin Suomessa vuonna 2013 14,4 miljardia euroa? Meidän on pystyttävä kertomaan, että Matkailu on yksi maailman nopeimmin kasvavista elinkeinoista Suomessa on niin puhdasta, että lapset syövät lunta. Mari-Kaisa Brander, Team Finlandin viestintäpäällikkö 10 18 U р e R л t Oslo Kopenhagen Schweden Polarkreis Stockholm Nordkap Norwegen Helsinki Rovaniemi Finnland Suomi kiertomatkojen etapiksi 4 Matkailusilmä

POWERPARK UNELMASTA MENESTYKSEEN KATSE KOHTI SAKSAN MARKKINOITA GALLUPISSA MAAKUNTAJOHTAJIA 02 02 15 VISIT FINLANDIN ASIAKASLEHTI KASVUA JA TYÖLLISYYTTÄ Matkailusektorilla valoisat näkymät PÄÄKIRJOITUS Jaakko Lehtonen 15 02 Ilta Kemiön saaristossa 05 Pääkirjoitus Häämatkoista uusi segmentti? 06 Silmäiltyä 10 Kansainvälisen matkailun kasvu jatkuu vahvana 13 Työllistääkö matkailu maakunnissa? 15 Työtä huvin vuoksi 18 Suomi kiertomatkojen etappina 20 Saksan markkinat kolmannessa murroksessa 22 Vuoropuhelu Työelämä opettaa 24 Vieraskynä Suomessa tehty, maailmalla myyty 25 VF:n kuulumisia PÄÄTOIMITTAJA Jari Ahjoharju, jari.ahjoharju@visitfinland.com TOIMITUS Visit Finland (Finpro ry), PL 358, 00181 Helsinki, p. 020 469 51 www.visitfinland.fi, matkailusilma@visitfinland.com ULKOASU JA TAITTO OS/G Viestintä, p. 0207 806 800, www.osgviestinta.fi KANNEN KUVA Jussi Hellstén PAINO Jaakkoo-Taara PAINOSMÄÄRÄ 3 200 KUVAPANKIT imagebank.visitfinland.com, Dreamstime OSOITEMUUTOKSET Anne Veini, anne.veini@visitfinland.com OSOITEREKISTERI Visit Finlandin asiakasrekisteri. Matkailusilmä ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. ISSN-L 0355-5194 ISSN 0355-5194 (Painettu) ISSN 2242-9859 (Verkkojulkaisu) Aikauslehtien Liiton jäsenlehti HÄÄMATKOISTA UUSI SEGMENTTI? ON AIKA TAVANOMAISTA, että vastavihitty pariskunta tekee häämatkan heti häiden jälkeen. Häämatkaa suunniteltaessa tulee huomioida pariskunnan toiveet ja erityisvaatimukset. Ajatellaanpa vaikka Romeota ja Juliaa, jotka tosin eivät tainneet avioon saakka ehtiäkään. Mutta jos olisivat ehtineet, olisi Julian ikä, 12 v, rajoittanut ainakin häämatkabailauksen limpparilinjalle. Toista äärireunaa edusti prinsessa Ruusunen, joka oli 115-vuotias vihille mennessään. Hänhän oli 15-vuotias, kun nukahti sadan vuoden uneen. Ei 115 vuoden kypsässä iässä enää jaksa kovin kummoisia maailmanympärimatkoja. Häämatkan tulisi olla ilon ja onnen aikaa, myös virolaisille, vaikka viroksi häämatka onkin pulmareis. Tosin kävihän tunnetulle suomalaiselle melontavoittajallekin viikon häämatkalla niin, että kun palattiin Helsinki-Vantaalle, kumpikin otti oman taksin eri osoitteisiin. Meloja kommentoi: minulla ei ole siitä avioliitosta mitään hyvää sanottavaa. Häämatkat ulkomailta Suomeen ovat pieni mutta kasvava segmentti. Erityisesti japanilaiset harrastavat niitä. Japanilaisten mystiikkaan taipuvaista mieltä kiehtovat revontulet, jotka varmistavat poikalapsen saamisen. Teho paranee, jos majoitutaan iglussa, jonka katon läpi taivaan leiskunta näkyy. Toisinaan parit jopa vihitään Suomessa, eksoottisissa puitteissa, kuten vaikkapa jääkappelissa. Papereitten kerääminen laillisen avioliiton aikaansaamiseksi on työlästä, mutta vaivan arvoista. Hääpari harvoin matkustaa yksin, vaan mukana on sukua tai kavereita. Häämatkalla ei myöskään pihtailla rahaa, joten hääseurue on Suomellekin tuottoisampi sakki kuin tavallinen matkailijaporukka. Myös sammaleenkatsomisharrastajat saapuvat Suomeen harrastematkoilleen. Mutta heitä on vähemmän kuin vihille meneviä. Siksi lienee fiksumpaa kehittää häämatkailua. Matkailusilmä 5

SILMÄILTYÄ Koonneet Jari Ahjoharju ja Pirkko Soininen 3xKIRJA Kaloista esitellään tuntomerkit, elintavat, ravinto, kasvu ja lisääntymiskäyttäytyminen. Sakke Yrjölä, Hannu Lehtonen ja Kari Nyberg SUOMEN KALAT NÄYTTÄVÄ TIETOTEOS Suomen kalat opettaa tunnistamaan kaikki vesistöjemme 71 vakituista kalalajia sekä satunnaiset vierailijat. Kirjan on kuvittanut palkittu graafikko Sakke Yrjölä, joka saalisti eri kalalajeja piirrostensa malliksi kolmen vuoden ajan ympäri Suomea. Kirja kertoo, kuinka maamme kalalajisto on aikojen saatossa muotoutunut, millaisessa elinympäristössä lajit viihtyvät ja miten ne risteytyvät keskenään. Kaloista esitellään tuntomerkit, elintavat, ravinto, kasvu ja lisääntymiskäyttäytyminen. Tietoa havainnollistavat piirrosten lisäksi valokuvat, kartat ja taulukot. Kaikki Suomen kalat ovat syötäviä. Moni herkullinen kala jää kuitenkin hyödyntämättä keittiössä. Kun mökkiverkosta löytyy ruutana, pasuri, toutain tai vimpa, kirja opastaa, kannattaako siitä tehdä keittoa, pyöryköitä vai pitäisikö se ehkä graavata tai savustaa. (Nemo 2015) Kirjan kuvat liittyvät kauniisiin maisemiin, satamiin, vauhdikkaaseen purjehdukseen, säähän, ruokaan ja muihin purjehduksen teemoihin. Pirkka Aalto, Mika Asikainen ja Jan Södersved LAPIN-VAELTAJAN LINTUOPAS SUOMEN LATU ja BirdLife Suomi ovat julkaisseet kevyen 34-sivuisen Lapin-vaeltajan lintuoppaan. Opas esittelee valokuvin ja tekstein 60 tyypillistä Lapissa vastaan tulevaa lintulajia. Joka lajista on esitetty myös vuosijana, joka kuvaa, mihin aikaan vuodesta lajin voi havaita Lapissa. Oppaan tekstit on kirjoitettu vaeltajan näkökulmasta. Opas ei edellytä, että vaeltajalla olisi kaukoputkea tai edes kiikariakaan matkassa. Lajiteksteissä on esitelty myös tunnistusta helpottavia lajien käyttäytymistapoja. Opas on painettu kestävälle paperille, jotta se kestäisi paremmin rinkassa kuljetusta. Lapin-vaeltajan lintuopasta myyvät Sporttikauppa (www.suomenlatu.fi/kauppa) ja Lintuvaruste (www.lintuvaruste.fi). Antti Hannula SAILING IN FINLAND SAILING IN FINLAND pohjautuu Hannulan 15 vuoden aikana Suomen saaristossa ottamille tuhansille ja tuhansille valokuville. Valitsin kirjaan reilut 230 kuvaa, jotka liittyvät kauniisiin maisemiin, satamiin, vauhdikkaaseen purjehdukseen, säähän, ruokaan ja muihin purjehduksen teemoihin. Vuosien aikana olen myös päässyt keskustelemaan todella monen Suomeen saapuneen ulkolaisen purjehtijan kanssa. Näiden keskustelujen ja omien havaintojen perusteella syntyi ajatus tehdä kirja, joka yhdistäisi kauniit valokuvat käytännön neuvoihin. Kirjan sisältö on monipuolinen ja tarkoituksellisesti sisältää tietoa myös ympäristönsuojelusta, laiturietiketistä ja jokamiehen oikeuksista. Kirjan tarkoituksena on auttaa Suomeen purjehtimaan tulevaa tai sellaista harkitsevaa suunnittelemaan matkansa siten, että siitä saa mahdollisimman paljon irti. Kirjasta on olemassa kovakantinen printtiversio sekä sähköiset kirjat Amazonin ja Applen nettikaupoissa. 6 Matkailusilmä

MODERN SKY HELSINKI on uusi urbaani festivaali, joka järjestetään ensimmäistä kertaa Euroopassa 28. 29.8.2015 pitopaikkana Helsinki. Tarjolla on aasialaista ja pohjoismaista vaihtoehtomusiikkia ja muita kulttuuri-ilmiöitä. Modern Sky on Kiinan suurin festivaalijärjestäjä, joka järjestää tänä vuonna lähes 30 suurta musiikkifestivaalia Kiinassa. Nyt yritys järjestää ensimmäisen tapahtumansa Euroopassa ja pitopaikaksi valikoitui Helsinki. modernskyfestivalhki.com ãvuoden 2015 hiihtokeskus Messilä on eteläisen Suomen suurin laskettelukeskus, joka kerää laskijoita laajalta alueelta. MESSILÄ VALITTIIN VUODEN HIIHTOKESKUKSEKSI VUODEN 2015 HIIHTOKESKUS on Messilä, vuoden lähikeskus Solvalla-Swinghill ja vuoden hiihtokoulu Sotkan hiihtokoulu. Messilässä yhdistyvät historiallinen miljöö, mainiot rinteet, laadukas palvelu ja modernit toimintatavat. Messilä taitaa esimerkiksi sosiaalisen median hyödyntämisen, minkä merkitys alalla kasvaa jatkuvasti. Solvalla-Swinghill on aktiivinen ja monipuolinen lähikeskus, joka sijaitsee alle 40 kilometrin päässä Helsingin keskustasta. Sotkan hiihtokoulu Kauhajoella näyttää, että pienikin hiihtokoulu voi saada suuria aikaan. Se on aktiivinen ympärivuotinen toimija alueellaan. Tämä vuotuinen kilpailu on toimialalle merkittävä. Palkitut hiihtokeskukset saavat ansaitun tunnustuksen hyvin tehdystä työstä. Tämä motivoi myös muita keskuksia kehittämään toimintaansa jatkuvasti ja pitkäjänteisesti, mikä on alan kehityksen kannalta erittäin tärkeää, sanoo Finpro ry Visit Finlandin matkailujohtaja Jaakko Lehtonen, joka toimi valintaraadin puheenjohtajana. MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUT MaRa, Palvelualojen ammattiliitto PAM ja Suomen matkailuorganisaatioiden yhdistys SUOMA toivat Olet jo perillä -kampanjassa esiin Suomea monipuolisena ja elämyksellisenä matkakohteena sekä kertovat kotimaisen matkailun yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. oletjoperilla.fi, #lomallasuomessa S-RYHMÄÄN KUULUVAN Sokotel Oy:n hotellit Radisson Blu ja Sokos Hotellit ovat ensimmäisinä hotellitoimijoina Suomessa saaneet Green Key -sertifikaatit. Green Key on kansainvälinen ympäristömerkki, joka edistää kestävää matkailua. greenkey.fi KÄYTTÖÖN UUDET TURVALLISUUS TYÖKALUT LISÄÄ TYÖKALUJA TURVALLISUUTEEN: www.visitfinland.fi/news/tyokaluja-turvallisuuteen PIENILLE JA KESKISUURILLE matkailuyrityksille on suunnattu uudet käytännönläheiset sähköiset työkalut. Ne ovat vapaasti yritysten käytettävissä sivustolla www. matkailunturvallisuustyokalut.fi. Sivusto on toteutettu yhteistyössä viranomaisten, yritysten, järjestöjen ja oppilaitosten kanssa. Ne on kehitetty EAKR-rahoitteisessa Lapin matkailun turvallisuusjärjestelmä turvallisuusnormisto ja verkoston pysyvyys 2012 2015 hankkeessa. Turvallisuustyökalut antavat konkreettisen mallin ennakoivaan turvallisuustyöhön, riskien hallintaan, turvallisuuden omavalvontaan ja laadun kehittämiseen. Työkalujen avulla yritykset voivat todentaa niin lakisääteiset velvoitteet kuin omat hyvät käytänteet sekä dokumentoida ne kätevästi. Yritys säästää aikaa, vaivaa ja rahaa osoittamalla tehdyn turvallisuustyön sekä asiakkaille että yhteistyökumppaneille. Työkaluja voi hyödyntää päivittäisessä turvallisuuden hallinnassa erityisesti majoitus-, ravintola- ja ohjelmapalveluissa. AIEMMIN TURKU TOURING -nimellä tunnettu alueorganisaatio käyttää nyt markkinointinimeä Visit Turku. Nimenmuutokseen on päädytty selkeyden vuoksi. visitturku.fi SAVONLINNAN SEUDULLA on käynnistynyt liikuntamatkailun tuotteistamiseen ja tehostamiseen liittyvä verkostohanke. Verkostossa ovat alkuvaiheessa mukana Tanhuvaaran Urheiluopisto, Kruunupuisto, matkailukeskus Harjun Portti, Kerigolf, Rantasalmi Golf, SaimaaHoliday Oravi, Sulkavan kunta, Sulkavan Suursoudut, Savonlinnan kaupungin vapaaaikatoimi ja Savonlinnan Seudun Liikunta. Matkailusilmä 7

SILMÄILTYÄ LAINATTUA Etenkään ulkomaalaisille sää ei ole tärkein, vaan luonto ja fiilis. Saimaan Vuokravenho -yhtiön toimitusjohtaja Harri Niskanen Helsingin Sanomissa 17.5. UUSIMAA TÄYNNÄ KULTTUURIHISTORIALLISIA TEITÄ JA REITTEJÄ UUDELLAMAALLA KULKEE monta kulttuurihistoriallisesti arvokasta tietä. Uudenmaan liitto selvitti maakunnan kulttuuriteiden historiaa ja nykytilaa. Lopputulos kokoaa yksiin kansiin yleistiedot ja reittikuvaukset maakunnan kulttuuriteistä. Historiallisten nähtävyyksien lisäksi erityyppiset tiet antavat hyvän käsityksen Uudenmaan maaston ja maisemien vaihtelevuudesta. Reitteihin on helppo tutustua joko polkemalla, patikoimalla tai autoilemalla. Maakunnan tunnetuimmat kulttuuritiet ovat Kuninkaantie sekä kolme Hämeestä rannikolle vievää keskiaikaista tietä. Näiden lisäksi selvitys esittelee joukon vähemmän tunnettuja paikallisia helmiä, jotka soveltuvat mainiosti lähimatkailuun. Uudenmaan liiton selvitys Tien päällä Uudenmaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaat tiet ja reitit tarjoaa yleistiedot ja reittikuvaukset maakunnan kulttuuriteistä kenelle tahansa kiinnostuneelle. Selvityksen on laatinut maisema-arkkitehti yo Oula Rahkonen Aalto-yliopistosta. LAPIN LENTOYHTEYDET PARANEVAT LUFTHANSA AVAA talvikaudella 2015 2016 reitin Kittilän lentoasemalta Müncheniin Saksaan. Lennot operoidaan Airbusin A320/A319 -koneilla kerran viikossa lauantaisin joulukuusta maaliskuuhun. Ensimmäinen lento Kittilän ja Münchenin välillä lennetään 19. joulukuuta. Lentoaika Münchenistä Kittilään on noin 3,5 tuntia. Uuden viikoittaisen reittiyhteyden saamisessa Lappiin ovat olleet yhteistyössä Finavia, Visit Finland ja Levin alueen matkailutoimijat. Lufthansan uusi reitti ensi talvelle on valtavan hieno uutinen paitsi meille Finaviassa, myös Lapin matkailuelinkeinolle. Tämä reittiavaus on hyvä esimerkki siitä, miten iso merkitys on alueellisten matkailutoimijoiden sitoutumisessa lentoliikenteen kehittämiseen, sanoo johtaja Joni Sundelin Finavia Oyj:stä. Münchenin lentoasema on Keski-Euroopassa merkittävä lentoliikenteen solmukohta, josta on jatkolentoyhteyksiä kymmeniin kohteisiin. Helsinki-Vantaan lentoyhteydet mukaan luettuna Kittilän saavutettavuus on talvikaudella 2015 2016 aivan omaa luokkaansa. NORDIC BLOGGERS EXPERIENCE EVENTO AWARDSIN VOITTOON MATKAMESSUJEN JÄRJESTÄMÄ kansainvälinen bloggaajaohjelma Nordic Bloggers Experience on voittanut lanseeraus/promootio -sarjan Suomen merkittävimmässä tapahtumakilpailussa Evento Awardseissa. Nordic Bloggers Experiencen (NBE) toteuttamisesta vastaa Kohtaamistoimisto Innastus Oy. Ohjelma on toteutettu tiiviissä yhteistyössä Visit Finlandin ja Visit Helsingin kanssa. Matkamessujen bloggaajaohjelman tulokset kertovat Suomen mittakaavassa huikeasta onnistumisesta. Nyt toista kertaa järjestetty Nordic Bloggers Experience moninkertaisti tehonsa tänä vuonna eri sosiaalisen median kanavissa. Aihetunnisteella #nbefinland tavoitettiin Twitterissä jopa 25 miljoonaa seuraajaa yli 5 000 twiitillä. Bloggaajien seuraajat olivat erittäin sitoutuneita ja kiinnostuneita kampanjan aikana julkaistusta materiaalista. Instagramissa jaettiin yli 1 600 kuvaa, jotka keräsivät lähes 260 000 tykkäystä ja yli 10 000 kommenttia. Tällä kertaa mukana oli myös useita videobloggaajia, joiden toteuttamissa kymmenissä videotarinoissa Matkamessujen, Helsingin ja Suomen tunnelma välittyy kymmenille tuhansille seuraajille. nbe.fi UNIONPAY-KORTIT SUOMEEN UNIONPAY-KORTTEJA VOIDAAN nyt vastaanottaa joissakin suomalaisissa liikkeissä. Ratkaisu soveltuu erityisesti pienehköille liikkeille, jotka käyttävän niin sanottuja stand-alone-maksupäätteitä. Hanke on edennyt jo tuotantopilottivaiheeseen, ja kortit käyvät Helsinki-Vantaan lentoaseman duty free -myymälöissä. Pilotin jälkeen UnionPay-kortteja vastaanottavien kauppiaiden verkostoa tullaan aktiivisesti laajentamaan. nets.eu 8 Matkailusilmä

欢 迎 来 到 野 生 泰 加 林! 一 个 纯 天 然 的 世 界 SUOMALAISILLE PALKINTOJA CHINESE TOURIST WELCOME AWARDS 2015 -TAPAHTUMASSA COTTM 2015 -MESSUILLA Pekingissä kaksi suomalaista ja yksi virolainen firma sijoittuivat Chinese Tourist Welcome Awards -kilpailussa kolmen parhaan joukkoon eri kategorioissa seuraavasti: Markkinointi-kategoriassa Wild Taiga Kainuusta sai hopeaa. Wild Taiga on aloittanut Kiina-viennin koulutussarjalla perehtyen muun muassa kiinalaiseen ruoka-ja tapakulttuuriin sekä markkinointiin. Yhteismarkkinoinnissa on mukana 60 kainuulaista yritystä. Levin Matkailu Oy voitti pronssia Media ja Internet -kategoriassa. Levin Matkailu Oy on uudistanut internet-sivujaan huomioiden kiinalaiset matkailijat. Levin yleinen imagoesite painetaan kiinaksi. Levin alueella on myös toteutettu ensimmäinen Cottrin Chinese Tourist Welcome -koulutus. Tallink-Silja voitti pronssia Yleisessä kategoriassa, jossa kilpailuraati arvosti yritysten ja matkailualueiden pidempää panostusta Kiinan markkinoille. Tallink-Silja on panostanut Kiinan markkinoihin muun muassa palkkaamalla kiinankielentaitoista henkilökuntaa hoitamaan kiinalaisten matkustamista aluksillaan Chinese Tourist Award jaettiin nyt 11. kerran ja koskaan aikaisemmin ei ole voittoa tullut Suomelle samassa mittakaavassa. Palkinnon myöntää Chinese Outbound Tourism Research Institute (COTRI). POHJOINEN REITTI VETÄÄ OULU-LUULAJA-TROMSSA -REITTI on kasvattanut alkuvuoden aikana suosiotaan. Matkustajia on nykyisin reilut 300 kuukaudessa ja vuoroja viikossa viisi. Reitti avautui tammikuussa. Oulun kaupunki, Luulajan maakäräjät ja Tromssan aluehallinto ovat sitoutuneet rahoittamaan reittiä viiden vuoden ajan. Reittiä varten ne perustivat yhdessä Luulajan kauppakamarin kanssa Arctic Airlink -lentoyhtiön. Reitin toivotaan lisäävän muun muassa pohjoisen korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten välistä yhteistyötä ja vilkastuttavan matkailua. Lentoaika Oulusta Luulajaan on 40 minuuttia ja Luulajasta Tromssaan tunti 20 minuuttia. METSÄHALLITUS SULKEE RANTASALMELLA VUODESTA 1994 TOIMINEEN LINNANSAAREN LUONTOKESKUS OSKARIN. KONTTIHOTELLI KIERTÄÄ SUOMEA KONTTIIN RAKENNETTU Scandic To Go -hotellihuone kiertää ympäri kesäistä Suomea ja vierailee viidellä eri paikkakunnalla. Ainutlaatuinen hotellielämys on mahdollista viettää niin keskellä vilkasta kaupunkia kuin luonnon helmassa, veden äärellä. Scandic To Go saapuu kesällä Tammisaareen, Jämsän Himokselle, Savonlinnaan, Tampereelle ja Turkuun. EUROOPAN MATKAILU- VUODELLA HYVÄ STARTTI KULUVAN VUODEN ensimmäiset kuukaudet näyttävät hyvää starttia matkailuvuodelle 2015, kertoo Euroopan matkailukomission ETC:n tuore kvartaaliraportti. Alkuvuosi on sujunut positiivisesti useimpien Euroopan matkakohteiden raportoidessa kasvua edellisvuodesta. Näkymät koko vuodellekin näyttävät hyviltä: Euroopan talousnäkymät ovat hieman parantuneet, millä on vaikutuksensa myös matkailukysyntään. ETC arvioi kuitenkin, että koko vuoden kasvu jää noin prosenttiin. Maailman matkailujärjestö UNWTO on kasvuarvioissaan optimistisempi ja ennustaa 3 4 prosentin kasvua tälle vuodelle. Euroopan kasvuodotukset perustuvat sisämarkkinoihin. Huomio kiinnittyy erityisesti Euroopan suuriin maihin Saksaan, Iso-Britanniaan ja Ranskaan, joilta odotetaan merkittävää kasvua. Erityisesti Saksan talous jatkaa vahvaa kasvuaan, sillä se hyötyy eniten heikon euron vauhdittamasta viennistä, öljyn matalasta hinnasta sekä ostovoiman kasvusta. Myös Iso-Britannian keskeisimmät makrotalouden indikaattorit viittaavat merkittävään kasvupyrähdykseen. Useimmat Euroopan matkakohteet raportoivatkin hyviä saapumis- ja yöpymislukuja näistä kolmesta suuresta maasta. Kaukomarkkinat ovat Euroopalle tärkeitä kasvun moottoreita tänäkin vuonna. Erityisesti elpyvälle Yhdysvalloille Eurooppa on houkutteleva kohde edullisen valuuttakurssin, turvallisuuden, Schengen-alueen liikkumisvapauden sekä monipuolisen kulttuuritarjonnan ansiosta. Venäjä säilyi merkittävänä lähtömaana Euroopan matkakohteille, vaikka suurin osa raportoikin dramaattista laskua venäläismatkailijoiden määrissä. Heikkenevästä ruplasta aiheutuva inflaatio, matala öljyn hinta ja poliittinen konflikti vaikuttavat bkt:hen ja myös matkailuun. Kiinan talouskasvun hidastumisella ei ole ollut havaittavaa vaikutusta ulkomaan matkailuun. Kiinalaisten matkailu Eurooppaan kasvoi viime vuonna yli 17 prosenttia. Vaikka kasvua on ollut jo viidettä vuotta peräkkäin, oli kiinalaisten osuus saapumisista Eurooppaan kuitenkin vielä vain 1,5 prosenttia. Matkailusilmä 9

KANSAINVÄLISEN MATKAILUN KASVU JATKUU VAHVANA Teksti Timo Lappi Kuvat Timo Niemi ja Visit Finland Kirjoittaja on Matkailija- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimitusjohtaja Matkailu on yksi maailman nopeimmin kasvavista elinkeinoista. Edes Lehman Brothersin konkurssi syksyllä 2008 ei hiljentänyt matkailun kasvuvauhtia. Kansainvälinen, vähintään yhden yöpymisen sisältänyt matkailu on kasvanut viime vuosina 3 5 prosentin vuosivauhtia. 10 Matkailusilmä

Suomella on erinomaiset mahdollisuudet matkailun kasvuun. 20 18 BKT:sta 3,0* % YK:n matkailuorganisaatio UNWTO ennustaa kansainvälisen matkailun kasvavan 1,1 miljardista (vuosi 2014) matkasta 1,8 miljardiin (vuonna 2030) matkaan. Suurimmat lähtömaat ovat Aasian nousevat taloudet ja kehittyvät maat. Eurooppa säilyy merkittävimpänä matkakohteena, mutta sen suhteellinen osuus matkailijavirroista pienenee. Suomeen ulkomailta suuntautuva matkailu on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana suotuisasti aina vuoden 2013 loppukuukausiin saakka. Kasvu on perustunut etenkin venäläisten kiinnostukseen matkustaa Suomeen. Venäjän talouden alamäki ja siitä aiheutuva ruplan heikentyminen sekä Ukrainan kriisi ovat vähentäneet merkittävästi venäläisten yöpymisen sisältävää matkailua. Venäläisten jättämää aukkoa on onnistuttu jossakin määrin paikkaamaan muista lähtömaista saapuvien asiakkaiden määrän kasvulla. SUOMELLA ON erinomaiset mahdollisuudet matkailun kasvuun. Suurin mahdol - li suus matkailijoiden määrän kasvattamiseksi on pidemmällä aikavälillä edelleenkin Venäjältä ja Aasiasta. Myös muut Pohjoismaat ovat kiinnostavia lähtömaita. Kun vertaa Suomea ja Ruotsia matkailumaana ja sitä, miksi Ruotsi on meitä niin paljon edellä, tärkein syy on Ruotsin suosio matkailukohteena muissa Pohjoismaissa. Kun Suomessa oli vuonna 2014 yhteensä 19 miljoonaa yöpymistä, Ruotsissa niitä oli 56 miljoonaa. Ruotsi tarjoaa oivallisen vertailukohdan siitä, miten suuri vaikutus poliittisilla päätöksillä on matkailu- ja ravintola-alaan. Ruotsissa on vuodesta 2006 lähtien panostettu voimakkaasti työvoimavaltaisten toimialojen työllisyyden tukemiseen. Ruotsissa toimineet kaksi peräkkäistä porvarikoalitiota alensivat tuntuvasti työstä saatujen tulojen verotusta, puolittivat alle 26-vuotiaiden työntekijöiden työnantajamaksut ja alensivat ravintolaruuan arvonlisäveroa 13 prosenttiyksiköllä 12 prosenttiin. Tulokset ovat erinomaiset. Matkailu- ja ravintola-alan palvelujen kysyntä ja työllisyys ovat kasvaneet Ruotsissa kohisten. Matkailu- ja ravintolaalalle on syntynyt vuodesta 2006 lukien 52 000 uutta työpaikkaa. Toimialan tulos oli viime vuonna kaikkien aikojen paras, ja erinomainen kysyntä on jatkunut myös tänä vuonna. 16 14 12 10 2007 2013 2025 MATKAILUN KOKONAISKYSYNTÄ 2013 14,4 mrd. Matkailutoimialat muodostavat 2,5 % Suomen BKT:sta, tämä on Kaksi kertaa enemmän kuin maa- ja metsätalous Puolitoista kertaa enemmän kuin elintarviketeollisuus Kasvua 31 % vuosina 2007 2013 * TEM-ennuste vuodelle 2015 MATKAILU TYÖLLISTI 2013 140 000 TYÖNTEKIJÄÄ Nuorten osuus työntekijöistä 30 % Alalle odotetaan 40 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä Työvoiman määrä kasvoi 7 % vuosina 2007 2013 Ala työllistää myös henkilöstövuokrausyritysten kautta 27 000 YRITYSTÄ 1000 uutta yritystä vuosina 2007 2013 Uusia yrityksiä syntyy eniten ohjelmapalveluihin Matkailualat työllistävät myös muiden alojen osaajia Matkailuelinkeinon merkitys korostuu syrjäisillä alueilla INVESTOINNIT Pääomasijoitukset 1,1 miljardia euroa Satojen miljoonien eurojen investoinnit hotelleihin 2013 2015 Lentoasemainvestoinnit 153 miljoonaa euroa vuonna 2014 Matkailusilmä 11

REKISTERÖIDYT YÖPYMISET SUOMESSA 2014 14,1 milj. kotimaista 5,7 milj. kansainvälistä ULKOMAISTEN REKISTERÖIDYT YÖPYMISET SUOMESSA 2014 Muut maat 2 460 500 Yhdysvallat 203 300 19,8 milj. 5,7 milj. Ranska 215 200 Iso-Britannia 446 400 Venäjä 1 339 200 Ruotsi 534 200 Saksa 498 400 MATKAILUALAT TYÖLLISTÄVÄT 140 000 henkilöä. Toimiala tarjoaa myös juuri aloittavalle hallitukselle keinon kääntää nuorisotyöttömyyttä pienemmäksi ja verotuloja suuremmiksi. Toimiala on erittäin työvoimavaltainen. Alle 26-vuotiaiden osuus työvoimasta on noin kolmannes. Esimerkiksi ravintolatoiminnassa työvoimakustannusten osuus liikevaihdosta on yli 30 prosenttia. Työvoimavaltaisuuden ansiosta toimialan edistämiseen suunnatut valtion panostukset tuottavat työpaikkoja enemmän kuin millään muulla suurella toimialalla. Toimiala on esittänyt puolueille, että se pystyy kilpailukykyisissä olosuhteissa luomaan 30 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä. Kasvun myötä valtio saisi satoja miljoonia euroja lisää verotuloja vuosittain. Veroja kertyy monesta verolajista ja eri lähteestä. Verotulot jäävät lisäksi Suomeen. Matkailu- ja ravintola-ala kerää valtiolle ja kunnille vuosittain yli 5 miljardin euron verotulot. MATKAILU ON myös niitä harvoja elinkeinoja, joka pystyy kasvamaan käytännössä kaikkialla Suomessa. Visit Finlandin markkinointia tukeva jako pääkaupunkiseutuun, merelliseen saaristoon, Järvi-Suomeen ja Lappiin kuvaa hyvin matkailualueidemme monipuolisuutta. Matkailu on noussut usean kunnan elinkeinostrategian kärkeen. Hyvänä esimerkkinä tästä on Etelä-Karjala, joka metsäteollisuuden vähentymisen myötä on satsannut voimakkaasti matkailun edistämiseen. Erityisen ilahduttavaa siellä on ollut, että alueen kunnat ovat puheiden lisäksi myös toiminnallaan osoittaneet matkailun tärkeyden ja edistäneet matkailuyritysten toimintaa. KUN ULKOMAAN matkailijat kuluttavat rahaa Suomessa, se on vientituloa. Ulkomainen matkailutulo on nykyisin yli neljä miljardia euroa vuodessa. Mahdollisuudet sen kasvattamiseen jopa seitsemään miljardiin on realistista reilun kymmenen vuoden aikavälillä. Kasvu ei kuitenkaan tule itsestään, vaan se edellyttää kovia panostuksia matkailualan yrityksiltä, valtiolta ja kunnilta. MATKAILUALA EI TARVITSE tukia, se tarvitsee kansainvälisesti kilpailukykyiset toimintaedellytykset. Hinnan merkitys matkakohteen valinnassa on erittäin tärkeä. Suomi on kallistunut viime vuosina kilpailijamaita enemmän muun muassa verojen korotusten vuoksi. Hintakilpailukyvyn parantaminen onkin tärkein yksittäinen toimenpide alan kasvun aikaansaamiseksi. Myös matkailumarkkinointiin ulkomailla tarvitaan lisää rahoitusta. Tarvitsemme uusia kärkiä markkinointiin. Guggenheimin museo olisi vetovoimainen kohde ja parantaisi Suomen ja Helsingin asemaa kilpailtaessa matkailijoista pohjoismaisten pääkaupunkien kanssa. YÖPYMISTEN SUHTEELLINEN MUUTOS Venäjä 17,4 % (1 339 200) Ruotsi +0,5 % (534 200) Saksa 0,6 % (498 400) Iso-Britannia 1,8 % (446 400) Ranska +0,4 % (215 200) Yhdysvallat +8,6 % (203 300) Muut maat +4,7 % (2 460 500) VIENTIIN RINNASTETTAVA MATKAILUTULO 2013 4,4 MRD. Kaksinkertaistunut 2000-luvulla Yli kaksi kertaa suurempi kuin terveysteknologian vienti Suurempi kuin Suomen kaikki korkean teknologian vienti yhteensä KOKONAISKULUTUKSEN JAKAUTUMINEN RAHANKÄYTTÖ VIERAILUA KOHDEN 1. Kiina 623 2. USA 500 3. Saksa 500 4. Ranska 452 5. Iso-Britannia 425 6. Italia 356 7. Japani 345 8. Venäjä 270 9. Ruotsi 207 Muut 41 % Venäjä 33 % KANSAINVÄLISET KONGRESSIT JÄTTIVÄT SUOMEEN 130 MILJ. Yhden kongressivieraan tulosvaikutus on 1 635 12 Matkailusilmä Iso-Britannia 4 % Japani 4 % Ruotsi 5 % Saksa 6 % Kiina 7 %

Teksti Matleena Merta Kuvat Maakuntaliitot TYÖLLISTÄÄKÖ MATKAILU MAAKUNNISSA? Haastattelimme kuutta maakuntajohtajaa ja kysyimme heiltä, miten matkailu työllistää heidän kotimaakunnassaan? Ja onko matkailulla kasvumahdollisuuksia? MATTI VIIALAINEN, maakuntajohtaja, Etelä-Karjala MATKAILULLA ON suuri merkitys Etelä- Karjalan alueella. Venäjän talouskasvu on vaikuttanut alueemme matkailuun erittäin suotuisasti ja pienestä notkahduksesta huolimatta positiivinen vaikutus näyttää jälleen jatkuvan. Venäjältä tulee Etelä-Karjalaan paljon ostos- ja vapaa-ajan matkailijoita. Matkailun ansiosta alueemme pystyy työllistämään ihmisiä monipuolisesti esimerkiksi asiakaspalvelun, kaupan, majoituksen ja ohjelmatarjonnan parissa. Uskon vahvasti investointivetoiseen kasvuun, ja olemmekin tehneet suuria investointeja esimerkiksi Rauha-Tiuruniemen alueelle sekä Lappeenrannan keskustaan. Matkailun suhteen hyödyntämättömiä mahdollisuuksia piilee ympärivuotisessa matkailussa. Tässä saavutettavuudella on suuri rooli. Jotta alueemme vetovoimaisuus kasvaisi entisestään, tarvitaan alueellisia lentokenttiä sekä lisää lentovuoroja ja rajanylityspaikkoja. Matkailun ansiosta alueemme pystyy työllistämään ihmisiä monipuolisesti. Tärkeimmät tavoitteemme matkailun suhteen liittyvät kansainvälisyyden kasvattamiseen. PENTTI MALINEN, maakuntajohtaja, Kainuu MEILLÄ ON Kainuussa monia hienoja kohteita ja aktiviteetteja. Esimerkiksi Vuokatti on ympärivuotisena perhematkailukeskuksena onnistunut kokonaisuus. Vuokatti sijaitsee ihan Sotkamon kirkonkylän kupeessa ja työllistää paljon ihmisiä. Meillä on Kiinassa matkailualan messuilla palkittu Wild Taiga, joka tekee hyvää työtä luontomatkailun parissa. Matkailun tuottama liikevaihto on kasvanut Kainuussa, mutta valitettavasti alan työllistävyys ei ole kasvanut vuoden 2008 jälkeen. Tärkeimmät tavoitteemme matkailun suhteen liittyvät kansainvälisyyden kasvattamiseen. Tässä hyvillä ja joustavilla liikenneyhteyksillä on suuri merkitys. Tulemme hiomaan laajempaa lentoliikennestrategiaa yhdessä Finnairin, Finavian ja Visit Finlandin kanssa. Haluaisimme päästä samaan tilanteeseen kuin Ruotsissa ja Norjassa, joissa liikenne alueellisilla lentokentillä on kasvanut. Valitettavasti Suomessa kehitys on viime aikoina näyttänyt menevän päinvastaiseen suuntaan. Kiina on meille merkittävä markkinointialue, ja sujuvalla lentoliikenteellä pystymme lisäämään alueemme vetovoimaisuutta. Kainuulla ei ole olemassa yhtä laajaa maakunnan kattavaa markkinointistrategiaa kuten esimerkiksi Lapissa. Mieluiten kehittäisimme markkinointiamme verkostoitumalla muiden isompien toimijoiden kanssa. Nyt olemme esimerkiksi neuvottelemassa yhteistyöstä juuri Visit Finlandin kanssa. Matkailusilmä 13

MIKA RIIPI, maakuntajohtaja, Lappi MATKAILU ON ollut Lapissa kasvava liiketoiminnan ala jo viimeiset 15 vuotta, ja meillä on hyvät edellytykset odottaa, että kasvu jatkuu. Vuositasolla kasvu on ollut 4 10 prosentin luokkaa, eivätkä siihen ole vaikuttaneet vuonna 2008 liikkeelle lähtenyt taantuma tai Venäjän talouden nykyinen notkahdus. Matkailu työllistää Lapissa tällä hetkellä 5 000 ihmistä, ja odotamme myös työpaikkojen määrän lisääntyvän vuositasolla kymmenillä. Vahvalla imago- ja brändityöllä on ollut suuri vaikutus menestykseemme. Kasvun suhteen lentoyhteyksillä on suuri merkitys. Lentoyhteyksien lisäämistä olemme pyrkineet edistämään kahdella eri tavalla. Olemme mukana miljoonan euron arvoisessa Itä- ja Pohjois-Suomen yhteisessä hankkeessa, jossa pyrimme vaikuttamaan lentoliikennestrategiaan valtion tasolla. Lisäksi kontaktoimme aktiivisesti lentoliikenneoperaattoreita, ja pyrimme saamaan suoria lentoyhteyksiä Lappiin. Esimerkiksi Lufthansan lennot Kittilään ovat meille suuri voitto. Vahvalla imago- ja brändityöllä on ollut suuri vaikutus menestykseemme. ESA HALME, maakuntajohtaja, Pirkanmaa TAMPEREEN SEUDUN matkailijoista noin 80 prosenttia on kotimaisia. Tampere onkin yksi kotimaan matkailun keskeisiä kohteita etenkin lapsiperheille, mutta toisaalta myös kokous- ja kulttuurimatkailijoille. Ulkomailta Suomeen suuntautuvalla matkailulla on paljon merkittävämpi kasvupotentiaali, mutta suorien ulkomaanyhteyksien ailahtelevuus vaikeuttaa matkailumarkkinointia täsmäkohteissa, kuten Ryanairin kohdekaupungeissa. Matkailua ei omasta mielestäni ole hyödynnetty Pirkanmaalla sen potentiaalin mukaisesti, vaan se on elinkeinokehittämisessä osin jäänyt kovien teknologiaaiheiden jalkoihin. Tampereen kauppakamarin matkailu- ja kongressivaliokunta on linjannut matkailun kehittämisen tavoitteiksi esimerkiksi kärkituoteajattelun, lentoyhteyksien lisäämisen sekä Nordic-brändin voimakkaamman hyödyntämisen. Kärkituoteajatteluun kuuluvat esimerkiksi uniikin kaupunkiluonnon markkinointi sekä ympärivuotisen matkailun lisääminen. Työllistämismielessä matkailu on nimenomaan nuorille otollinen ala, kesäsesonki työllistää etenkin opiskelijoita ja muita työuran alkuvaiheessa olevia. Pääkaupunkiseutu on merkittävä kongressimatkailukohde. OSSI SAVOLAINEN, maakuntajohtaja, Uusimaa MATKAILUN KASVU riippuu paljon suhdanteista. 2000-luvun alkupuolella trendi oli hyvä, ja toivoisimme samanlaista kasvua myös 2010-luvun jälkipuoliskolle. Noin puolet Uudenmaan matkailijoista tulee Suomesta ja puolet ulkomailta. Ulkomailta tulevista matkailijoista noin 30 prosenttia on venäläisiä. Helsinki-Vantaan lentokenttä on suuri työllistäjä pääkaupunkiseudun alueella. Lentokenttä houkuttelee sekä vapaaajan matkailijoita että kansainvälisiä kongressimatkailijoita. Pääkaupunkiseutu onkin myös merkittävä kongressimatkailukohde. Lisäksi Helsingin edustalle pysähtyy vuosittain vajaa 300 risteilijää, jotka tuovat matkailijoita pääkaupunkiin. Meillä ei tällä hetkellä ole käynnissä matkailuun liittyviä hankkeita, mutta olemme aiemmin tehneet yhteistyötä esimerkiksi muiden Etelä-Suomen maakuntien kanssa. Useamman maakunnan kesken pystymme tarjoamaan matkailijoille monipuolisen kattauksen erilaisia kohteita ja aktiviteetteja. KARI HÄKÄMIES, maakuntajohtaja, Varsinais-Suomi VARSINAIS-SUOMES- SA ON sijaintinsa ja historiansa ansiosta valtavasti matkailupotentiaalia. Meidän kannattaisi hyödyntää enemmän erityisesti saaristoa. Täällä on hyvät mahdollisuudet myös kulttuuri-, luonto- ja hyvinvointimatkailuun. Matkailu työllistää Varsinais-Suomessa välittömästi 6 000 ihmistä, ja lukua on mahdollista kasvattaa. Venäläisillä matkailijoilla on todella suuri merkitys, ja heidän palvelemisestaan meidän tulisi ottaa oppia Kaakkois-Suomesta. Nyt monet venäläiset kulkevat Turun ohi laivalla Ruotsiin. Heille tulisi kohdistaa markkinointia esimerkiksi hyvinvointimatkailun sekä erilaisten aktiviteettien kautta. Kalastus on yksi venäläismiesten suosikkiharrastuksista, ja juuri siihen saaristo tarjoaa hyvät mahdollisuudet. Turulla on kokonsa puolesta hyvät edellytykset kokousmatkailuun, ja lisäksi kaupunki houkuttelee kesäisin ihmisiä erilaisilla tapahtumilla. Tapahtumien ja esimerkiksi musiikkifestivaalien merkitystä ei tulisi väheksyä. Helposti ajatellaan, että kevyen musiikin festivaaleista on vain haittaa, mutta ne tuovat paljon matkailijoita ja sitä kautta tuloja kaupungille.

TYÖTÄ HUVIN VUOKSI Teksti Pirkko Soininen Kuvat Huvivaltio PowerPark Yhden miehen unelmasta syntynyt Huvivaltio PowerPark valittiin Vuoden Kotimaan Matkailuyritykseksi. Pohjanmaalla uskotaan yhteistyöhön ja ennakkoluulottomiin ideoihin.â Matkailusilmä 15

Laakereille ei ole varaa jäädä lepäämään, vaan elämystuotetta on kehitettävä joka vuosi. lemme otettuja Vuoden Kotimaan Matkailuyritys -tunnustuksesta. Tämä on osoitus siitä, että suhtaudumme hauskanpitoon tosissamme, sanoo Huvivaltio PowerParkin johtaja Mikko Kiviluoma. PowerParkilla menee lujaa: viime vuonna avautui uusi ravintola- ja ostoskeskus. Tänä kesänä elämyskokonaisuutta täydentää PowerParkin oma fantasiamaailma Trulon, jonka on luonut PowerParkin perustaja ja omistaja Johan Lillbacka. Trulonin hahmot seikkailevat kirjasarjassa, mobiilipelissä ja kesäteatteriesityksessä, johon huvipuistokävijät pääsevät tutustumaan ulkoilmateatterissa. Tajusimme, että puisto-sana oli jäänyt liian pieneksi, joten syntyi Huvivaltio. Suomen hauskin paikka, joka tuottaa huvinvointia kaikenikäisille lapsille, heidän perheilleen ja ystävilleen. Huvinvointivaltion kehittäminen on päättymätön tarina ja rajana pidämme vain mielikuvitusta, visioi Kiviluoma. Mutta ihan vakavasti puhuen, laakereille ei ole varaa jäädä lepäämään, vaan elämystuotetta on kehitettävä joka vuosi. VUODEN KOTIMAAN Matkailuyritys -tunnustuksen valintaraati korosti perusteluissaan yrittäjyyttä ja rikasta mielikuvitusta, monipuolisia huvinvointipalveluita sekä huvipuiston vetovoiman laajoja vaikutuksia koko ympäröivän maakunnan matkailuyritysten menestykseen. PowerPark on raadin mukaan yksi maaseutumatkailun erikoisimmista menestystarinoista, jossa pohjalainen yritteliäisyys on tehnyt uskomattomista visioista totta. Huvivaltion Mikko Kiviluoma teki pitkän uran elintarviketeollisuuden ja vähittäiskaupan puolella, ennen kuin hän siirtyi vuonna 2006 PowerParkin johtajaksi. Hyppy oli suuri, mutta eräs tekijä yhdisti. Asiakaspalvelu on kummallakin alalla merkittävässä roolissa, siinä ei ole varaa epäonnistua. 16 Matkailusilmä

syntymisen ja ideoinnin taustalla on yksi henkilö, Jorma Lillbacka. Lillbackan ja perheyhtiön aktiivisen kehitystyön ja valtavien omalla rahalla tehtyjen investointien tuloksena nykyisen huvivaltion 160 hehtaarin alue tarjoaa vuosittain noin 400 000 450 000 kävijälle ikärajatonta riemua, vauhtia, elämyksiä ja aktiviteetteja. Mikko Kiviluoma arvostaa Jorma Lillbackan näkemyksiä ja ideoita: Vuonna 2006 eräs taloustoimittaja kysyi Lillbackalta, miksei tämä perustanut PowerParkia Kehä Kolmosen liepeille, sinne missä olisi suurimmat asiakasvolyymit. Lillbackan vastaus oli ytimekäs: "Koska minä asun täällä." Tämä on osoitus Lillbackan kotiseuturakkaudesta. Huvivaltio on yhden perheen toteutunut unelma, jonka he ovat rohkeasti ja ennakkoluulottomasti rakentaneet keskelle ei mitään. Käytännössä kaikki tiivistyy kahteen sanaan: naurispellosta huvivaltioksi, Kiviluoma sanoo. VUONNA 2002 perustettu huvipuisto on nopeasti noussut haastamaan Linnanmäen ja Särkänniemen huvipuistot. Huvivaltio on Etelä-Pohjanmaalla merkittävä työnantaja, sillä se palkkaa joka vuosi yli 400 kesätyöntekijää. Esimerkillistä on myös seniorityöntekijöiden pestaaminen huvipuiston eri tehtäviin. Tänä vuonna nuorin työntekijä on 14-vuotias ja vanhin 73-vuotias. Joka kesä noin puolet työntekijöistä on uusia. Kesätyöntekijät ovat huipputärkeässä roolissa tunnelman luojina. He toimivat asiakasrajapinnassa ja voivat tarjota asiakkaille unohtumattomia elämyksiä, hyvän fiiliksen ja loistavaa asiakaspalvelua. Meillä on myös tosi iso sosiaalinen vastuu. Olemme monien nuorten ensimmäinen työpaikka. Kiviluoma myöntää, että hänelläkin kesti jonkin aikaa, ennen kuin hän tajusi, miten merkittävässä roolissa ovat ne sadat kesätyöntekijät, jotka tulevat "vain" kesäksi töihin. Vuonna 2009 PowerPark alkoi tosissaan satsata kesätyöntekijöiden koulutukseen. Nyt heidän kanssaan käydään yhdessä tarkasti läpi tavoitteet ja toimintatavat. Satsaus kannatti, sillä jo vuotta myöhemmin huvipuisto sijoittui Taloustutkimuksen Suomi tänään -tutkimuksessa Suomen arvostetuimmaksi vapaa-ajankohteeksi. Saman tittelin PowerPark on saanut jo kolmesti. Tunne on ihan ykkösjuttu. Se, millaisen tunteen tämä paikka ihmisissä herättää. Siihen voi vaikuttaa asiakaspalvelulla. POWERPARKISSA KÄY paljon ulkomaalaisia, mutta huvipuiston puolella heitä ei tilastoida. Majoitustilastojen perusteella Kiviluoma voi kuitenkin kertoa, että ruotsalaiset ja pohjoisnorjalaiset ovat huvipuiston suurimmat ulkomaalaiset vierailijaryhmät. On hienoa, että Uumajan ja Vaasan välille on saatu nyt uusi parempi laivayhteys. Sen myötä kävijämäärät länsinaapurista ovat merkittävästi kasvaneet. Matka Uumajasta Pohjoismaiden pohjoisimpaan huvipuistoon vie vain viisi tuntia. Uskon vahvasti ulkomaalaisten matkailijoiden määrän kasvuun, Kiviluoma sanoo. Yksi vetonaula on tämän kesän uutuuslaite Junker. Hurja vuoristorata on herättänyt kiinnostusta Eurooppaa myöten. PowerPark on mukana myös Visit Finlandin Pietarin alueelle kohdistetussa perhematkailukampanjassa, jonka kärkituotteiksi on nostettu suomalaiset huvipuistot. POWERPARK ON tehnyt avoimesti ja ennakkoluulottomasti markkinointiyhteistyötä monien eri toimijoiden kanssa. Yhteistyö Visit Vaasan kanssa on jatkunut jo pitkään. Kiviluoma nostaa tärkeäksi esimerkiksi onnistuneesta yhteistyötä uuden Lakeudelle.fi-sivuston, jolla ovat mukana Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy:n kautta kaikki alueen matkailutoimijat Veljekset Keskisestä ja Ähtärin eläinpuistosta Duud sonien Activity Parkiin ja pienempiin toimijoihin. Kaksi kuopiolaista nuorta miestä on palkattu sivustolle reporttereiksi, jotka somettavat koko kesän aktiivisesti elämyksistään lakeudella. Olisi tyhmää olla tekemättä yhteistyötä. Tämä on merkittävä hanke, sillä matkailutoimialalla ei ole totuttu tekemään näin konkreettisesti yhteistyötä. Jos jotain, niin Kiviluoma toivoisi, että junaraiteet ulottuisivat PowerParkiin saakka. Tai kyllähän ne ulottuvatkin, mutta kun VR ei pysähdy tuossa meidän asemallamme, vaan porhaltaa Kauhavalle. Sieltä on vartin automatka tänne. Kun puolet helsinkiläisistä on autottomia, olisi tosi hyvä, jos tänne pääsisi junalla. Matkailusilmä 17

Oslo Kopenhagen Schweden Stockholm Norwegen Nordkap Helsinki Rovaniemi Finnland Teksti Katarina Wakonen Kirjoittaja on Visit Finlandin tutkimusanalyytikko. SommER 2015 Skandinavien Direktflug Lappland SUOMI KIERTO MATKOJEN ETAPPINA Katalogi myy unelmalomaa teemakohtaisella tarjonnalla. 10 21.00 Uhr 22.00 Uhr 23.00 Uhr 24.00 Uhr 01.00 Uhr Fliegen Sie mit unserem exklusiven Flug direkt an den Polarkreis. Rovaniemi, die Heimatstadt des Weihnachtsmannes, ist idealer Ausgangspunkt für Reisen ans Nordkap und Erlebnisse in Lappland. Sie fliegen jeweils freitags in rund 3½ Stunden von der Schweiz direkt an den Polarkreis. Beste Schweizer Qualität damit Ihre Ferien bereits bei der Anreise beginnen. Zürich Rovaniemi direkt Flugdaten Zürich Rovaniemi Jeden Freitag vom 12. Juni bis 14. August mit Helvetic Airways. Hinflug 12. Juni und Rückflug 14. August mit Finnair Linienflug via Helsinki. Flugplan Flughafen- und Sicherheitstaxen Zürich ab 09:10 Uhr 2L 7610 Alle Flugpreise verstehen sich inklu- Rovaniemi an 13:50 Uhr sive Flughafen- und Sicherheitstaxen Rovaniemi ab 14:30 Uhr 2L 7611 Fr. 140.. In unseren Arrangement- Zürich an 17:15 Uhr preisen sind diese Taxen im Endpreis eingeschlossen. Preis pro Person (W-Klasse) Ausserhalb unserer Direktflüge haben Erwachsene Fr. 850. wir Linienflüge mit folgenden Taxen Kinder und Jugendliche eingeschlossen: unter 16 Jahren Fr. 600. Rovaniemi, Kuopio und Joensuu Kleinkinder unter Fr. 175. (Finnair), Umeå Fr. 200. 2 Jahren, ohne Sitzplatz Fr. 150. (L-Klasse, SAS), Stockholm Fr. 125. Sitzplatzreservation, (L-Klasse, SAS)/Fr. 150. (SWISS), pro Weg Fr. 25. Kopenhagen Fr. 130. (L-Klasse, SAS)/ Zuschlag B-Klasse, Fr. 155. (SWISS), Helsinki Fr. 170. pro Weg Fr. 60. (Finnair)/Fr. 220. (L-Klasse, SAS), Zuschlag X-Klasse, Oslo Fr. 120. (L-Klasse, SAS)/ pro Weg Fr. 120. Fr. 145. (SWISS). Kiertomatkojen suosio pakottaa miettimään Suomen asemaa reitillä. Suoralennot Suomen Lappiin, kesäinen kiertomatka Skandinavian maissa, Järvi- Suomen Sininen ihme. Sveitsin rautateiden matkatoimiston SBB Reisebüron kesäkatalogin Kontikin otsikot ilahduttavat suomalaista lukijaa. Katalogi myy unelmalomaa teemakohtaisella tarjonnalla, jossa kohtaavat niin paikallista kulttuuria ja elämäntapaa etsivien, aktiviteettihakuisten, perheiden kuin pariskuntienkin tarpeet. Neliväripainatuksessa loistavat houkuttelevat kartat. Oppaiden antamat henkilökohtaiset ja matkailijoiden EXKLUSIV suositukset antavat Ihr Flug nach Rovaniemi Helvetic Airways Fokker 100, 100 Sitzplätze Sitzplatzkonfiguration 2 3 viimeisen silauksen. Softgetränke und Snack an Bord inklusive Wein und Spirituosen Suomi Skandinavian osana on päässyt gegen Bezahlung Freigepäck pro Fluggast 20 kg hyvään seuraan, sillä 11 esitteeseen törmää D g e Mi tt р ch ʦ e Polarkreis kaikissa Sveitsin rautatieyhtiön lipunmyyntipisteissä. Esittelyhyllyille on varattu tilaa useita metrejä, ja erilaisia esitteitä on jaossa muutamia kymmeniä. SVEITSIN FRANGI on vuoden alun kelluttamisensa ansiosta kallistunut entisestään suhteessa euroon, joten ulkomaanmatkoista on tullut sveitsiläisille entistäkin houkuttelevampia. Tämä on herättänyt myös monet matkakohteet markkinoimaan itseään entistä varakkaammille sveitsiläisille, jotka ovat kyllästyneet kotimaan koviin hintoihin. Heille kannattaa nyt muistuttaa, että kalliiksi mielletyssä Skandinaviassa on nyt sveitsiläisen lomailijan markkinat. Tuore Visit Finlandin matkailijatutkimus kertoo samasta kiertomatkatrendistä, jonka varassa matkailuelinkeinomme lepää. Suomeen tulleista matkailijoista 59 prosenttia liitti viime vuonna reittiinsä muitakin maita. Kaukokohteista tulleiden tiedetään lähes jokaisen käyvän jossain muussakin maassa Suomen lisäksi. Hieman yllättävää on, että kiertomatkailijoiden osuus oli suuri myös eurooppalaisten matkailijoiden kohdalla. Myös Baltian ja erityisesti Viron vetovoima on kasvanut. 18 Matkailusilmä

Kontiki Im Norden zuhause Exakt 187 888 sollen es sein: Seen prägen das Gesicht Finnlands. Individuelle Abänderungen bei Pauschalangeboten sind möglich, Kontiki Servicehonorar Fr. 90. /Dossier Finnland Jyväskylä Turku Geta Helsinki Åland Estland Lettland die domkirche ist nur eine der vielen Sehenswürdigkeiten in Helsinki. Koli Imatra Russland 8-tägige mietwagenrundreise durch Finnland Besuch der grössten Seenplatte Europas Schärengarten von Åland Kiertomatkojen suosio kääntää päälael leen ajattelumme siitä, että kilpailisimme naapurimaitamme vastaan. Voimmekin kysyä yli kansallisvaltiorajojen yhteistyöstä ja siitä, olemmeko hyödyntäneet asemaamme riittävän hyvin. TUOREEN WORLD Travel Monitorin mukaan kiertomatkat oli yksi nopeimmin kasvavista matkailutuotteista. Se on 23 prosentin osuudella lomamatkoista suosituin segmentti aurinkolomien jälkeen. Kiertomatkat ovat viiden viime vuoden aikana kasvaneet 32 prosenttia. Yhä suurempi osa kiertomatkailijoista tulee Aasiasta. Visit Finlandin Saksan-edustaja Jyrki Oksanen uskoo, että voimme hyötyä tästä matkatyypistä enemmän ymmärtämällä tuotantorakenteita oikein. Suomeen kohdistuva kysyntä liittyy Skandinavian, Baltian ja jopa Venäjän matkailun kysyntään. Monelle alan toimijalle kansainvälinen yhteistyö on arkipäivää. Yksi esimerkki pohjoismaisesta ja itämeriyhteistyöstä on Rural Wellbeing Tourism Network. Kyseessä on EU-rahoitteinen projekti, jossa luodaan yhteisiä tuotteita ja verkostoja Pohjoismaiden ja Baltian maiden kesken yhteistyössä aktiivisen elinkeinon kanssa. Visit Finlandin tuotekehitysryhmä on mukana yhteistyöverkostossa. KUN SUOMI on monille yksi matkaetappi muiden joukossa, on meidän pidettävä kiinni yli rajojen viriävästä yhteistyöstä ja verkostoista. Yksi mahdollisuus vahvistaa yhteistyötä ovat teemapohjaiset tuotteet. Espoolaisen AuroraXplorerin Kirsi Mantua-Kommonen kertoo vireillä olleista leirikouluyhteistyöhankkeista Pohjoismaiden kesken Kiinan markkinoille. Kysyntää on löytynyt lapsille tarkoitetuille Skandinavian-kierroksille. Niissä nopea reagointi kiinalaisten yhteistyökumppaneiden kyselyihin on ratkaiseva. Valmiit verkostot ovat tärkeitä. AuroraXplorer on aloittamassa ensimmäisiä teema-yhteistyöpaketteja myös ranskalaisen DMC:n kanssa. Teemapohjaisuus kiinnostaa myös Rokua GeoParkin toiminnanjohtajaa Vesa Krökkiä. Geopark-puistojen teemapohjaisille kierroksille niin Pohjoismaissa kuin Euroopassa laajemminkin olisi hänen mukaansa kysyntää. Pääteemana olisi luontomatkailu mutta siihen sopii yhdistää kunkin maan muita kiinnostavia kohteita. VISIT FINLAND Matkailijatutkimuksen mukaan Suomessa kiertomatkalla olleista 17 prosenttia oli käynyt myös Ruotsissa ja 18 prosenttia Virossa. Norjan tai Tanskan oli yhdistänyt matkaansa alle 10 prosenttia kiertomatkaajista. Muissa Euroopan maissa oli käynyt hieman yli viidesosa kiertomatkaajista. Vain kolmasosa saksalaisista, briteistä, italialaisista, hollantilaisista ja sveitsiläisistä ei ollut käynyt missään muussa maassa Suomen lisäksi. Heille Suomi oli matkan pääkohde. Naapurimaamme Ruotsin vetovoima realisoituu yöpymistilastoissa, joissa se on Pohjoismaiden ylivoimainen ykkönen. Nations Brands Indeksissä puolestaan Ruotsi on sijalla 10 ja Suomi sijalla 17. LÄHIALUEILLAMME ON useita vetovoimatekijöitä. Suomen suurimmaksi vetovoimatekijäksi on mainittu Norjan vuonot ja Nordkapp. Erään nimettömänä pysyttelevän matkailuvaikuttajan mielestä Suomi-kuvasta on vaarassa tulla lattea: Kun ryhmäkiertomatkat johdattavat suoraan ja yksitoikkoisesti E4:sta Nordkappiin jäävät järvet ja muut kohokohdat näkemättä. Santa s Hotelsin Jussi Perkkiö kertoo, että vierailu Joulupukin luona, revontulien tai keskiyön auringon kokeminen ovat jo nyt syitä liittää Suomi laajempaan Euroopan kiertomatkaan. Erityisesti aasialaisille ryhmäkiertomatkailijoille pohjoismaisesta synergiasta olisi hyötyä. Perkkiön mukaan Pohjois-Norjan ja Suomen Lapin yhdistäminen on helpohkoa, koska kohteet eroavat toisistaan ja tuotteet ovat varsin kehittyneitä. Kuiten- B e R n Näher an Land und Leuten. Das «blaue Wunder» Unterwegs auf Wasserwegen: Erleben Sie das Bilderbuch-Finnland im «Land der tausend Seen» und finnisch-schwedisches Flair auf den Åland-Inseln mit beinahe mediterranem Ambiente. Tausende von Seen und Inseln, Besichtigung der bekannten Stromschnellen mit ihren Schleusen. Stararchitekten Alvar Aaltos Stadt wird durch die Bauten des unendliche Wälder und schmucke, farbige Holzhäuser: Die Seenplatte geprägt, u.a. durch das Polizeipräsidium und die Universität. bestätigt jedes Klischee. Dazu 2. Tag: Traumhafte Aussicht im einen Abstecher auf die Åland- Nationalpark (320 km) Seinem Schaffen ist ein Museum Inseln, wo finnische Bodenständigkeit und schwedisches Savoir-vivre der Finnischen Seenplatte. Auf dem schaft auch wegen der Rallye, die Heute begeben Sie sich ins Herzen gewidmet. Bekannt ist die Ort- auf charmante Art aufeinandertreffen. Diese Rundreise begeistert Stadt ist insbesondere bekannt für spek takulärste und lockt jährlich Weg passieren Sie Savonlinna. Die Jyväskylä-Rallye gilt als die nicht nur Wasserliebhaber! ihr internationales Opernfestival, tausende von Zuschauern an. welches jeweils im Juli in der Burg Olavinlinna aufgeführt wird. Nutzen Sie die Zeit in Savonlinna und erinnerung (310 km) 4. Tag: Nostalgische Jugend- REISEpRogRAmm begeben Sie sich auf eine Schifffahrt. Mit ein bisschen Glück erspä- direkt am finnischen Schären- Ihr heutiges Ziel ist Turku, die Stadt 1. Tag: Im Land der tausend Seen (260 km) hen Sie die sehr seltene Saimaa- garten. Neben einem Abstecher Flug in die finnische Hauptstadt Robbe, die in dieser Gegend heimisch ist. Übernachten werden Sie Binnen stadt der nordischen nach Tampere, der grössten und Übernahme Ihres Mietwagens. Ihr erstes Etappenziel ist Imatra an im Sokos Hotel Koli an traum hafter, Länder, lohnt sich ganz bestimmt der russischen Grenze. Unterwegs erhöhter Lage auf dem 347 m auch ein Besuch in Naantali. empfiehlt es sich unbedingt einen hohen Ukko-Koli fantas tische Naantali ist eine der ältesten Halt in Porvoo einzulegen. Die Rundsicht ist garantiert. Städte in Finnland, hat eine bunten Holzhäuser und engen male rische Altstadt mit Holzhäusern und vom Hafen haben Sie Gassen der malerischen Altstadt 3. Tag: Inspiration Alvar Aalto verleiten zum Verweilen. In Imatra (290 km) einen traumhaften Blick auf die angekommen, lohnt sich eine Fahrt nach Jyväskylä. Das Bild der impo sante Schärenlandschaft. 30 45 Für alle Junggebliebenen empfiehlt sich ein Besuch des Freizeitparks Muminwelt. 5. Tag: Schärenkreuzfahrt nach Åland (35 km) Per grosser Fähre geht es in fünf Stunden nach Mariehamn auf Åland. Die gleichnamige Inselgruppe liegt zwischen Finnland und Schweden und ist trotz weitgehender Auto nomie eine Region Finnlands. Sie erreichen Mariehamn gegen den frühen Nachmittag und fahren nach Geta. Im Hotel Havsvidden erwartet Sie eine eindrückliche Szenerie mit den roten Granit klippen, die einfach nur zum Geniessen einlädt. Sie werden verstehen, warum Åland als einer der abso luten Geheimtipps in Skandinavien gilt und Sie so schnell nicht mehr loslassen wird. 6. Tag: maritimer Inselcharme 7. Tag: Die Tochter der ostsee (35 km) Frühstück an Bord und Ankunft um Besuchen Sie auf Ihrer Rückkehr 10 Uhr in Helsinki. Geniessen Sie nach Mariehamn das Schloss den Tag in der Hauptstadt und Kastelholm und rechnen Sie genügend Zeit in Mariehamn ein. Sehenswürdigkeiten, wie unter lassen Sie sich die unzähligen Nutzen Sie die Zeit unter anderem anderem die Festungsinsel auch um das Schifffahrtsmuseum Suomenlinna oder die Domkirche, und das Museumsschiff Pommern nicht entgehen. zu besuchen. Ihre Fähre startet kurz vor Mitternacht und bringt 8. Tag: Auf Wiedersehen Finnland Sie über die Nacht zurück aufs Festland nach Helsinki. in die Fahrt zum Flughafen und Rückflug Schweiz. Reisedaten 8 Tage ab/bis Schweiz 01.06. 30.09. täglich Flug Finnair Direktflug Zürich Helsinki Zürich (o-klasse) Inbegriffen Flug Flughafen-, Sicherheitstaxen Fr. 170. 7 Tage Mietwagen Kat. A (ab 3 Pers. Kat. l) inkl. unlimitierten km, Versicherungen, Übernahmegebühr und Taxen 6 Übernachtungen in guten Mittelklassehotels inkl. Frühstück Fährenpassage in den Schären von Turku Mariehamn ohne Kabine inkl. Autoverlad kin tuotteiden yhdistäminen olisi tehtävä lähtömaiden matkanjärjestäjien ehdoilla. ARKTINEN, POHJOISMAIDEN, Itämeren ja Euroopan matkailuyhteistyö (kiertomatkat, markkinointi kaukomailla) on nostettu kärkihankeprosessissa yhdeksi tämän hetken tärkeimmistä mahdollisuuksista matkailun kehittämisessä. Matkailun tiekartan johtolause Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun viittaakin myös yli valtiorajojen menevään yhteistyöhön. Tuleva kesäsesonki näyttää, millaisia etappivalintoja matkailijat tekevät ja miten yksi kiertomatkailun muoto, pitkät stopoverit kasvattavat suosiotaan. Niistä kuulemme syksyllä. Spektakuläre Fährenüberfahrt mit Kreuzfahrt charakter Die finnische Hauptstadt Helsinki Nationalpark Koli Åland Die wunderschöne Unbekannte insgesamt leben 27 500 Menschen auf Åland, davon fast die Hälfte in der einzigen Stadt Mariehamn. das ganze Gebiet umfasst insgesamt 6500 inseln wovon 65 besiedelt sind. Åland liegt in der nördlichen ostsee zwischen Finnland und Schweden. Es ist eine autonome schwedischsprachige Provinz in Finnland mit eigener Flagge. neben seinem maritimen charme sind es vor allem die einzigartigen unberührten Schäreninseln und die schönen, geschliffenen Klippen in roter Farbe, die 1 Nächte an Bord der Viking Line, Preis pro Person in Fr. Mariehamn Helsinki, Aussenkabine 1 dz/1 Auto 1590. mit dusche/wc inkl. Frühstück und 2 dz/1 Auto 1520. Autoverlad 3. Pers EZ 2140. Ausführliche Reisedokumentation Zusatzbett Erwachsene 1490. Zusatzbett Kind unter 12 J. 1070. Nicht inbegriffen Alleinreisende im Einzelzimmer SOS-Schutzpaket auf Anfrage. Finnair Q-Klasse, pro Weg Fr. 20. Finnair S-Klasse, pro Weg Fr. 70. Hoteländerungen bleiben aufgrund der Finnair L-Klasse, pro Weg Fr. 125. Verfügbarkeit vorbehalten. Finnair T-Klasse, pro Weg Fr. 185. Buchungscode: skautbla VISIT FINLAND MATKAILIJATUTKIMUKSEN 2014 AVAINLUVUT: 8,6 miljoonaa matkaa yhteensä 3,3 miljoonaa päivämatkaa 4,1 yli yön matkaa 1,2 transitomatkaa 23,7 miljoonaa yöpymistä 2,45 miljardin euron kulutus Suomessa 59 % kävi Suomen lisäksi muissa maissa 38 % oli lomamatkalla 31 % oli ensimmäistä kertaa Suomessa Åland so eindrücklich erscheinen lassen. Åland wird von vielen linienschiffen angelaufen, da es aufgrund steuerlichen Sonderreglungen die Möglichkeit gibt, auf den Schiffen steuerfrei einzukaufen. Viele dieser Schiffspassagiere verlassen aber den Hafen von Mariehamn nicht und verpassen dadurch eine zauberhafte inselwelt mit verträumten orten und einer imposanten Küste. Suomeen tulleista matkailijoista 59 prosenttia liitti viime vuonna reittiinsä muitakin maita. 31 Matkailusilmä 19

Teksti Jyrki Oksanen Kuvat Dreamstime Kirjoittaja on Visit Finlandin Saksan-edustaja. SAKSAN MARKKINAT KOLMANNESSA MURROKSESSA Onko Saksa uusi Venäjä? Nyt on oikea aika satsata saksalaisiin, sillä tutkimuksen mukaan saksalaiset haluaisivat lähes kaksinkertaistaa lomamatkansa Suomeen. T örmään usein suomalaiseen ajatukseen, että saksalaiset asiakkaat eivät käytä rahaa ja ovat pihejä. Mielikuva lienee syntynyt nelisenkymmentä vuotta sitten, kun meille suuntautui ensimmäinen iso kasvu Saksasta post-hippien (tai saksaksi 68gerien) löytäessä Pohjoismaat luontoparatiisina 70-luvun alussa. Toinen kasvun aalto osui 90-luvun alkuun, josta muistona meillä on vieläkin ennätyksemme, vajaa 700 000 rekisteröityä yöpymistä. Tämä tapahtui pitkälle itäsaksalaisen vapauden huuman seurauksena. Hallitseva tuotekonsepti oli silloin ja edelleen halpasegmentillä kolme maata ja Nordkap 9 päivässä alkaen 499 euroa. Finnjetin tulo 1977 sopi hyvin ensimmäisen kasvuvaiheen jatkoksi ja sitä kautta saatiin lomalaisia mökkeilemään ja kiertomatkoille suoralla hyvällä yhteydellä. Tämä olikin jo huomattavasti parempaa kauppaa ja vieläkin saamme asiakkaita siltä pohjalta. NYT OLEMME kolmannen potentiaalisen ison kasvun kynnyksellä. Saksalaisen kattavan trendianalyysin (Reiseanalyse 2015) perusteella 2014 2016 saksalaiset haluaisivat lähes kaksinkertaistaa lomamatkansa Suomeen. Edellä kuvatusta voisi vetää kolme johtopäätöstä: 1. Meillä on tietty syklinen kysyntä, joka rakentuu sukupolvien yli. 2. Jokaisesta aallosta jäävät kantaasiakkaat ja saksalaiset ovat uskollisia löytäessään oman lomakohteensa. 3. Isommat markkinointipanostukset kannattaa kohdistaa ajankohtiin, joissa tällainen noste havaitaan. Nyt on oikea hetki murtautua halpasegmentistä ja ruveta tekemään kunnon bisnestä muutenkin kuin talvella Lapissa. Miten löydämme kesän Porsche Driving Experiencen asiakkaan, joka kuluttaa enemmän neljässä päivässä kuin bussillinen halpamatkustajia viikossa? AIEMPIEN AALTOJEN seurauksena Suomen matkailutarjonnasta on muodostunut Saksassa melko yksipuolinen kuva, jota jakelukanavien tarjonta vahvistaa. Tämän vastapainona suomalainen kulttuuri, urheilu ja tuotteemme ovat tunnettuja ja pidettyjä Saksassa. Ne pönkittävät positiivisesti mielikuvaa Suomesta vähän villimpänä Pohjoismaana, jonka kauneus pitää ainakin kerran kokea. Miten voimme ohjata kysyntää omaan korkeamman laadun tarjontaamme? Suomessa majoituksen ja palveluidemme 20 Matkailusilmä