Perhehoidon maakunnallinen toimintamalli Sosiaali- ja terveysjohdon työkokous 21.3.2014 Paula Korkalainen
Esitys Vammaisten perhehoidon toimintamalli ja Arvokas elämä hankkeessa tehty taustatyö 2011-2014 perhehoidon kehittämiseksi Perustelut Seuraavat askeleet
Perhehoidon kehittäminen Keski-Suomessa 2011-2014 Perhehoidon kehittämistyöryhmä 2013-2014 Kyselyt: vanhemmat, perhehoitajat ja kuntien vammaispalveluista vastaavat Perhehoitajien kartoitus tehty KeVa -ennakkovalmennuksia eri puolilla Keski-Suomea Perhepankissa uusia perheitä Pilottitoimintaa: työhyvinvointiryhmä l. Voimaryhmä mentoritoiminta koordinointi pilotti menossa Perhehoitajia KeVa -kokemuskouluttajaksi (2 + 2) Mentorointiin 1 perhehoitaja, 1 perhehoitaja koulutuksessa Teemapäiviä ja täydennyskoulutusta mm. teemoista: vuorovaikutus- ja kommunikointi, kasvatuskumppanuus, dialogisuus, autismi, kasvattajan haastavat tilanteet, vammainen lapsi perheessä työpajat, mielen hyvinvoinnin lautasmalli
Perhehoidon toimintamallin kehittämisen lähtökohtia Hajanaisuus, yhteistyö sattumanvaraista: tavoitteellisuus ja suunnitelmallisuus puuttuu järjestämisessä Koordinointi puuttuu, paikan metsästys Perhehoitajalain velvoitteet ja uusi perhehoitolaki: perhehoitajan tuen lisäämisvelvoite perhehoitajalla oikeus ohjaukseen ja tukeen Tarpeita laajentaa erityisesti lyhytaikaista perhehoitoa, mutta myös pitkäaikaiselle tarvetta: omaishoidon vapaat, vanhempien jaksamisen tukeminen
Toimeksiantosuhteinen perhehoito Hyvä ja onnistunut perhehoito: Rekrytointi, ennakkovalmennus, perhehoitajapankki, sijoitus, tuki/rakenteet, perhehoidon päättyminen. Ei voi rekrytoida ellei tukiprosessi ole kunnossa! Tuki oikeanlaista ja oikea-aikaista perhehoitajien kuuleminen! Tuki on perhehoidon laadun turvaamista, perhehoitajan jaksamisen ja osaamisen varmistamista Toimii valvonnan välineenä = työntekijä tietää mitä perhehoidossa tapahtuu Perhehoitajan tukeminen koituu hoidettavan hyväksi = perhehoitajan tehtävän tukemista 21.3.2014 5
Arvio perhehoidon käyttäjistä Keski- Suomessa 400 360 350 300 300 250 200 150 171 Hoitopaikkatarve Perhehoitajia Käyttäjiä 100 60 72 94 74 50 10 0 LASTENSUOJELUN SIJAISHUOLLON perhehoito IKÄIHMISTEN perhehoito VAMMAISTEN perhehoito
90 Arvioitu vammaisten henkilöiden perhehoidon lisätarve VAMMAISTEN PERHEHOITO 80 70 60 50 40 Käyttäjiä yht. 171 Hoitopaikkatarve yht. 94 30 20 10 0 Lyhytaikainen Pitkäaikainen Osa-aikainen
Arvioitu perhehoitajien lisätarve vammaispalveluissa lähitulevaisuudessa 80 70 60 50 40 30 Sijaistus Pitkäaikainen Lyhytaikainen 20 10 0 Alle 16-v. YHT. 44 16-21-v. YHT. 16 Aikuiset YHT. 34 Perhehoitajatarve YHT. 73
Kysely perhehoitoa käyttäville vanhemmille 2014 Perhehoitoa tulisi kehittää Perhehoitajien määrä, niin että sitä olisi saatavilla kaikille tarvitsijoille Perheen tarpeiden huomioiminen ja tukeminen Perhehoitoprosessin sujuvuus ja nopeus Perhehoitajien koulutus työn vaatimalla tasolle Arvokkaan hoitomuodon huomioiminen Perhehoidon laadun säilyminen kunnan kuluista huolimatta Palkat, etäisyydet, jaksaminen, pienien paikkakuntien mahdollisuudet järjestää perhehoitoa, hoitopäivien joustava käyttö
Kysely perhehoitoa käyttäville vanhemmille Yhteistyö perhehoitajan kanssa: - Suurin osa tyytyväinen, yhdellä vastaajalla negatiivisia kokemuksia Yhteistyö kunnan ja perheen välisessä; hajontaa: - yli puolet ok - kaksi perhettä totesi yhteistyön parantuneen alkukankeuksien jälkeen - kolme perhettä tyytymättömiä: vähäinen yhteydenpito, kunnan hidas toiminta, perhehoitopaikan saamisen kestäminen ja kiinnostuksen lopahtaminen - kunta ei tarkastele tilannetta perheen kokonaistilannetta ja siitä kumpuavia tarpeita oikeanlaisen perhehoidon suhteen 2014 :
Vammaisia hoitavien perhehoitajien ohjaustarpeita (haastattelut 2012-2014) Perhehoidossa olevan lapsesta/asukkaasta keskustelu ja ohjaus tärkeää, etenkin käyttäytymis- ja kommunikaatiopulmien kohdalla Kasvatukselliset keskustelut Kehitysvammaisten henkilöiden vanhenemiseen liittyvät asiat Kehitysvammaisten henkilöiden mielenterveyspulmat Seksuaalisuuteen liittyvät asiat
Kysely kuntien vammaispalveluiden vastuuhenkilöille 2012-2013 Uusien perhehoitajien rekrytointiin apua Valmennettujen lyhytaikaisten perhehoitajien löytyminen oman kunnan alueelle Vammaisten perhehoidon koordinointi, hoitajien koulutus ja hoitajarekisterin ylläpito ja seuranta (vrt. sijaishuoltoyksikkö) sekä yhteistyö kuntien kanssa. Pysyvä järjestelmä, joka hoitaisi em. tehtävät.
KeVa -ennakkovalmennus Arvokas elämä hankkeessa 2012-2014 Infotilaisuuksia, jatkuva tiedottaminen, lehti-ilmoittelua n. 30 ilmoitusta Ryhmät (7): Jyväskylässä 2+1, Äänekoski, Jämsä, Keuruu, Joutsa Koulutettu viisi KeVa -kouluttajaa 62 osallistujaa; n. 25 toimeksiantoa Käynnissä olevan ryhmän kautta mahdollista saada jopa 30 uutta perhehoitopaikkaa myös pitkäaikaiseen perhehoitoon Valmennetut perhehoitajat ovat koko maakunnan tarpeita varten Hyvää palautetta valmennustavasta osallistujilta ja kuntien edustajilta Luotu pelisääntöjä muiden perhehoidon toimijoiden kanssa
KeVa-ennakkovalmennus Tietoa perhehoidosta Turvallisuutta pysyvyydestä ja jatkuvuudesta Lapsen, nuoren ja aikuisen tuki Minä ja kehitysvammain en ihminen Lapsi, nuori ja aikuinen sekä perheet muutoksessa Kokemuksia perhehoidosta Sitoutua perhehoitajan tehtävään Tehdä yhteistyötä Perhehoitajan asema Tukea perhesuhteita ja yhteyden pitoa muihin läheisiin Tukea kehitystä ja toimintakykyä voimavaralähtöisesti Tukea hyvä elämän toteutumista
Esitys ja päätös 7.11.2013 maakunnallisen perhehoidon koordinoinnin järjestämisestä: 1) Perhehoidon rakenteen luominen, koordinoinnin vahvistaminen/perhehoitoyksikön käynnistäminen ja toiminnan vakiinnuttaminen 2) Perhehoitoperheiden hyvinvointia, erityisesti perhehoitajien jaksamista tukevien toimintamallien sisältöjen kehittäminen 3) Taloudellisten edellytysten varmistaminen
Perhehoitoyksikköpilotti 2015-2017 ottaa käyttöön maakunnallinen perhehoidon toimintamalli jatkaa jo aloitettua työtä ottaa käyttöön monipuolisesti erilaisia tukitoimia, joilla vastataan perhehoitajien tuen tarpeisiin perhehoitajalain suuntaisesti varmistaa perhehoitoa käyttäville eri-ikäisille henkilöille ja heidän perheilleen turvallisuus, tasaarvo ja osallisuus, hyvinvointi ja arvokas elämä laajentaa perhehoitopalvelut tarvetta vastaavaksi - riittävyys ja saatavuus oikea-aikaisuus! tehostaa tiedottamista ja kampanjointia perhehoitopalvelun mahdollisuuksista luoda edellytyksiä tarjota vammaisten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhemmille omaishoidon ja muihin jaksamista tukeviin vapaisiin lyhytaikaisen perhehoidon kautta Elinkaarimalli: luoda edellytyksiä vastaanottaa eri-ikäisiä asiakkaita ja vastata heidän yksilöllisiin tarpeisiinsa Kehas- ja muiden ohjelmien ja suunnitelmien mukaisesti siten että entistä useampi käyttävä asiakas voisi asua perheenjäsenenä perhekodissa ottaa käyttöön ja kokeilla uusia toimintamuotoja ns. tehostettu perhehoito, joka voisi vastata paremmin vaativiinkin erityisen tuen tarpeisiin luoda hyvän perhehoidon laadun kriteerit ja eettiset periaatteet päivittää ja yhtenäistää perhehoidon toimintaohje tehostaa perhehoitajalain mukaisten eri perhehoitomuotojen yhteistyötä ja lisätä siten kustannustehokkuutta, vahvistaa perhehoidossa tarvittavaa osaamista ja asiantuntijuutta sekä varmistaa tasa-arvoiset toimintaedellytykset perhehoitopalvelua käyttävien ja siinä toimivien kesken.
Vammaisten perhehoidon toimintamalli Ennakointivaihe Rekrytointi ja KeVaennakkovalmennus Tiedottaminen ja etsivä työ uusien perhehoitajien löytämiseksi KeVa-valmennus; tutustumiskäynti, kuntalausunto, rikosrekisteriote 7 tapaamista Kotitehtävät tapaamisten välillä Tilojen esteettömyyden arviointi Perhehoitajaksi aikovan valmiuksien yhteinen arviointi Todistus Perhehoidon aloittaminen ja toimeksianto Perhehoitopaikan valinta yhdessä palveluohjaajien kanssa Toimeksiantosopimus Aloituksen valmistelu ja pehmeä lasku/saattaen aloittaminen perhehoidossa: tutustumiskäynti, aloituskeskustelut Kasvatuskumppanuus Perhehoitajan tuki Toimeksiantajan perehdyttäminen, ohjaus ja valvonta n. 4 x / vuosi Aloitusvaiheen intensiivinen tuki Mentorointi 1 vuosi 6-8 kertaa Työnohjaus Ryhmämuotoinen tuki esim. Voimaryhmä, muu vertaistoiminta Täydennyskoulutus 2 pv / vuosi Maakunnalliset työkokoukset / 1-2 x /v Muu konsultaatio tai koulutus ajankohtaisiin muuttuviin tarpeisiin
Hyvinvointia ja turvaa perhehoidon käyttäjälle Vammaisten perhehoidon toimintamalli Yhteistyö: Kuntien palveluohjaajat Työkokoukset 2 x vuosi Ohjausryhmä yhteisten työntekijöiden tukena Muu yhteistyö Perhehoidon seuranta Perhepankki Paikkatilanteen seuranta Laadun kehittäminen Kuntien vastuuhenkilöt Ohjausryhmä Jatkuva rekrytointi Perhehoitomuodosta tiedottaminen Rekrytointi-ilmoitukset Kampanjat Hyvä perhehoito Saatavuus Riittävyys Perhehoitajien tuki Täydennyskoulutus 1-2 x /vuosi Teematilaisuudet Voimaryhmä Vertaistoiminta Koordinaattori Koordinaattori Ennakkovalmennus KeVa-ryhmämuotoinen valmennus 2 ryhmää / vuosi á 7 pariskuntaa KeVa-kouluttajaph Mentorit Perhehoitajan tuki Hyvä aloitusvaihe Aloittavan perhehoitajan tukimuotoja: Ohjauskäynnit, mentorointi, spesifi tuki
Työnjako maakunnallisessa mallissa Yksikkö Rekrytointi Ennakkovalmennus KeVa Perhepankin ylläpito Perhehoitopaikkojen välitys Perhehoidon seuranta Vastuuntyöntekijä vammaisten perhehoito, ikäihmisten perhehoito Perhehoitajan tuki Täydennyskoulutus, virkistys Tarvittaessa työparina kunnan työntekijälle Toimintaohjeen päivitys Erityisosaaminen ja perhehoidon asiantuntemuksen varmistaminen Perhehoitomuotojen yhteistyö Kunta Asiakasohjaus Asiakaspäätös perhehoidon sijoituksesta Sijoituksen liittyvä päätöksenteko ja asiakaskohtainen sosiaalityö Toimeksiantosopimus (yhteiset lomakkeet) Palkkioiden maksu, maksusitoumukset, asiakasmaksut (maksatukset asiakkaan omassa kunta) Perhehoitajan perehdyttäminen Viranomaistyön koordinointi Lakisääteinen valvonta Kunnan perhehoidon vastaava: vastuutyöntekijä yksikön kanssa tehtävään yhteistyöhön
Millaiset resurssit tarvitaan? Kuntien yhteiset työntekijät: kaksi koordinaattoria, joilla vastuualueina toisella vammaisten perhehoito, toisella ikäihmisten perhehoito Budjetin laskentaperuste 0,50 /asukas (kunnan osuus asukaslukuun suhteutettuna ja kehitysvammaisten henkilöiden osuus 0,6 % ja yli 75 -vuotiaiden määrä väestöstä) Budjetti 138 750 : kahden työntekijän palkat, KeVa -valmennukset, perhehoitajan tukitoimia, ilmoitukset, jalkautumiseen matkat, työhuone ym. kustannukset
Miksi perhehoitoa kannattaa kehittää? - Perhehoidon edullisuus muihin hoitomuotoihin verrattuna - Kustannusvertailua: Perhehoidossa kustannukset riippuvat lapsen/vammaisen henkilön muista palveluista, mutta ovat 50-100 / vrk (Perhehoitoliitto) K-S vammaispalvelusäätiön Vanamon kustannukset 5 lapsen perhepalveluyksikkö: 370-470 /vrk riippuen lapsen erityisen tuen tarpeista Lastensuojelun sijaisvanhemmuus (perhehoitoa): 35-130 /vrk Ammatillisen perhekodit 160-180-220 Tavallinen laitostyyppinen hoito 200-300 / vrk Erityishoidollinen laitoshoito n. 300-400 / vrk Psykiatrinen hoitolaitos > 700 /vrk
Perhehoitomuotojen yhteistyö Mahdollisuuksia olisi lisätä esimerkiksi: Rekrytoinnissa ja perhehoidon tunnetuksi tekemisessä; ilmoittelu ja kampanjat Perhehoitajan tuen järjestämisessä Mm. täydennyskoulutus, räätälöidyt seudulliset ryhmät, mentoreiden ja kouluttajien to Sijaistaminen, kiertävä työntekijä Verkottuminen, asiantuntijuuden ja osaamisen jakaminen, yhdessä tekeminen: vammaisuus asioihin liittyvä erityisasiantuntemus, lastensuojelun erityisasiantuntemus, kasvatuskumppanuus, sisarusten huomioiminen perhehoidossa, yksilöllinen ja kokonaisvaltainen arjen tuki, kun lapsella diagnoosi, perhetyön kysymykset Talous- ja hallinnointiasiat
Hallinnointi Isäntäkuntamalli TAI Koske Sopimukset jokaisen kunnan kanssa Ohjausryhmä: hallinnoijan edustaja, kuntavastaavat ja koordinaattorit, perhehoitajien edustaja, muita?
Mentoritoiminta 2013-2014 Perhehoitaja kohtaa tehtävässään kysymyksiä, tilanteita ja tunteita, joissa toinen kokenut perhehoitaja voi tukea omaan kokemukseensa ja hiljaiseen tietoonsa nojaten. Mentorointi on ihmisläheinen tuen muoto, jossa mentori auttaa toista perhehoitajaa kasvamaan kokonaisvaltaisesti tekemällä ja oivaltamalla itse. Mentorointi on kahdenkeskinen, kehittävä, reaaliaikainen, luottamuksellinen, vastavuoroinen, henkilökohtaisesti merkittävä, intensiivinen vuorovaikutussuhde, jossa mentori antaa tukea, ohjausta ja palautetta aktorin henkilökohtaiseen kasvuun. Sopimus kolmikantayhteistyössä: kuntaedustaja/perhehoitaja/mentori Mentorin koulutus Perhehoitoliitto Ei korvaa toimeksiantajatahon palveluohjaajan/sosiaalityöntekijän ohjausta, konsultointia, työnohjausta, koulutusta
Pilotti: Toisiamme tukien ryhmämuotoinen perhehoitajien työhyvinvointiryhmä 17.9. Yhteinen aloitus työtapaamisen yhteydessä Työkykytalo ja työelämän kuormittavat ja hyvinvointia tukevat tekijät, työkirjan käytön alustus 15.10. Yksilölliset keinot oman hyvinvoinnin tukemiseen, voimavarapolkua pitkin laavulle, voimauttava valokuva 3.12. Työn ergonomiaa ja fyysinen kunto, haasteellisia tilanteita kotona, mistä tukea kotipaikkakunnalla, Syksy 2013-kevät kehonhuoltoa 2014 ja toiminnallinen harjoite 21.1. Unen ja ravinnon merkitys hyvinvoinnille, elämän hallinta, jättipallojumppa ja rentoutus. 11.2. Työtapaaminen perhehoitajat ja kuntaedustajat teemalla ammatillinen kasvu, kumppanuus ja verkostojen tuki 8.4. Oman hyvinvointiprojektin edistyminen talven aikana, yhteinen toiminnallinen tekeminen ulkona
Kokemuksia ja palautetta perhehoitajan tukipiloteista 2013-2014 Ihan se, että istut siinä ja voidaan keskustella on tukea, jota tarvittaisiin arvostustakin. Työnohjausta - jotta jaksaa ja kynnys puhua olisi matala. Toivottavasti pilottihanke perhehoitajien voima-ryhmästä toteutuu jatkossakin, jotta voisin osallistua. Tukiryhmä loistava ja konkreettinen asia. Yksin - kollegojen tapaaminen silloin tällöin tekisi hyvää jaksamiselle. Vanhat perhehoitajat voimaantuneet ja uudet kasvamassa uudenlaiseen toimintakulttuuriin. Työ tunnetuksi vaikuttaa asemaan ja sitä kautta työhyvinvointiin.
Perhehoitajien viestejä (AE-arviointi 2014) Aina voisi edes kokeilla ja kartoittaa perhehoidon mahdollisuus Näkyvyys ja julkisuus on vahvistanut perhehoidon asemaa On noustu aivan uudelle tasolle perhehoidon aseman ja tunnettuuden suhteen Keski-Suomessa Työtä täytyy jatkaa, työ on vasta aluillaan Suurin tuki mitä perhehoitaja tarvitsee on turvattu työn määrä Vesikielellä odotan uutta ryhtiliikettä perhehoidon kenttään
Miksi vertaistoimintaa? Toivon viriäminen ajatus, että muutos on mahdollinen. Tilanteen normalisoituminen me-henki, en ole yksin, vastaavassa tilanteessa on muitakin. Jakaminen oman tarinan kertominen ja muiden kuuleminen. Malli- ja selviytymistarinat muutosstrategiat, omien selviytymiskeinojen vahvistuminen. Tuki ja rohkaisu toiset hyväksyvät minut tällaisena, hyväksytyksi tuleminen. Tietojen ja kokemusten jäsentyminen etäisyyden otto omaan tilanteeseen, suhteuttaminen muiden esimerkkien kautta. Tunteiden ilmaisu tunteiden (luopuminen, suru, syyllisyys, ahdistus, viha, häpeä) läpikäyminen ymmärretään osana muutosprosessia. Vanhemmuuden jatkuminen vanhemmuus ei lopu lapsen sijoitukseen. (Esimerkkinä VOIKUKKIA ryhmätoiminnan vaikutuksista, Kujala 2014)
Perhehoitajat voimavarapolulla Peurungassa 15.10.2013
Perhehoidon kehittämiselle perusteita Perhehoidon ensisijaisuus. Lastensuojelulaki 2007/417. Suositus perhehoidon kehittämisestä sisältyy: Valtioneuvoston periaatepäätös 2012:18 ja KEHAS ohjelma. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalveluista (ns. vanhuspalvelulaki. 2012/980 Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Julkaisuja 2013:11. STM. Suositus perhehoidon alueelliseen organisointiin sisältyy: Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamiseksi. Raportteja ja muistioita 2013:7. STM Lainsäädännön muutostarpeet perhehoidossa. Selvityksiä 2010:15. STM
Vammaisten perhehoito muualla Suomessa? Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla. Näillä alueilla kunnat päätyivät yhteistyön organisoinnissa ns. vastuukuntamalliin. Perinteinen kuntayhtymämalli on ollut pitkään käytössä mm. Kainuussa, Pohjois-Karjalassa, Savossa, Satakunnassa ja Uudenmaan alueella. Ikäihmisten perhehoidon ovat alueellisesti organisoineet Kainuu, Varsinais-Suomi ja Suupohjan liikelaitoskuntayhtymän alue.
Maakunta Asukasluku Perhehoidon käyttäjien määrä Pirkanmaan perhehoidon keskus Varsinais-Suomen Vammaisen ja ikäihmisten perhehoitoyksikkö Keski-Suomen perhehoito Satakunnan perhehoitoyksikkö Perhehoitajien määrä 492 000 90 Pitkäaikaista 21 perhekotia Tilapäistä perhehoitoa 43 kotia 469 000 (28 kuntaa) 350 000 27 000 (22 kuntaa) Pitkäaikaisessa perhehoidossa 16 Lyhytaikaisessa 14 176 Pitkäaikaisessa 72 Lyhytaikaisessa Osa-aikaisessa Yht. 30 perhettä: Perhepankissa 23 perhettä (7 perhettä, joilla asukkaita ei perhepankissa) Ikäihmisten perhehoitoon 4 perhekotia (3-6 asukasta/perhe) Budjetti Henkilöstö Hallinnointi 140 000 (0,28 cent/as.) :palkat, matkat maakunnassa, 2 valmennusta, perhehoitajien tuki 10 000 120 000 (0,32 cent asukas: yli 75 v ja Kelan etuuksia saavien %osuus väestöstä) Valmennukset Toimintarahaa? 70 138 750 : palkat, 2 valmennusta, matkat, perhehoitajien tuki Perhehoitajien tuki n. 10 000 Koordinaattori Ohjaaja Vammaisten perhehoidon koordinaattori Ikäihmisten perhehoidon koordinaattori Koordinaattori Koordinaattori Tampereen kaupunki Kaarina Yhteistyötä sijaishuoltoyksikön kanssa alussa paljon Sote -ratkaisussa erityispalveluna/kunta/k oske? Satakunnan sairaanhoitopiiri Keski-Suomen sijaishuoltoyksikkö 275 000 (22 kuntaa) 350 60 % asukaslukuun perustuva 0,87 cent/as 240 000 40 % suoritteista Palveluesimies 4 sosiaalityönteki jä Jyväskylän kaupunki
Kokemuksia perhehoitoyksikön toiminnasta Varsinais-Suomessa Onnistuneita sijoituksia: Perhehoidon koordinaattori tuntee perheet ja osaa arvioida perhehoitosijoituksen eri osapuolten kannalta Valmennusten räätälöinti ryhmän osallistujien mukaan Perhehoitosijoitukset ovat hitaita prosesseja toimintamalli auttaa ja tukee prosessia Perhehoidon asiantuntemus karttuu apu ja tuki kunnan työntekijöille Yksikön valmennukset varmistavat perhehoitopaikkojen saatavuuden!
Huolenaiheita Kuka ottaa kopin Arvokas elämä hankkeessa tehdystä työstä 30.6.2014 jälkeen? Perhehoitopaikkoja on vapaana? käytön tehostaminen? Perhehoitajan tuen järjestäminen? Vammaisten lasten palvelut tulevaisuudessa; vanhempien viestit ja kentän viestit? Laaja-alaisen selvityksen tarve?
Sitoutuminen maakunnalliseen ajatteluun Yhteistoiminta mahdollistaa synergiaedut Kumppanuus rakentuu Kunnioitus Luottamus Kuuleminen Dialogisuus Paula Korkalainen 12.09.2012
Arvokas elämä hankkeen taustalla on vahva pyrkimys edistää Lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumista ja toimia vammaisten lasten tasa-arvoisen kohtelun, turvan ja hoivan sekä oppimisedellytysten edistämiseksi. Kiitos! Arvokas elämä hankkeen etenemistä voi seurata www.arvokaselama.fi Facebook #arvokaselama