SJL:n työmarkkinatutkimus 2014



Samankaltaiset tiedostot
SJL:n työmarkkinatutkimus 2012

SJL:n työmarkkinatutkimus 2010

SJL:n työmarkkinatutkimus 2016

SJL:n työmarkkinatutkimus 2018

11. Jäsenistön ansiotaso

Yleiskuva. Palkkatutkimus Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

DI - KATSAUS Toukokuu Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa

rehtorit ja apulaisrehtorit,

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista

RIL-PALKKAKYSELY 2017

virhemarginaali eli luottamusväli on plus miinus yksi prosenttiyksikkö. Taulukosta 1 nähdään myös muiden muuttujien vakioidut palkkaerot.

Palkkatasotutkimus 2015

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2.

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa

TILASTOKATSAUS 15:2016

Freelancereiden työmarkkinatutkimus 2016

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY

TILASTOKATSAUS 7:2016

20-30-vuotiaat työelämästä

1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön,

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset

Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Poolian Palkkatutkimus /2013

Toimihenkilöbarometri 2013

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

JOURNALISTISEN TYÖN SIIRTYMÄT

Tilastokatsaus 2:2014

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2016 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 9 500, vastausprosentti noin 22 Erilaiset

TILASTOKATSAUS 4:2017

Työ kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin

Poolian palkkatutkimus 2011

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2009

Tiedotusvälineet viestivät ymmärrettävästi - poliitikkojen ja virkamiesten kielestä ei saada selvää

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

Jalkapalloilijoiden palkkatutkimus 2002

TILASTOKATSAUS 4:2015

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

Työelämään sijoittuminen

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

Työelämään sijoittuminen

TILASTOKATSAUS 1:2016

Yksityisen sektorin kuukausipalkat

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämän pelisäännöt

Terminaalityöntekijät. Palkka- ym. sopi musehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007.

Lukijatutkimus Tutkimusraportti Focus Master Oy

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus Taloustutkimus Oy

Kansalaiset: Yle, STT ja MTV3 luotetuimmat uutisoijat - sosiaaliseen mediaan ei luoteta (tutkimusosio)

Suomalaisten käsityksiä kirjastoista

Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Huolinta

Kotimainen kirjallisuus

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2010

IT-ura -tutkimus 2009

Työelämään sijoittuminen

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

Työelämään sijoittuminen

Yliopistojen. Tilastojulkaisu Yliopistot

Työelämään sijoittuminen

Luonnontieteiden Akateemisten Liitto Työmarkkinatutkimus Taloustutkimus Oy

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

Yksityisen sektorin kuukausipalkat

TILASTOKATSAUS 6:2016

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Työelämään sijoittuminen

Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna Kunnallinen työmarkkinalaitos

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Kuljetus

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

Poolian palkkatutkimus 2012

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen

Suomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu

Työelämään sijoittuminen

Kuntalaiset kunnan toiminnan ja päätöksenteon seuraajina

Kansalaisten käsitykset elinluovutuksesta 2015

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

OSA-AIKATYÖ (ulkomaanliikenteen kauppa-aluksia koskeva sopimus)

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Työelämään sijoittuminen

Palvelualojen taskutilasto 2012

Yliopistojen. Tilastojulkaisu Yksityinen opetusala

Transkriptio:

SJL:n työmarkkinatutkimus 2014 Yksikönjohtaja Sakari Nurmela Työnro: 220104650 TNS Gallup Oy, Miestentie 9 C, 02100 Espoo Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman tutkimusyrityksen lupaa.

Sisällys sivu 1 Johdanto... 1 2 Liiton jäsenten ansiot huhtikuussa 2014... 3 3 Lehdistön palkat... 8 4 Yleisradion palkat... 10 5 Ansioiden muuttuminen... 12 6 Ansioiden rakenne... 13 7 Ylitöiden tekeminen ja työsuhteen osa-aikaisuus... 15

1 Johdanto Tässä raportissa kerrotaan keskeiset tulokset Suomen Journalistiliiton työmarkkinatutkimuksesta. Siinä selvitettiin faktatietoja suomalaisten journalistien ansioista huhtikuussa 2014. Kysely lähetettiin liiton jäsenrekisterin tietojen perusteella kaikkiaan 2.290 henkilölle. Määrä oli käytännössä sama kuin edellisessä työmarkkinatutkimuksessa 2012. Freelancer - jäsenet eivät olleet mukana, koska heidän palkkioitaan selvitettiin erikseen keväällä 2013. Kaikkiaan 877 jäsentä osallistui tähän tutkimukseen. Vastausprosentiksi muodostuu siten 38,3, joka on käytännössä sama kuin edellisessä 2012 toteutetussa, mutta hieman vähäisempi kuin sitä edeltäneissä kuudessa (2012, 2008, 2006, 2004, 2001 ja 1999) työmarkkinatutkimuksessa. Tälläkin kerralla vastaajille tarjottiin kahta vaihtoehtoista vastaamistapaa (ensimmäisen kerran näin tehtiin 2004). Tutkimusmateriaali lähetettiin kaikille kohdehenkilöille postitse. Tutkimussaatteessa kerrottiin, että vastata voi perinteiseen tapaan l. lähettämällä täyttämänsä paperilomakkeen TNS Gallup Oy:hyn tallennusta ja analyysiä varten. Lisäksi kerrottiin mahdollisuudesta osallistua tutkimukseen internetin ylitse. Journalistiliiton internetsivuille asennettiin sähköiseen lomakkeeseen johtava linkki. Kullekin kohdehenkilölle oli määritelty tutkimussaatteessa henkilökohtainen tunnus ja salasana, joiden avulla internetvastaaminen onnistui. Kaikkiaan 273 henkilöä l. 31 prosenttia käytti tarjottua tilaisuutta hyväkseen. Enemmistö (69 %) preferoi silti edelleen perinteistä vastaamistapaa. Tutkimusasetelma pidettiin samanlaisena kuin se oli ollut edellisessä (2012) tutkimuksessa. Sisältö oli yhdenmukainen lukuun ottamatta eräitä ajanmukaistuksia työpaikkaa ja työtehtävää koskevissa kysymyksissä. Tiedot kerättiin ns. ositettuna otantana. Lehdistöstä joka viides ja Yleisradiosta joka neljäs sai kutsun osallistua tutkimukseen. Jokainen kustannusalan ja RTV:n (pl. YLE) palveluksessa oleva SJL:n jäsen sai kyselylomakkeen. Jäsenistö ja osite 2014 Osite Otoksen muodostuminen Havaintojen painotus Populaatio Otantasuhde Lähetetty Vastauksia Vastaus-% Havaitut lkm. % Painotetut lkm. % Lehdistö 4014 0,2 804 329 40,9 329 38 4014 55 Yleisradio 2350 0,25 586 196 33,4 196 22 2350 32 Kustannusala 309 1 309 165 53,4 165 19 309 4 RTV pl. Yle 591 1 591 187 31,6 187 21 591 8 Yhteensä 7264 2290 877 38,3 100 7264 100 Oheisessa taulukossa on verrattu kyselyyn vastanneita (otos) koko jäsenistön kohdejoukkoon. Jatkossa esitettävät tulokset ovat painotettuja eli ne on oikaistu kuvaamaan tilannetta koko jäsenistössä.

2 Menettelytapa on järkevä, sillä ositteet ovat varsin erikokoisia. Usein käytetty tasaväliotanta olisi tässä yhteydessä helposti johtanut siihen, että pienempien ryhmien osalta olisi jouduttu tyytymään vastausmääriin, jotka antavat liiaksi tilaa sattuman vaikutukselle. Nyt tätä riskiä voitiin hallita. Kustantamoissa ja kustannusyrityksissä työskenteleviltä saatiin erityisen paljon vastauksia (53 %). Toisen ääripään muodostavat yksityisten radioiden palveluksessa olevat. Heistä vain kolmasosa (32 %) osallistui kyselyyn. Lehdistöstä useampi kuin kaksi viidestä vastasi. Yleisradion palveluksessa olevien aktiivisuus alitti koko joukon keskiarvon. Valtaenemmistöllä toistaiseksi voimassa olevat työsuhde Useampi kuin neljä viidestä on pysyvässä työssä l. heillä on toistaiseksi solmittu työsuhde. Vajaa kymmenesosa kertoi tekevänsä määräaikaista työtä. Koko jäsenistö työssäolon mukaan Työpaikka MTV Media Muu ja yksityinen Kustannusyritys Muut alan Kaikki Työtilanne Lehdistö Yleisradio Nelonen radio ja tv yritykset yhteensä Toistaiseksi voimassa oleva* 88 89 85 82 82 73 87 Määräaikainen työsuhde 8 5 8 4 9 19 8 Tarvittaessa töihin tuleva 2 2 0 0 2 0 2 Freelancer 0 3 3 4 1 8 2 Työtön tai lomautettu 1 0 4 8 1 0 1 Perhevapaalla tai sairauslomalla 1 0 0 0 2 0 * Muu 0 1 0 2 3 0 * *ns. vakinainen työsuhde Ne ovat keskimääräistä yleisempiä ryhmään muut alan yritykset kuuluvilla. Kyseisestä joukosta 73 prosentilla oli kyselyajankohtana toistaiseksi voimassa oleva työsuhde. Palkan käsitteestä Palkkatason lisäksi tutkimuksessa selvitetään palkan rakenne. Kysymyslomakkeessa tiedusteltiin huhtikuun 2014 kuukausipalkkaa. Ajankohta oli sama kuin edellisessä tutkimuksessa. Huhtikuun valitsemista puoltaa se, että silloin voidaan verrattain hyvin selvittää tavanomaisena pidettyä tilannetta. Ajankohdan pitäminen kerta toisensa jälkeen entisellään tarjoaa hyvän mahdollisuuden verrata eri vuosina saatuja tuloksia. Kun kuukausipalkkaan lisätään muuttuvat lisät sekä luontoisetujen verotusarvot, saadaan ennakonpidätyksen alainen palkka. Sitä kutsutaan tässä raportissa myös kokonaisansioksi. Käsiteltävät suureet ja esitystapa Tarkasteltavasta muuttujasta on yleensä laskettu seuraavat vastaavantyyppisissä tutkimuksissa tavanomaisesti käytetyt tilastolliset tunnusluvut: aritmeettinen keskiarvo ja ns. fraktiilipisteiden F10, F25, F50, F75 ja F90 arvot. Esimerkiksi F10 ilmoittaa summan, jota pienempää palkkaa ansaitsee 10 ja suurempaa 90 prosenttia tarkasteltavasta ryhmästä. F50 on kuvaa mediaanituloa eli keskimmäistä palkkaa.

3 2 Liiton jäsenten ansiot huhtikuussa 2014 Ennakonpidätyksen alainen palkka keskimäärin 3.625 Liiton jäsenistön keskimääräinen kokonaisansio oli 3.625 euroa. Vastaava mediaaniansio oli hieman pienempi (3.541 ). Koko joukon keskimääräiseksi kuukausipalkaksi muodostui 3.381 ja mediaanipalkaksi 3.250. Lehdistön palveluksessa työskentelevien keskimääräinen ennakonpidätyksen alainen palkka oli koko joukon keskiarvoa suurempi, 3.724 euroa. MTV Median ja Nelosen työntekijöillä summa oli suurempi, 4.152 euroa. Yleisradiossa työskentelevien kokonaisansio ylsi vastaavana ajankohtana 3.587 euroon. Lehdistön sisällä oli vaihtelua: sanomalehtien ja uutistoimistojen palveluksessa olevien keskimääräinen kokonaisansio oli 3.679 ja aikakauslehdissä työskentelevien 3.806 euroa. Muissa yksityisissä radioissa ja televisioissa (3.108 ) ja kustannusyrityksissä (3.188 ) työskentelevien keskiansio jäi joukon pienimmäksi. Muissa alan yrityksissä työskentelevien vastaava summa oli 3.248 euroa. Kokonaisansio työpaikan tyypin mukaan Kaikki yhteensä 7264 100 3625 3541 2599 3093 3541 4100 4849 Lehdistö, josta 3761 52 3724 3620 2589 3100 3620 4300 5068 Sanomalehdet ja uutistoimistot 2426 (33) 3679 3532 2612 3093 3532 4235 5000 Aikakauslehdet 1335 (18) 3806 3740 2440 3110 3740 4388 5295 Yleisradio 2333 32 3587 3568 2878 3200 3568 4000 4400 MTV Media ja Nelonen 187 3 4152 4068 2996 3388 4068 4888 5371 Muu yksityinen radio ja televisio 97 1 3108 3018 2080 2306 3018 3535 4770 Kustannusyritys 371 5 3188 3140 2500 2809 3140 3500 3900 Muu alan yritys 515 7 3248 3120 2010 2739 3120 3841 4450 Peruskuukausipalkka työpaikan tyypin mukaan Kaikki yhteensä 7264 100 3383 3250 2583 2948 3250 3745 4400 Lehdistö, josta 3761 52 3503 3370 2583 2965 3370 4025 4665 Sanomalehdet ja uutistoimistot 2426 (33) 3372 3289 2583 2903 3289 3760 4400 Aikakauslehdet 1335 (18) 3744 3638 2500 3110 3638 4320 5063 Yleisradio 2333 32 3242 3120 2788 3000 3120 3512 3830 MTV Media ja Nelonen 187 3 3965 3800 2939 3448 3800 4300 5230 Muu yksityinen radio ja televisio 97 1 2894 2950 1900 2250 2950 3300 4596 Kustannusyritys 371 5 3175 3127 2565 2820 3127 3501 3900 Muu alan yritys 515 7 3144 3041 2160 2581 3041 3521 4500 Fraktiilipiste F90 kertoo, että yksityisen MTV Median ja Nelosen palveluksessa työskentelevä suurituloisin kymmenesosa ansaitsee vähintään 5.371 euroa. Lehdistössä vastaava luku ei ollut yhtä suuri, 5.068. Yleisradion työntekijöiden ylin fraktiiliansio oli selvästi pienempi, 4.400 euroa kuin lehdistön palveluksessa olevien, mutta alin (F10) melkein sama. Tämä kertoo siitä, että Yleisradiossa ansiot jakaantuvat työntekijöiden kesken tasaisemmin kuin lehdistössä.

4 Miehillä suuremmat ansiot kuin naisilla Miesten keskimääräinen kokonaisansio oli tutkimusajankohtana 3.813 euroa. Naisten vastaava summa oli noin kahdeksan prosenttiyksikköä alempi, 3.488 euroa. Naisen euro on siten noin 92 senttiä. Mediaanipalkkojen välinen suhteellinen ero on prosenttiyksikköä pienempi. Kun ikää tarkastellaan kymmenvuotiskohorteittain, korkeimmat ansiot muodostuivat 50-59 -vuotiaille. Huhtikuussa 2014 heidän keskimääräiset kokonaisansionsa olivat 3.885 euroa, 60-vuotiaiden ja vanhempien melkein yhtä suuret (ero 55 ). Muiden ikäryhmien ansiot olivat pienemmät. Alle 30-vuotiaat olivat ansainneet keskimäärin 2.930 euroa. Kokonaisansio eräissä jäsenryhmissä Kaikki yhteensä 7264 100 3625 3541 2599 3093 3541 4100 4849 Naiset 4213 58 3488 3455 2443 3000 3455 4000 4540 Miehet 3051 42 3813 3710 2800 3200 3710 4284 5001 Alle 30 -vuotiaat 307 4 2930 3002 1999 2400 3002 3380 3820 30-39 -vuotiaat 2080 29 3347 3300 2488 2928 3300 3750 4148 40-49 -vuotiaat 1679 23 3616 3561 2400 3100 3561 4130 4719 50-59 -vuotiaat 2351 32 3885 3770 2917 3262 3770 4362 5065 60 ja vanhemmat 847 12 3830 3762 2754 3359 3762 4250 5044 Helsingin seutu 4414 61 3760 3679 2718 3152 3679 4227 5041 Maakunnan pääkaupunki 1805 25 3538 3512 2470 3150 3512 4065 4450 Muu kaupunki tai kunta 1046 14 3229 3200 2400 2762 3200 3540 4150 Journalistisen alan tutkinto 1251 17 3842 3727 2890 3372 3727 4295 5147 Medianomi, muu alan tutkinto 715 10 3314 3145 2500 2889 3145 3700 4235 Muu korkeakoulututkinto 2595 36 3502 3500 2500 3043 3500 4034 4700 Muu opisto- tai ammattikorkeakoulutasoinen tutkinto 1062 15 3458 3438 2584 3061 3438 3850 4523 Keskeneräiset korkeakouluopinnot 847 12 4096 3800 3030 3439 3800 4665 5400 Ylioppilastutkinto 502 7 3722 3650 2727 3221 3650 4161 5084 Muu koulutus 292 4 3440 3285 2470 2788 3285 4082 4894 Pääkaupunkiseudulla työskentelevien journalistien tulot olivat olleet suuremmat kuin muualla Suomessa asuvien. Ansioiden ero Suur-Helsingissä ja maakuntien pääkaupungeissa vaikuttavien välillä on hieman pienempi kuin jälkimmäisten ja muilla paikkakunnilla työskentelevien. Ryhmään keskeneräiset korkeakouluopinnot kuuluvien kokonaisansio oli 4.096 euroa, journalistisen alan tutkinnon 1 suorittaneiden hieman pienempi, 3842 euroa. Muun alan tutkinnon (esim. medianomi) suorittaneiden keskimääräiset kokonaisansiot (3.314 ) jäivät koulutuksen mukaisessa tarkastelussa joukon pienimmiksi. Muun kuin journalistisen alan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokonaisansio oli ollut 3.502 ja muun opisto- tai ammattikorkeakoulutasoisen tutkinnon suorittaneiden 3.458 euroa. Jos vastaajalla oli ylioppilastutkinto, hänen keskimääräinen kokonaisansionsa oli ollut 3.722 euroa, muuta koulutusta saaneiden 3.440 euroa. Työssään talouteen, politiikkaan ja työmarkkina-aiheisiin keskittyvien kokonaisansiot (4.575 ) olivat suuremmat kuin muita journalistisissa aihealueita käsittelevillä. Muista aihepiireistä urheilu (4.080 ) tuotti seuraavaksi suurimman kokonaisansion. 1 Tällä tarkoitetaan alan tutkintoa Tampereen tai Jyväskylän yliopistosta, Social- och kommunalhögsskolanista, Sanoma Oy:n toimittajakoulusta, Taideteollisesta korkeakoulusta tai Lahden muotoiluinstituutista.

5 Kustannusala ja sillä yleinen kirjallisuus tuotti tekijöilleen vähemmän ansioita (3.093 ) kuin mikään muu journalistinen alue. Talouteen, politiikkaan ja työmarkkinoihin keskittyvien ylin 10 prosenttia ansaitsi 5.840 euroa. Vastaavan urheiluaiheita käsittelevän ryhmä ansiotaso jäi 4.999 euroon. Kokonaisansio journalistisen aihealueen mukaan Kokonaisansio työpaikan ja tehtävän mukaan Kaikki yhteensä 7264 100 3625 3541 2599 3093 3541 4100 4849 Uutiset ja ajankohtainen 1733 21 3552 3482 2400 3100 3482 4002 4662 Muu moniaiheinen yleisjournalismi 781 15 3782 3750 2807 3108 3750 4235 4894 Talous, politiikka, työmarkkinat 444 6 4575 4667 3200 3740 4667 5392 5840 Ulkomaanasiat 118 2 3652 3705 2584 3100 3705 4018 5068 Kulttuuri 468 4 3539 3538 2500 3200 3538 4045 4474 Viihde 263 4 3909 3600 3000 3300 3600 4047 5027 Urheilu 300 4 4080 4137 3030 3612 4137 4603 4999 Lifestyle 331 5 3680 3700 2899 3119 3700 4202 4764 Kustannusala/oppimateriaalit 119 2 3151 3120 2590 2849 3120 3440 3700 Kustannusala/yleinen kirjallisuus 173 2 3093 3021 2266 2761 3021 3341 4090 Muu aihealue 856 12 3478 3445 2400 2899 3445 4047 4528 Mahdoton määritellä 1331 17 3355 3334 2290 2890 3334 3789 4300 Tehtävä mainitsematta 344 6 3550 3547 2627 3200 3547 3976 4400 Kaikki yhteensä 7264 100 3625 3541 2599 3093 3541 4100 4849 Valtakunnallinen päivälehti 414 6 4168 4160 3030 3469 4160 4907 5400 Maakunnallinen sanomalehti 1012 14 3623 3601 2599 3170 3601 4137 4665 Paikallis-/kaupunkilehti 689 9 3287 3205 2500 2903 3205 3775 4141 Iltapäivälehti 152 2 4054 3900 3112 3122 3900 4765 5475 Yleisaikakauslehti 302 4 4065 4008 2975 3539 4008 4227 5296 Erikoisaikakauslehti 527 7 3631 3549 2302 2899 3549 4202 5000 Asiakaslehti 67 1 3862 3642 2765 3200 3642 4520 5400 Järjestölehti tai ammattilehti 484 7 3875 3841 2048 3100 3841 4710 5400 Uutis- tai kuvatoimisto 139 2 3753 3567 2329 3067 3567 4440 5503 Yle/Uutis- ja ajankohtaistoiminta 516 7 3843 3710 3002 3547 3710 4191 4719 Yle/Luovat sisällöt 488 7 3654 3665 3011 3262 3665 4045 4474 Yle/Alueet 261 4 3660 3560 3337 3419 3560 3872 4200 Yle/Tuotanto 463 6 3479 3352 2800 3073 3352 3918 4523 Yle/Svenska 202 3 3554 3650 2200 3562 3650 4063 4093 Yle/Muut 404 6 3554 3650 2200 3562 3650 4063 4093 MTV Media 177 2 4130 4074 2963 3300 4074 4888 5371 Nelonen 18 0 3904 3861 3500 3568 3861 4312 4320 Yksityinen radio/tv 102 1 2969 2700 2080 2200 2700 3316 4770 Tuotantoyhtiö 142 2 3398 3420 2086 2470 3420 3987 5044 Kustannusyritys 343 5 3188 3134 2498 2802 3134 3500 3900 Verkkojulkaisu 47 1 3425 3450 3000 3108 3450 4100 4100 Muu 315 4 3124 3025 1800 2639 3025 3710 4450 Päällikkötoimittaja 547 8 4206 4343 2400 3200 4343 5041 5805 Toimitussihteeri, taittosihteeri, tuottaja, uutispäällikkö, osastoesimies 1636 23 3919 3978 3028 3481 3978 4332 4960 Toimittaja, kustannnustoimittaja,verkkot 3017 42 3504 3463 2500 3030 3463 3841 4667 Ohjaaja 111 2 3822 3921 3400 3443 3921 4063 4793 Valokuvaaja, kuvatoimittaja 184 3 3375 3290 2612 2903 3290 3824 4300 Kuvankäsittelijä (lehdistö) 40 1 2811 2761 2658 2758 2761 2903 2975 Visualisoija, graafikko 329 5 3641 3520 2889 3064 3520 3900 4907 TV-kuvaaja, kameramies, kuvaaja 112 2 3366 3370 2900 3200 3370 3612 3976 Äänitehtävät 111 2 3398 3525 2470 3200 3525 3850 4662 Muu ohjelmatuotanto 257 4 3117 3204 2160 2878 3204 3470 4066 Monimediatoimittaja 37 1 3656 3562 3091 3443 3562 4400 4401 Kääntäjä 110 2 2863 2842 1801 2340 2842 3513 3638 Tuotantokoordinaattori 111 2 2985 3110 2109 2693 3110 3345 3638 Suunnittelija, tutkija, kouluttaja 38 1 3461 3531 2950 3352 3531 3868 4068 Informaatikko tai muu arkistohenkilö 186 3 3227 3144 2499 2890 3144 3304 4400 Toimituksen sihteeri 36 1 3073 3146 2354 2354 3146 3720 3720 Muu 402 6 3498 3512 2028 3120 3512 3770 4492

6 Edellisen sivun alempaan taulukkoon on merkitty erilaisten työnantajien palveluksessa ja erityyppisissä työtehtävissä vaikuttavien tiedot. Lehdistön osalta tilanne on sellainen, että iltapäivälehdet, valtakunnalliset päivälehdet ja yleisaikakauslehdet nostavat koko ryhmän keskiarvoa. Paikallis- ja kaupunkilehdissä työskentelevien ansiot aiheuttavat päinvastaisen reaktion. Yleisradion eri toimintojen palveluksessa olevien ansiot eroavat suhteellisen vähän toisistaan. Nelosen ja etenkin MTV Median työntekijöiden ansaitsemat kokonaissummat ovat korkeammat kuin muiden yksityisen radion ja television parissa työskentelevien. Eri tehtävissä työskentelevistä voidaan todeta, että jäsenistön lukumäärältään suurin ammattiryhmä toimittajat (ml. kustannus- ja verkkotoimittajat) sijoittuu ansioineen hieman koko joukon keskiarvon alapuolelle. Toimittajien (sis. kustannus- ja verkkotoimittajat) huhtikuussa ansaitsema summa oli 3.504 eli 121 euroa alle yleisen keskiarvoansion. Kokonaisansio työehtosopimuksen soveltamisalan mukaan Kaikki yhteensä 7264 100 3625 3541 2599 3093 3541 4100 4849 Lehdistön työehtosopimus 2803 39 3662 3573 2615 3107 3573 4137 4907 Yleisradion työehtosopimus 2234 31 3588 3561 2889 3200 3561 3972 4395 MTV Median työehtosopimus 146 2 4276 4133 3022 3445 4133 4900 5606 Tuotantoyhtiöitä koskeva työehtosopimus 56 1 3337 3204 2104 2761 3204 3883 4220 Kustannustoimittajia koskeva työehtosopimus 277 4 3060 3055 2400 2720 3055 3328 3600 Henkilökohtainen sopimus 795 11 3976 4047 2420 3200 4047 4764 5300 Muu alan työehtosopimus 346 5 3523 3285 2048 2994 3285 4400 5147 Muu 244 3 3402 3200 1382 2446 3200 4283 5295 Ei tiedä 201 3 2979 2807 2106 2573 2807 3500 3900 Jätti mainitsematta 162 2 3548 3920 561 2612 3920 4929 5475 Niillä, joiden palkka määräytyy MTV Median työehtosopimuksen mukaisesti, kokonaisansio nousi tutkimusajankohtana 4.276 euroon Heidän tulonsa olivat suuremmat kuin sopimuspalkkaa saavien (3.976 ). Lehdistön työehtosopimuksen piirissä olevien kokonaisansio oli suhteellisen lähellä koko joukon keskiarvoa, ylittäen sen 37 eurolla. Yleisradion työehtosopimuksen piirissä olevien kokonaisansio taas alitti jonkin verran koko joukon keskiarvon. Kustannustoimittajia koskevat työehtosopimukset puolestaan tuottivat joukon pienimmät keskimääräiset kokonaisansiot (tieto tosin perustuu kouralliseen vastauksia). MTV Median työehtosopimuksen piirissä olevien ylin kvartiilipalkka (F90) kohosi 5.606 euroon eli sopimuspalkkalaisten vastaavan summan (5.300 ) ylitse. Yleisradion osalta vastaava summa oli pienempi, 4.395 euroon. Miesten ansiot korkeammat kaikissa ikä- ja koulutusryhmissä Sukupuolten kokonaisansioiden eroja tarkasteltiin myös hieman tarkemmin. Huomioon otettiin erikseen myös iän, koulutuksen sekä tehtävän vaikutus. Useimmissa tapauksissa miesten ansaitsema summa osoittautui suuremmaksi kuin naisten. Miesten ilmoittamat kokonaisansiot olivat suuremmat kaikissa ikäryhmissä. Ero oli enimmillään 50 59 -vuotiaiden (467 ) ja pienimmillään 30-39-vuotiaiden keskuudessa (61 ).

7 Naisten ja miesten kokonaisansio iän mukaan Kaikki Alle 30 30-39 40-49 50-59 60+ Keskimääräinen kokonaisansio KAIKKI 3625 2930 3347 3616 3885 3830 Naiset 3488 2849 3324 3461 3678 3750 Miehet 3813 3083 3385 3844 4144 3890 Miesten keskimääräiset kokonaisansiot olivat naisten ansioita suuremmat kaikissa koulutusryhmissä. Journalistisen alan tutkinnon suorittaneiden joukossa ero oli miesten hyväksi 188 euroa, muun alan tutkinnon suorittaneiden parissa hieman vähemmän (62 ). Naisten ja miesten kokonaisansio koulutuksen mukaan Kaikki Journalistisen alan tutkinto Muu alan tutkinto Muu korkeakoulututkinto Muu opisto- tai ammattikorkeakoulutasoinen tutkinto Muu koulutus Keskimääräinen kokonaisansio KAIKKI 3625 3842 3314 3502 3458 4096 3722 3440 Naiset 3488 3775 3285 3317 3316 3964 3177 3103 Miehet 3813 3963 3347 3889 3627 4241 3899 3603 Suurimmillaan ero oli ryhmien muu korkeakoulututkinto (573 ) ja muu koulutus (500 ) kuuluvien parissa. Ryhmässä keskeneräiset korkeakoulututkinnot naisten ansiot ylsivät 93 prosenttiin vastaavan koulutuksen saaneiden miesten ansaitsemasta summasta (ero 278 ). Muun opisto- tai ammattikorkeakoulutasoisen tutkinnon suorittaneissa naisten ansiot olivat keskimäärin 311 euroa pienemmät kuin miesten. Eri tehtävissä toimivien naisten ja miesten kokonaisansio Kaikki Keskeneräiset korkeakouluopinnot Ylioppilastutkinto Päällikkötoimittajsihteeri Toimitus- yms. Ohjaaja Toimittaja, kustannus-/ verkkotoimittaja Valokuvaaja Kuvankäsittelijä Visualisoija, graafikko Keskimääräinen kokonaisansio KAIKKI 3625 4206 3919 3504 3822 3375 2811 3641 Naiset 3488 4170 3784 3307 3542 3288 2708 3676 Miehet 3813 4268 4131 3804 4186 3445 2880 3575 TV-kuvaaja, kameramies, kuvaaja Äänitehtävät Muu ohjelmatuotanto Monimediatoimit-taja Kääntäjä Suunnittelija, tutkija, kouluttaja Tuotantokoordinaattori Informaatikko, arkistohenkilö Toimituksen sihteeri Muu KAIKKI 3366 3398 3117 3656 2863 2985 3461 3227 3073 3498 Naiset 3976 2269 2975 3460 2956 3025 3604 3124 3073 3213 Miehet 3291 3762 3274 3746 2460 1642 2505 3346 --- 3701 Oheiseen taulukkoon on merkitty eri tehtävissä toimivien keskimääräiset kokonaisansiot sukupuolen mukaan. Taulukkoa lukiessa on syytä muistaa, että eri tehtävissä toimivien lukumäärät poikkeavat melko paljon toisistaan. Osa luvuista perustuu varsin pieniin havaintomääriin. Lukumäärältään suurten tehtäväryhmien osalta voidaan kuitenkin panna merkille mm. sen, että toimittajien parissa sukupuolten välinen ero on selvästi suurempi kuin kyselyyn vastanneiden toimitussihteereiden, toimituspäälliköiden ja osastoesimiesten.

8 3 Lehdistön palkat Lehdistön kokonaisansio 3.724 Lehdistöön kuuluvien liiton jäsenten keskimääräinen kokonaisansio oli huhtikuussa 3.724 euroa. Vastaava mediaanipalkka oli hieman pienempi, 3.620. Miesten keskimääräinen kokonaisansio ylsi 3.991 ja naisten 3.544 euroon. Kun tarkastellaan iän vaikutusta ansioihin, havaitaan 50-59 -vuotiaiden ansaitsevan enemmän (4.029 ) kuin muihin tutkittuihin ikäryhmiin kuuluvien. Alle 30-vuotiaiden ansiot olivat pienemmät kuin muilla ikäluokilla, 2.977 euroa. Suur-Helsingissä työskentelevien (4.017 ) kokonaisansiot olivat suuremmat kuin muualla Suomessa asuvien. Maakuntien pääkaupunkiin sijoittuvilla (3.559 ) ne puolestaan olivat paremmat kuin pienemmissä kaupungeissa tai maaseutukunnissa asuvilla. Nämä ansaitsivat huhtikuussa 2014 keskimäärin 3.280 euroa. Lehdistön 2 kokonaisansio eräissä jäsenryhmissä Lehdistö yhteensä 3761 100 3724 3620 2589 3100 3620 4300 5068 Naiset 2262 60 3544 3478 2420 2971 3478 4082 4819 Miehet 1499 40 3991 3826 2800 3220 3826 4645 5475 Alle 30 -vuotiaat 176 5 2977 2982 2302 2500 2982 3380 3679 30-39 -vuotiaat 1126 30 3399 3286 2500 2971 3286 3968 4400 40-49 -vuotiaat 758 20 3682 3549 2048 3091 3549 4200 5100 50-59 -vuotiaat 1249 33 4029 3881 2965 3300 3881 4700 5300 60 ja vanhemmat 452 12 3910 3812 2754 3391 3812 4300 5109 Helsingin seutu 1887 50 4017 3863 2781 3290 3863 4734 5433 Maakunnan pääkaupunki 1064 28 3559 3512 2440 3091 3512 4082 4850 Muu kaupunki tai kunta 810 22 3280 3205 2481 2850 3205 3750 4247 Journalistisen alan tutkinto 801 21 3948 3799 2599 3372 3799 4413 5392 Muu alan tutkinto 250 7 3197 3096 2615 2765 3096 3520 4188 Muu korkeakoulututkinto 1339 36 3513 3397 2499 3043 3397 4082 4745 Muu opisto- tai ammattikorkeakoulutasoinen tutkinto 414 11 3352 3300 2360 2800 3300 3629 4764 Keskeneräiset korkeakouluopinnot 537 14 4330 3979 3030 3512 3979 4960 6363 Ylioppilastutkinto 325 9 3876 3954 2400 3310 3954 4407 5296 Muu koulutus 94 3 3350 3200 2761 2903 3200 3720 4300 Keskeneräiset korkeakouluopinnot tuottivat suuremmat ansiot (4.330 ) kuin muuntyyppinen koulutus. Journalistisen alan (3.948 ) ja ylioppilastutkinnon (3.876 ) suorittaneiden tulot olivat kuitenkin kyseisenä ajankohtana melkein yhtä suuret. Muun korkeakoulututkinnon suorittaneiden ja muun alan tutkinnon suorittaneiden ansiot olivat koulutusryhmien pienemmät. 2 Lehdistöön luetaan tässä yhteydessä seuraavat: valtakunnallinen päivälehti, maakunnallinen sanomalehti, paikallis-/kaupunkilehti, iltapäivälehti, yleisaikakauslehti, erikoisaikakauslehti, asiakaslehti, järjestölehti tai ammattilehti, uutis- tai kuvatoimisto.

9 Lehdistön kokonaisansio journalistisen aihealueen mukaan Lehdistö yhteensä 3761 52 3724 3620 2589 3100 3620 4300 5068 Uutiset ja ajankohtainen 1084 29 3433 3286 2329 2971 3286 3930 4763 Muu moniaiheinen yleisjournalismi 561 15 3906 3808 2850 3290 3808 4300 5020 Talous, politiikka, työmarkkinat 354 9 4660 4800 3200 3741 4800 5657 6150 Ulkomaanasiat 61 2 3926 4000 3100 3112 4000 4351 5068 Kulttuuri 110 3 3567 3512 1640 3170 3512 3799 6467 Viihde 88 2 4326 4047 2800 3561 4047 4425 7024 Urheilu 164 4 4130 4141 3154 3629 4141 4400 5084 Lifestyle 268 7 3758 3720 2899 3119 3720 4330 4764 Kustannusala, yleinen kirjallisuus 12 * 2761 2761 2761 2761 2761 2761 2761 Muu aihealue 476 13 3565 3571 2354 2899 3571 4150 4960 Mahdoton määritellä 424 11 3350 3417 2481 2876 3417 3770 4300 Tehtävä mainitsematta 159 4 3865 3775 3300 3481 3775 4300 4400 Myös lehdistössä talousasioita, politiikkaa tai työmarkkinakysymyksiä käsittelevien kokonaisansiot olivat paremmat kuin muihin aihealueisiin keskittyvillä. Myös viihde- ja urheiluasiat tuottivat lehdistössä keskimääräistä suuremman ansiotason. Asteikon toisen pään muodostavat työssään kustannusalaan (yleinen kirjallisuus) sekä uutisiin ja ajankohtaisaiheisiin keskittyvien ansiot. Lehdistön kokonaisansio tehtävän mukaan Lehdistö yhteensä 3761 52 3724 3620 2589 3100 3620 4300 5068 Päällikkötoimittaja 468 12 4248 4343 2400 3200 4343 5100 6150 Toimitussihteeri, taittosihteeri, tuottaja, uutispäällikkö, osastoesimies, tuotepäällikkö 932 25 3895 3860 3100 3450 3860 4362 4960 Toimittaja, kustannustoimittaja, verkkotoimittaja 1670 44 3528 3439 2420 3000 3439 3982 4849 Valokuvaaja, kuvatoimittaja 201 5 3347 3200 2612 2903 3200 3638 4300 Kuvankäsittelijä (lehdistö) 58 2 2811 2761 2658 2758 2761 2903 2975 Visualisoija, graafikko 257 7 3739 3620 2899 3100 3620 4283 4907 Informaatikko tai muu arkistohenkilö 58 2 3398 3144 2129 2499 3144 4400 4819 Toimituksen sihteeri 35 1 3073 3146 2354 2354 3146 3720 3720 Muu 81 2 3951 3689 3145 3590 3689 3770 5821 Toimittajat ovat lehdistön ylivoimaisesti suurin jäsenryhmä, melkein puolet koko joukosta. Heidän ansionsa alittavat koko joukon keskiarvon (3.528 ). Päällikkötoimittajien, toimitussihteerien ja muiden vastuuasemissa työskentelevien ansiot nostavat lehdistön keskiarvoa. Valokuvaajien ansaitsemat summat olivat jonkin verran pienemmät kuin toimittajien. Toimituksen sihteereiden ja kuvankäsittelijöiden ansiot taas kuuluivat joukon pienimpiin. Lehdistön kokonaisansio työtilanteen mukaan Lehdistö yhteensä 3761 52 3724 3620 2589 3100 3620 4300 5068 Toistaiseksi voimassa oleva työsuhde 3182 89 3813 3740 2683 3146 3740 4343 5100 Määräaikainen työsuhde 284 8 3117 3100 2500 2800 3100 3380 3700 Tarvittaessa töihin tuleva 73 2 2526 2331 1175 2290 2331 3412 3618 Freelancer 12 * 3860 3860 3860 3860 3860 3860 3860 Työtön tai lomautettu 12 * 4400 4400 4400 4400 4400 4400 4400 Perhevapaalla tai sairauslomalla --- --- --- --- --- --- --- --- --- Muu 14 * 3417 3481 3000 3481 3481 3481 3481 Ei mainittu 184 7 3108 2841 1640 1850 2841 4632 5109

10 Toistaiseksi työssä olevien ansiotaso oli ollut suurempi kuin määräaikaisten tai esim. tarvittaessa töihin tulevien. Ns. vakinaisessa työssä olevat ansaitsivat keskimäärin 3813 euroa, kun määräaikaisessa työsuhteessa olevat ilmoittivat saaneensa keskimäärin 3.117. Lehdistön palkkaryhmien välillä eroja Tutkimuksessa hankittiin tietoa lehdistön palkkausjärjestelmän toteutumisesta. Asiaan saatiin tutkimuksen kannalta tarvittava tieto 75 prosentilta ryhmään lehdistö kuuluvilta. Lehdistön kokonaisansio palkkaryhmän mukaan (työehtosopimuksen perusteella) Lehdistö yhteensä 3761 52 3724 3620 2589 3100 3620 4300 5068 Lehdistön työehtosopimus yhteensä 2803 39 3662 3573 2615 3107 3573 4137 4907 I 98 3 3698 3407 2129 2390 3407 5145 5718 II a 515 18 3361 3250 2709 3043 3250 3618 4002 II b 1019 36 3419 3417 2400 2899 3417 3919 4330 III a 604 22 4137 4014 3372 3635 4014 4400 5204 III b 220 8 4429 4133 3370 3800 4133 4900 7024 Palkkaryhmä mainitsematta 347 12 3796 3720 2420 3100 3720 4650 5296 Huhtikuussa tämän ryhmän kokonaisansiot olivat olleet 3.662 euroa. Ryhmään IIa kuuluvien ennakonpidätyksen alainen palkka oli silloin 3.361 euroa. Ryhmiin IIIa (4.137 ) ja IIIb (4.429 ) kuuluvien ansiotaso oli ollut keskimääräistä korkeampi. Yksityiskohtana todettakoon, että näiden suurituloisimpien kymmenyksien ansiot ylittivät koko lehdistön vastaavan summan. Lehdistön kokonaisansio ja peruskuukausipalkka (työehtosopimuksen mukaan) Palkkausjärj. keskimäärin I IIa IIb IIIa IIIb Jätti mainitsematta Keskimääräinen kokonaisansio KAIKKI 3662 3698 3361 3419 4137 4429 3796 Naiset 3505 3410 3295 3239 3909 4054 3552 Miehet 3953 5718 3475 3709 4344 4982 3985 Keskimääräinen peruskuukausipalkka KAIKKI 3405 3450 3040 3121 3730 4210 3649 Naiset 3215 3135 2998 3054 3638 3974 3549 Miehet 3644 5650 3127 3223 3861 4977 3803 Yllä olevaan taulukkoon on merkitty työehtosopimuksen mukaan määräytyvät kokonaisansiot ja peruskuukausipalkka sukupuolen mukaan. 4 Yleisradion palkat Yleisradion kokonaisansio 3.587 Yleisradion keskimääräinen kokonaisansio oli huhtikuussa 3.587 euroa. Vastaavan ajan mediaanipalkka oli 3.568. Miesten keskimääräinen kokonaisansio oli tutkimusajankohtana 3.670 ja naisten 3.504 euroa. 60 vuotta täyttäneiden keskiansio osoittautui suuremmaksi (3.741 ) kuin muiden ikäkohorttien. 50 59 -vuotiaiden kokonaisansio oli melkein yhtä suuri, 3.720 euroa.

11 Yleisradion kokonaisansio eräissä jäsenryhmissä Yleisradio yhteensä 2333 32 3587 3568 2878 3200 3568 4000 4400 Naiset 1176 50 3504 3538 2795 3200 3538 3916 4184 Miehet 1157 50 3670 3600 2890 3221 3600 4075 4662 Alle 30 -vuotiaat 49 2 3449 3280 3002 3017 3280 4051 4235 30-39 -vuotiaat 548 24 3549 3600 2640 3242 3600 3941 4662 40-49 -vuotiaat 591 25 3549 3600 2640 3242 3600 3941 4662 50-59 -vuotiaat 828 35 3720 3650 3039 3279 3650 4082 4523 60 ja vanhemmat 317 14 3741 3623 2878 3277 3623 4150 4793 Helsingin seutu 1603 69 3602 3602 2800 3200 3602 4011 4603 Maakunnan pääkaupunki 606 26 3614 3562 3002 3359 3562 4084 4340 Muu kaupunki tai kunta 124 5 3312 3359 2109 3039 3359 3571 4000 Journalistisen alan tutkinto 361 15 3596 3576 3002 3433 3576 3762 4191 Muu alan tutkinto 261 11 3652 3600 2889 3100 3600 3926 4800 Muu korkeakoulututkinto 735 32 3583 3600 2842 3170 3600 4063 4400 Muu opisto- tai ammattikorkeakoulutasoinen tutkinto 521 22 3599 3513 2900 3233 3513 4000 4523 Keskeneräiset korkeakouluopinnot 241 10 3683 3623 3062 3304 3623 3921 4667 Ylioppilastutkinto 120 5 3317 3319 2837 3085 3319 3601 3668 Muu koulutus 94 4 3463 3435 2028 2627 3435 4361 4894 Maakunnan pääkaupungissa asuvien ansiot olivat 3.614 euroa, Helsingin seudulla työskentelevien melkein yhtä suuret (3.602 ). Muissa kunnissa asuvien kokonaisansiot olivat 3.312 euroa. Alan korkeakoulututkinto tuotti tutkimusajankohtana 3.683 euron kokonaisansion. Myös journalistisen alan tutkinto sekä muu alan tutkinto indikoivat Yleisradiossa keskimääräistä suurempaa ansiotasoa. Ylioppilaiden ansiot olivat pienemmät kuin muilla koulutusryhmillä. Erot erityyppistä koulutusta saaneiden ansioissa olivat kuitenkin selvästi vähäisemmät kuin lehdistöllä. Yleisradion kokonaisansio journalistisen aihealueen mukaan Yleisradio yhteensä 2339 30 3419 3385 2800 3035 3385 3675 4131 Uutiset ja ajankohtainen 591 25 3553 3498 2949 3285 3498 3876 4146 Muu moniaiheinen yleisjournalismi 265 11 3636 3412 3014 3300 3412 3957 4543 Talous, politiikka, työmarkkinat 36 2 4283 4186 4062 4062 4186 4600 4600 Ulkomaanasiat 96 4 3815 4083 3065 3107 4083 4137 4237 Kulttuuri 217 9 3297 3470 2517 3088 3470 3615 3934 Viihde 109 5 3308 3317 2670 3006 3317 3588 3900 Urheilu 60 3 3660 3725 2900 2952 3725 3825 4900 Lifestyle 12 1 2961 2961 2961 2961 2961 2961 2961 Muu aihealue 217 9 3107 3292 2350 2738 3292 3466 3830 Mahdoton määritellä 592 25 3326 3216 2713 2938 3216 3440 3905 Tehtävä mainitsematta 144 6 3025 2901 2492 2760 2901 3299 3622 Yleisradiossakin keskittyminen talouteen, politiikkaan sekä työmarkkina-aiheisiin näkyy ansiotasossa. Näitä aihepiirejä käsittelevien keskimääräinen kokonaisansio (4.283 ) oli ollut suurempi kuin muilla Yleisradiossa työskentelevillä. Keskittyminen urheiluun oli Yleisradiossakin nostanut ansiotason keskimääräisen yläpuolelle (4.160 ).

12 Myös moniaineinen yleisjournalismi sekä työskentely uutisten ja ajankohtaisaiheiden parissa oli tuottanut Yleisradiossa keskimääräistä suuremmat ansiot, samoin viihde ja lifestyle. Kulttuuri- ja ulkomaanasiat sekä muut aihealueet ovat puolestaan tarjonneet Yleisradiossa tekijöilleen keskimääräistä pienemmät kokonaisansiot. Yleisradion kokonaisansio tehtävän mukaan Yleisradio yhteensä 2333 32 3587 3568 2878 3200 3568 4000 4400 Päällikkötoimittaja 3 * 5200 5200 5200 5200 5200 5200 5200 Toimitussihteeri, taittosihteeri, tuottaja, uutispäällikkö, osastoesimies, tuotepäällikkö 470 20 3999 4045 3433 3661 4045 4295 4474 Toimittaja, kustannustoimittaja, verkkotoimittaja 770 33 3611 3600 3000 3400 3600 3840 4662 Ohjaaja 100 4 3889 3926 3400 3541 3926 4063 4793 Valokuvaaja, kuvatoimittaja 11 0 3924 3924 3924 3924 3924 3924 3924 Visualisoija, graafikko 33 1 3291 3291 3064 3064 3291 3517 3517 TV-kuvaaja, kameramies, kuvaaja 89 4 3395 3370 2900 3200 3370 3612 3976 Äänitehtävät 133 6 3395 3525 3106 3200 3525 3850 4603 Muu ohjelmatekninen 222 10 3146 3221 2718 2889 3221 3470 4066 Monimediatoimittaja 33 1 3524 3562 3443 3443 3562 3568 3568 Kääntäjä 56 2 2660 2842 1801 1900 2842 3242 3513 Tuotantokoordinaattori 78 3 2921 3106 2109 2584 3106 3262 3500 Suunnittelija, tutkija, kouluttaja 33 1 3668 3585 3352 3352 3585 4068 4068 Informaatikko tai muu arkistohenkilö 111 5 3177 3152 2890 2948 3152 3274 3924 Muu 189 8 3440 3512 2028 3200 3512 3941 4400 Keskimääräinen Yleisradion toimittaja oli ansainnut 3.611, toimitussihteeri (ym.) 3.999 euroa. Kummankin ryhmän ilmoittamat keskimääräiset summat olivat jonkin verran suuremmat kuin vastaavassa asemassa työskentelevillä lehdistössä. Yleisradion kokonaisansio työtilanteen mukaan Yleisradio yhteensä 2333 32 3587 3568 2878 3200 3568 4000 4400 Toistaiseksi voimassa oleva työsuhde 2045 88 3656 3600 2890 3272 3600 4045 4474 Määräaikainen työsuhde 130 6 3126 3062 2109 2987 3062 3433 4093 Tarvittaessa töihin tuleva 36 2 3392 3392 3392 3392 3392 3392 3392 Freelancer 72 3 2169 1900 500 1801 1900 3180 3463 Työtön tai lomautettu --- --- --- --- --- --- --- --- --- Perhevapaalla tai sairauslomalla 12 1 3750 3750 3750 3750 3750 3750 3750 Muu --- --- --- --- --- --- --- --- --- Ei mainittu 28 1 3617 3200 3200 3200 3200 3446 5200 Myös Yleisradiossa toistaiseksi työssä olevien ansiot olivat suuremmat kuin määräaikaisten ja tarvittaessa töihin tulevien. Ns. vakinaisessa työssä olevat olivat ansainneet tutkimusajankohtana keskimäärin 3 656 euroa. Määräaikaisessa työsuhteessa olevien vastaava ansio oli 3.1260. 5 Ansioiden muuttuminen Ansiot yli puolitoistakertaistuneet 19 vuodessa Kyselytutkimusten käyttö ansiokehityksen selvittämisessä on jossain määrin ongelmallista. Otostutkimuksille tyypillisten virhemarginaalien vuoksi muutoksen arviointiin sisältyy aina omat epävarmuustekijänsä.

13 Koska tutkimukset joudutaan tekemään erillisinä otoksina, virhemarginaalit laajenevat. Lisäksi luvut esitetään usein likiarvioina. Niinpä eri ajankohtien välisiä prosenttimuutoksia ei voida kovin tarkasti arvioida kyselyjen avulla. Maltilliset vertailut ovat kuitenkin mahdollisia. Vaikuttaa siltä, että jäsenistön keskimääräinen ennakonpidätyksen alainen palkka (kokonaisansio) olisi noussut edellisestä tutkimuksesta kolmisen kolme prosenttia. Kuukausipalkan osalta kehitys on ollut vastaavana aikana käytännössä lähes sama. Ansioiden muuttuminen 1993 2014 1993 1994 1995 1996 1997 1999 2001 2004 2006 2008 2010 2012 2014 KOKONAISANSIO Kaikki yhteensä 2193 2186 2313 2378 2398 2508 2664 2885 2967 3132 3351 3516 3625 Lehdistö 2223 2225 2329 2413 2437 2565 2767 3014 3077 3281 3481 3609 3724 Yleisradio 2129 2082 2262 2271 2291 2407 2548 2734 2805 2942 3137 3419 3679 MTV 2778 3115 3278 3418 MTV Media ja Nelonen 3724 3910 3902 4152 Yksityinen radio 1901 2282 2235 2481 Muu yksityinen radio ja televisio 2700 2724 2689 3108 Kustannusyritys 2188 2370 2580 2616 2766 2953 3124 3188 Muu alan yritys 2533 2405 2696 2795 2840 3001 3406 3248 KUUKAUSIPALKKA Kaikki yhteensä 2027 2037 2160 2215 2245 2324 2489 2672 2746 2926 3132 3290 3383 Lehdistö 2040 2065 2180 2237 2282 2385 2567 2810 2859 3058 3258 3396 3503 Yleisradio 2003 1954 2101 2139 2144 2220 2400 2460 2541 2702 2895 3111 3372 MTV 2459 2785 2952 3044 MTV Media ja Nelonen 3415 3599 3580 3965 Yksityinen radio 1848 2217 2252 2411 Muu yksityinen radio ja televisio 2633 2645 2580 2894 Kustannusyritys 2161 2309 2542 2566 2695 2885 3076 3175 Muu alan yritys 2351 2308 2692 2735 2836 3039 3348 3144 Lehdistön keskimääräiset kokonaisansiot ovat kasvaneet saman verran kuin koko joukolla keskimäärin, Yleisradion palveluksessa olevien selvästi enemmän. Vuodesta 1993 liiton jäsenten kokonaisansio on noussut 65 prosenttia (viimeisen yhdeksän vuoden aikana noin 25 prosenttia). Kuukausipalkka on kasvanut vastaavana aikana käytännössä saman verran. Lehdistön kokonaisansiot ovat vastaavana aikana nousseet 68 ja kuukausipalkka 67 prosentilla. Yleisradiossa vastaavat luvut ovat 73 ja 68 prosenttia. 6 Ansioiden rakenne Käytännössä joka neljäs (26 %) ilmoitti saaneensa vuoden 2013 aikana tulospalkkioita. Keskimääräistä useampi Yleisradiossa työskentelevä kertoi niistä. Lehdistöön kuuluvat raportoivat niistä toiseksi useimmin. Tulospalkkioiden suhteellinen osuus vuosiansioista lienee kuitenkin suhteellisen vähäinen. Niiden parissa, jotka mainitsivat tulospalkkioiden vaikutuksen omaan palkkaansa, kyseisen erän merkitys oli ollut kolme prosenttia. Tulospalkkioilla oli ollut suurin suhteellinen merkitys kustannusyritysten palveluksessa oleville. Niiden osuus oli ollut heille 10 prosenttia vuosiansioista. Lukuihin on syytä suhtautua varauksin, sillä läheskään kaikki tulospalkkioita saaneet eivät ilmoittaneet niiden vaikutusta kokonaisansioihinsa. Ilmiö on ansiotutkimuksissa yleinen ja pätee erityisesti erilaisia palkanosia koskeviin lukuihin.

14 Tulospalkkiot vuonna 2013 työpaikan tyypin mukaan Asia konkretisoitui myös kysymyksissä, joissa tarkasteltiin niin kiinteitä 3 kuin muuttuviakin palkanosia sekä luontoisetuja. On ilmeistä, että useat olivat jättäneet vastaamatta näihin kysymyksiin. Siksi tuloksiin on enemmän kuin aiheellista suhtautua ainoastaan suuntaa-antavina. Kiinteät palkanosat Voidaan kuitenkin todeta, että yleisin kiinteä palkanosa oli kiinteä kokonaispalkkauslisä, jonka 14 prosenttia kertoi saaneensa. Keskimäärin sitä oli saatu 296 euroa/kk. Tosin vielä useammat (16 %) totesivat saaneensa jonkin määrittelemättömän, annetun listan ulkopuolisen kiinteän lisän. Muuttuvat palkanosat Työpaikka Kaikki yhteensä Lehdistö Yleisradio MTV Media/ Nelonen Muu yksityinen radio ja tv sittain. Kustannusyritys Muut alan yritykset % % % % % % % Maksettiin 26 21 39 5 7 17 13 Ei maksettu 74 79 61 95 93 83 87 100 100 100 100 100 100 100 Tulospalkkoiden osuus vuosiansioista 2011 Kaikki yhteensä Lehdistö Yleisradio MTV Media/ Nelonen Yksityinen radio ja tv Kustannusyritys Muut alan yritykset % % % % % % % Osuus vuosiansioista 3 3 3 3 4 10 5 KAIKKI AKTIIVITAPAUKSET Keskiarvo Keski- kpl. % kpl. % arvo Mediaani 10 25 50 75 90 Kiinteä sunnuntaityökorvaus 7264 100 6 93 1 494 202 19 77 202 335 2180 Kiinteä päällekkäistyökorvaus 7264 100 * 28 * 106 101 100 100 101 101 150 Kiinteä näyttöpäätekorvaus 7264 100 * 15 * 36 20 20 20 20 26 100 Kiinteä vuorolisä 7264 100 5 161 2 208 243 48 60 243 310 400 Kiinteä kokonaispalkkauslisä 7264 100 43 1052 14 296 263 200 240 263 345 430 Kiinteä teknisen työn lisä 7264 100 * 6 * 213 213 200 200 213 226. Muu kiinteä lisä tai korvaus 7264 100 69 1426 20 349 300 103 198 300 440 624 Yhteensä 7264 100 99 1135 16 633 400 122 279 400 647 940 KAIKKI AKTIIVITAPAUKSET Keskiarvo Keski- kpl. % kpl. % arvo Mediaani 10 25 50 75 90 Sunnuntaityökorvaus 7264 100 50 1276 18 285 220 132 158 220 359 481 Päällekkäistyökorvaus 7264 100 2 49 1 251 224 13 17 224 512 543 Ilta- ja yötyökorvaus 7264 100 40 1797 25 160 101 20 50 101 232 360 Varallaolokorvaus 7264 100 2 73 1 199,7 178 75 157 178 220 220 Hälytystyökorvaus 7264 100 * 31 * 74 71 47 47 71 79 173 Korvattu matka-aika 7264 100 1 52 1 92 100 25 26 100 130 131 Lisätyökorvaus 7264 100 7 349 5 138 93 11 37 93 165 250 Ylityökorvaus 7264 100 22 505 7 319 200 40 91 200 365 780 Luottamusmies- tai työsuojeluvaltuutetun korvaus 7264 100 4 146 2 186 140 40 90 140 251 372 Muu korvaus 7264 100 17 665 9 187 150 25 44 150 226 374 Joka neljäs sai huhtikuussa 2014 ilta- tai yötyökorvausta, keskimäärin 160 euroa. 18 prosenttia oli saanut sunnuntaityökorvausta (285 ), seitsemän prosenttia ylityökorvauksia (keskimäärin 319 euroa). 3 Kiinteä palkanosa on kuukausittain aina samansuuruinen, muuttuva palkanosa vaihtelee kuukau-

15 Luontoisedut KAIKKI AKTIIVITAPAUKSET Keskiarvo Keski- kpl. % kpl. % arvo Mediaani 10 25 50 75 90 Asunto 7264 100 1 6 * 800 800 700 700 800 900. Ravinto 7264 100 6 429 6 101 100 14 51 100 142 165 Auto 7264 100 7 122 2 434 490 32 360 490 540 754 Puhelin 7264 100 10 2637 36 29 20 20 20 20 20 30 Muu 7264 100 2 210 3 70 25 12 20 25 46 200 Puhelin oli yleisin luontoisetu. Se on runsaalla kolmasosalla. Muut edut olivat sitä selvästi harvinaisempia. 7 Ylitöiden tekeminen ja työsuhteen osa-aikaisuus Keskimääräinen viikkotyöaika vajaat 36 tuntia Tutkimuksessa tiedusteltiin viikoittaista, sovittua säännöllistä työaikaa. Varsin yleisesti se asettui lähelle 36 tuntia. Yleisradion palveluksessa työskentelevät ilmoittivat pisimmän työajan (36,7). Lehdistön keskimääräinen työaika oli ollut 35,5 tuntia. MTV Median ja Nelosen 35,1 tuntia. Kustannusyritysten keskimääräinen säännöllinen työaika oli ollut 35,4 ja muiden alan yritysten 35,6 tuntia. Ryhmään muu yksityinen radio ja tv kuuluvilla työaika oli ollut tasan 36 tuntia. Heidän lisä- tai ylityötuntimääränsä oli joukon suurin, 14,9 tuntia. Keskimääräinen ylityörasite oli koko jäsenistössä ollut melkein yhdeksän tuntia. MTV Median ja Nelosen työntekijät kertoivat tehneensä lähes 10 ja Yleisradion palveluksessa olevat kahdeksan ja puoli tuntia lisä- tai ylitöitä. Työaika erityyppisissä työpaikoissa Kaikki yhteensä Lehdistö Yleisradio MTV Media/ Nelonen Muu yksityinen radio ja tv Kustannusyritys Muut alan yritykset h h h h h h h Säännöllinen työaika 35,9 35,5 36,7 35,1 36,0 35,4 35,6 Lisä- tai ylityötunnit huhtikuussa 2014 8,9 8,8 8,5 9,9 14,9 10,1 8,3 Kymmenesosan ylityöt oli korvattu yksinomaan rahana. Tyypillistä on, että korvaus oli saatu joko pelkästään vapaa-aikana (45 %) tai molempina, vapaa-aikana ja rahana (36 %). MTV Median ja Nelosen palveluksessa olevat olivat päässeet nauttimaan ylitöistä annettavasta rahakorvauksesta selvästi useammin kuin muut. Lehdistössä painopiste oli ollut enemmän vapaa-ajassa. Yleisradiossa työskentelevien tilanne muistutti koko alaa yleensä, vaikka siellä keskimääräistä jonkin verran useampi kertoikin, että ylitöitä oli korvattu rahana. Keskimäärin 52 ylitöistä oli korvattu rahana. Yleisradio (57 %) ja muu yksityinen radio ja tv (68 %) ovat paikkoja, jossa rahakorvauksen osuus oli ollut keskimääräistä suurempi. On kuitenkin syytä pitää mielessä, että monet jättivät kokonaan vastaamatta kysymykseen.

16 Ylitöiden korvaaminen erityyppisissä työpaikoissa Kaikki yhteensä Lehdistö Yleisradio MTV Media/ Nelonen Muu yksityinen radio ja tv MTV Median ja Nelosen (90 %) sekä kustannusyritysten osa-aikaisilla (73 %) luku oli joukon suurin. Lehdistössä (62 %) ja Yleisradiossa (67 %) työskentelevien ilmoittamat luvut olivat lähellä koko joukon keskiarvoa. Yleisradiossa työskentelevien luku jäi joukon pienimmäksi. Kustannusyritys Muut alan yritykset % % % % % % % Yksinomaan rahana 10 7 16 25 10 2 10 Yksinomaan vapaa-aikana 45 45 40 38 70 66 59 Sekä rahana että vapaana 36 39 36 25 13 29 22 Ei korvata lainkaan 9 10 7 11 7 3 10 100 100 100 100 100 100 100 Ylitöistä rahana korvattava osuus (44 % ilmoitti osuuden) Kaikki yhteensä Lehdistö Yleisradio MTV Media/ Nelonen Muu yksityinen radio ja tv Kustannusyritys Muut alan yritykset % % % % % % % Ylitöistä rahana korvattava osuus (% niistä, joille korvataan rahana tai vapaa-aikana) 52 51 57 43 68 51 50 45 prosentilla vastanneista on kiinteä säännöllinen työaika. Kaikkiaan 27 prosenttia saa määrätä työaikansa varsin vapaasti. Joka neljäs on vuorotyössä. Se on yleistä erityisesti MTV Median ja Nelosen palveluksessa oleville. Kiinteä säännöllinen työaika taas on tyypillinen varsinkin kustannusyrityksissä. Muissa alan yrityksissä työskentelevistä suurempi osa kuin joko jäsenistöstä keskimäärin voi vaikuttaa omaan työaikaansa. Säännöllisen työajan määräytyminen erityyppisissä työpaikoissa Kaikki yhteensä Lehdistö Yleisradio MTV Media/ Nelonen Muu yksityinen radio ja tv Kustannusyritys Muut alan yritykset % % % % % % % Kiinteä säännöllinen työaika 45 49 37 32 57 64 42 Vuorotyö 25 25 30 42 17 0 13 Saa määrätä työaikansa varsin vapaasti 27 24 28 22 23 36 41 Tarvittaessa töihin tuleva 3 2 4 5 3 0 5 100 100 100 100 100 100 100 Tutkimuksessa tiedusteltiin myös osa-aikaisuuteen liittyviä asioita. Ensin kysyttiin, onko vastaaja osa-aikatyössä, esim. lyhennetyllä työviikolla, osa-aikaeläkkeellä tai journalistisen työn ohessa myös muun alan työssä. Ne, jotka ilmoittivat olevansa. saivat vastattavakseen myös toisen kysymyksen, jossa pyydettiin arvioimaan työsuhteen osa-aikaisuusastetta kokoaikaisesta työstä. Melkein joka kymmenes (9 %) ilmoitti tekevänsä osa-aikatyötä. Keskimääräinen osaaikaisuusaste oli 61 prosenttia.

17 Osa-aikaisuus journalistisessa työssä Työpaikka Kaikki yhteensä Lehdistö Yleisradio MTV Media ja Nelonen Muu yksityinen radio ja tv Kustannusyritys Muut alan yritykset % % % % % % % Osa-aikatyössä olevat 9 10 7 3 6 9 9 Työsuhteen osa-aikaisuus kokoaikaisesta työsuhteesta (91 % ilmoitti osuuden) MTV Media ja Nelonen Kaikki yhteensä Lehdistö Yleisradio Muu yksityinen radio ja tv Kustannusyritys Muut alan yritykset % % % % % % % Osuus kokoaikaisesta työstä 61 62 56 90 65 73 64