Toimialojen tulevaisuustyöpajat Rovaniemi 20.3.2014 Uusiutuva energia Toimialapäällikkö Markku Alm
Lähde: BP, Energy outlook 2030 Kokonaisenergiankulutus maailmassa vuonna 2012
Kokonaisenergiankulutus Suomessa vuonna 2012 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen mukaan 380 TWh vuonna 2012, mikä oli 2 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2011 (386 TWh). 410 TW vuonna 2008.
Uusiutuva energia vuonna 2012 Puubiomassan osuus 80,3 % uusiutuvista Uusiutuvan energian osuus oli energian kokonaiskulutuksesta (380 TWh) 30 prosenttia eli 114,7 TWh vuonna 2012. EU:n tavoitteet uusiutuvalle energialle määritellään suhteessa energian loppukulutukseen. Tällä tavoin laskettuna osuus Suomessa on ollut noin 4 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin energian kokonaiskulutuksesta laskettu osuus, vuonna 2012 siis noin 35 %
Vuonna 2012 Suomeen tuotiin erilaisia energiatuotteita 13,4 miljardin euron arvosta. Vastaavasti Suomesta vietiin energiatuotteita 6,3 miljardin euron arvosta. Teollisuuden osuus energian loppukäytöstä oli 46 prosenttia. Rakennusten lämmityksen osuus on neljäsosa energian loppukäytöstä Energian kokonaiskulutus oli tilastokeskuksen mukaan noin 380 TWh vuonna 2012 Sähkön kulutus oli 85,2 TWh. Sähkön nettotuonti Suomeen kasvoi lähes 26 prosenttia. Energian tuotannon ja käytön hiilidioksidipäästöt pienenivät lähes 8 prosenttia, mikä johtui fossiilisten polttoaineiden käytön vähenemisestä 6 prosentilla ja turpeen käytön vähenemisestä 22 prosentilla. Suomen kasvihuonekaasupäästöistä noin 80 prosenttia on peräisin energian tuotannosta ja kulutuksesta. Uusiutuvan energian käytön kasvuun 5 prosentilla vaikuttivat pääasiassa se että, fossiilisilla polttoaineilla ja turpeella tuotettua energiaa korvattiin enemmän tuontisähköllä sekä puulla ja kotimaisella vesivoimalla
EU komission vuoteen 2030 ulottuvat ilmasto- ja energiatavoitteet kilpailukykyiselle, varmalle ja vähähiiliselle EU:n taloudelle Komissio esitteli tammikuussa uudet vuoteen 2030 ulottuvat EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet: 1) kasvihuonekaasujen päästöjen vähentäminen 40 prosentilla vuoden 1990 tasosta 2) EU:n laajuinen sitova tavoite uusiutuvan energian osuuden saamisesta vähintään 27 prosenttiin 3) kunnianhimoisemmat tavoitteet energiatehokkuudelle
Miten päästään sateenkaaren päähän Suomessa!
Uusiutuvalla energialla on erittäin suuret lisäkäyttömahdollisuudet lähivuosina energialaitoksissa Lämmönjakelussa vielä ainakin 20 TW:n markkina, jossa nyt lämmönlähteenä on fossiilinen energian lähde. Uusiutuvan energian tuotannon ja jakelun osalta viimeisten vuosien huonot turvevuodet aiheuttavat ongelmia lämpö- ja voimalaitosten ajojärjestyksessä Samoin uusiutuvan energian tukijärjestelmien suunnittelun aikana vuonna 2010 tehdyt oletukset päästökauppajärjestelmän toimivuudesta ja päästöoikeuden hinnan muodostumisesta eivät ole toteutuneet. Runsas päästöoikeuksien määrä ja taloudellinen taantuma ovat laskeneet päästöoikeuden hinnan historiallisen alhaiselle tasolle. Hiilidioksiditonnin hinta on vaihdellut viime aikoina alle 5 euron tasolla, kun uusiutuvan energian tukijärjestelmiä valmisteltaessa vuonna 2010 sen uumoiltiin nousevan 20 euron tasolle.
Turpeen veroa lämmöntuotannossa korotettiin vuoden 2013 alussa ja korotetaan taas vuoden 2015 alussa (5,9 /MWh). Muutoksella ei ole vaikutusta metsähakkeen käytön kannustimiin suhteessa turpeen käyttöön yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa eikä erillisessä lämmöntuotannossa. Metsähakkeen tuen aleneminen heikensi sen sijaan hakkeen käytön kannattavuutta sähkön lauhdetuotannossa. Viimeaikainen turpeen heikkoon saatavuuteen liittyvä hinnan nousu ja kivihiilen hinnan aleneminen liuskekaasun lisääntyvästä tuotannosta johtuen on muuttanut turpeen ja kivihiilen hintasuhteen kivihiilen eduksi. Turpeen heikosta saatavuudesta johtuen kivihiilen käyttö on lisääntynyt erityisesti lauhdetuotannossa. Sähkön lauhdetuotannossa kivihiili on halvempaa kuin turve, johtuen polttoaineiden hinnasta (kivihiili 10 euroa/mwh ja turve 14 euroa/mwh)
Varsinais-Suomen energianlähteet 2010, kulutusperusteinen 18 TWh:n energiakulutuksesta 31 % hiiltä = 5,5 TWh
Biokaasuteknologialla hyödynnettäviä jakeita muodostuu Suomessa merkittävästi maataloudessa ja elintarviketeollisuudessa sekä jätevesien käsittelyn yhteydessä. Biojätteiden tuleva erilliskeräily on uusi mahdollisuus biokaasulaitoksille, mutta tämä on valmisteltava huolella. Kannattavan toiminnan edellytyksenä biokaasulaitoksissa on riittävä ja ennustettava kate sähkön ja lämmöntuotannosta sekä osin mädätysjäännöksistä tuotettujen lannoitteiden myynnillä ja lisäsyötteistä saaduilla porttimaksuilla. Katteen merkitystä biokaasulaitoksen toiminnassa korostaa biokaasulaitosten huomattavan suuri investointikustannus suhteessa liikevaihtoon. Helpotusta biokaasulaitosten suunnitteluun on tuomassa Ukipolis Oy:n toteuttama valtakunnallisesti rahoitettu biokaasulaskurihanke. Laskuri valmistuu Wienin yliopiston, MTT:n ja Ukipoliksen yhteistyönä. www.biokaasulaskuri.fi
Tuulivoiman kehittämisen tavoitteet ja haasteet Tavoite: 2500 MW:n nimellisteho vuonna 2020 6 TWh:n sähköntuotanto vuonna 2020 Haasteet: Lentoesteluvat (Trafi ja Finavia Puolustusvoimien tutkat ja valvontasensorit Ääniongelmat (45 35 db) Kaavoitus ja maankäyttö (Neitseellisimpään luontoon, ei naapureita) Sektorisuharit Tuulivoimatavoitteiden saavuttamisen kannalta on ehdottoman tärkeää, että toimialan resurssit pystytään mahdollisimman nopeasti kohdistamaan voimaloiden rakentamiseen pitkien ja uuvuttavien esiselvitysprosessien sijasta. Nopean investoijan bonus on jo menetetty Edistämistyöhön pitää myös panostaa maakunnassa. Entistä tehokkaampi ja totuudenmukaisempi tiedonvälitys tuulivoiman eduista ja haitoista on välttämätöntä.
Uusimman teknologian hyödyntäminen!
Tulevaisuus täynnä uusiutuvaa! Uusiutuvan energian toimijoilta edellytetään yhteistyötä, verkostoitumista ja uusien toimintamallien omaksumista sekä tunnistamista. pienistä puroista muodostuvat edelleen suuret virrat (kulutus<->säästö) Kaikkien uusiutuvan energian osatavoitteiden toteutuksessa on ymmärrettävä kotimaisen raaka-ainetuotannon ja -hankinnan työllistävä merkitys sekä vaikutus aluetalouteen Tuontiraaka-aineiden ja polttoaineiden käytöllä päästään uusiutuvan energian tavoitteisiin matemaattisesti samalla tavalla, mutta positiiviset aluetaloudelliset vaikutukset jäävät tällöin marginaalisiksi. Toiminnan kustannustehokkuus ja logistiset ratkaisut ovat avainasemassa kun kilpaillaan tuontiraaka-aineiden kanssa.
Kiitos! markku.alm@ely-keskus.fi 0400 864 945