Fida International Kehitysyhteistyöohjelman 2007-2010 loppuevaluointi

Fida International Kehitysyhteistyöohjelman 2007-2010 loppuevaluointi Evaluointiraportti toukokuu 2012 Appraisal Consulting RV Ky

Sisällysluettelo Yhteenveto... 2 1. Johdanto... 3 2. Taustaa... 3 2.1. Fida International... 3 2.2. Fidan kehitysyhteistyöohjelma 2007 2010... 3 2.3. Evaluoinnin tavoitteet ja menetelmät... 4 3. Ohjelmasuunnittelu... 5 3.1. Tulosalueet... 5 3.2. Alueohjelmat... 6 3.3. Hankesektorit... 7 3.4. Rahoitus... 8 4. Tarkoituksenmukaisuus... 9 4.1. Kehityspoliittinen tarkoituksenmukaisuus... 9 4.2. Kumppaneiden ja yhteistyömaiden valinta... 9 4.3. Strateginen tarkoituksenmukaisuus... 12 5. Tuloksellisuus... 14 6. Vaikuttavuus... 21 7. Kestävyys... 22 8. Yhteenveto ja havainnot... 23 9. Suositukset... 25 1

Fida Internationalin Kehitysyhteistyöohjelman 2007-2010 loppuevaluointi Yhteenveto Fidan Kehitysyhteistyöohjelma 2007-2010 sisältää kymmenen alueohjelmaa, humanitaarisen avun ohjelmia, kummilapsityötä sekä Global -tukiohjelman. Arvioinnin tarkoitus oli analysoida ohjelman saavutuksia sekä antaa ehdotuksia toiminnan jatkokehittämiseen. Ohjelma pyrki voimaannuttamaan kumppaneita yhteisönsä ja kansalaisyhteiskunnan vaikuttajina. Kumppanit ovat todistetusti olleet aktiivisia yhteiskunnallisten ohjelmien ja hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa ja ovat lisäksi kehittyneet hankesyklin hallinnoinnissa (Project Cycle Management, PCM) sekä organisatorisessa suunnittelussa ja johtamisessa. Gender-työ sukupuolten samanarvoisuuden lisäämiseksi on huomioitu enenevässä määrin hankkeissa ja organisaation päätöksenteossa. Myös hyödynsaajien hyvinvointi ja palkkatulot ovat selvästi parantuneet. Kumppanien voimaannuttaminen on jossain määrin vaikuttanut kansalaisyhteiskunnan vahvistumiseen vaikkakin tavoitteen toteutuminen riippuu paljon kyseisestä valtiosta ja toteutusympäristöstä. Ohjelmapainotteista lähestymistapaa on parannettu ryhmittelemällä hankkeet kymmenen Alueohjelman alaisuuteen. Toistaiseksi hankkeet ovat vielä aika irrallaan toisistaan. Horisontaalista yhteistyötä sekä temaattisten ja alueellisten ohjelmien vakiinnuttamista tulisi edistää, jotta ohjelmapainotteisuus ja sen mahdollistama yhteinen oppiminen, toiminnan vaikutus ja tehokkuus lisääntyisivät. Alueohjelmien tueksi tulee myös kehittää monitorointijärjestelmää, joka linkittää ne Ohjelman kokonaistavoitteeseen. Ohjelmatason monitorointijärjestelmää ja sen indikaattoreita ja tulisi myös kehittää. Evaluointi suosittelee, että 1. Fida jatkaisi ohjelmaperustaista lähestymistapaa temaattisten ja alueellisten ohjelmien kautta ja horisontaalisen yhteistyön tehostamista maiden ja alueiden välillä. 2. Fida parantaa monitorointia ja arviointia luomalla yhteisen viitekehyksen hanketason monitoroinnille ja varmistamalla, että alueellisessa seurannassa ja raportoinnissa käytetään tarkoituksenmukaisia indikaattoreita. 3. Aluehallinto ja -koordinointi pohjaisivat hankkeet alueen kontekstiin ja köyhyydenvähentämisohjelmiin. 4. Aluehallinto toteuttaisi jatkossakin valtavirtaistamisen periaatteita käytännössä. 2

1. Johdanto Tämä on Fidan Kehitysyhteistyöohjelman 2007-2010 (myöhemmin Ohjelma ) evaluointiraportti. Evaluointi toteutettiin Fida Internationalin toimeksiannolla maalis-huhtikuussa 2012. Raportin alussa kerrotaan Ohjelmasta ja sen pääpiirteistä. Sen jälkeen tiivistetään Ohjelman toteuttaminen toimeksiannon (ToR) kysymysten mukaisesti. Havainnot ja suositukset on esitelty raportin lopussa. 2. Taustaa 2.1. Fida International Fida International (myöhemmin Fida ) on Suomen helluntaiseurakuntien lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö, joka perustettiin vuonna 1927. Fidan kehitysyhteistyötoimintojen tavoite on parantaa yhteisöjen ja yksilöiden hyvinvointia. Ydintoimintoja ovat kehitysyhteistyö, humanitaarinen apu, kummilapsityö, kehitysviestintä ja -koulutus sekä kouluttaminen Suomessa ja kohdemaissa. Fida on toteuttanut kehitysyhteistyötä Suomen Ulkoministerin tuella jo vuodesta 1974 ja on yksi Ulkoministeriön yhdestätoista Kumppanuusjärjestöstä. Seuraavat linjaukset ja strategiset periaatteet ohjaavat Fidan toimintaa. Fidan strategiset periaatteet Kumppanuus: Fidan tavoite on vahvistaa kumppanijärjestöjen kapasiteettia tasavertaisessa kumppanuudessa. Oikeusperustainen kehitys: Fidan kehitysyhteistyö ottaa huomioon ihmisoikeudet ja kestävän kehityksen. Yhteisökeskeinen toiminta: Fida pyrkii voimaannuttamaan paikallisia yhteisöjä ja parantamaan hyvinvointia yhteisöissä. Osallistava yhteistyö: Yhteistyö perustuu yhteisöjen omiin prioriteetteihin ja tarpeisiin. Omistajuus: Fida tukee ja kannustaa yhteisöjen omistajuutta. Holistinen (kokonaisvaltainen) hyvinvointi: Fida tukee yhteisöjen ja yksilöiden holistista - fyysistä, henkistä, sosiaalista, taloudellista, ekologista ja hengellistä hyvinvointia. Kestävyys: Tavoite on, että kumppanien työ olisi kestävää ja jatkuisi Fidan tuen päätyttyäkin. Työn laajeneminen ja moninkertaistuminen: Fidan tavoitteena on luoda esimerkkejä ja hyviä käytäntöjä, joita voidaan jakaa ja välittää muihinkin yhteisöihin. Hyväntekeväisyyden kanava: Suomalaiset yksilöt ja yhteisöt voivat osallistua hyvinvoinnin levittämiseen vapaaehtoistyön kautta ja lahjoittamalla Fidan varainhankintaan. 2.2. Fidan kehitysyhteistyöohjelma 2007 2010 Fidan kehitysyhteistyöohjelman 2007 2010 kehitystavoite oli "holistisesti terveet ihmiset terveissä yhteisöissä ja voimaantuneissa kansalaisyhteiskunnissa". Välitön tavoite oli "Voimaantuneet kumppanit, jotka vaikuttavat vahvasti ja positiivisesti yhteisöissään ja vahvistavat kansalaisyhteiskuntaa merkittävästi. 3

Ohjelma oli - Kehitysyhteistyöhankkeita ja -ohjelmia: kymmenen alueohjelmaa: (1) Länsi-Balkanin ohjelma, (2) Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan (MENA)ohjelma, (3) Itä-Afrikan ohjelma, (4) Keski-Aasian ohjelma, (5) Etelä-Aasian ohjelma, (6) Kaakkois-Aasian ohjelma, (7) Itä-Aasian ohjelma ja (8) Etelä-Amerikan ohjelma, (9) Intia ja (10) Tsunami-alue. - Humanitaarisen avun ohjelma - Kummilapsityöohjelma - Global - tukiohjelma, joka sisältää suunnittelun, arvioinnin ja koulutuksen sekä - EU:n rahoittama ohjelma. Kehitysyhteistyöohjelman aikana toteutettiin 72 kehitysyhteistyöhanketta 31 maassa, humanitaarista apua annettiin kahdeksassa maassa ja kummilapsityötä toteutettiin 22 kohdeyhteisössä vuonna 2010. Tämän jakson aikana Fida johti yhtä EU-rahoittamaa hanketta sekä Euroopan komission humanitaarisen avun (ECHO) rahoittamaa hanketta. 2.3. Evaluoinnin tavoitteet ja menetelmät Evaluonnin tarkoitus on luoda kokonaiskuvaa asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta ja arvioida Kehitysyhteistyöohjelman (2007-2010) vaikutusta ja tarkoituksenmukaisuutta. Evaluointi arvioi myös tuloksia ja tarjoaa ehdotuksia kehitysyhteistyön suunnittelulle ja johtamiselle tulevaisuudessa. Tämä loppuarviointi on Fidan henkilöstön ja yhteistyötoimijoiden käyttöön. Menetelmät Arviointi toteutettiin pääosin dokumenttitutkimuksena. Evaluoija analysoi relevantit dokumentit, kuten aluekoordinaattoreiden vuosiraportit ja itsearvioinnit sekä hanke-evaluointiraportit. UM:n edustajaa ja Fidan henkilökuntaa haastateltiin ja konsultoitiin lyhyen kyselyn avulla. Evaluoinnin rajoitukset Koska ohjelma oli otettu käyttöön useilla eri alueilla ympäri maailmaa, ei kenttätyötä ollut mahdollista toteuttaa. Mallien luominen maista, hankkeista ja ohjelmista ei ollut kannattavaa, koska eroavaisuudet eri kumppanien ja hankkeiden sekä niiden toteutusympäristöjen välillä ovat merkittäviä, eikä yleistys olisi tällöin antanut oikeutta niille. Siksi alueiden tasavertaisen esittelyn varmistamiseksi päätettiin tutkia vvuosija hankeraportteja sekä itsearviointia. Hanke-evaluointiraportteja hyödynnettiin lisäksi tapaustutkimuksen tavoin. Tuenkäyttösuunnitelmassa (2007-2010) esiteltyjä strategisia indikaattoreita käytettiin arvioinnin taustana. On kuitenkin huomioitavaa, että useimmille indikaattoreille ei oltu arvioitu lähtötilannetta eikä tarkkaa päämäärää. Ohjelman 2007-2010 päätyttyä uusi ohjelma nimellä "Muuttuneet yksilöt - Muuttuneet yhteisöt" vuosille 2011-2014 oli suunniteltu ja on jo käynnissä. Evaluoinnin aikana todettiin, että monet aihealueet, jotka evaluoija määritteli kehitettäviksi, on jo otettu huomioon uudessa ohjelmassa. 4

3. Ohjelmasuunnittelu 3.1. Tulosalueet Kehitysyhteistyöohjelma perustuu Fidan kehitysyhteistyöstrategiaan 2002-2005, joka päivitettiin ohjelman toimeenpanon aikana. Ohjelma 2007-2010 pyrki voimaannuttamaan kumppaneita köyhyyden vähentämisessä. Ensisijaisiksi toiminta-alueiksi ohjelma määritti terveyssektorin, ruokaturvan ja esi-, perusja ammattikoulutuksen. Ohjelman läpileikkaavia teemoja olivat sosiaalinen vastuu, demokratia ja ihmisoikeudet sekä gender-kysymykset, vammaisten ihmisten osallistuminen, HIV/AIDS, kulttuuri ja kestävä kehitys. Keskeisiä teemoja vuosien 2007-2010 ohjelmassa olivat: a) Kumppanien kapasiteetin kehittäminen; hyvän hallinnon, kestävyyden sekä omistajuuden kautta. b) Kumppanien tukeminen vaikuttamistyössä. c) Ohjelmien/hankkeiden seurannan ja evaluoinnin kehittäminen. d) Kummilapsiohjelman kehittäminen. e) Varainhankinnan kehittäminen, erityisesti EU:n rahoitusmahdollisuuksien kartoittaminen. f) Vaikuttamistyöhön osallistuminen Suomessa. g) Humanitaarisen avun vahvistaminen osana ohjelmaa. h) Henkilöstön kapasiteetin kehittäminen Suomessa ja kumppanimaissa. Kehitysyhteistyön strategiset indikaattorit toimivat mittareina ohjelman onnistumisen arvioinnissa. Indikaattorit on esitelty alla: Fidan kehitysyhteistyöohjelman strategiset indikaattorit Kumppanin kapasiteetti: - Kumppanien aloitteet kansalaisyhteiskunnan kehittämiseksi, kumppanin näkyvyys kansalaisyhteiskunnan toimijoina. - Yhteiskunnallisten interventioiden määrä ja laatu, hankehallinnon laatu - Syrjäytyneiden ihmisryhmien lisääntynyt osallistaminen - Yhteistyö seurakuntien, kansalaisjärjestöjen ja valtion kanssa Hyvä hallinto - Kumppanien johtamisen ja hallinnon laatu rekrytointikäytäntäjen ja johtajuuden indikaattoreilla mitattuna - Päätöksenteon menettelytavat - Jäsenten osallistuminen - Korruptiotapausten määrä Lopulliset hyödynsaajat - Kumppanien vaikutus yhteisöissä - Hyödynsaajien lisääntynyt voimaantuminen - Työnsaantimahdollisuudet - Toivon lisääntyminen yhteisöissä Kumppanuus ja verkostoituminen - Kansallisten ja kansainvälisten yhteyksien määrä ja laatu - Yhteistyösopimusten määrä, laatu ja toimeenpano - Kumppanuuden laatu - Ohjelmissa käytetty asiantuntijuus Tuenkäyttösuunnitelma 2007-2010 Tasa-arvo ja syrjäytyneet ihmisryhmät - Sukupuoli- ja ikätasa-arvo kumppanijärjestöissä, naisten osallistuminen - Naisten, lasten, HIV- postiivisten/aidsiin sairastuneiden ja muiden syrjäytyneiden ihmisten vahvistunut asema - Syrjäytyneet ihmisryhmät ja läpileikkaavat teemat : gender, vammaise ihmiset, HIV/AIDS, etniset vähemmistöt - Kkummilapsityöohjelman vaikutukset yksilöön ja yhteisössä Vaikuttaminen - Sidosryhmien aktivoiminen kehitysyhteistyöhön - Hanketyön vaikutus kansalaisyhteiskunnan kehitykseen kumppanimaissa - Varainkeruun kehitys ja vakaus Monitorointi ja evaluointi - Hankkeiden/hhjelmien tehostunut monitorointi - Sisäiset ja ulkoiset evaluoinnit ja niiden tulosten käyttö - hankehallinon kehittäminen; suunnittelu; toteutus ja raportointi 5

3.2. Alueohjelmat Fidan kehitysyhteistyöhankkeet on ryhmitelty kymmeneen alueohjelmaan. Yleensä suunnittelu aloitetaan ongelma-analyysillä ja tavoitteiden asettamisella, mutta Fidan kehitysyhteistyöohjelmaa rakennettaessa käytettiin kuitenkin päinvastaista lähestymistapaa. Se rakennettiin meneillään olevista hankkeista, jotka koottiin alueohjelmiksi yhden tavoitteen mukaisesti "Voimaatuneet kumppanit, jotka vaikuttavat vahvasti ja positiivisesti yhteisöissään ja vahvistavat kansalaisyhteiskuntaa merkittävästi". Suurin osa hankkeista (72%) jatkui uudella ohjelmakaudella. 19 uutta hanketta aloitettiin ohjelman aikana. Ne näkyvät alla olevassa Taulukossa 1. Taulukko 1 Kumppanimaat ja hankkeet kaikilla alueilla 2007-2010 Number Alue Maat ja alueohjelmat Maat Hankkeet * EUROPE 1 Western Balkan Programme Albania, Bosnia and Herzegovina, Kosovo TOTAL EUROPE 3 6 MIDDLE EAST AND NORTH AFRICA 2 Middle East and Egypt, Jordan, Morocco, Palestinian North Africa Territories, Syria, Sudan, noncountry Programme specific project 3 Eastern Africa Programme Ethiopia, Kenya, Rwanda, Tanzania, and three regional projects Uudet hankkeet 2007-2010 3 6 1. Albania, Integration of Vulnerable Women into the Society 2008-2010 (5094) 6 + 1 8 2. Sudan, Community Development Project in Greater Khartoum 2009-2010 (5425) 4 + 3 13 3. Regional Gender Mainstreaming and Advocacy Project 2007-2010 (5262) 4. Rwanda, Humanitarian Aid Training Programme 2008-2010 (5270) 5. Tanzania, Children s' Ministry 2008-2010 (5067) TOTAL MIDDLE EAST AND NORTH AFRICA 10 21 ASIA 4 Central Asia Tajikistan 1 2 6. Community Development 2007-2010 (5320) Programme 5 Southern Asia Bangladesh, Nepal, Pakistan 3 8 7. Bangladesh, Community Health Education Programme Programme 2007-2010 (5015) 8. Maithili Empowerment Programme 2007-2010 (5462) 9. Youth Centre in Kathmandu 2007-2010 (5463) 10. Community Development 2007-2010 (5360) 6 South Eastern Asia Cambodia, Laos, Thailand, 5 10 - Programme Myanmar, Vietnam 7 Eastern Asia China; North Korea 2 7 11. China, NGO Training 2007-2009 (5124) Program 12. North-Korea, Primary Dental Care Support 2009-2010 India India 1 10 13. Regional Community Development Training Programme 2009-2010 (5030) 14. Regional Community Development Training Programme2009-2010 (5032) 15. Regional Cap. Building Project 2007-2010 (5034) 16. Regional Gender Project 2007 2009 (5035) 17. Regional M/ Enterprise Project 2007-2010 (5036) 18. Regional HIV and AIDS project 2008-2010 (5037) Tsunami region Indonesia, Maldives, Sri Lanka Tsunami Region Capacity Building 3 +1 4 19. Southern Asia: Tsunami Region Capacity Building programme 2007-2008 (5559) TOTAL ASIA 15 + 1 41 SOUTH AMERICA PROGRAMME 8 South America Programme Bolivia, Brazil, Colombia, Ecuador, Paraguay, Peru Regional Project 3+ 1 4 TOTAL SOUTH AMERICA 3 4 GRAND TOTAL 31 countries, 6 regional 72 *Includes Regional Coordination and Organizational Development 6

Alueohjelmat muodostuvat hankkeista ja alueellisista ohjelmista. Maiden rajoja ylittäviä alueohjelmia aloitettiin Itä-Afrikan alueella (johtajuuskoulutus, HIV/AIDS- ja gender -teemojen valtavirtaistaminen), Tsunami-alueella (kapasiteetin rakentaminen) ja Etelä-Amerikan alueella (kapasiteetin rakentaminen sosiaalisen vastuunottamisessa). Lisäksi kuudella alueella aloitettiin aluekoordinoinnin ja organisaation kehittämishankkeet. Hankkeiden lukumäärä vaihteli alueittain kahdesta kolmeentoista hankkeeseen. Suurin määrä hankkeita oli Itä-Afrikan alueella (13). Sekä Kaakkois-Aasiassa että Intiassa oli kymmenen hanketta. Kaksi hanketta oli käynnistetty Keski-Aasiassa. Ohjelmakauden aikana uusia maita ei lisätty ohjelmaan. Hankkeet Indonesiassa ja Syyriassa päättyivät. Taulukko 1 osoittaa, että uusia hankkeita aloitettiin lähes kaikkialla muualla paitsi Kaakkois-Aasiassa ja Etelä-Amerikassa. Uudet hankkeet olivat linjassa ohjelman tavoitteiden ja prioriteettien kanssa, koska liittyivät yhteisön kehittämiseen (6 hanketta), haavoittuviin ihmisryhmiin (6) sekä valtavirtaistamisteemoihin. 3.3. Hankesektorit Fida työskentelee lähinnä yhteisöjen kehittämiseksi, hankkeet on kohdistettu haavoittuviin ihmisryhmiin ja kumppanin kapasiteetin kehittämiseen. Hankeportfolioon kuuluu terveysvalistushankkeita, jotka ovat Fidan strategian mukaan avainasemassa köyhyyden vähentämisessä. Muutama hanke liittyy suoraan gendertyöhön ja yksi on erityisesti vammaishanke. Tulisi kuitenkin huomioida, että hankkeilla voi olla näille teemoille omistettuja toimintoja, vaikkei niitä olisi mainittu erikseen hanketavoitteessa. Taulukko 2 Hankkeet sektoreittain Kategoria 12 Yht. 2007-2010 % kokonaismenoista Hankkeita Yhteisön kehittäminen 7,15 26 17 Haavoittuvat ihmisryhmät 6,44 24 13 Kumppanin kapasiteetin kehittäminen 5,16 19 12 Terveyskasvatus 3,56 13 10 Jälleenrakennus (Tsunami ohjelma) 1,5 6 5 Muu 1,09 4 5 HIV AIDS 1,04 4 4 Gender 0,78 3 5 Humanitaarisen avun koulutus 0,24 < 1 1 Total 26,96 100 72 2 Monilla hankkeilla on useita tavoitteita, kuten yhteisön terveys tai kumppanin kehitys, mutta ne on laskettu vain yhden, hankkeen nimessä mainitun teeman mukaan. 7

Taulukko 2 osoittaa, että alueohjelman sektorit ovat linjassa Fidan strategian asettamien prioriteettien kanssa ja Ohjelma on sisällöltään johdonmukainen. Huomionarvioista on, ettei Ohjelmassa ole yksittäisiä ja itsenäisiä hankkeita, joita ei voi määritellä Fidan asettamilla teemoilla. 3.4. Rahoitus Kokonaiskustannukset vuosien 2007 2010 ohjelmassa olivat 31,7 miljoonaa euroa. Suomen valtion määräraha kattoi 26,4 miljoonaa euroa, eli 83,5 % kokonaiskustannuksista. Fidan omarahoitus oli 5,2 miljoonaa euroa, joka oli 16,5 % koko määrästä. Taulukko 3 kertoo kaikkien kumppanuussopimuksen piiriin kuuluvien hankkeiden rahoituksen vuosina 2007-2010. Taulukko 3 Ohjelman kustannukset Kustannukset Budjetti Kokonaiskustannukset A. Hankekustannukset 26 450 000 26 970 427 B. Suunnittelu, evaluointi ja resurssien 780 000 629 254 kehittäminen C. Henkilöapu 600 000 725 502 D. Tiedotus 340 000 287 826 E. Hallinto 3 130 000 3 067 547 Ohjelman kokonaiskulut 31 300 000 31 680 556 Kaiken kaikkiaan 27 miljoonaa euroa 31,3 miljoonasta eurosta ohjattiin alueohjelmille. Neljäsosa määrärahoista ohjattiin Itä-Afrikan alueelle kun taas sekä Kaakkois-Aasia että Intia saivat 10 % koko rahoituksesta. Yksittäisistä hankkeista suurimmat hankebudjetit olivat Itä-Afrikan keskimäärin 630 000 euron hankebudjetit vuosina 2007-2010. MENA-alueen hankkeiden budjetti oli keskimäärin 445 000 euroa. Kaikkien alueiden hankebudjetin keskiarvo oli 366 000 euroa. Alueohjelman budjetista, sen osuudesta koko budjettiin ja tietoa hankebudjettien keskiarvoista kerrotaan alla olevassa taulukossa 4. Taulukko 4 Alueohjelmien kokonaisbudjetti, hankkeiden lukumäärä ja keskimääräinen hankebudjetti Ohjelmakausi 2007-2010 Koko buedjetti Osuus M kokonaisbudjetista Hankkeiden määrä Hankebudjetti keskimäärin Eastern Africa 6,89 26 % 13 530 000 Middle East and Northern Africa 3,56 13 % 8 445 000 South Eastern Asia 3,55 13 % 10 355 000 India 2,5 9 % 10 250 000 Western Balkan 2,33 9 % 6 388 333 Eastern Asia 2,09 8 % 7 298 571 Tsunami area 2,04 8 % 4 510 000 South Asia 2,01 7 % 8 251 250 South America 1,46 5 % 4 365 000 Central Asia 0,54 2 % 2 270 000 Total 26,97 100 % 72 366 315 8

4. Tarkoituksenmukaisuus 4.1. Kehityspoliittinen tarkoituksenmukaisuus Ohjelma on erittäin tarkoituksenmukainen (relevant) Suomen kehitysyhteistyöpolitiikan 2007 valossa. Fidan ohjelmaan kuului erityisesti kehityspoliittisen ohjelman läpileikkaavat teemat, joita ovat muun muassa naisten ja tyttöjen aseman kohentaminen, usein helposti syrjäytyvien ihmisryhmien, kuten lasten, vammaisten, alkuperäiskansojen ja etnisten vähemmistöjen, osallistaminen sekä HIV/AIDS:in vastainen taistelu. Itse asiassa kuusi yhdeksästä uudesta, 2007 2010 aloitetusta hankkeesta liittyi suoraan näihin teemoihin. Kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen on myös osa Suomen kehitysyhteistyön asettamista prioriteeteista. Vuosituhattavoitteet 1. Äärimmäisen köyhyyden ja nälän poistaminen 2. Peruskoulutusmahdollisuuksien takaaminen kaikille 3. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja naisten aseman parantaminen 4. Lapsikuolleisuuden vähentäminen 5. Odottavien äitien terveydentilan parantaminen 6. Hiv/aidsin, malarian sekä muiden tautien vastainen taistelu 7. Ympäristön kestävän kehityksen varmistaminen 8. Globaalin kumppanuuden luominen kehitykselle Yksi ohjelman tavoitteista, oli tuoda Fidan kehitysyhteistyö samaan linjaan kansainvälisten sopimusten kanssa, joka sisältyi myös seurantamittareihin. Evaluoinnin mukaan ohjelma osallistui erityisellä panoksella vuosituhattavoitteeseen 1, äärimmäisen köyhyyden hävittämiseen, vuosituhattavoitteeseen 3, sukupuolten välisen tasa-arvon lisäämiseen sekä vuosituhattavoitteeseen 6, taisteluun HIV/AIDS:ia vastaan. Hyvä esimerkki tästä oli Pohjois-Koreassa toteutettu Siemenperuna-hanke (5211), joka vaikutti suoraan ihmisten hyvinvointiin. D Tulevaisuudessa alueohjelma (ja yksittäiset hankkeet) tulee linkittää paremmin kansallisiin linjauksiin ja köyhyydenvähentämisohjelmiin (PRS). Koska köyhyys on hyödynsaajien ydinongelma, sen pitäisi näkyä ohjelmasuunnittelussa ja raporteissa. Ohjelmien taustoittamiseksi tulisi tutkia ja analysoida tarpeellisia dokumentteja, kuten köyhyydenvähentämisohjelmapaperit (PRSP) ja sektorisuunnitelmat, jotka ovat useimpien maiden ja alueiden (esim. Länsi-Balkan) kohdalta saatavilla. Näiden dokumenttien analysointi auttaa myös tekemään päätöksiä sopivista strategioista ja kehitettävistä alueista. Toimenpideohjelmien analysointi voisi tulevaisuudessa olla yksi Fidan henkilökunnan kehittämisalueista hyvien tausta-analyysien kehittämiseksi ja niiden käyttämiseksi. 4.2. Kumppaneiden ja yhteistyömaiden valinta Kumppanijärjestöt Fida toteuttaa kehitysyhteistyötä erilaisten kumppaneiden kanssa. Ensisijaisia kumppaneita ovat yhteistyömaiden kansalliset helluntaiseurakunnat. Fida tekee yhteistyötä kuitenkin myös muiden 9

paikallisten ja kansallisten seurakuntien ja kristittyjen yhteisöjen tai kansalaisjärjestöjen kanssa. Maissa, joissa järjestäytynyttä tai virallista kansalaisyhteiskuntaa ei ole, kumppaneina voi toimia kylähallitus (Tadzhikistan), yhteistyökykyiset yhteisöt, viranomaiset, koulut tai yliopistot. Esimerkiksi Laosissa Fida toimii maan hallituksen kanssa, Marokossa kumppani oli diabetesyhdistys kun taas Kiinassa hanke toteutettiin lääketieteellisen korkeakoulun kanssa. Afrikassa useimmat kumppanit ovat kirkkoja tai kirkon perustamia järjestöjä. Aasiassa taas erilaiset organisaatiot, kuten valtion ja paikalliset viranomaiset, ovat toimineet kehitystyön kumppaneina. Taulukko 5 Fidan kumppanit Kirkko Kansalaisjärjestö Kansainvälinen Muu* Kaupunki Aluekoordinointi kansalaisjärj. Western Balkan 3 1 1-1 - 6 MENA 2 4-1 - 1 8 Eastern Africa 11 - - - - 1 12 Central Asia - 1-1 - - 2 India 8 - - - - - 8 South Asia 4 4 - - - - 8 Tsunami -programme 1 1 2 South-East 1 2 2 2 1 8 East Asia 2 1 2 5 South America 4 4 Yhteensä 32 15 3 3 6 3 63 *sis. alueellisen koordinoinnin Lähde: Fidan Vuosiraportti 2010 hankeraportit Pidemmällä kumppanuudella ja yhteistyöllä on todistetusti vaikutuksessa yhteistyön laatuun. Tämä voidaan todeta raporteista. Itä-Afrikan alueen raportit esimerkiksi osoittavat merkittävää menestystä hankkeiden toteuttamisessa ja vähemmän hankaluuksia kumppanin kanssa. Toisaalta, joidenkin muiden alueiden raportit osoittavat, että erilaiset arvot, menettelytavat tai odotukset voivat johtaa ongelmiin ja uusien kumppanuuksien päättymiseen. Huomattiin esimerkiksi, että Ohjelman tavoite ei ole tarkoituksenmukainen, kun toimitaan yhteistyössä maan hallituksen kanssa. Vaikkakin kumppanuudella eri organisaatioiden ja instituutioiden kanssa on etunsa ja se avaisi ovia uusille alueille ja sektoreille, ei ole kuitenkaan selvää, millä tavoin se edistää "kansalaisyhteiskunnan voimaannuttamista", ja ovatko ohjelman indikaattorit asianmukaisia näissä tapauksissa. Näin ollen Fidan on päätettävä tulevaisuudessa miten suhtautua kumppanuuksiin, jotka eivät suoranaisesti edistä Ohjelman kokonaistarkoitusta. Uusien kumppanien valitsemiseen voitaisiin kehittää tietynlaisia kriteereitä. Kumppanuuksien (niin uusien kuin vanhojenkin) tulisi perustua järjestön kapasiteetin arviointiin, joka osoittaisi järjestön vahvuudet ja kehitystarpeet. Tällaisiin arviointeihin on olemassa menetelmiä, joita on luotu myös Fidan ohjelmissa. Esimerkiksi Wilfred Amalemba (2012) on hiljattain tehnyt Fida Internationalin Itä-Afrikan kumppaneille institutionaalisen kapasiteetin kartoituksen (Capacity Baseline Survey). On todettu, että riittävän pitkä alkuvaihe auttaa kumppanuuden rakentumisessa, kontekstiin ja kulttuurisiin tekijöihin tutustumisessa sekä laadukkaiden hankkeiden ja ohjelmien kehittämisessä. Kirkot ja kristityt yhteisöt ovat tärkeitä kumppaneita Fidan työlle. Niillä on tärkeä rooli yhteisön kehittäjinä ja sosiaalisten palvelujen tuottajina. Ne ovat osa yhteisöä, niillä on suorat yhteydet yhteisön jäseniin sekä 10

ymmärrys yhteisön tarpeista. Kirkot voivat kattaa maantieteellisesti laajoja alueita, ja yltää hyvin eristäytyneisiin paikkakuntiin. Esimerkiksi Itä-Afrikan alueohjelman kumppanit saavuttavat yli miljoona ihmistä 3 : Kirkon verkostot ovat kestäviä ja toimivat yhteisöissä globaaleista kriiseistä ja kansainvälisen kehityskeskustelun painotusten muutoksista huolimatta. Ne ovat paikalla äärimmäisten kriisienkin aikana kuten humanitaarisissa kriiseissä ja katastrofeissa. Kirkoilla on myös merkittäviä henkilöstöresursseja kuten uskonnollisia johtajia, jotka eivät toimi yhteisössään ainoastaan pastoreina vaan myös sosiaalityöntekijöinä, psykologeina ja perheterapeutteina. Kirkko mobilisoi tarvittaessa jäseniään vapaaehtoistyöhön. Lisäksi kirkot ovat tärkeitä kouluttajia ja vaikuttajia on esimerkiksi vaikea kuvitella koulutuksen kehitystä Afrikassa ilman kirkon roolia siinä. Yhteistyömaat Ajalle 2007-2010 ei valittu uusia kumppanimaita, sillä Ohjelma perustui jo olemassa oleviin kumppanuussuhteisiin. Suomen kehityspolitiikkaan ja sen prioriteetteihin verrattuna 31 Fidan kumppanimaista viisi on Suomen kehitysyhteistyön pitkäkestoisia kumppanimaita (Etiopia, Kenia, Nepal, Tansania, Vietnam) ja neljä on kriisinjälkeisiä maita (Bosnia ja Hertsegovina, Kosovo, Palestiinalaisalueet, Sudan). OECD/DAC 2007 maaluokittelun mukaan Fidan - 55 % kumppanimaista (17/31) kuuluu alemman keskitulon maihin - 29 % kumppanimaista (9/31) kuuluu vähiten kehittyneisiin maihin ja - 16 % kumppanimaista (5/31) on luokiteltu muiden vähätuloisten maiden tavoin. Taulukko 5 Yhteistyömaat OECD/DAC listauksen mukaan Least Developed Countries Other Low Income Countries (per capita GNI < $935) Lower Middle Income Countries (per capita GNI $936- $3 705) Asia Africa South America Europe Central Asia MENA Total Bangladesh Ethiopia - - - Sudan 9 (29%) Cambodia Ruanda Laos Tanzania Maldives Myanmar Nepal Pakistan Kenya - - Tajikistan - 5 (16%) North Korea Vietnam India, China, Sri Lanka Thailand Indonesia* - Bolivia Ecuador Columbia Albania Bosnia and Herzegovina Kosovo - Egypti, Jordania Marokko Palestinian territories, Syria* Iraq Upper Middle - - - - - - 0 Income Countries (per capita GNI $3 706-$11 455) Total 14 4 3 3 1 6 31 17 (55%) 3 Free Pentecostal Church of Tanzania (FPCT) has an estimated 300 000 members; Pentecostal Churches of Uganda (PCU) has about 25,000 members. Full Gospel Churches of Kenya (FGCK) has more than 250,000 members. 11

Uuden, 16.2.2012 eduskunnan hyväksymän Suomen kehityspoliittisen toimenpideohjelman mukaan Suomen kehitysyhteistyön yhteistyömaat ovat Afrikan ja Aasian vähiten kehittyneitä valtioita, ensisijaiset kumppanimaat ovat Etiopia, Kenia, Mosambik, Nepal, Sambia, Tansania ja Vietnam sekä Afganistan, Etelä- Sudan ja Palestiinalaisalueet. Tämän uuden toimenpideohjelman valossa Fidan tulee miettiä sen kumppanimaiden valintaa. Ei tule kuitenkaan sitoutua Suomen kahdenväliseen kehitysyhteistyöhön ainoastaan, vaan Fidan tulisi perustella yhteistyömaiden valintaansa sillä, mitä lisäarvoa yhteistyö tietyissä maissa ja alueilla tuo tullessaan. Esimerkiksi Länsi-Balkan ei kuulu Suomen ensisijaisiin kehitysyhteistyökumppaneihin, mutta niin alueellisella kuin myös Euroopan tasolla alueen on todettu tarvitsevan apua muun muassa romaneiden parissa ja nuorten työllistymisessä, jotka voisivat olla hyviä teemoja tulevaisuudessa. Yksittäisiä ja itsenäisiä hankkeita mahdollisesti tarvitaan mutta niillä tulisi olla erittäin kohdennettu teema tai kohderyhmä. 4.3. Strateginen tarkoituksenmukaisuus Taustalla oleva oletus, joka ohjaa Fidan työtä koskevia strategisia valintoja, on, että kumppanien (usein kirkko tai uskonnollinen järjestö) vahvistaminen johtaa parempaan toimintaan köyhissä yhteisöissä ja kansalaisyhteiskunnan kehitykseen. Tärkeä strateginen ratkaisu on voimaannuttaa kumppania ja vahvistaa sen kapasiteettia kansalaisyhteiskunnan toimijana ja palveluiden tarjoajana. Näistä käsitteistä ja strategioista on kerrottu alla. Voimaantuminen Voimaantuminen on monimutkainen käsite eikä siitä oikeastaan puhuttu Ohjelman suunnitteluvaiheessa. Jokaisella ihmisellä ja hankkeella oli siitä oma näkemys ja sen seuraamiseksi käytettiin erilaisia mittareita. Vuonna 2007 Järvinen antoi merkittävän panoksen tähän käsitteen määrittelyyn analysoimalla voimaantumista tohtorinväitöskirjassaan "Empowerment a Challenge of Non-Governmental Organizations in Development Cooperation Partnerships" 4. Tätä viitekehystä käytetään nyt uudessa Kehitysyhteistyöohjelmassa vuosille 2011-2014. Jos se olisi ollut saatavilla tämän Ohjelman suunnittelussa, monitoroinnin viitekehys olisi ollut toinen. Tohtori Järvisen mukaan voimaantunut organisaatio on autonominen, eli organisaatiolla on päämäärätietoinen ja se kykenee asettamaan tavoitteita. Organisaatio on tarkoituksenmukainen, mikä tarkoittaa, että se on osa yhteisöä ja osaa suunnitella sekä toteuttaa kulttuuriin sopivia ja yhteisön tarpeita vastaavia ohjelmia. Voimaantunut järjestö verkostoituu ja on vuorovaikutuksessa muiden järjestöjen kanssa. Sillä on riittävä kapasiteetti toteuttaa sen keskeisiä toimintoja. Voimaantuneella organisaatiolla on jonkin tasoinen itsearviointikyky, ja se on kykenevä laajentamaan ja moninkertaistamaan sen toimintoja ja saavutuksia. (Järvinen 2007). Koska tätä viitekehystä ei ollut saatavilla tämän Ohjelman aikana, muita indikaattoreita käytettiin voimaantumisen mittaamiseen. Yksi yleisesti käytetty indikaattori oli kumppanien käynnistämien ja johtamien hankkeiden lukumäärä. Haasteita ilmaantui, kun ei ymmärretty, että Ohjelman laajuus palvelee koko kirkkokuntaa eikä vain yhtä seurakuntaa, tai kun kumppaneiden olisi tullut ottaa täysi vastuu 4 http://acta.uta.fi/pdf/978-951-44-7022-6.pdf 12

hankkeesta. Ylitsepääsemättömiä haasteita ovat pääosin olleet mahdolliset taloudelliset haasteet. Hankkeet ovat myös tukeneet organisaatiokehitystä, kun jotkut seurakunnat alkoivat kehittää "sosiaalisen kehityksen" osastoja, koska laki kieltää uskonnollisten instituutioiden toiminnan kehitysyhteistyön saralla, etenkin ulkomaisella rahoituksella. Joillain alueilla ei ollut löytynyt sopivaa kumppania eikä näin ollen ollut mitään vahvistettavaa. Tällainen tilanne hävitti uskottavuuden, millä oli kielteinen vaikutus työhön. Tämäkin muistuttaa, kuinka tärkeää on kumppanuuden rakentaminen heti alussa ja mieluiten kansallisen kirkkokunnan kanssa. Kulttuuriset asiat voitaisiin ottaa paremmin huomioon. Myös organisaatioiden taso kehityksensä eri vaiheissa kertoo, mistä ne voivat ottaa vastuuta. Kapasiteetin rakentaminen tulee muokata kulttuurikohtaisesti, ja muun muassa raportoinnin tulisi olla ennemmin kumppanilähtöistä kuin Fida-keskeistä. Esimerkiksi se, että Vuosiraportti tehdään ainoastaan suomenkielisenä, ei edistä avoimuutta ja kumppanuutta. Kapasiteetin kehittäminen Organisaation kapasiteetin kehittäminen on tiiviisti yhteydessä voimaantumiseen. Organisaation kapasiteetti on yksinkertaisesti sen kyky toimia ja saavuttaa asetetut päämäärät. Nämä kapasiteetit liittyvät henkilöstöön, infrastruktuuriin, teknologiaan, taloudellisiin voimavaroihin sekä strategiseen johtajuuteen, ohjelma- ja prosessijohtamiseen, verkostoihin ja yhteyksiin muiden järjestöjen ja ryhmien kanssa. Kapasiteetin kehittäminen voi kohdistua henkilöstöön tai organisaatioon. Se voi myös keskittyä ulkoisiin tekijöihin ja ympäristöön, jossa järjestö toimii. Kapasiteetin kehittämisen tulee pohjautua perusteelliseen analyysiin olemassa olevasta kapasiteetista ja kehitystarpeista. Tällaiseen arviointiin on olemassa työkaluja, kuten aiemmin esiteltiin (ks. 4.2.). Kapasiteetin kehittämisessä käytettiin erilaisia tapoja, yleismmin koulutuksia ja seminaareja. Erityisesti vuosina 2009-2010 toteutettiin intensiivinen hankesuunnittelujakso, jolloin hankesuunnittelun periaatteet käytiin perusteellisesti läpi kumppanien kanssa. Kumppaneita on tuettu myös pienempien hankkeiden suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa. Kapasiteetin kehittämisen tueksi rakennettiin lisäksi useita ohjeistoja, esimerkiksi gender-työn valtavirtaistamiseen ja eettinen ohjeistus jne. Nämä ohjeistot rakennettiin pääosin päätoimiston toimesta. Tulevaisuudessa Fida voisi osallistaa hanke- ja alueellista henkilöstöä suunnittelemaan tällaisia ohjeistoja osana kapasiteetin kehittämistä. Useita esimerkkejä kapasiteetin kehittämisen onnistumisesta kaikilla alueilla on kuitenkin löydettävissä. Lukuisat osallistujat hyötyivät kapasiteetin kehittämistoimista. Jäi kuitenkin epäselväksi kuinka ja kenen toimesta koulutuksen aiheet valittiin. Saharan eteläpuoleisen alueohjelman vaikutusten arviointiraportti (Impact Evaluation of the Sub-Saharan Regional programme 2009) totesi, että laajat kapasiteetin kehittämistoimenpiteet ovat olleet melko yleisluontoisia. Ne ovat onnistuneesti korostaneet joidenkin teemojen, kuten gender-työn (sukupuolten samanarvoisuuteen tähtäävän työn), tärkeyttä. Tiedon lisääntymisen ei Kuitenkaan automaattisesti voida odottaa johtavan suoraan tekoihin. Evaluoinnissa todettiin myös, että kapasiteetti kasvoi ennemmin yksittäisten hankkeiden osalta kuin organisaatiotasolla. Siksi institutionaalisen kapasiteetin kehittämisen varmistamiseksi tulee tehdä toimenpiteitä, kuten järjestämällä valmennusta, etä- ja vertaisopetusta tai ammatillisia kehitysohjelmia. Kuten edellä mainittiin, kaiken kapasiteetin rakentamisen tulisi pohjautua perusteelliseen tarvekartoitukseen ja osallistujien valintaan. 13

Kumppanuus Yksi Fidan johtavista periaatteista ja tavoitteista on tasa-arvoinen kumppanuus. Tutkimukset osoittavat, että tällainen kumppanuus on vaikeasti saavutettavissa, sillä se vaatii kumppanien tasa-arvoista asemaa ja molemminpuolista panostusta. Toisaalta kirjallisuudessa on kiistelty siitä, onko kumppanuus tavoite, väline tavoitteeseen vai edellytys yhteistyölle. Tiedetään kuitenkin, että kumppanuuden kehittäminen vaatii huomattavasti aikaa ja saattaa esiintyä yhteistyön eri vaiheissa eri muodoissa (esim. Norad 2006). Fidan kumppanuusajatteluun liittyy se, että Fidalla on suuri kenttähenkilöstön määrä. Todelliseen kumppanuuteen sisältyy säännöllinen kenttätason dialogi ja yhteistyö tasa-arvon hengessä, jossa molemmat osapuolet ovat läsnä. Toisaalta Fidan edustajan läsnäolo osoittaa osaltaan myös vastuuta. Ohjelmakauden aikana aluekoordinaattoreita asetettiin kuudelle alueelle ja henkilöapua annettiin kuuteen maahan (Bangladesh, Bhutan, Kambodzha, Jordania, Sudan ja Tansania). Henkilöavun kautta toimi lääkäreitä ja muita terveydenhuollon asiantuntijoita, opettajia, hallinnon, johtamisen, hankehallinnon ja vammaisasioiden asiantuntijoita. Kumppanuutta voisi parantaa esimerkiksi osallistamalla kumppania asiantuntijatarpeen arviointiin. Hankeraporttien analyysi osoitti, että kumppanuus saattoi perustua henkilökohtaiseen ystävyyteen ja yksilölliseen työhön sitoutumiseen, mikä mainittiin sekä ohjelman vahvuutena että heikkoutena. Pitkäaikaisen ja läheisen kumppanuuden vaara on, että järjestöjen välisestä suhteesta tulee eivoimaannuttava (Impact Evaluation of Sub-Saharan Regional programme 2009). Näin ollen Fida tarvitsee exit-kriteerit, joiden avulla pitkäkestoinen kumppanuus voidaan viedä uudelle tasolle. 5. Tuloksellisuus Yksi evaluoinnin kysymyksistä oli se, että onko Ohjelma tehnyt sen mitä oli suunniteltu. Tätä arvioitiin hyödynsaaja-analyysissä ja analysoimalla alue- ja vuosiraportteja kuin myös hanke-evaluointiraportteja. Tavoittiko ohjelma hyödynsaajat? Fida kehitysyhteistyö suunnattiin kumppanin kapasiteetin kehittämiseen ja haavoittuviin ihmisryhmiin, kuten suunnitelmassa ja strategiassa osoitettiin. Suurin osa hankkeista (45) nimitti selkeästi kumppanit ensisijaiseksi hyödynsaajaryhmäkseen. Myös Ohjelman välitön tavoite ilmaisee saman: voimaantuneet kumppanit, jotka vaikuttavat vahvasti ja positiivisesti yhteisöissään. Huomattavan moni hankkeista (29) mainitsi haavoittuvat ihmisryhmät kohderyhmäkseen. Ainoastaan yksi hankkeista oli erityisesti vammaisiin ihmisiin kohdistuva (PWD). Tämä huomio ja eräiden hankkeiden evaluointiraportit todistavat, että vammaisasioiden valtavirtaistaminen Fidan hankkeissa ja ohjelmissa on vielä lapsenkengissä. Näin ollen erityisesti tälle ryhmälle tulisi antaa enemmän huomiota niin hanke- kuin ohjelmatasolla sekä hankekuvauksissa, joita voidaan käyttää ohjelmaevaluointien päätietolähteenä. Erityisesti yhteisökehitystoiminnoissa, joita suurin osa hankkeista sisältää, tulisi näyttää, kuinka vammaiset henkilöt huomioidaan. 14

Taulukko 6 Hyödynsaajat tyhmittäin Haavoittuvat ryhmät Lapset Nuoret Vähem -mistöt Pakolai set HIV/AIDS Gender Vammais et Kumppanit West Balkan 3 2 2-2 - - 5 1 Middle East and North Africa - 1 1-1 - 1 6 - Eastern Africa 3 2-2 2 - - 12 - Central Asia - - - - - - - 1 1 India - - - 1 - - - 6 2 Southern Asia 1 2 1 8 - Tsunami Programme - - - - - - - 2 - South East Asia - 1 - - - 1-4 4 Eastern Asia - - - - - - 1 4 South America - - - - - - - 4 1 Total by subgroup 7 8 4 3 5 1 1 45 13 Total Haavoittuvat ryhmät 29 45 13 Lähde: Vuosiraportit 2010 Muu Tekikö Ohjelma sitä, mitä sen oli tarkoitus tehdä? Aluepäälliköiden itsearvioinnit toteavat, että suunnitelmat ovat toteutuneet vaikka aina ei pysytty aikataulussa, usein ulkoisista syistä, kuten kumppanin sisäisistä ongelmista johtuen. Joidenkin hankesuunnitelmien huomattiin olevan liian kunnianhimoisia. Monen hankkeen henkilökunta ei ollut ollenkaan osallistunut suunnitteluun eikä tiennyt miten hankkeet toimivat. Vaikeutena todettiin myös kumppanin kykenemättömyys ja halukkuus selvitä monien uusien vaatimusten kanssa. Vaikka raportointi, toimenpideohjelmien kehitys, suunnitteluprosessit, strategioiden tekeminen, budjetointi, vaikutuksenarviointi ym. ovat kaikki tärkeitä, moni kumppani tuntee olevansa ylikuormitettu. Kumppanin kapasiteetin kehittäminen, hyvä hallinto, kestävyys ja omistajuus Yli 60 kumppaniorganisaatiota on hyötynyt kapasiteetin kehittämistoimista. Kaikilla alueilla on saatu merkittäviä tuloksia: Etelä-Amerikassa kansallisen kumppanin ja valtion edustajien sekä alue- ja paikallistason viranomaisen välillä tehdyt sopimukset ovat merkki kapasiteetista ja näkyvyydestä. Länsi- Balkanin alueella kumppanit ovat ottaneet hankehallinnon vastuulleen onnistuneesti. Tästä esimerkkinä on Kosovon kumppani, joka pysäytti pitkäaikaiset hankkeet, jotka eivät edistyneet ja luovutti ne paikallisille kirkoille. Samoin myös Itä-Afrikan alueen arvioinnissa todettiin kumppanin kapasiteetin merkittävä kehitys (Regional Impact Evaluation of the Eastern Africa programme 2009). Kumppanit ovat aloittaneet uusia hankkeita, vaikka tarkkaa lukumäärää on vaikea saada niin maa- kuin aluekohtaisestikaan. Itä-Afrikan alueohjelma on saanut kumppanit tekemään lukuisia hankealoitteita, kuten naisten elinkeinojen kehittäminen, nuorisokeskukset, urheiluhankkeet, katulapsitoiminta, HIV/AIDS - valistuskampanjat ja vammaisten kotihoidon tukeminen. Esimerkiksi yhteisöpohjaisia HIV/AIDS -ohjelmia (65) käynnistettiin ja yli 4000 ihmistä koulutettiin eri aloille, esimerkiksi terveydenhoitajiksi. Kolumbiassa aloitettiin ja toteutettiin 168 hanketta vuoteen 2010 mennessä. Osassa Etelä-Amerikan maista tapahtumien määrä on yli odotusten, koska kumppanit jakavat seminaarien opetuksia lukuisissa paikoissa, kuten kirkoissa, kouluissa, kotona, jne. Organisaatiokehitystä on tapahtunut. Esimerkiksi Kaakkois-Aasian alueohjelma on vaikuttanut kumppanin uudelleen järjestäytymisessä, jotta se vastaisi yhteiskunnallisiin ja kehitystarpeisiin kestävämmällä tavalla. 15

Tässä prosessissa eri sidosryhmillä, kuten kansallisella naisten komitealla ja nuorten komitealla oli mahdollisuus osallistua tasa-arvoisesti. Paikalliset tahot ja hallitus tunnustavat kumppanit yhä paremmin. Esimerkiksi Malediiveilla Fidan kumppanin, Ministry of Human Resources, Youth and Sport, osallistuminen hankkeessa on lisääntynyt ja se on aktiivisesti ollut mukana kehittämässä vuosien 2011-2014 suunnitelmia. Merkittävä saavutus on myös, että Albanian hallitus on tunnustanut Fidan työn monella tavalla ja on tarjonnut yhteistyötään taisteluun ihmiskauppaa vastaan. Evaluoinnin toteuttaja on vakuuttunut, että omistajuus on suurelta osalta kumppaneilla. Tapauksissa, joissa kumppanin omistusoikeus on ollut pienempi, Fida on voinut muuttaa strategisia lähestymistapoja. Ohjelma on myös edistänyt kirkkojen ja muiden järjestöjen sosiaalista vastuuta. Tämä ei ole itsestäänselvää, sillä monet kirkot eivät ymmärrä yhteiskunnallisen kehityksen tarpeita ja mahdollisuuksia keskittyessään hengellisiin alueisiin. Palvelujen tuottaminen ja hyödynsaajat On selvää, että kumppanien kanssa ja toimesta toteutetuilla hankkeilla on ollut vaikutusta hyödynsaajien hyvinvointiin. Esimerkiksi Intiassa, jossa kumppanit yhdessä ovat auttaneet jopa tuhansien työpaikkojen saantiin koulutuksen ja mikrolainojen avulla. Kiinassa julkisissa terveyskeskuksissa opettaminen on johtanut parempaan perusterveydenhuoltoon maaseudulla, lisäksi verenpainemittauksen käyttäminen on auttanut lääkäreitä ja hoitajia diagnosoimaan hoitamatta jääneitä tapauksia. Keski-Aasian alueella tulotaso on kohonnut mutta kansalaisjärjestön kehityksessä on todettu vähemmän saavutuksia. Paikalliset viranomaiset ovat antaneet tunnustusta työn laadusta ja menestyksestä. Toisessa kolmenvuoden yhteistyösopimuksen loppuevaluoinnissa Laosin hallituksen kanssa, laolaiset viranomaiset antoivat erinomaista palautetta hankkeesta. Heidän mukaansa Fidan työ on erittäin vaikuttavaa ja on jättänyt pysyvän jäljen yhteisöihin. Myös YK:n tutkimus Malediivien nuorisokeskuksista, joka toteutettiin vuoteen 2010 mennessä, totesi, että Fidan rakentama keskus Keyodhoon saarella oli yksi parhaista heidän löytämistään nuorisolle suunnatuista toiminnoista. Pohjois-Koreassa, Itä-Aasian alueella Fida on antanut suuren panoksen ruokaturvaan. Viranomaisten mukaan hankkeen maatilojen siemenperunoita on jaettu maan viidelle alueelle yhdestätoista. Tällä alueella on kerrottu kansalaisyhteiskunnan vahvistamisen olevan haastavaa, kun taas pioneerihankkeet ovat toimineet mallikkaasti. Tasa-arvo ja syrjäytyneet ryhmät Fida on parantanut työssään aktiivisesti gender-näkökulman, vammaisasioiden, HIV/AIDS -teeman ja ympäristöasioiden valtavirtaistamista. Esimerkiksi gender-asioiden valtavirtaistamisen on annettu merkittävä panos nimeämällä alueellisia koordinaattoreita ja kehittämällä työkirjoja alueen toimijoille. Vammaisasiat ja riskialttiiden ihmisryhmien tarpeet olivat pääteemoja useassa Fidan väelle ja kumppaneille järjestetyssä koulutustapahtumassa. Lapsiin ja nuoriin suunnattuja hankkeita oli lukusia (ks. taulukko 6). Itä-Afrikan alueohjelmat ovat vaikuttaneet HIV/AIDS -teeman integroimiseen nuorisokeskuksissa, kirkon ja henkilökunnan koulutuksiin. Kenian katulapsihankkeessa lapsia kuntoutettiin kaduilta takaisin perheiden pariin ja kouluun, ja osan koulutus järjestettiin paikallisten ohjelmien avulla. Maasaityttö-hankkeen seurauksena yhteisö- ja mielipidejohtajat ovat valmiita keskustelemaan muun muassa tyttöjen oikeuksista. Tansaniassa yksitoista nuorisokeskusta on tarjonnut tuhansille nuorille paikan oppia ammatti- ja 16

elämäntaitoja. Pelkästään vuoden 2010 aikana yli 3000 nuorta varustettiin erilaisilla ammattitaidoilla. Ohjelmien seurauksena noin 527 ihmistä työllistyi saamansa ammattitaidon takia. Kaakkois-Aasian alueohjelma on voinut tarjota tukeaan 75 slummitytölle ja maithilin-kieliselle väestölle, asunnon, yhteisön terveyshuollon ja koulutuksen muodossa. Fidan sisäisenä toimintona ensimmäinen vammaisseminaari Tansaniassa vuonna 2009. Tämä foorumi antoi Fidan henkilöstölle mahdollisuuden oppia Fidan hankkeiden/ohjelmien vammaistyöstä. Se oli myös hyvä tilaisuus verkostoitua Fidan sisällä eri temaattisiin alueisiin kuten humanitaariseen apuun. Osallistujille annettiin myös vammaisasioihin liittyvää materiaalia valtavirtaistamiseen liittyvässä koulutuksessa. Tapahtuman seurauksena luotiin Fidan vammaistyön toimenpideohjelma. Tietoa valtavirtaistamisen tuloksista on jaettu. Joitain menestystarinoita on esimerkiksi Tansanian vammaisasioiden kehitysstrategia, mutta silti on vaikea saada oikeaa tietoa aiheesta. Vaikka tietoisuus vammaisasioista ja oikeuksiin pohjautuvista lähestymistavoista on lisääntynyt ja vammaisasioiden valtavirtaistamiseen on panostettu, sen vammaisten ihmisten osallistaminen on vielä lapsenkengissä. Tarvitaan asiaan keskittyviä tekoja tasa-arvon ja teeman tuomiseksi käytäntöön. Gender-neuvonantajien rooli on ollut merkittävä sukupuolten samanarvoisuudesta puhuttaessa. Gendernäkökulman valtavirtaistamishankkeiden tuloksena Itä-Afrikassa naiset osallistetaan nykyään päätöksenteossa ja hankkeiden työryhmissä, joissa miehillä on kuitenkin vielä enemmistövalta. Vuonna 2007 Uganda valitsi ensimmäisen naisen kansallisen tason työryhmään. Etiopiassa päätettiin vuonna 2008, että naiset saavat toimia seurakunnan kaikilla tasoilla. Ugandassa ja Keniassa naiset palvelevat myös vanhimmistoissa ja kaikissa kumppanimaissa naiset palvelevat erilaisissa kirkon hallituksissa ja kehitysyhteistyökomiteoissa. Kaikilla kumppanikirkoilla on gender-asioihin keskittyneitä työryhmiä ja koordinaattoreita. Kenian Narokin alueella on paikallinen gender-työryhmä, jonka tehtävänä on alueen gender-asioiden suunnittelu, toteutus, seuranta ja arviointi. Kaikki kumppanimaiden keskeisimmät raamattukoulut ovat lisänneet opetussuunnitelmaansa gender-opintoja. Gender-opinnot sisällytettiin myös johtamis- ja hallinto-ohjelmaan (LEMATI). Kuten edellä todettiin, tasa-arvon ja haavoittuvaisessa asemassa olevien ryhmien osallistamisen seuraaminen ei pohjautunut luotettavaan valvontajärjestelmään. Yksinkertainen indikaattori gender-tasaarvon muutoksen seuraamiseen voisi olla naisten ja vammaisten ihmisten lukumäärä kumppanijärjestön hallinnossa ja päätöksenteossa. Tälle indikaattorille voidaan asettaa lähtötilanne ja seurata muutosta sen mukaan. Kun näistä mittareista kerrotaan kumppaneille, he myös keskittyvät niihin. Evaluoijien kesken syntynyt sanonta se mitä mitataan, tulee tehtyä, joka on usein totta. Kumppanuus ja verkostoituminen Verkostoitumisesta ei raportoida systemaattisesti kaikilla alueilla. Alueet, joilla on tuettu verkostoitumista ja jotka ovat saaneet vaihtaa kokemuksia (esim. Etelä-Amerikka), raportoivat sen tuloksista. Verkostoituminen on vähentänyt päällekkäistä a työtä ja mahdollistanut kokemusten vaihtamisen. Kumppanuus ja verkostoituminen on ollut myös ongelmallista. Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan alueelta on raportoitu, että kehitystyön saralta tulokset ovat olleet hyviä, mutta verkostoituminen on ollut haasteellista käytännön syistä, mm. viisumivaikeuksien vuoksi. Kumppanit ovat moninaisia, osa on sekulaareja ja osa on kirkollisia, joka sisältää omat haasteensa. Länsi-Balkanilta on raportoitu, että kumppanuudet eivät ole olleet kovin syviä eivätkä laajoja. Kumppanin suhteet ovat nyt myös laajentuneet kansallisen kirkon järjestöihin, 17

koska ne tuovat mukanaan laajemman vaikutusalan ja verkoston, eivätkä ne ole yhtä heikkoja, kuin pienemmät itsenäiset kumppanit. Kun on ymmärretty syrjäytyneiden ihmisryhmien tarpeet ja kuinka niihin tulisi vastata, kumppanit ovat alkaneet toimia ja luomaan kumppanuutta eri tahojen kanssa. Tulevaisuudessa Fidan täytynee selkeyttää verkostoitumisen käsitettä alueen kontekstiin sopivaksi ja määritellä sen tavoitteet ja seurantaa. Hyvä hallinto Kumppaneille tarjottiin koulutusta eettisistä periaatteista. Tämän koulutuksen jälkeen kumppanit ovat jakaneet samanlaista koulutusta hallituksen tahoille ja instituuteille Etelä-Amerikassa ja Itä-Afrikan maissa. Koulutuksen on kerrottu kehittäneen järjestön taloudellisesta hallinnosta paremman ja läpinäkyvämmän. Korruptiotapauksia ei raportoitu ohjelmassa. Vaikuttamistyö Gender-työ on hyvä esimerkki puolesta puhumisesta. Kuten edellä mainittiin, Fida on alkanut ajamaan gender-valtavirtaistamista aktiivisesti. Se alkoi vuonna 2004, kun Fida Eastern Africa Empowerment - ohjelmalle ja muille alueohjelmille nimettiin alueen gender-neuvonantaja. Gender-valtavirtaistamishanke aloitettiin 2007 ja jatkui vuoteen 2010 asti. Hankkeen tarkoitus oli kaksitahoinen, gender-ajattelun valtavirtaistaminen kumppanien tukemassa kehitystoimissa sekä gender-asian edistäminen kumppanijärjestöissä ja yhteisöissä. Gender-näkökulman valtavirtaistaminen priorisoitiin Fidan tukemissa hankkeissa; tietoisuuden lisäämisenä, koulutuksessa, verkostoitumisessa ja uusien kehitysteemojen käsittelyssä. Itä-Afrikassa aloitettiin alueellinen gender-ohjelma ja nimettiin gender-neuvonantajat kuudelle alueelle. Kaikkea hankehenkilöstöä koulutettiin gender-asioista. Hanke koulutti 589 gender-kouluttajaa, joiden tehtävä on kouluttaa uusia gender-kouluttajia kirkossa ja yhteisöissä. Toimenpiteet ovat tuottaneet tulosta. Kumppaneiden asenteiden muutoksesta kertoo gender-työlle omistautuneet työryhmät ja naisten nimeäminen johtajiksi. Paikallisten kouluttajien läsnäolo ja koulutusmateriaalien saatavuus on merkkinä gender-työn jatkuvuudesta. Olemassa olevat verkostot tarjoavat kumppaneille mahdollisuuden jatkaa asioiden ajamista ja oppia hyviä käytäntöjä, vaihtaa kokemuksia sekä lisätä resursseja gender-työhön. Kumppanit tekivät läheistä työtä myös muiden verkostoituvien kumppaneiden kanssa, kuten tasa-arvoministeriön, muiden kansalaisjärjestöjen ja paikallisten hallintojen ja yhteisön johtajien kanssa. Keniassa kumppanit ovat esimerkiksi jäseniä kansallisessa ryhmässä, joka taistelee sukupuolisesta eriarvoisuudesta pohjautuvaa väkivaltaa vastaan. Keniassa Narokin alueella kirkko on perustanut paikallisen gender-työryhmän lisäämään tietoisuutta gender-asioista Maasai- kansan parissa. Onnistumisten lisäksi raportoitiin haasteita erityisesti, kun johtajilla ei ollut käsitystä kehitystyöstä. Gender-työn lisäksi Fida on ajanut myös vammaisten asiaa aktiivisesti. Ohjelman ja hankkeen seurannan ja arvioinnin kehittäminen Vuosina 2007-2010 tehtiin 18 evaluointia. Näihin käytettiin kokonaisuudessa 92,883 euroa (eli 0.3% koko budjetista. Lisäksi kehitettiin sisäisiä valvontajärjestelmiä (muun muassa aluekoordinaattoreiden itsearviointi). Ohjelmien toteutusta valvoivat myös Fidan toimiston henkilöstö sekä muut tahot kuten UM ja muut alueen suomalaiset kansalaisjärjestöt (FIDIDA). Valtion tilintarkastus toteutettiin KPMG:n toimesta. UM:n toteuttamaan kumppanuusohjelmien arviointiin sisällytettiin myös Intia ja Bolivia. Fidan kehitysyhteistyöstä tehtiin myös tutkimuksia (yhdeksän pro-gradu -tutkimusta, tohtorin väitöskirjaa ym.). 18

Suurin osa ulkoisista evaluoinneista väliarviointeja (MTR), yksi oli hankkeen loppuevaluointi ja kaksi vaikutuksen arviointeja. Myös yksi vuoden 1995 hankkeen jälkievaluointi toteutettiin. Itä-Aasiassa suoritettiin eniten (5) evaluointeja, kaksi suoritettiin Kaakkois-Aasiassa, Etelä-Aasiassa ja Intiassa. Yksi temaattinen evaluointi gender-valtavirtaistamisesta ja yksi alueohjelman vaikutuksesta toteutettiin Itä- Afrikassa. (ks. lista evaluoinneista liite 5). Evaluoija tutki evaluointeja ja löysi arvokasta tietoa. Evaluointien toteuttaminen on vaikuttanut kumppanien kapasiteetin kehittämiseen. Kumppanit ovat osallistuneet toimeksiantojen (ToR) kehittämiseen, evaluointikysymysten asettamiseen ja tulosten arviointiin. Evaluoinnin lopullinen arvo määrittyy vasta käytössä. Arviointien tuloksia ja niiden toimeenpanoa tulisi kehittää. Evaluoija huomasi, että samalla kun panostettiin evaluointiin, seuranta jäi vähemmälle huomiolle. Evaluoija ehdottaa, että: (i) (ii) (iii) (iv) Koko ohjelman seurannalle tulisi kehittää viitekehys, joihin kuuluisi ohjelmatasoisia ja yleisiä mittareita, ja joita seurattaisiin kaikilla alueilla. Raportointia tulisi parantaa. Aluekoordinaattoreiden itsearviointia tulisi päivittää uusilla kohdilla kuten läpileikkaavilla teemoilla. Raporttien tulisi olla tarkempia. Evaluointien käyttöä tulisi kehittää, jotta tulosten arviointi ja raportointi paranisivat. Arviointien luonnetta pitäisi kohentaa, jotta arviointi ei pyrkisi vain toteamaan vaan kehittämään. Muut saavutukset Ohjelmat ovat toimineet myös asenteiden tasolla. Esimerkiksi Länsi-Balkanin ohjelman seminaarit ja koulutukset ovat tuoneet yhteen ihmisiä eri etnisistä taustoista. Tämä ohjelma on myös käsitellyt aiheita, joista ei yleensä puhuta (kuten ihmiskauppa ja vankilat). Vammaisuudesta puhuminen on myös muuttanut asenteita, joissa vammaisuus nähdään Jumalan rangaistuksena. Gender-asiat vaativat myös tietoisuuden lisäämistä sekä käytännön esimerkkejä sen hyödyistä. Fida on myös yhdistänyt eri kirkollisia organisaatioita, muun muassa Sansibarilla. Haasteet Riittämättömistä taustatietoanalyyseistä ja liian korkeista tavoitteista puhuttiin monissa alueraporteissa. Joissain itsearvioinneissa todettiin, että ilman tausta-analysointia ei voi arvioida ohjelman tuloksia. Ohjelman tavoitteiden toteutus ja saavutus riippuu paljon myös ulkoisista tekijöistä, jotka vaihtelevat maittain. Toivottiin, että ohjelmia ja niiden tavoitteita analysoitaisiin ja yksinkertaistettiin. Evaluoija ehdotti, että luotaisiin käytännöllisempiä mittareita, jotka pohjautuvat paikalliseen kontekstiin. Kaikkien ohjelmien tulisi määrittää selvät muuttujat, jotka määrittelisivät realistisia mahdollisuuksia saavuttaa päämärät. Tavoitteen saavuttaminen riippuu paljolti poliittisesta ja yhteiskunnallisesta ympäristöstä, joissa järjestöt toimivat. Esimerkiksi Länsi-Balkanin alueella raportoitiin (2010), että erään hankehallinnon kaikki järjestelmät täytyi lakkauttaa. Keski-Aasian alueella taas alueohjelman rooli ei ole ollut näkyvä, koska työskentely-ympäristö ei tue kansalaisyhteiskunnan toimintaa ja hankkeet toimivat näin ollen melko 19