USKON ETTÄ KAIKKI TUKI MITÄ VOI SAADA ME SAIMME NE Nuorten äitien kokemuksia sosiaalisesta tuesta

USKON ETTÄ KAIKKI TUKI MITÄ VOI SAADA ME SAIMME NE Nuorten äitien kokemuksia sosiaalisesta tuesta Johanna Haataja Riikka Hiltula Satu Pöykiö Opinnäytetyö, syksy 2006 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pohjoinen Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK) + kirkon diakoniatyöntekijän virkakelpoisuus

TIIVISTELMÄ Haataja Johanna, Hiltula Riikka & Pöykiö Satu. Uskon että kaikki tuki mitä voi saada me saimme ne. Nuorten äitien kokemuksia sosiaalisesta tuesta raskausaikana ja lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana. Oulu, syksy 2006, 33 sivua, 5 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Oulun yksikkö, Diakoninen sosiaali- ja terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, Sosionomi (AMK) + Diakoni. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa nuorten äitien kokemuksia sosiaalisesta tuesta raskausaikana ja lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana. Tutkimustehtävinä olivat miten nuoret äidit kokivat muiden suhtautuvan häneen raskauden aikana ja lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana, millaista sosiaalista tukea nuoret äidit olivat saaneet raskauden ja lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana sekä millaista sosiaalista tukea nuoret äidit olisivat toivoneet saavansa raskauden ja lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana. Opinnäytetyö tehtiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen. Aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla. Haastateltavat saatiin Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevan neuvolan kautta. Haastattelupyynnöt lähetettiin neuvolan kautta kymmenelle alle 20-vuotiaana äidiksi tulleelle helmikuussa 2006. Haastateltavia oli kaksi. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että nuoret äidit olivat saaneet riittävästi sosiaalista tukea. Tukijoita olivat oma puoliso, vanhemmat sekä muut raskaana olevat nuoret äidit. Tärkeää oli kokemuksien jakaminen muiden äitien kanssa. Nuorten äitien kokemuksia vertaistuesta kannattaa tutkia myöhemmin. Nuoret äidit olisivat kaivanneet enemmän tukea synnytyssairaalassa. Synnytyssairaalassa äitien saamaa sosiaalista tukea olisi hyvä tutkia. Asiasanat: sosiaalinen tuki, nuoret, äidit, raskaus, äitiys, kvalitatiivinen tutkimus

ABSTRACT Haataja Johanna, Hiltula Riikka & Pöykiö Satu. I believe that we were given all the support that can be given. Young mothers experiences of social support during pregnancy and the child s first year of life. Oulu, autumn 2006, 33 pages, language: finnish, 5 appendices. Diaconia Polytechnic, Oulu unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education; Bachelor of Social Services + Deacon. The purpose of this study was to survey young mothers experiences of social support during the pregnancy and the child s first year of life. The aim of this study was to investigate how the young mothers experienced other people s attitudes towards them during the pregnancy and the child s first year of life, what kind of social support the young mothers received during the pregnancy and the child s first year of life and also what kind of social support the young mothers would have wanted. This study was made by using a qualitative method and the material was collected by a theme interview. The interviewed young mothers were contacted with the help of a guidance centre in the Northern Ostrobothnia, Finland. Two young mothers were interviewed. The material of this study was analyzed by using a content analysis. The results showed out that the young mothers had received enough social support. The persons who gave support were the spouse, parents and other young pregnant mothers. The mothers found it important to share experiences with other mothers, which could be a good case for further study. The young mothers would have wanted more support from the delivery hospital. It could be good to research the social support that the young mothers receive in delivery hospitals. Key words: social support, young mothers, pregnancy, maternity, qualitative research

SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO...5 2 SOSIAALINEN TUKI NUORTEN ÄITIEN NÄKÖKULMASTA...6 2.1 Mitä sosiaalisella tuella tarkoitetaan?...6 2.1.1 Sosiaalisen tuen muodot...6 2.1.2 Sosiaalisen tuen antajat...7 2.2 Nuori äiti...8 2.2.1 Nuoruus ja seksuaalisuus...9 2.2.2 Nuoren raskaus...11 2.2.3 Nuoren äitiys...11 3 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT...14 4 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTTAMINEN...15 4.1 Aineiston keruumenetelmä...16 4.2 Analysointimenetelmät...17 5 OPINNÄYTETYÖN TULOKSET...18 5.1 Nuorten äitien kokemuksia muiden suhtautumisesta hänen raskauteensa...18 5.2 Nuorten äitien kokemuksia saamastaan sosiaalisesta tuesta...20 5.3 Nuorten äitien toiveita sosiaalisesta tuesta...22 6 JOHTOPÄÄTÖKSET...23 7 OPINNÄYTETYÖN LUOTETTAVUUS...24 8 OPINNÄYTETYÖN EETTISYYS...26 9 AJATUKSIA OPINNÄYTETYÖSTÄ...27 LÄHTEET...31 LIITTEET Liite 1 Saatekirje Liite 2 Kysymykset nuorille äideille Liite 3 Haastattelukysymykset Liite 4 Aineiston analyysivaiheiden kulku Liite 5 Yhteistyösopimus

1 JOHDANTO Opinnäytetyön kohteena ovat nuoret alle 20-vuotiaat äidit. Tarkoituksena on kuvata nuorten äitien kokemuksia siitä, miten muut suhtautuivat häneen raskauden ja lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana. Tarkoituksena on myös selvittää millaista sosiaalista tukea nuoret äidit olivat kokeneet saaneensa raskausaikana sekä lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana. Lisäksi opinnäytetyössä selvitettiin, millaista tukea he olisivat kaivanneet. Aihe on ajankohtainen, koska nuorten raskaudet ovat lisääntyneet 2000-luvulla. 1990-luvulla nuorten raskauksien määrä oli noin 2,5 prosenttia kaikista raskauksista. Vuosituhannen vaihteessa nuorten raskauksien määrä oli noin kolme prosenttia kaikista raskauksista. Vuonna 2002 nuorten raskauksien prosentuaalinen osuus oli korkeimmillaan, 3,3 prosenttia. (Gissler & Vuori 2004.) Suomessa ensisynnyttäjien keski-ikä vuonna 2000 oli 27,4 (Council of Europe, Recent Demographic Develpoment in Europe 2001). Nyky-yhteiskunnassa korostetaan koulutusta ja uraa. Tämä voi aiheuttaa nuorille naisille paineita suoriutua yhteiskunnan odotusten mukaan. Ensisynnyttäjien keski-ikä on noussut lähes 30 ikävuoteen. Opinnäytetyön tekijät kiinnostuivat siitä, miten nuoriin äiteihin suhtaudutaan ja millaista sosiaalista tukea he saavat. Opinnäytetyö auttaa myös ammatillisessa kehittymisessä, koska sosionomit työskentelevät monenlaisten perheiden parissa. Nuorten äitiyttä on tutkittu jonkin verran aikaisemmin niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Opinnäytetyön yhteistyökumppanina on Pohjois-Pohjanmaan alueella sijaitseva neuvola. Neuvolan avulla saatiin haastateltaviksi nuoria äitejä.

6 2 SOSIAALINEN TUKI NUORTEN ÄITIEN NÄKÖKULMASTA 2.1 Mitä sosiaalisella tuella tarkoitetaan? Sosiaalinen tuki on sekä verbaalista että ei-verbaalista tietoa tai neuvoa, konkreettista apua tai toimintaa, jota ihminen saa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Tuki vaikuttaa myönteisesti saajan tunne-elämään ja käyttäytymiseen myönteinen vaikutus. Sosiaalinen tuki nousee vuorovaikutuksesta sosiaalisella kentällä. Ihmisten kanssakäymisellä on sekä kannustavia että ristiriitaisia vaikutuksia yksilöön. (Gottlieb 1983, 28-29.) Kumpusalo on määritellyt sosiaalista tukea Housen ja Kahnin vuoden 1985 määritelmän mukaan jakaen sen kolmeen pääluokkaan. Nämä ovat sosiaaliset suhteet, sosiaalinen verkosto ja toiminnallinen sisältö. Sosiaalisen tuen määrää voidaan mitata jokaisesta pääluokasta käsin. Sosiaalisilla suhteilla tarkoitetaan esimerkiksi avioliittoa, sukulaisia ja ystäviä, joille henkilö voi uskoutua. Sosiaalinen verkosto rakentuu 5-10 henkilöstä, jotka antavat sosiaalista tukea, esimerkiksi emotionaalista, tiedollista ja välineellistä apua sekä arvostusta. Toiminnallinen sisältö koostuu viidestä läheisimmästä ihmisestä sekä tärkeimmistä yhteistyöhenkilöistä, jotka eivät kuitenkaan kuulu läheisimpiin. (Kumpusalo 1988, 52.) 2.1.1 Sosiaalisen tuen muodot Sosiaalisen tuen muodot voidaan jakaa viiteen luokkaan, jotka ovat aineellinen, toiminnallinen, emotionaalinen, tiedollinen ja henkinen tuki. Aineellinen tuki käsittää rahalliset etuudet, kuten tavarat, apuvälineet ja lääkkeet. Toiminnallisella tuella tarkoitetaan palvelujen, kuljetuksen ja kuntoutuksen antamista. Tiedollinen tuki on neuvomista, opastamista, opetusta ja harjoitusta. Emotionaalisella tuella tarkoitetaan esimerkiksi empatiaa, rakkautta ja kannustamista. Henkinen tuki on yhteisen aatteen, uskon ja filosofian vaalimista. Sosiaalinen tuki voi olla

7 suoraa henkilöltä toiselle annettavaa tai epäsuoraa järjestelmän kautta annettua tukea. Käsitteenä sosiaalinen tuki on positiivinen kuten terveys ja hyvinvointi. (Kumpusalo 1991, 13 14.) Sosiaalisen tuen muodot näkyvät nuoren äidin elämässä monella eri tavalla. Aineellinen tuki voi olla esimerkiksi Kelan myöntämä äitiyspakkaus ja raha. Toiminnallista tukea ovat äideille tarjottavat palvelut, kuten synnytysvalmennus ja kerhotoiminta, esimerkiksi perhekerhot. Tiedollista tukea äidit saavat muun muassa neuvolasta ja muilta äideiltä. Emotionaalista tukea nuoret äidit saavat ystäviltään, perheeltään ja sukulaisiltaan. Parisuhteessa oleville äideille tärkein tukija on oma puoliso. (Särkiö 2002, 77 80, Hirvonen 2000, 97 100.) 2.1.2 Sosiaalisen tuen antajat Sosiaalisen tuen antajat ovat tärkeitä henkilöitä, jotka auttavat ihmisiä mobilisoimaan heidän psyykkisiä resurssejaan niin, että he voivat käsitellä emotionaalisia ongelmia. Tuen antajat tukevat sekä rahallisesti että opastamalla ja antamalla neuvoja arkipäivän tilanteisiin. (Stål Rolf 1997, 72.) Sosiaalisen tuen antajat voidaan jakaa kahteen ryhmään, viralliseen ja epäviralliseen. Ammattilaiset, joiden työn kuvaan kuuluu sosiaalisen tuen antaminen, ovat virallisia tukijoita. Epävirallisia tukijoita ovat esimerkiksi perhe, ystävät ja yhteisöt. (McCourt 2003, 190.) Kinnunen (1998, 77) jakaa sosiaalisen tuen tuottajat kolmeen ryhmään. Henkilökohtaiseen tuttavuuteen perustuvia toimijoita ovat kanssaihmiset, perheenjäsenet, sukulaiset ja naapurit. Vertaisuuteen perustuvia toimijoita ovat erilaiset lähiyhteisöjen ja järjestöjen jäsenet. Syy- ja normiperusteisia toimijoita ovat lähinnä palkkatyönään sosiaalista tukea tuottavat julkisen ja yksityisen sektorin ammattiauttajat. Särkiön (2002, 76 80) tutkimuksessa sosiaaliset resurssit eritellään parisuhteeseen ja sosiaaliseen verkostoon. Kaikilla parisuhteissa eläneillä äideillä oma

8 puoliso oli tärkein tuki. Äidit jotka eivät olleet parisuhteessa, kokivat olonsa erilaiseksi ja yksinäiseksi. Sosiaaliseen verkostoon kuuluivat myös muut sukulaiset ja ystävät. Äidit toivoivat vertaistukea muilta nuorilta äideiltä. Hirvosen (2000, 97 101) tutkimuksessa nuori piti omaa äitiään ja perhettään tärkeänä tukena. Oman äidin käytännön kokemukset koettiin tärkeiksi ja luotettaviksi. Mikäli nuorella ei ollut mahdollisuutta tukeutua äitiinsä, oli nuoren vanhempi sisko merkittävä henkinen tuki ja turva. Siskon kanssa nuori äiti keskusteli omista peloistaan ja ongelmistaan. Nuoren omassa ystäväpiirissä oli usein raskaana olevia tai vasta lapsen saaneita, jotka toimivat merkittävinä tiedonlähteinä, kokemusten jakajina sekä samaistumiskohteina. Tässä opinnäytetyössä sosiaalisella tuella tarkoitetaan äitien saamaa toiminnallista, emotionaalista, tiedollista ja henkistä tukea. Nämä sosiaalisen tuen muodot kertovat ihmisten suhtautumisesta nuoren äidin raskauteen. Aineellista tukea ei käsitellä tässä opinnäytetyössä. 2.2 Nuori äiti Hirvonen (2000) on tutkinut raskautta nuoren valintana. Nuorten äitiys rakentui omista kokemuksista ja oman äidin mallista. Nuorelle raskaus ja lapsen synnyttäminen oli moraalinen valinta. Nuorten suhtautuminen raskauteen ja synnytykseen oli luonteva ja he uskoivat selviävänsä terveen järjen, arjen taitojensa ja sosiaalisen verkostonsa turvin. Äitiysneuvolassa nuori asiakas usein vetäytyi asiakassuhteesta. Särkiö (2002) on tutkinut alle 18 vuotiaiden äitien voimavaroja. Tutkimukseen osallistuvista äideistä muodostui motiiveihin ja kokemuksiin perustuvia äitityyppejä. Motiivityyppejä olivat luonteva äitiys, odottamaton äitiys, korjaava äitiys ja pelastava äitiys. Äitiyden kokemustyyppejä olivat nautiskelijaäiti, bailaajaäiti ja väsynyt äiti. Äitien voimavarat jakaantuivat yhteiskunnan resursseihin, sosiaalisiin resursseihin ja elämän resursseihin.

9 Särkiön (2002) mukaan äidin jaksaminen on tärkeää lapsen hyvinvoinnin ja koko perheen jaksamisen kannalta, mutta myös yhteiskunnan kannalta. Äideille voimia antoi sosiaalinen verkosto, jonka muodostivat puoliso, ystävät ja omat vanhemmat. Tärkeimpänä voimanlähteenä äidit kokivat oman lapsensa. Myös usko ja rukous antoivat voimaa osalle äideistä. Äidit toivoivat vertaistukea muilta nuorilta äideiltä. Nuorella tytölläkin äitiys on hänen oma valintansa. Heikkinen, Riekki ja Vatunki (1999) ovat opinnäytetyössään käsitelleet alle 18- vuotiaiden naisten kokemuksia raskaudestaan, ympäristön suhtautumisesta heidän raskauteensa ja tiedon saannista raskauden aikana. Äidit eivät välttämättä olleet hyväksyneet kaikkia murrosikään kuuluvia fysiologisia muutoksia, minkä vuoksi myös raskauden aiheuttamat fysiologiset muutokset koettiin epämiellyttävinä. 2.2.1 Nuoruus ja seksuaalisuus Nuoruus on elämänvaihe, jonka pituus vaihtelee sekä yksilöittäin että kulttuureittain. Nyky-yhteiskunnassa nuoret saavuttavat murrosiän entistä aikaisemmin. Pidentyneiden ammattiin kouluttautumisaikojen vuoksi nuoruus elämänvaiheena näyttää myös päättyvän entistä myöhemmin. (Aaltonen, Ojanen, Vihunen & Vilén 2003, 13.) Nuoruus nähdään usein siirtymävaiheena aikuisuuteen. Nuoruus on elämänvaihe, jolloin nuori kasvaa niin fyysisesti, psyykkisesti kuin sosiaalisestikin. Nuoruus on usein nähty elämän toisena mahdollisuutena jolloin minään liittyvät prosessit voidaan käsitellä uudelleen. (Aaltonen ym. 2003,14,78.) Hirvosen (2002, 25 30) tutkimuksen mukaan nuoruus on tärkeä kehitysvaihe yksilön elämänkulussa, jolloin vähitellen irrottaudutaan lapsuudesta ja aletaan siirtyä kohti aikuisuutta. Nuori etsii muutosten ja kriisien kautta omaa identiteettiään. Kronologisesti nuoruus sijoitetaan useimmiten 12 20 ikävuosien välille.

10 Opinnäytetyössä nuorella tarkoitetaan alle 20 vuotiasta. Nuoren äidin ikä rajattiin alle 20-vuotiaana äidiksi tulleeseen, koska nuoruuden katsotaan useimmiten sijoittuvan 12-20 vuoden väliin. Tämän vuoksi iän rajaaminen alle 20-vuotiaisiin oli luontevaa. Nuoruus on vaihe, jolloin ihmisen seksuaalisuus varsinaisesti puhkeaa kukkaan. Seksuaalisuus voi olla nuorelle hämmentävää, koska uusi tieto ei ole vielä hallinnassa. Seksuaalisuus on nuorelle hyvin herkkä ja luonnollinen asia. Vanhan ajan mukaan tytön on kuulunut olla siveellinen ja lykätä seksuaalisuuttaan papin aameneen asti. Vaikka nuo ajat kuuluvat menneisyyteen, pyritään tyttöjen rajat oman seksuaalisuutensa toteuttamisessa pitämään poikiin verrattuna ahtaampina. Asenteiden lisäksi tämä voi johtua myös käytännön syistä; tyttö voi tulla raskaaksi. (Jarasto & Sinervo 1999, 222 224.) Sukupuoli- ja seksuaaliasenteet ovat kulttuurisidonnaisia ja ne vaihtelevat alueittain. Nykyään monet lapset kehittyvät fyysisesti hyvin varhain. Siksi on tärkeää, että nuoret saavat jo ennen murrosikää tietoa seksuaalisuudesta ja ehkäisystä sekä siitä, että jokaisesta sukupuolisuhteesta voi tulla raskaaksi. Seksuaalisuuteen kypsyminen on pitkä prosessi ja sen hyväksyminen osaksi itseään vie tunnetasolla usein monia vuosia niin pojilta kuin tytöiltäkin. (Aaltonen ym. 2003, 160 166, Kinnunen 1999, 160.) Yhteiskunnassa voidaan luoda hyvinkin erilaisia odotuksia tyttöjen ja poikien käyttäytymiselle. Pojilla korostetaan vapautta ja riippumattomuutta, kun taas tytöillä liian vapaa käyttäytyminen nähdään paheena. Tällä hetkellä Pohjoismaissa nuorten seksuaalinen kypsyminen ja sukupuolielämä ovat aikaistuneet. (Särkiö 2002, 30 31.) Hirvosen (2000, 32 33) mukaan nuoret viestivät seksuaalikäyttäytymisellään riippumattomuuttaan ja irtiottoa vanhempien normeista sekä halua kuulua ja samaistua toveriryhmäänsä. Nuorten seksuaaliseen käyttäytymiseen liitetään herkästi myös riskejä, kuten ehkäisyn käyttämättömyyttä ja unohtamista sekä suojaamatonta yhdyntää ja sen seurauksena sukupuoliteitse leviävien tautien kohonnutta tartuntariskiä.

11 2.2.2 Nuoren raskaus Hirvonen (2000) on todennut, että useissa tutkimuksissa nuoren raskaus nähdään negatiivisena asiana. Harvoissa tutkimuksissa korostetaan nuoren raskauden positiivisia vaikutuksia, sekä nuoren kykyä päättää itsenäisesti omista asioistaan. Hirvosen mukaan nuoren raskautta pidetään lääketieteen ja yhteiskunnan näkökulmasta riskitekijänä. Nuoren naisen raskaus ei ole uhka ainoastaan hänen fyysiselle terveydelleen, vaan myös psyykkinen kehitys saattaa vaikeutua ja mutkistua. Särkiön (2002) mukaan nuori kokee tulevan äitiyden vahvistavan identiteettiään. Lapsen kautta hän saa arvostusta ja pääsee oman elämän alkuun. Yhteiskunnan asenteissa yksinäisten nuorten raskauksiin on näkyvissä sama kaksinaismoralismi kuin seurustelusuhteissa: pojille esiaviolliset sukupuolisuhteet ovat sallitumpia kuin tytöille. Raskaaksi tullessaan nuori tarvitsee apua, ei syyllistämistä. Syyllistäminen ei voi enää pelastaa tilannetta ja muuttaa tehtyä tekemättömäksi. Nuoren on tehtävä itse raskas päätös synnyttää lapsi vai tehdä abortti. Abortti on myös menetys ja pettymys, ei vain pelastus sen hetkiseen tilanteeseen. Raskaus koettelee usein myös nuoren ja hänen vanhempiensa suhdetta, ja siitäkin on tärkeää voida puhua. (Jarasto ym. 1999, 228 230.) Heikkisen ym. mukaan nuoret äidit eivät sopeutuneet heti raskauteensa, vaan sopeutuminen tapahtui ajan kuluessa. Äidit eivät olleet välttämättä vielä hyväksyneet kaikkia murrosikään kuuluvia fysiologisia muutoksia, joten raskauden aiheuttamat fysiologiset muutokset kuten raskausarvet ja painon nousu koettiin epämiellyttävinä. (Heikkinen ym. 1999, 37.)

12 2.2.3 Nuoren äitiys Kulttuurisesti äitiys on pyhitettyä ja arvokasta, ylistettyä, kaikkivoipaa ja jopa demonisoitua. Äidit voivat mitä vaan ja ovat kaikkialla. He osaavat rakastaa ja tukahduttaa, pelastaa ja tuhota. Äiti on symbolisesti kaikkien koti: kaikki ovat kotoisin äidistä, ainakin toistaiseksi. (MLL 2002, 35.) Hirvonen (2000) on määritellyt ensimmäisen raskauden naisen elämässä käännekohtana ja kehityskriisinä, jonka jälkeen alkaa uusi elämänvaihe, äitiys ja vanhemmuus. Äitiys vaatii naiselta henkisiä valmiuksia, kypsyyttä ja usein myös riittävää kronologista ikää käsitellä raskaudenaikaisia muutoksia, erilaisia prosesseja ja tuntemuksia, jotta ne niveltyisivät luontevaksi osaksi naisen tulevaa elämää ja äitiyttä. Yhteiskunta ei pidä alle 18-vuotiasta täysi-ikäisenä ja valmiina sosiaaliseen äitiyteen. Nuori ei ole aina tietoinen niistä yhteiskunnan tarjoamista terveys- ja sosiaalipolitiikan muodoista, joiden avulla yhteiskunta ottaa vastuuta puuttumalla sosiaaliseen äitiyteen. Särkiö (2002) jakaa äitiyden motiivit neljään tyyppiin. Näitä ovat luonteva äitiys, odottamaton äitiys, korjaava äitiys ja pelastava äitiys. Luontevan äitiyden näkyvimpiä piirteitä ovat äidin elämäntilanne ja olosuhteet, joiden puolesta lapsen syntyminen on mahdollista ja lapsi on tervetullut. Luontevaan äitiyteen kuuluu myös äidin nauttiminen omasta äitiydestään ja olostaan lasten kanssa kotona. Äidillä on myös ydinperhekeskeinen ajattelumaailma, johon vaikuttaa hänen uskonnollinen näkemyksensä. Odottamattoman äitiyden perusominaisuus on äitiyden yllätys eli suunnittelematon vauva. Raskaaksi tulo oli äidille vahinko. Nuorten tietous seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa oli epävarmaa, ja nuoren tytön raskaaksi tuloon saattoi vaikuttaa myös puutteellinen tieto. Äitiys luonnistuu osalta nuorista äideistä paremmin, osalta huonommin. Osalla nuorista äideistä elämässä oli tapahduttava isoja muutoksia, jotta vauvan tarpeet tulivat huomioiduksi. Tämä ahdisti äitiä. Yllättävästä raskaudesta seurasi nopea prosessi äitiyteen valmistautumiseen.

13 Nämä äidit tarvitsivat enemmän ja erityisiä resursseja äitiytensä avuksi. (Särkiö 2002, 58 64.) Korjaava äitiys käsitettä on käytetty tarkoittamaan halua turvata äiti omalle lapselle. Nuori itse on kokenut suhteen omaan äitiinsä puutteelliseksi tai olemattomaksi. Nuori haluaa korvata oman äidin menetyksen omalle lapselleen. Hän haluaa aloittaa tämän korvaamistapahtuman jo mahdollisimman varhain ja siksi hän hankkii nuorena lapsia. Neljäs äitiyden selitystyyppi on pelastava äitiys. Tällaisen äidin raskaus pelastaa hänet muilta mahdollisilta elämän riskeiltä kuten päihteiden liialliselta käytöltä. (Särkiö 2002, 58 64.)

14 3 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata nuorena, alle 20-vuotiaana äidiksi tulleiden kokemuksia siitä, miten ihmiset suhtautuivat häneen raskauden ja lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana. Tarkoituksena on kuvata äitien kokemuksia saamastaan sosiaalisesta tuesta raskauden aikana sekä lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana. Lisäksi tarkoituksena on kuvata millaista tukea nuoret äidit olisivat toivoneet. Tutkimustehtävät ovat: 1. Miten nuoret äidit kokivat muiden suhtautuvan häneen raskauden aikana ja lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana? 2. Millaista sosiaalista tukea nuoret äidit olivat saaneet raskauden ja lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana? 3. Millaista sosiaalista tukea nuoret äidit olisivat toivoneet saavansa raskauden ja lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana?

15 4 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTTAMINEN Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivista eli laadullista metodia käyttäen. Lähtökohtana kvalitatiivisessa tutkimuksessa on todellisen elämän kuvaaminen. Tähän sisältyy ajatus, että todellisuus on moninainen. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa pyritään tutkimaan kohdetta mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. (Hirsjärvi, Remes, Sajavaara 2003, 152.) Eskola & Suoranta (1998) ovat ehdottaneet laadullisen tutkimuksen tunnusmerkeiksi seuraavia: aineistonkeruumenetelmä, tutkittavien näkökulma, harkinnanvarainen otanta, aineiston laadullis-induktiivinen analyysi, hypoteesittomuus, tutkimuksen tyylilaji ja tulosten esitystapa, tutkijan asema ja narratiivisuus. Aineistonkeruumenetelmänä käytetään esimerkiksi haastatteluja, havainnointia sekä päiväkirjoja. Tutkittavien näkökulmalla tarkoitetaan sitä, että tutkija pyrkii säilyttämään ilmiön sellaisenaan, manipuloimatta tutkimustilannetta. Tutkijan tulee pysyä objektiivisena, eivätkä hänen omat asenteensa saa vaikuttaa tutkimuskohteeseen. Laadullisessa tutkimuksessa tutkimuskohteiden määrä voi olla pieni, jolloin analysoinnin laadullisuus korostuu. Aineistolähtöisellä analyysillä tarkoitetaan teorian rakentamista empiirisestä aineistosta lähtien, ikään kuin alhaalta ylös. Hypoteesittomuudella tarkoitetaan sitä, että tutkijalla ei ole ennakko-olettamuksia tutkimuskohteesta tai tutkimuksen tuloksista. Laadullisessa tutkimuksessa tutkijan asema on keskeinen. Tutkijalla on toiminnassaan vapautta, joka antaa mahdollisuuden joustavaan tutkimuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Narratiivisuudella tarkoitetaan arjen tapahtumien jäsentymistä tarinoiksi. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara, 2004.)

16 4.1 Aineiston keruumenetelmä Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä erään Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevan kunnan neuvolan kanssa. Neuvolan terveydenhoitajat lähettivät haastattelukirjeet kymmenelle alle 20-vuotiaana äidiksi tulleelle. Kirjeissä kerrottiin opinnäytetyön aiheesta ja mukana oli myös opinnäytetyön tekijöiden yhteystiedot. Kirjeissä tuli ilmi, että kaikki tiedot ovat luottamuksellisia ja pysyvät salassa, eikä kenenkään henkilöllisyyttä voi erottaa opinnäytetyöstä. Mukaan ilmoittautui kaksi äitiä, kumpikin puhelimen välityksellä. Heille lähetettiin haastattelukysymykset sähköpostitse ja kirjeitse. Kysymykset muodostettiin tutkimustehtävistä nousevien teemojen avulla. Aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla. Haastattelumuodoksi valittiin teemahaastattelu, koska sen avulla koettiin saavan kattavia vastauksia tutkimusongelmiin. Toinen haastattelu tehtiin sähköpostin välityksellä, koska se oli nopea ja helppo tapa osallistua haastatteluun. Toiselle tutkimukseen osallistuvalle äidille lähetettiin kysymykset kirjepostin välityksellä. Mukaan laitettiin postimerkillä varustettu vastauskuori. Tarkoituksena oli, että äidit kirjoittaisivat vapaamuotoisen kirjeen teema- ja apukysymysten pohjalta. Lisäkysymykset tehtiin äitien vastausten perusteella. Koska aihe saattaa olla monelle arkaluontoinen, äideille annettiin mahdollisuus vastata jatkokysymyksiin joko kirjallisesti tai haastattelemalla heitä kasvotusten. Äidit valitsivat vastausmuodoksi haastattelun. Äidit haastateltiin ryhmässä ja haastattelu tallennettiin nauhurille. Haastattelut tehtiin Diakonia-ammattikorkeakoulu Pohjoisen tiloissa. Tila oli rauhallinen, oppilaskunnan käyttöön tarkoitettu huone. Tunnelma haastattelutilanteessa oli avoin, kiireetön ja vapautunut. Tapaaminen aloitettiin kahvitarjoilulla, jonka ohessa keskusteltiin yleisistä asioista. Äideille kerrottiin tarkemmin opinnäytetyön tarkoituksesta, sekä korostettiin haastattelun luottamuksellisuutta. Haastattelu sujui hyvin ja aineistoa saatiin runsaasti.

17 4.2 Analysointimenetelmät Laadullisen tutkimuksen perusanalyysimenetelmänä voidaan käyttää sisällönanalyysia. (Tuomi & Sarajärvi 2003, 93.) Opinnäytetyö analysoitiin tutkimusaineiston sisällönerittelyn ja sisällönanalyysin avulla. Laadullinen analyysi koostuu havaintojen pelkistämisestä, niiden yhdistelemisestä ja tulosten tulkinnasta (Alasuutari 1994, 30 34). Opinnäytetyössä aineiston analysointi eteni haastattelutilanteen aukikirjoituksella. Aukikirjoitettu aineisto luettiin läpi useasti ja alleviivattiin opinnäytetyön kannalta oleelliset ilmaukset. Alleviivatut ilmaukset pelkistettiin. Pelkistetyt ilmaukset luettiin jälleen useaan kertaan läpi, jonka jälkeen aineisto ryhmiteltiin. Ryhmittelyn jälkeen pelkistetyistä ilmauksista muodostettiin alaluokat. Alaluokat järjesteltiin ja niistä muodostettiin yläluokat. Yläluokista muodostettiin yhdistävät luokat (liite 4).

18 5 OPINNÄYTETYÖN TULOKSET Opinnäytetyön tulokset esitetään tutkimustehtävien mukaan. Opinnäytetyössä selvitettiin nuorten äitien kokemuksia muiden suhtautumisesta hänen raskauteensa, heidän saamastaan sosiaalisesta tuesta ja sitä, millaista tukea he olisivat toivoneet. 5.1 Nuorten äitien kokemuksia muiden suhtautumisesta hänen raskauteensa Opinnäytetyöhön osallistuneille äideille raskaus oli tullut yllätyksenä, eikä se ollut suunniteltu. Raskaus aiheutti ristiriitaisia tunteita: synnyttää lapsi vai tehdä abortti. Myös äitien kumppaneille uutinen raskaudesta oli hämmentävä ja herätti heissä epäilyksiä. No, olihan hän vähän semmone epäilevä siinä alussakin että no onko se hälle ja tälleen... Nuoret äidit olivat tilanteesta hämmentyneitä ja asiasta kertominen omille vanhemmille oli vaikeaa. He pelkäsivät omien vanhempiensa reaktiota uutiseen. Nuori äiti ei uskaltanut kertoa raskaudesta omalle äidilleen, vaan tämä huomasi raskauden sen edetessä. Vanhempien suhtautuminen uutiseen raskaudesta vaihteli järkytyksestä reagoimattomuuteen. Tekstasin äidilleni tiedon ja hän oli jos mahdollista vielä enemmän hämmentynyt ja melkein yhtä neuvoton kuin minäkin Meijän iskä ei varmaan sanonu yhtää mittää. Raskauden edetessä äitien vanhempien suhtautuminen muuttui positiivisemmaksi. Myös kumppaneiden vanhemmat suhtautuivat raskauteen myönteisesti. Sukulaiset suhtautuivat aluksi epäilevästi, mutta hekin ajan myötä olivat iloisia raskaudesta. Äidit kokivat raskauden lähentäneen heitä sukulaisiin.

19 Nuorten äitien ystävät vähenivät raskauden aikana. He erkaantuivat vanhoista ystävistään, koska yhteiset kiinnostuksen kohteet vähenivät. Osa ystävistä jäi raskauden aikana....jäi kyllä oikeestaan kaikki kaverit silleen aikalailla että niillä ei ollu lapsia niitä ei kiinnostanu ehkä mun vaipanvaihtojutut, ja niitä ei ehkä, mua ei ehkä kiinnostanu tai ei todellakaan kiinnostanu niitten biletysjutut... Koulussa opettajien suhtautuminen nuorten äitien raskauteen vaihteli. Osa opettajista ehdotti aborttia ja suhtautuminen raskauteen oli hyvin negatiivista. Negatiivinen suhtautuminen ilmeni äidin selän takana puhumisena sekä kommentoimalla äidin pukeutumista....opettaja mulle seuraavana päivänä koulussa että kyllä niinkö äitiihmisenä kannattais vähän niinkö peittävämmin pukeutua ja näin......ku mä en ollu koulussa ni kyllä se oli sanonu muille oppilaille just kaikkee et kyllä se tulee vielä katumaan ratkasuja ja kaikkea ja tämmöstä niinkö... Opettajat suhtautuivat myös positiivisesti ja kannustavasti nuorten raskauteen. Opettajat ottivat äidit huomioon ja kyselivät heidän vointiaan raskauden edetessä. Koulussa opettajani ei kohdellut minua tuomitsevasti, vaan kannusti ja teki varmasti kaikkensa että saisin koulun loppuun Nuoret äidit kokivat, että neuvolassa heihin suhtauduttiin myönteisesti ja heitä kohdeltiin hyvin ja tasavertaisesti. Neuvolakäynnit olivat tärkeitä ja äidit tunsivat itsensä tervetulleiksi sinne. Äidit kokivat saaneensa neuvolassa vastaukset heitä askarruttaviin kysymyksiin. Äidit kokivat kuitenkin muiden neuvolan asiakkaiden suhtautuvan heihin epäluuloisesti. Ehkä ne ihmiset sitte siellä neuvolassa niinku nämä muut neuvolan kävijät kyllä ne ehkä sitte vähän kahto että tosiaan ku yh... teiniäiti varmaan ihan mennee surkiasti. Vai oliko sitä niin herkässä että katto että tuo kyttää mua tuo kyttää mua...

20 Haastattelussa tuli ilmi, että nuoret äidit kokivat joskus ulkopuolisten suhtautumisen loukkaavana. Esimerkiksi asioidessaan virastoissa tai kaupassa ihmiset saattoivat katsoa pitkään tai kommentoida äidin ikää. Nuoret äidit kertoivat myös kuulleensa siitä, että heistä puhuttiin pahaa selän takana. He eivät myöskään välttyneet ulkopuolisten suorilta arvosteluilta. En voi sanoa etteikö joskus olisi tullut loukkaavia sanoja ihmisten suusta, viitaten ikään tyyliin pettikö ehkäisy. Ihmisten suhtautuminen äitiin muuttui lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana positiivisemmaksi. Ihmiset huomasivat äidin pärjäävän hyvin lapsen kanssa. Myös nuorten äitien vanhemmat olivat iloisia huomatessaan miten hyvin äidit pärjäsivät. Tietenki ku äiti huomas kuin paljo ite kasvo siinä ja kuin paljo tärkeämpi lapsi on mulle mitä mun oma nuoruus ja elämä ja semmonen niin tota niin totta kai se on aivan maailman onnellisin mun puolesta nytten. 5.2 Nuorten äitien kokemuksia saamastaan sosiaalisesta tuesta Haastatteluissa tuli esille että läheisten tuki oli äideille merkittävin voimavara. Erityisesti puolisolta ja omalta äidiltä saatu tuki korostui raskauden aikana ja sen jälkeen. Sen jälkeen ku äiti pääsi siitä ensishokista yli nii ollu niinkö aivan maailman paras tuki mulle. Mies antaa sitten sen tuen mitä kaipaa Vertaistuen merkitys tuli esille haastatteluissa. Molemmilla äideillä oli raskaana olevia ystäviä. Näiden ystävien kanssa äidit jakoivat tuntemuksiaan ja tietojaan raskaudesta sekä lastenhoidosta. Toinen äideistä oli löytänyt Internetin keskustelupalstan kautta muita lähiseudun äitejä, joita hän tapasi säännöllisesti.