Kauppa 2007:M02 Handel Trade Suomen ja Espanjan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Espanjan välinen kauppa v. 1997-2006(1-10) Milj. e 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2005 2006 (1-10) (1-10) Tuonti Vienti Helsinki 16.01.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.
Ulkomaankaupan maa- ja toimialakatsaukset; tuoteseloste Käyttötarkoitus Ulkomaankauppatilasto ja siihen pohjautuvat maa- ja toimialakatsaukset ovat tärkeä väline sekä julkisen että yksityisen sektorin päätöksentekijöille, suunnittelijoille ja tutkijoille niin kansallisella tasolla kuin EU:n ja useiden kansainvälisten järjestöjen toiminnassa. Tullihallitus julkaisee vuosittain useita maa-, maaryhmä- ja toimialakatsauksia. Julkaisusuunnitelmaan valitaan osaksi muutamia tärkeimpiä maita ja toimialoja, osaksi eri tavoin ajankohtaisia kauppakumppaneita ja toimialoja. Katsausehdotuksia saadaan sekä Tullihallituksen eri yksiköiltä että muilta valtion viranomaisilta, mutta myös tiedotusvälineiltä ja yrityksiltä. Käytetyt käsitteet, määritelmät ja luokitukset Maa- ja toimialakatsauksissa käytetään YK:n kansainvälisen kaupan luokittelustandardia (Standard International Trade Classification (SITC, Rev.3)) sen kansainvälisen vertailukelpoisuuden vuoksi. Tavaroiden tilastointi perustuu yhdistettyyn nimikkeistöön (CN). Vienti tilastoidaan määrämaittain FOB-arvon ( free on board ) mukaan ja tuonti alkuperämaittain CIF-arvon ( cost, insurance and freight ) mukaan. SITC-luokituksen mukaiset tiedot saadaan CN-nimikkeistöstä YK:n määritelmien mukaan (UN/1986: Statistical Papers, Series M, No. 34/Rev 3; Standard International Trade Classification Revision 3). Toimialakatsauksissa voidaan käyttää myös muita kansainvälisiä luokituksia, esim. tuoteluokittelua toiminnan lajin mukaan (Classification of Products by Activities eli CPA), tai toimialaryhmiä pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaan (Main Industrial Groupings eli MIG), tai Euroopan yhteisön toimialaluokitusta (Nomenclature générale des Activités économiques dans les Communautés européennes (NACE, rev.1)). Kaikissa toimialakatsauksissa (esim. korkean teknologian katsaus) kerrotaan, mitä tavararyhmiä kyseiseen toimialaan lasketaan kuuluviksi. Maaluokitus perustuu komission asetukseen (EY, 750/2005) yhteisön ulkokaupan ja jäsenvaltioiden välisen kaupan tilastojen maaluokituksesta. Maakoodit ovat Kansainvälisen standardisoimisjärjestön standardin ISO/DIS 3166 mukaisia koodeja. Maaryhmät on määritelty kuukausijulkaisun selityksissä. Kaikissa maaryhmäkatsauksissa (esim. kehitysmaakatsaus) kerrotaan, mitä maita kyseiseen ryhmään lasketaan kuuluviksi. Tilaston luotettavuus ja valmistumisaika Maa- ja toimialakatsauksissa käytetään tuoreimpia tilastotietoja katsauksessa käsiteltävästä ajanjaksosta. Katsausten tietojen luotettavuus riippuu julkaisuajankohdasta. Katsaukset voidaan julkaista heti vastaavan kuukausiaineiston valmistumisen jälkeen, jolloin käytetyt tiedot ovat kuukausikatsauksen tavoin ennakollisia ja voivat lopullisessa tarkastuksessa muuttua. Myöhemmin julkaistaviin katsauksiin sisältyvät kaikki julkaisuajankohtaan mennessä tehdyt korjaukset. Tarkemmat tiedot ulkomaankauppalukujen tarkastamisesta ja valmistumisesta ovat luettavissa esim. Ulkomaankaupan vuosikirjan (osa 1) laatuselosteesta tai Tullihallituksen Internet-sivuilta (www.tulli.fi). Kalenterivuoden tiedot vahvistetaan seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä, joten maa- ja toimialakatsaukset, joissa käytetään edellisen vuoden tilastotietoja ja jotka julkaistaan huhtikuun lopun jälkeen, sisältävät näiltä osin lopullisia tietoja.
1 VIENTI ESPANJAAN KÄÄNTYI SELVÄÄN KASVUUN Etenkin matkapuhelinten vienti lisääntyi Suomen vienti Espanjaan kääntyi selvään kasvuun viime vuonna. Tammi-lokakuussa viennin arvo oli 17 % edellisvuoden vastaavaa ajanjaksoa suurempi. Vientiä kasvattivat etenkin matkapuhelimet. Lisäksi paperin ja pahvin vienti palasi vuoden 2005 työtaisteluja edeltäneelle tasolle. Vuosina 2000-2005 vienti pysytteli miltei samalla tasolla. Tuonti Espanjasta on kasvanut lähes kymmeneksen vuosittain vuodesta 2003 lähtien. Tammilokakuussa tuontia kasvattivat etenkin televisiot ja lääkkeet. Viennin arvo Espanjaan oli tammi-lokakuussa 1,2 mrd. euroa ja tuonnin sieltä 642 milj. euroa. Kauppa oli näin Suomelle 589 milj. euroa ylijäämäistä. Espanjan osuus Suomen viennistä ja tuonnista on supistunut hieman viime vuosina. Tammi-lokakuussa sen osuus viennistä oli 2,4 % ja tuonnista 1,4 %. Espanja oli 12. tärkein vientimaista, ja tuontimaista se oli sijalla 16. Vienti Espanjaan kasvoi tammi-lokakuussa miltei samaa vauhtia kuin Suomen koko vienti ja vienti EU-alueelle. Vienti Italiaan oli myös samassa kasvuvauhdissa, kun vienti Ranskaan lisääntyi puolestaan hieman hitaammin. 250 Milj. e Kuvio 2. Vienti Espanjaan, Ranskaan ja Italiaan kuukausittain 2004-2006 200 150 Ranska Italia Espanja 100 50 0 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 2004 2005 2006 Kuvio 3. Espanjan osuus Suomen tuonnista ja viennistä 1997-2006(1-10) Osuus % 3 Milj. e 800 Kuvio 4. Suomen ja Espanjan välinen kauppatase 1997-2006(1-10) 2 600 1 0 Tuonti Vienti 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 (1-10) 400 200 0 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 (1-10) Suomen ulkomaankauppatilastot julkaistaan alkuperämaan käsitteen mukaisina. EU:n jäsenmaat toimittavat tiedot ulkomaankaupastaan yhteisön tilastovirastolle (Eurostat), joka julkaisee yhteisön ulkomaankauppatilastot lähetysmaan käsitteen mukaisina. Muun muassa maakäsitteen erilaisuudesta johtuen erot tilastojen välillä voivat olla huomattavia. Lisätietoja tilastointiperiaatteista löytyy Tullin Internet-sivuilta (www.tulli.fi) kohdasta Ulkomaankauppatilastot -> Ulkomaankauppatilastojen sisältö -> Laatuseloste. Tullihallitus Tilastoyksikkö
2 Taulukko 1. Suomen ja Espanjan välinen kauppa v. 1997-2006(1-10) Vuosi Tuonti Vienti Kauppatase Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e 1997 382 16 1,4 778 16 2,2 396 1998 491 29 1,7 976 25 2,5 485 1999 470-4 1,6 1 057 8 2,7 588 2000 558 19 1,5 1 284 21 2,6 726 2001 665 19 1,9 1 196-7 2,5 531 2002 556-16 1,6 1 222 2 2,6 666 2003 604 9 1,6 1 297 6 2,8 693 2004 659 9 1,6 1 294 0 2,6 635 2005 705 7 1,5 1 287-1 2,5 582 2006 (1-10) 642 11 1,4 1 231 17 2,4 589 MATKAPUHELINTEN VIENTI ESPANJAAN LISÄÄNTYI KOLMANNEKSEN Paperin ja pahvin vienti palasi työtaisteluja edeltäneelle tasolle Puhelinlaitteiden viennin arvo Espanjaan kohosi viime vuoden tammi-lokakuussa 213 milj. euroon eli runsaan kolmanneksen edellisvuotista suuremmaksi. Matkapuhelinten osuus tästä viennistä oli 196 milj. euroa. Espanja oli kahdeksanneksi tärkein matkapuhelinten vientimaista, ja sinne vietiin runsas miljoona puhelinta. Kaikkiaan Suomesta vietiin 27 miljoonaa matkapuhelinta, josta Ison-Britannian osuus oli 2,9 milj. kpl, Venäjän 2,8 milj. kpl ja Saksan lähes 2,7 milj. kpl. Puhelinlaitteiden osuus koko viennistä Espanjaan kohosi 17 %:iin. Muiden sähkökoneiden ja laitteiden kuten esimerkiksi sähkömuuntajien ja muuttajien, sähkön kytkentälaitteiden, kaapelien ja sähkölääkintälaitteiden viennin arvo Espanjaan kasvoi kymmeneksen ja kohosi 63 milj. euroon. Teollisuuden koneiden ja laitteiden vienti pysytteli miltei edellisvuotisella tasolla 130 milj. eurossa. Maansiirto- ja kaivuukoneiden viennin arvo oli 24 milj. euroa (+ 69 %). Nosto- ja lastauskoneiden ja laitteiden vienti jäi puolestaan vajaaseen 20 milj. euroon eli kymmeneksen edellisvuotista pienemmäksi. Voimakoneiden ja moottoreiden vienti kohosi 24 milj. eurosta 34 milj. euroon. Paperin ja pahvin viennin arvo oli tammi-lokakuussa 448 milj. euroa. Edellisvuoteen verrattuna tämän tavararyhmän vienti lisääntyi viidenneksen eli vienti palasi vuoden 2005 työtaisteluja edeltäneelle tasolle. Espanja oli näiden tuotteiden neljänneksi tärkein vientimaa hieman yli 6 %:n osuudellaan. Saksa, Iso-Britannia ja Yhdysvallat olivat paperin ja pahvin suurimmat vientimaat. Puutuotteiden viennin arvo kasvoi 12 % ja kohosi 38 milj. euroon. Puutavaran vienti puolestaan pysytteli edellisvuoden tasolla 38 milj. eurossa. Metsäteollisuustuotteiden osuus koko viennistä Espanjaan oli lähes 43 %. Raudan ja teräksen viennin arvo pysytteli edellisvuotisella tasolla 35 milj. eurossa. Nikkelin viennin arvo puolestaan kaksinkertaistui ja kohosi 14 milj. euroon. Kuparin viennin arvo oli 12 milj. euroa eli kolmanneksen suurempi kuin vuotta aiemmin. Kemiallisia aineita ja tuotteita Espanjaan vietiin 61 milj. euron arvosta eli hieman edellisvuotista enemmän. Muovien viennin arvo lisääntyi 16 % ja kohosi lähes 25 milj. euroon. Kemian perusteollisuuden tuotteiden vienti puolestaan jäi 19 milj. euroon eli lähes viidenneksen edellisvuotista pienemmäksi. Tekstiilituotteiden vienti Espanjaan oli kasvussa vuoteen 2002 asti, jolloin viennin arvo kohosi yli 60 milj. euroon. Sen jälkeen vienti kääntyi laskuun, ja vuonna 2005 viennin arvo oli enää vajaat 20 milj. euroa. Viime vuoden tammi-lokakuussa vienti supistui edelleen jääden 12 milj. euroon eli kolmanneksen pienemmäksi kuin vuotta aiemmin. Tullihallitus Tilastoyksikkö
3 Kuvio 5. Vienti Espanjaan v. 2006 tammi-lokakuussa Muut tavarat 10,2 % (+ 8 %) Puutavara 3,1 % (+ 1 %) Puutuotteet 3,1 % (+ 12 %) Sähkökoneet ja -laitteet 22,7 % (+ 29 %) Paperi ja pahvi 36,4 % ( + 21 %) Teollisuuden koneet ja laitteet 10,6 % (- 2 %) Voimakoneet ja moottorit 2,8 % (+ 41 %) Metallit ja metallituotteet 6,1 % (+ 24 %) Kemialliset aineet ja tuotteet 5,0 % (+ 2 %) Taulukko 2. Vienti Espanjaan; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2005 2006(1-10) Milj. e Osuus % Muutos % Milj. e Osuus % Muutos % 24 Puutavara 49 3,8-3 38 3,1 1 5 Kemialliset aineet ja tuotteet 71 5,6-6 61 5,0 2 63 Puutuotteet 42 3,3 13 38 3,1 12 64 Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 452 35,1-16 448 36,4 21 67-69 Metallit ja metallituotteet 74 5,8-6 76 6,1 24 71 Voimakoneet ja moottorit 29 2,3 1 34 2,8 41 72-74 Teollisuuden koneet ja laitteet 161 12,5 18 130 10,6-2 75-77 Sähkökoneet ja -laitteet 267 20,8 26 280 22,7 29 Muut tavarat 141 10,9 4 125 10,2 8 Yhteensä 1 287 100,0-1 1 231 100,0 17 TELEVISIOIDEN JA LÄÄKKEIDEN TUONTI ESPANJASTA KASVUSSA Televisioiden tuonnin arvo Espanjasta kohosi viime vuoden tammi-lokakuussa 82 milj. euroon eli 16 % edellisvuoden vastaavaa ajanjaksoa suuremmaksi. Espanja on ollut vuodesta 2004 lähtien televisiovastaanottimien tärkein tuontimaa, ja viime vuonna sen osuus näiden laitteiden koko tuonnista oli runsas neljännes. Slovakia kasvatti osuutensa tästä tuonnista jo lähes neljännekseen, ja Korean tasavallan osuus supistui 9 %:iin. Kaikkiaan televisioiden tuonti Suomeen lisääntyi kolmanneksen. Muiden sähkökoneiden ja laitteiden tuonti Espanjasta supistui. Henkilöautojen tuonti Espanjasta pysytteli miltei edellisvuotisella tasolla 56 milj. eurossa. Espanjasta tuotiin runsaat 5 200 henkilöautoa, ja Espanjan osuus Suomen koko tuonnista oli hieman yli kaksi prosenttia. Kuorma-, paketti- yms. autojen tuonti puolestaan supistui neljänneksen ja jäi arvoltaan 17 milj. euroon. Tullihallitus Tilastoyksikkö
4 Voimakoneiden ja moottoreiden tuonnin arvo kohosi tammi-lokakuussa 37 milj. euroon eli 15 % suuremmaksi kuin vuotta aiemmin. Teollisuuden koneiden ja laitteiden tuonti lisääntyi lähes viidenneksen ja nousi arvoltaan 39 milj. euroon. Koneita, laitteita ja kuljetusvälineitä tuotiin Espanjasta kaikkiaan 272 milj. euron arvosta, mikä oli 42 % koko tuonnista sieltä. Raudan ja teräksen tuonnin arvo kohosi 46 milj. euroon eli lähes kolmanneksen edellisvuotista suuremmaksi. Metallituotteiden tuonti kasvoi kymmeneksen ja kohosi arvoltaan 14 milj. euroon. Lääkkeiden tuonti Espanjasta yli kaksinkertaistui ja kohosi arvoltaan 40 milj. euroon. Muovien tuonnin arvo jäi 13 milj. euroon eli viidenneksen pienemmäksi kuin edellisvuonna. Kaikkiaan kemiallisia aineita ja tuotteita tuotiin lähes 71 milj. euron arvosta, mikä nosti tämän tavararyhmän osuuden koko tuonnista Espanjasta jo 11 %:iin. Kasvisten tuonti pysytteli edellisvuoden tasolla 38 milj. eurossa. Tomaatin osuus tästä oli 9 milj. euroa, salaatin samoin 9 milj. euroa ja kurkun lähes 6 milj. euroa. Espanja oli näiden kasvisten selvästi tärkein tuontimaa. Hedelmien tuonti kasvoi 7 % ja kohosi 23 milj. euroon, josta appelsiinien, mandariinien ja klementiinien osuus oli 8 milj. euroa. Espanjasta tuotiin kasviksia ja hedelmiä kaikkiaan 70 milj. euron arvosta. Niiden osuus koko tuonnista Espanjasta oli lähes 11 %. Espanja oli 15 %:n osuudellaan Alankomaiden jälkeen (17 %) toiseksi tärkein näiden tuotteiden tuontimaista. Viinin tuonnin arvo Espanjasta supistui miltei kymmeneksen ja jäi vajaaseen 17 milj. euroon. Espanja menetti asemiaan viinin tuonnissa, sillä viinin tuonti Suomeen kasvoi 4 % kohoten 111 milj. euroon. Ranskan osuus tuonnista oli 21 %, Chilen 15 % ja Espanjan lähes 15 %. Tekstiilituotteiden tuonti supistui hieman edellisvuodesta ja oli arvoltaan 10 milj. euroa. Vaatteiden tuonnin arvo oli 3 milj. euroa (- 19 %) ja jalkineiden 5 milj. euroa (- 8 %). Tekstiilien, vaatteiden ja jalkineiden tuonti Espanjasta on ollut laskussa viimeisten kolmen vuoden aikana. Kuvio 6. Tuonti Espanjasta v. 2006 tammi-lokakuussa Hedelmät ja kasvikset 10,9 % (+ 2 %) Muut tavarat 20,4 % (+ 19 %) Juomat 2,6 % (- 9 %) Kemialliset aineet ja tuotteet 11,0 % (+ 38 %) Moottoriajoneuvot 13,7 % (- 5 %) Sähkökoneet ja -laitteet 16,7 % (+ 7 %) Tekstiilit, vaatteet ja jalkineet 2,8 % ( - 7 %) Metallit ja metallituotteet 10,0 % (+ 26 %) Voimakoneet ja moottorit 5,8 % (+ 15 %) Teollisuuden koneet ja laitteet 6,1 % (+ 19 %) Tullihallitus Tilastoyksikkö
5 Taulukko 3. Tuonti Espanjasta; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2005 2006(1-10) Milj. e Osuus % Muutos % Milj. e Osuus % Muutos % 05 Hedelmät ja kasvikset 89 12,7 1 70 10,9 2 11 Juomat 24 3,4 5 17 2,6-9 5 Kemialliset aineet ja tuotteet 63 9,0 6 71 11,0 38 65,84,85 Tekstiilituotteet, vaatteet ja jalkineet 23 3,3-7 18 2,8-7 67-69 Metallit ja metallituotteet 60 8,5-1 64 10,0 26 71 Voimakoneet ja moottorit 33 4,7 87 37 5,8 15 72-74Teollisuuden koneet ja laitteet 42 5,9 21 39 6,1 19 75-77 Sähkökoneet ja laitteet 126 17,9 32 107 16,7 7 78 Moottoriajoneuvot 110 15,6-1 88 13,7-5 Muut tavarat 135 19,1-7 131 20,4 19 Yhteensä 705 100 7 642 100 11 Tullihallitus Tilastoyksikkö
VIENTI ESPANJAAN V. 2004-2005 JA TAMMI-LOKAKUUSSA V. 2005-2006 2004 2005 2005(1-10) 2006(1-10) SITC-tavararyhmä 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet 16 346 1,3 18 548 1,4 13 12 670 1,2 7 687 0,6-39 00 elävät eläimet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 01 liha ja lihatuotteet 19 0,0 158 0,0 714 12 0,0 81 0,0 573 02 maitotaloustuotteet ja munat 3 310 0,3 2 996 0,2-9 2 584 0,2 1 988 0,2-23 03 kala- ja kalavalmisteet 6 0,0 31 0,0 410 23 0,0 4 0,0-83 04 vilja ja viljatuotteet 8 563 0,7 10 403 0,8 21 6 035 0,6 918 0,1-85 05 hedelmät ja kasvikset 13 0,0 133 0,0 903 127 0,0 7 0,0-95 06 sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 2 033 0,2 1 729 0,1-15 1 432 0,1 2 192 0,2 53 07 kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 141 0,0 193 0,0 37 140 0,0 180 0,0 28 08 rehuaineet 90 0,0 19 0,0-79 19 0,0 9 0,0-54 09 erinäiset elintarvikkeet 2 170 0,2 2 885 0,2 33 2 298 0,2 2 310 0,2 1 1 juomat ja tupakka 368 0,0 261 0,0-29 209 0,0 243 0,0 16 11 juomat 368 0,0 261 0,0-29 209 0,0 243 0,0 16 12 tupakka ja tupakkavalmisteet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet 77 822 6,0 74 595 5,8-4 58 476 5,6 67 003 5,4 15 21 vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at 2 303 0,2 3 109 0,2 35 2 940 0,3 3 064 0,2 4 22 öljysiemenet, oljypitoiset pähkinät ja ytimet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 23 luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 49 0,0 24 0,0-52 24 0,0 26 0,0 11 24 puutavara ja korkki 50 286 3,9 49 001 3,8-3 37 686 3,6 38 179 3,1 1 25 paperimassa 8 435 0,7 8 075 0,6-4 5 774 0,5 7 668 0,6 33 26 tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 6 278 0,5 6 277 0,5 0 5 236 0,5 3 117 0,3-40 27 kivennäisaineet, valmistamattomat 4 139 0,3 3 448 0,3-17 3 117 0,3 2 985 0,2-4 28 malmit ja metalliromu 6 321 0,5 4 639 0,4-27 3 678 0,3 11 927 1,0 224 29 muut eläin- ja kasviraaka-aineet 10 0,0 22 0,0 126 21 0,0 37 0,0 74 3 poltto- ja voiteluaineet, sähkovirta 2 439 0,2 15 198 1,2 523 14 877 1,4 8 348 0,7-44 32 kivihiili, koksi, briketit yms. 1 839 0,1 2 252 0,2 22 1 934 0,2 1 662 0,1-14 33 kivennäisoljyt ja kivennäisoljytuotteet 600 0,0 12 946 1,0 >999 12 944 1,2 6 686 0,5-48 34 kaasut 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 35 sähkovirta 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 4 eläin- ja kasvioljyt ja -rasvat 725 0,1 431 0,0-41 333 0,0 1 140 0,1 242 41 eläinoljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 42 kasvioljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 43 valmistetut eläin- ja kasvioljyt yms. 725 0,1 431 0,0-41 333 0,0 1 140 0,1 242 5 kemialliset aineet ja tuotteet 76 380 5,9 71 457 5,6-6 60 177 5,7 61 277 5,0 2 51 orgaaniset kemialliset aineet 17 579 1,4 16 810 1,3-4 15 560 1,5 7 635 0,6-51 52 epäorgaaniset kemialliset alkuaineet 12 325 1,0 9 262 0,7-25 7 821 0,7 11 546 0,9 48 53 väri- ja parkitusaineet 8 855 0,7 10 591 0,8 20 8 564 0,8 9 134 0,7 7 54 lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet 3 441 0,3 2 591 0,2-25 2 277 0,2 2 301 0,2 1 55 haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 102 0,0 154 0,0 51 141 0,0 124 0,0-12 56 lannoitteet, valmistetut 3 166 0,2 2 420 0,2-24 1 588 0,2 2 459 0,2 55 57 muovit, valmistamattomat 13 630 1,1 14 348 1,1 5 11 579 1,1 10 168 0,8-12 58 muovit, valmistetut 12 728 1,0 11 668 0,9-8 9 629 0,9 14 374 1,2 49 59 erinäiset kemialliset tuotteet 4 556 0,4 3 613 0,3-21 3 019 0,3 3 536 0,3 17 6 valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan 699 391 54,0 601 879 46,8-14 494 704 47,0 587 989 47,8 19 61 nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 555 0,0 212 0,0-62 199 0,0 76 0,0-62 62 kumituotteet 2 632 0,2 3 185 0,2 21 2 796 0,3 2 368 0,2-15 63 puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut 37 177 2,9 42 149 3,3 13 34 306 3,3 38 484 3,1 12 64 paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 540 236 41,7 452 231 35,1-16 369 818 35,1 447 972 36,4 21 65 tekstiilituotteet, pl. vaatteet 27 037 2,1 19 681 1,5-27 17 734 1,7 12 293 1,0-31 66 kivennäisainetuotteet 12 995 1,0 10 393 0,8-20 8 821 0,8 11 234 0,9 27 67 rauta ja teräs 40 715 3,1 44 928 3,5 10 35 568 3,4 35 450 2,9 0 68 muut metallit 27 198 2,1 20 217 1,6-26 18 299 1,7 27 856 2,3 52 69 tuotteet epäjalosta metallista 10 846 0,8 8 884 0,7-18 7 163 0,7 12 257 1,0 71 7 koneet,laitteet ja kuljetusvälineet 387 030 29,9 466 901 36,3 21 381 408 36,2 455 692 37,0 19 71 voimakoneet ja moottorit 29 001 2,2 29 211 2,3 1 24 309 2,3 34 319 2,8 41 72 eri toimialojen erikoiskoneet 69 818 5,4 80 990 6,3 16 71 137 6,8 68 233 5,5-4 73 metalliteollisuuskoneet 3 731 0,3 7 317 0,6 96 6 232 0,6 4 209 0,3-32 74 yleiskäyttoiset teollisuuden koneet ja laitteet 62 271 4,8 72 381 5,6 16 55 604 5,3 57 545 4,7 3 75 toimistokoneet ja atk-laitteet 3 364 0,3 4 190 0,3 25 3 106 0,3 3 691 0,3 19 76 puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 161 970 12,5 193 597 15,0 20 156 077 14,8 213 356 17,3 37 77 muut sähkokoneet ja laitteet 45 896 3,5 69 348 5,4 51 57 086 5,4 62 800 5,1 10 78 moottoriajoneuvot 5 696 0,4 7 261 0,6 27 5 639 0,5 8 151 0,7 45 79 muut kuljetusvälineet 5 282 0,4 2 607 0,2-51 2 218 0,2 3 389 0,3 53 8 erinäiset valmiit tavarat 27 216 2,1 33 609 2,6 23 27 002 2,6 35 689 2,9 32 81 tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet 5 680 0,4 7 167 0,6 26 5 708 0,5 7 552 0,6 32 82 huonekalut 765 0,1 865 0,1 13 711 0,1 925 0,1 30 83 matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms. 402 0,0 137 0,0-66 123 0,0 84 0,0-31 84 vaatteet 1 202 0,1 1 330 0,1 11 1 130 0,1 2 264 0,2 100 85 jalkineet 40 0,0 49 0,0 22 49 0,0 31 0,0-36 87 kojeet,mittarit yms. 13 034 1,0 15 230 1,2 17 12 665 1,2 13 388 1,1 6 88 valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 380 0,0 74 0,0-81 65 0,0 20 0,0-70 89 muut valmiit tavarat 5 712 0,4 8 756 0,7 53 6 552 0,6 11 425 0,9 74 9 muut tavarat 6 559 0,5 3 873 0,3-41 3 046 0,3 6 030 0,5 98 YHTEENSÄ 1 294 276 100,0 1 286 750 100,0-1 1 052 903 100,0 1 231 098 100,0 17
TUONTI ESPANJASTA V. 2004-2005 JA TAMMI-LOKAKUUSSA V. 2005-2006 2004 2005 2005(1-10) 2006(1-10) SITC-tavararyhmä 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet 103 731 15,7 106 987 15,2 3 83 331 14,4 85 764 13,4 3 00 elävät eläimet 0 0,0 9 0,0 x 8 0,0 1 0,0-92 01 liha ja lihatuotteet 558 0,1 496 0,1-11 404 0,1 381 0,1-6 02 maitotaloustuotteet ja munat 1 044 0,2 1 219 0,2 17 1 097 0,2 1 034 0,2-6 03 kala- ja kalavalmisteet 2 607 0,4 2 999 0,4 15 2 509 0,4 1 829 0,3-27 04 vilja ja viljatuotteet 3 210 0,5 5 134 0,7 60 4 169 0,7 5 538 0,9 33 05 hedelmät ja kasvikset 88 876 13,5 89 491 12,7 1 68 660 11,9 69 952 10,9 2 06 sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 2 929 0,4 2 263 0,3-23 2 036 0,4 1 753 0,3-14 07 kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 2 329 0,4 2 278 0,3-2 1 947 0,3 1 741 0,3-11 08 rehuaineet 860 0,1 1 390 0,2 62 1 098 0,2 1 382 0,2 26 09 erinäiset elintarvikkeet 1 319 0,2 1 708 0,2 29 1 402 0,2 2 154 0,3 54 1 juomat ja tupakka 23 176 3,5 24 421 3,5 5 19 351 3,4 17 370 2,7-10 11 juomat 22 572 3,4 23 776 3,4 5 18 706 3,2 17 015 2,6-9 12 tupakka ja tupakkavalmisteet 604 0,1 646 0,1 7 645 0,1 356 0,1-45 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet 11 819 1,8 17 352 2,5 47 13 312 2,3 13 481 2,1 1 21 vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at 3 678 0,6 4 754 0,7 29 2 746 0,5 3 590 0,6 31 22 öljysiemenet, oljypitoiset pähkinät ja ytimet 0 0,0 9 0,0 x 0 0,0 1 0,0 x 23 luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 1 131 0,2 2 420 0,3 114 2 356 0,4 2 265 0,4-4 24 puutavara ja korkki 288 0,0 129 0,0-55 114 0,0 156 0,0 36 25 paperimassa 914 0,1 2 264 0,3 148 2 113 0,4 442 0,1-79 26 tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 23 0,0 30 0,0 29 29 0,0 29 0,0 0 27 kivennäisaineet, valmistamattomat 5 371 0,8 7 225 1,0 35 5 538 1,0 6 415 1,0 16 28 malmit ja metalliromu 7 0,0 0 0,0-100 0 0,0 1 0,0 x 29 muut eläin- ja kasviraaka-aineet 408 0,1 520 0,1 28 416 0,1 584 0,1 40 3 poltto- ja voiteluaineet, sähkovirta 24 271 3,7 14 791 2,1-39 11 205 1,9 6 641 1,0-41 32 kivihiili, koksi, briketit yms. 533 0,1 0 0,0-100 0 0,0 0 0,0 x 33 kivennäisoljyt ja kivennäisoljytuotteet 23 739 3,6 14 791 2,1-38 11 205 1,9 5 647 0,9-50 34 kaasut 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 994 0,2 x 35 sähkovirta 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 4 eläin- ja kasvioljyt ja -rasvat 2 299 0,3 2 234 0,3-3 1 860 0,3 2 261 0,4 22 41 eläinoljyt ja -rasvat 21 0,0 1 0,0-97 1 0,0 2 0,0 150 42 kasvioljyt ja -rasvat 2 001 0,3 1 992 0,3 0 1 655 0,3 2 058 0,3 24 43 valmistetut eläin- ja kasvioljyt yms. 277 0,0 241 0,0-13 204 0,0 202 0,0-1 5 kemialliset aineet ja tuotteet 59 561 9,0 63 410 9,0 6 51 309 8,9 70 869 11,0 38 51 orgaaniset kemialliset aineet 2 616 0,4 3 022 0,4 16 2 566 0,4 2 574 0,4 0 52 epäorgaaniset kemialliset alkuaineet 6 100 0,9 5 956 0,8-2 4 893 0,8 4 693 0,7-4 53 väri- ja parkitusaineet 2 185 0,3 2 915 0,4 33 2 439 0,4 2 170 0,3-11 54 lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet 21 461 3,3 24 499 3,5 14 19 598 3,4 41 651 6,5 113 55 haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 5 945 0,9 5 050 0,7-15 4 024 0,7 4 830 0,8 20 56 lannoitteet, valmistetut 45 0,0 154 0,0 242 94 0,0 44 0,0-53 57 muovit, valmistamattomat 16 762 2,5 17 275 2,5 3 13 905 2,4 10 367 1,6-25 58 muovit, valmistetut 3 052 0,5 3 158 0,4 3 2 576 0,4 2 641 0,4 3 59 erinäiset kemialliset tuotteet 1 396 0,2 1 380 0,2-1 1 212 0,2 1 899 0,3 57 6 valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan 104 450 15,9 106 683 15,1 2 90 184 15,6 103 040 16,0 14 61 nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 1 099 0,2 665 0,1-39 538 0,1 848 0,1 58 62 kumituotteet 8 963 1,4 10 228 1,5 14 9 096 1,6 10 159 1,6 12 63 puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut 2 134 0,3 1 704 0,2-20 1 433 0,2 2 275 0,4 59 64 paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 5 360 0,8 6 659 0,9 24 5 752 1,0 3 791 0,6-34 65 tekstiilituotteet, pl. vaatteet 13 703 2,1 12 531 1,8-9 10 480 1,8 10 275 1,6-2 66 kivennäisainetuotteet 13 228 2,0 15 254 2,2 15 12 228 2,1 11 699 1,8-4 67 rauta ja teräs 45 139 6,9 41 099 5,8-9 35 376 6,1 45 975 7,2 30 68 muut metallit 3 508 0,5 3 366 0,5-4 2 658 0,5 4 203 0,7 58 69 tuotteet epäjalosta metallista 11 317 1,7 15 176 2,2 34 12 625 2,2 13 817 2,2 9 7 koneet,laitteet ja kuljetusvälineet 259 234 39,4 311 106 44,1 20 258 216 44,8 272 136 42,4 5 71 voimakoneet ja moottorit 17 702 2,7 33 119 4,7 87 32 420 5,6 37 157 5,8 15 72 eri toimialojen erikoiskoneet 4 564 0,7 6 119 0,9 34 5 257 0,9 5 424 0,8 3 73 metalliteollisuuskoneet 2 546 0,4 4 265 0,6 67 2 991 0,5 3 784 0,6 27 74 yleiskäyttoiset teollisuuden koneet ja laitteet 27 421 4,2 31 468 4,5 15 24 474 4,2 29 813 4,6 22 75 toimistokoneet ja atk-laitteet 1 704 0,3 1 394 0,2-18 1 324 0,2 547 0,1-59 76 puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 61 296 9,3 92 478 13,1 51 72 862 12,6 83 756 13,0 15 77 muut sähkokoneet ja laitteet 32 728 5,0 32 570 4,6 0 26 386 4,6 23 191 3,6-12 78 moottoriajoneuvot 111 181 16,9 109 628 15,6-1 92 440 16,0 87 756 13,7-5 79 muut kuljetusvälineet 93 0,0 66 0,0-29 65 0,0 708 0,1 993 8 erinäiset valmiit tavarat 46 220 7,0 40 376 5,7-13 33 550 5,8 35 018 5,5 4 81 tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet 2 390 0,4 2 423 0,3 1 1 898 0,3 1 845 0,3-3 82 huonekalut 5 205 0,8 7 477 1,1 44 6 052 1,0 4 982 0,8-18 83 matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms. 112 0,0 219 0,0 95 183 0,0 195 0,0 6 84 vaatteet 4 942 0,8 4 469 0,6-10 3 748 0,6 3 044 0,5-19 85 jalkineet 6 021 0,9 5 971 0,8-1 5 111 0,9 4 710 0,7-8 87 kojeet,mittarit yms. 2 342 0,4 2 612 0,4 12 1 942 0,3 3 440 0,5 77 88 valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 1 455 0,2 1 480 0,2 2 1 172 0,2 1 500 0,2 28 89 muut valmiit tavarat 23 753 3,6 15 726 2,2-34 13 443 2,3 15 302 2,4 14 9 muut tavarat 24 027 3,6 17 579 2,5-27 14 368 2,5 35 691 5,6 148 YHTEENSÄ 658 789 100,0 704 938 100,0 7 576 686 100,0 642 270 100,0 11
Kauppa 2007:M02 Handel Trade Suomen ja Espanjan välinen kauppa 16.01.2007 Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Kari Tähtivaara p. 020 492 1844 Matti Heiniemi p. 020 492 1845 Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla http://www.tulli.fi/. Internet-sivuiltamme löytyvät myös ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista kertovat laatuseloste ja Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen tuoteseloste. Yhteystiedot: Kontaktuppgifter: Contact information: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilastoyksikkö Statistikenheten Statistics Unit Erottajankatu 15-17 A Skillnadsgatan 15-17 A Erottajankatu 15-17 A PL 512 PB 512 P.O.Box 512 00101 Helsinki 00101 Helsingfors FI-00101 Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat. + 358 9 6141 Telefax 020 492 1860 Telefax 020 492 1860 Fax + 358 20 492 1860 Sähköposti: tullitil@tulli.fi E-post: tullitil@tulli.fi E-mail: tullitil@tulli.fi Lukusali Läsesalen Statistics library Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service 020 690 603 020 690 603 + 358 20 690 603
Kauppa 2007:M04 Handel Trade Jälleenvienti Venäjälle vuonna 2005 Kuvio 1. Jälleenvienti Venäjälle v. 2005; tärkeimmät tavararyhmät (matkapuhelimien jälleenviennissä useita arviointitapoja) 400 Milj. euroa 300 200 100 0 Autot Matkapuhelimet Radiot, televisiot ym. Kotitalouskoneet Atk-laitteet Lääkkeet Voiteluvalmisteet Käsityökalut Helsinki 09.02.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.
LÄHES NELJÄNNES SUOMEN VIENNISTÄ VENÄJÄLLE JÄLLEENVIENTIÄ Suomen vienti Venäjälle oli vuonna 2005 n. 5,7 mrd. euroa. Venäjä oli Suomen tärkein vientimaa miltei 11 %:n osuudella Suomen koko viennistä. Vienti Venäjälle sisältää sekä Suomessa valmistettuja että muualla tuotettuja tavaroita. Jossain muualla kuin Suomessa valmistettujen tavaroiden toimitukset Suomen kautta voidaan luokitella tullikohtelun mukaan kolmeen ryhmään: 1) Kauttakuljetus eli transito. Transitotoimitukset kulkevat Suomen tullialueen kautta, mutta niitä ei missään vaiheessa lasketa vapaaseen liikkeeseen Suomessa. Transito ei kuulu tämän selvityksen piiriin, vaan siitä laaditaan oma tilastonsa. Transitoliikenne itään, erityisesti maantietransito, on kasvanut nopeasti viime vuosina. Vuonna 2005 itään suuntautuneen transiton määrä oli miltei 5,6 milj. tonnia. Meritse vietiin lähinnä massatavaraa ja rautatietransitona mm. kemian teollisuuden tuotteita. Maantietransitosta pääosa koostuu kappaletavaroista, kuten henkilöautoista ja kodinkoneista. Vuonna 2005 maantietransiton arvoksi arvioitiin n. 22 mrd. euroa. 2) Tavaroiden tuonti maahan väliaikaisesti esim. säilytettäväksi tullivarastossa, korjattavaksi tai jalostettavaksi. Tämä EU:n säädösten mukaan määritelty jälleenvienti on Venäjän osalta vähäistä. 3) Muualla valmistettujen ja Suomeen tuotujen tavaroiden vienti edelleen. Kyseiset tavarat voivat Suomessa vaihtaa omistajaa, niitä voidaan varastoida, pakata uudelleen ja kenties varustaa esim. venäjänkielisillä käyttöohjeilla. Tavaran olennainen luonne ja CNtavaraluokituksen mukainen tavaranimike ei kuitenkaan käsittelyn aikana muutu. Tällainen jälleenvienti on Suomen ulkomaankaupassa varsin uusi ilmiö. Se alkoi muotoutua vasta 1990-luvulla Venäjän ja Baltian markkinoiden avautuessa. Tämän selvityksen tavoitteena on arvioida, mikä osuus kohdassa 3) määritellyllä viennillä on Suomen viennistä Venäjälle. Selvityksessä on käytetty hyväksi Suomen ulkomaankauppatilastojen lisäksi Tilastokeskuksen tuottamaa tilastoa teollisuuden myydystä tuotannosta (PRODCOM-luokitus) sekä erilaisia teollisuuden ja kaupan alojen tuottamia myyntitilastoja. Kaikista tavararyhmistä myyntitilastoja ei ole ollut saatavilla (autojen myyntitilasto perustuu lähinnä rekisteröintiin kappaleittain; lääkkeiden myyntitilastossa hormoni- ym. lääkkeitä ei ole eroteltu; voiteluvalmisteiden ja käsityövälineiden myyntiä ei tilastoida). Näissä ongelmallisissa tavararyhmissä kotimainen tuotanto on kuitenkin ollut hyvin vähäistä, joten vienti on voitu päätellä jälleenvienniksi, vaikka kotimaan kysynnästä ei ole ollut tietoa. Tarkasteluajanjaksoksi on valittu vuosi 2005 Tilastokeskuksen tuotantotilaston valmistumisaikataulun vuoksi. Venäjälle suuntautuneen viennin rakenne Kymmenen suurinta tavararyhmää kattoivat selvästi yli puolet Suomen koko Venäjänviennistä vuonna 2005. Matkapuhelimilla oli viidenneksen osuus viennistä. Liitteessä 1. on esitelty n. 50 suurta tavararyhmää, joilla on lähes 90 %:n osuus viennistä Venäjälle. Jälleenviennin selvittäminen keskittyy näihin ryhmiin. Tarkastelun ulkopuolelle jäävä kymmenesosa
koostuu monista pienistä tavararyhmistä, joiden osalta kotimaisen tuotannon ja jälleenviennin osuutta ei voi luotettavasti erottaa. Jälleenviennin arvioinnin lähtökohtana voidaan pitää kahta tilastovertailua: 1) tilastoitu vienti tavararyhmässä on suurempi tai ainakin lähes yhtä suuri kuin tilastoitu kotimaisen teollisuuden myymä tuotanto. 2) Jos Venäjälle suuntautuvalla viennillä on jossain tavararyhmässä poikkeuksellisen suuri osuus tavararyhmän koko viennistä, voidaan olettaa kyseisen tavararyhmän vientiin sisältyvän jälleenvientiä. Lisäksi tarkasteltavissa jälleenvientitavararyhmissä on luonnollisesti oltava vastaava määrä tilastoitua tuontia Suomeen. Liitteessä 1. mainituista tavararyhmistä lähes kolmessakymmenessä ryhmässä kotimainen tuotanto on selvästi suurempi kuin Suomen kokonaisvienti, ja vienti suuntautuu suuressa määrin muuallekin kuin Venäjälle. Tällaisia ryhmiä ovat mm. paperi, kartonki ja pahvi, rauta ja teräs, nosto-, lastaus-, maansiirto- ja porauskoneet ym. Tällaisissa ryhmissäkin saattaa esiintyä vähäisiä määriä jälleenvientiä, mutta sitä ei voi erottaa tavanomaisesta viennistä. Muutamissa tavararyhmissä kotimainen tuotanto on selvästi suurempi kuin vienti Venäjälle, mutta jää ryhmän koko vientiä pienemmäksi. Tällöin osa viennistä on ilmeisesti jälleenvientiä, mutta jälleenviennin kohdemaata ei voida määritellä. Tällaisia tavararyhmiä ovat lähinnä: - lankapuhelinlaitteet, mikrofonit yms. - sähkömoottorit, -generaattorit yms. - lingot, suodatuslaitteet - moottoriajoneuvojen osat ja tarvikkeet - raskaat tavarankuljetusajoneuvot - alumiini ja alumiinitavarat. Joidenkin ryhmien tuotantotieto on tilastollisen tietosuojan turvaamiseksi joko osaksi tai kokonaan salattu, joten todellinen tuotanto saattaa olla huomattavasti suurempi kuin julkaistujen tuotantonimikkeiden perusteella käy ilmi. Matkapuhelimien sekä muiden puhelin- ja radiolähetinlaitteiden tuotanto on kokonaan salattu, samoin ajoneuvojen renkaiden tuotanto. Lisäksi öljytuotteiden ja alkumuotoisten muovien tuotantonimikkeistä osa on salattu. Muun tilastoaineiston avulla voidaan kuitenkin päätellä jälleenviennin olemassaolo esim. matkapuhelimien viennissä. Kun Suomen viennistä Venäjälle erotetaan edellä mainituilla perusteilla tavararyhmät, joiden vienti on joko selvästi kotimaista tuotantoa tai joiden viennistä kotimaisen tuotannon ja jälleenviennin osuuksia on hyvin vaikea erotella, jäävät selvitettäväksi seuraavat tavararyhmät: - matkapuhelimet - moottoriajoneuvot - kotitalouskoneet - radio- ja tv-vastaanottimet, videolaitteet, nauhurit ym. kuvan ja äänen tallennus- ja esitysmateriaali - atk-laitteet ja niiden osat - lääkkeet, seerumit, rokotteet - voiteluvalmisteet - sähkökäyttöiset käsityövälineet.
Jälleenvienti tavararyhmittäin Puhelinlaitteet Erilaisten puhelinlaitteiden osuus Suomen viennistä Venäjälle oli vuonna 2005 yli neljännes. Vienti voidaan jakaa kolmeen ryhmään: matkapuhelimiin, muihin puhelin- ja radiolähetinlaitteisiin sekä lankapuhelinlaitteisiin ja niiden oheistuotteisiin, kuten mikrofoneihin yms. Suomessa on tuotantoa kaikissa näissä ryhmissä, mutta tuotantotilaston salausten vuoksi vain lankapuhelinlaitteiden ja oheislaitteiden tuotannon arvo on käytettävissä. Koska kotimaisista kulutustilastoista ei selviä lähetinlaitteiden, lankapuhelinlaitteiden ja oheistuotteiden kysyntää, niistä ei voida esittää tarkkaa jälleenvientiarviota. Matkapuhelimista voidaan kuitenkin esittää taulukon 1. mukainen arvio: Taulukko 1. Matkapuhelimien kauppa ja tuotanto v. 2005 Tuonti Suomeen, 1000 e Suuret tuontimaat Tuonti suurimmista maista, 1000 e Tuotanto Suomessa, 1000 e Myynti Suomessa, 1000 e Vienti, 1000 e Suuret vientimaat Vienti suurimpiin maihin, 1000 e 1 316 824 salattu 332 729 6 553 781 Viro 392 882 Venäjä 1 151 456 Unkari 392 689 Arabiemiirikunnat 926 032 Kiina 202 395 Iso- 640 222 Britannia Saksa 192 566 Saudi- 467 786 Arabia Etelä-Korea 84 189 Italia 407 141 Saksa 403 221 Jos kotimaassa myydyt puhelimet olisivat pelkästään tuontipuhelimia, ja puhelimet vietäisiin tuontihinnoillaan, koko jälleenviennin arvo olisi n. 980 milj. euroa. Toisena ääripäänä on mahdollisuus, että kotimaassa ostetaan vain kotimaista tuotantoa, ja tuontipuhelimet menisivät kokonaisuudessaan jälleenvietäviksi. Tällöin jälleenviennin arvo olisi taulukossa 1. tuontina mainittu 1,3 mrd. euroa. Venäjällä on lähes 18 %:n osuus Suomen koko puhelinviennistä. Jos oletetaan, että matkapuhelimien jälleenvienti tärkeimpiin ostajamaihin jakaantuu suunnilleen samassa suhteessa kuin maiden osuudet Suomen koko puhelinviennistä, Venäjän osuus jälleenviennistä olisi 180-230 milj. euron paikkeilla. Tämä arvio perustuu kuitenkin pelkästään oletukseen jälleenviennin jakautumisesta vientimaiden välillä, ja oletukseen, että puhelimet vietäisiin edelleen suunnilleen samalla hinnalla, jolla ne on tuotu maahan. On kuitenkin huomattava, että Suomeen tuodun matkapuhelimen keskihinta vuonna 2005 oli n. 70 euroa, mutta Venäjälle viedyn puhelimen keskihinta n. 130 euroa. Venäjälle on tietenkin voitu jälleenviedä lähinnä sellaisia puhelimia, joiden tuontihinnat ovat olleet keskimääräistä korkeampia, mutta sekin on mahdollista, että Venäjälle viedyt puhelimet on tuotu Suomeen 70 euron kappalehinnalla, ja Suomessa tapahtuneen pakkaus- ym. käsittelyn jälkeen viety edelleen 130 euron kappalehinnalla. Tällöin jälleenvietyjen puhelimien arvo olisi ainakin 110 milj. euroa suurempi kuin edellä mainittiin, eli 290-340 milj. euroa.
Vaikka jälleenvietyjen matkapuhelimien arvosta ei voidakaan antaa tarkempaa arviota, Suomen puhelintuonnin keskittymisen perusteella voidaan kuitenkin päätellä, että täältä jälleenviedyt puhelimet on valmistettu lähes yksinomaan Virossa, Unkarissa, Kiinassa, Saksassa ja Etelä-Koreassa. Moottoriajoneuvot Tilastojen perusteella näyttäisi siltä, että Suomen henkilöautovienti Venäjälle sisältyy normaaliin tuotantotilastoon. Suomi vei kuitenkin henkilöautoja myös muualle kuin Venäjälle, kuten käy ilmi taulukosta 2.: Taulukko 2. Henkilöautojen kauppa ja tuotanto v. 2005 Tuonti Suomeen, 1000 e Suuret tuontimaat Tuonti suurimmista maista, 1000 e Tuotanto Suomessa, 1000 e Myynti Suomessa, 1000 e Vienti, 1000 e Suuret vientimaat Vienti suurimpiin maihin, 1000 e 2 628 342 546 000 1 155 908 Saksa 721 141 Saksa 482 563 Iso- 367 594 Venäjä 353 001 Britannia Japani 346 461 Viro 153 978 Ranska 256 879 Henkilöautojen CN-nimikkeiden ja kappalehintojen perusteella suomalainen tuotanto suuntautui lähinnä Saksaan, kun taas Venäjälle ja Baltiaan myydyt autot näyttäisivät olleen Suomen ulkopuolella tuotettuja, joten Venäjälle suuntautunutta CN8703-ryhmän vientiä voidaan pitää jälleenvientinä. Siten 353 milj. euron arvoinen henkilöautojen vienti Venäjälle oli muualla tuotettujen autojen jälleenvientiä. Tavarankuljetukseen tarkoitettuja moottoriajoneuvoja koskevista tilastoista ei voi suoraan päätellä jälleenviennin esiintymistä, sillä Suomessa valmistetaan sekä kuorma-autoja että raskaita työmaa-ajoneuvoja (ns. dumppereita), mutta ei pakettiautoja. Taulukkoon 3. on kerätty pelkästään ne CN-nimikkeet, joihin sisältyy alle viiden tonnin painoisia ajoneuvoja eli lähinnä pakettiautoja: Taulukko 3. Pakettiautojen kauppa ja tuotanto v. 2005 Tuonti Suomeen, 1000 e Suuret tuontimaat Tuonti suurimmista maista, 1000 e Tuotanto Suomessa, 1000 e Myynti Suomessa, 1000 e Vienti, 1000 e Suuret vientimaat Vienti suurimpiin maihin, 1000 e 237 378 0 26 794 Saksa 92 471 Venäjä 9 933 Italia 49 221 Viro 8 756 Espanja 26 149 Koko lähes kymmenen miljoonan arvoinen pakettiautovienti Venäjälle on selvästi jälleenvientiä. Raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen viennistäkin osa saattaa olla jälleenvientiä, mutta koska kotimaan tuotanto, 126 milj. euroa, on selvästi suurempi kuin Venäjälle suuntautuneen viennin arvo, raskaista ajoneuvoista jälleenvientiä ei voi erottaa.
Kotitalouskoneet Suomessa on viime vuosina tuotettu hyvin vähän kotitalouskoneita. Suomessa valmistetaan lähinnä liesiä ja uuneja sekä jonkin verran jääkaappeja, mutta tuotanto ei kata edes kymmenesosaa kotimaan myynnistä. Taulukossa 4. on esitetty kotitalouskoneiden tuonti, tuotanto, myynti ja vienti: Taulukko 4. Kotitalouskoneiden kauppa ja tuotanto v. 2005 Tuonti Suomeen, 1000 e Suuret tuontimaat Tuonti suurimmista maista, 1000 e Tuotanto Suomessa, 1000 e Myynti Suomessa, 1000 e Vienti, 1000 e Suuret vientimaat Vienti suurimpiin maihin, 1000 e 592 835 38 793 546 298 398 193 Italia 129 546 Venäjä 217 691 Saksa 107 345 Ruotsi 103 124 Kiina 39 925 Unkari 39 810 Vaikka Suomen koko kotitalouskoneiden tuotanto olisi viety Venäjälle vuonna 2005, jälleenviennin osuus Venäjän-viennistä olisi silti 180 milj. euron tuntumassa. Koska kodinkoneiden tuonti Suomeen on peräisin hyvin monesta maasta, jälleenvietyjen tavaroiden alkuperää ei voi sanoa varmuudella, mutta huomattava osa on ilmeisesti peräisin Italiasta, Saksasta, Ruotsista, Kiinasta ja Unkarista. Radio- ja tv-vastaanottimet, videolaitteet, nauhurit ym. kuvan ja äänen tallennus- ja esitysmateriaali Suomessa valmistetaan hyvin vähäisiä määriä televisiovastaanottimia sekä joitain äänentallennuslaitteita. Myydyn teollisuustuotannon arvo jäi yhteen prosenttiin vastaavasta kotimaan kysynnästä, joten Suomen vientiä voidaan pitää käytännöllisesti katsoen kokonaisuudessaan muualla tuotettujen tavaroiden jälleenvientinä. Taulukko 5. Radio- ja tv-vastaanottimien, videolaitteiden, nauhureiden ym. kuvan ja äänen tallennus- ja esitysmateriaalin kauppa ja tuotanto v. 2005 Tuonti Suomeen, 1000 e Suuret tuontimaat Tuonti suurimmista maista, 1000 e Tuotanto Suomessa, 1000 e Myynti Suomessa, 1000 e Vienti, 1000 e Suuret vientimaat Vienti suurimpiin maihin, 1000 e 784 062 4 169 419 242 316 562 Etelä-Korea 131 956 Venäjä 214 184 Kiina 85 386 Ruotsi 18 306 Espanja 90 365 Saksa 49 906 Japani 45 131 Slovakia 43 534
Suomeen tuodaan kuvan ja äänen tallennus- ja esityslaitteita useista maista. Vuonna 2005 ryhmän tuotteita tuotiin yli kymmenen miljoonan euron arvosta kaikkiaan 19 maasta, joten Suomen tuontitilastojen perusteella ei voida päätellä, mitkä olivat jälleenvietyjen tavaroiden tärkeimmät alkuperämaat. Atk-laitteet ja niiden osat Atk-laitteiden viennissä tilanne on samankaltainen kuin puhelinlaitteiden viennissä: kotimainen tuotanto on merkittävää, mutta kokonaisuudessaankin se kattaa vain 40 % Suomen Venäjälle suuntautuneesta atk-viennistä, joten ainakin 60 % ryhmän Venäjän-viennistä on jälleenvientiä. Taulukko 6. Atk-laitteiden ja niiden osien kauppa ja tuotanto v. 2005 Tuonti Suomeen, 1000 e Suuret tuontimaat Tuonti suurimmista maista, 1000 e Tuotanto Suomessa, 1000 e Myynti Suomessa, 1000 e Vienti, 1000 e Suuret vientimaat Vienti suurimpiin maihin, 1000 e 1 511 671 71 319 253 060 490 319 Kiina 346 087 Venäjä 178 872 Saksa 198 913 Ruotsi 96 994 USA 141 669 Hieman yli puolet Suomeen tuoduista atk-laitteista oli aasialaista alkuperää (esim. Kiinasta, Taiwanista, Japanista ja Singaporesta), mutta varmuudella ei voida sanoa, että Venäjälle suuntautunut jälleenvienti jakautuisi alkuperältään samalla tavoin kuin tuonti Suomeen. Lääkkeet, seerumit, rokotteet Suomessa on runsaasti lääketeollisuuden tuotantoa. Koko teollisuudenalan myyty tuotanto on selvästi suurempi kuin Suomen koko lääkevienti ja yli kolminkertainen Venäjälle suuntautuneeseen lääkevientiin verrattuna. Tuotanto keskittyy kuitenkin vain osaan lääkkeiden tavaranimikkeistä. Esim. monia sellaisia lääkkeitä, jotka sisältävät hormoneja tai alkaloideja, ei valmisteta Suomessa lainkaan. Tällaiset insuliini- yms. valmisteet ovat kuitenkin tärkeitä tuotteita viennissä Venäjälle. Taulukkoon 7. on koottu ne hormoni- yms. lääkenimikkeet, joita ei valmisteta Suomessa, mutta joita viedään Suomesta: Taulukko 7. Hormoni-, alkaloidi- yms. lääkkeiden kauppa ja tuotanto v. 2005 Tuonti Suomeen, 1000 e Suuret tuontimaat Tuonti suurimmista maista, 1000 e Tuotanto Suomessa, 1000 e Myynti Suomessa, 1000 e Vienti, 1000 e Suuret vientimaat Vienti suurimpiin maihin, 1000 e 201 072 0 101 557 Saksa 56 005 Venäjä 81 316 Tanska 50 306 Iso- Britannia 36 971
Hormoneja, alkaloideja yms. lääkeaineita sisältävien valmisteiden vienti Venäjälle on siis kokonaisuudessaan jälleenvientiä. Ainakin osa tuotannosta on peräisin Saksasta, Tanskasta ja Isosta-Britanniasta, joilla on yli 70 %:n osuus vastaavasta tuonnista Suomeen. Voiteluvalmisteet Voiteluvalmisteet ovat yleensä öljy- tai rasvapohjaisia tuotteita, joita käytetään mm. ruosteenestoaineina, tekstiilien muokkauksessa, muoviteollisuudessa jne. Niitä valmistetaan Suomessa vähäisessä määrin. Suurin osa Suomesta viedyistä voiteluvalmisteista on jälleenvientiä. Taulukko 8. Voiteluvalmisteiden kauppa ja tuotanto v. 2005 Tuonti Suomeen, 1000 e Suuret tuontimaat Tuonti suurimmista maista, 1000 e Tuotanto Suomessa, 1000 e Myynti Suomessa, 1000 e Vienti, 1000 e Suuret vientimaat Vienti suurimpiin maihin, 1000 e 30 265 2 996 54 844 Ruotsi 7 187 Venäjä 43 140 Saksa 6 524 USA 4 727 Sähkökäyttöiset käsityövälineet Suomessa tuotetaan jonkin verran käsityökäyttöön tarkoitettuja saha- ja porakoneita. Vuonna 2005 myydyn tuotannon arvo jäi kuitenkin kuuteen prosenttiin Venäjälle suuntautuneen viennin arvosta, joten vähintään 94 % Venäjän-viennistä on jälleenvientiä. Taulukko 9. Sähkökäyttöisten käsityövälineiden kauppa ja tuotanto v. 2005 Tuonti Suomeen, 1000 e Suuret tuontimaat Tuonti suurimmista maista, 1000 e Tuotanto Suomessa, 1000 e Myynti Suomessa, 1000 e Vienti, 1000 e Suuret vientimaat Vienti suurimpiin maihin, 1000 e 135 938 2 095 60 387 Ruotsi 24 905 Venäjä 35 084 Saksa 24 636 Ruotsi 8 835 Kiina 22 296 Koska sähkötyökalujen tuonti Suomeen on peräisin hyvin monesta merkittävästä alkuperämaasta, Venäjälle suuntautuneen jälleenviennin alkuperää ei voida varmuudella määritellä. Muut tavararyhmät, joiden vienti saattaa sisältää jälleenvientiä Aiemmin on lueteltu muutamia sellaisia tavararyhmiä, joiden vientiin saattaa sisältyä jälleenvientiä. Kyseiset tavararyhmät on esitetty uudelleen taulukossa 10.:
Taulukko 10. Tavararyhmiä, joista jälleenvientiä ei voi erottaa Tavararyhmä Vienti Venäjälle, 1000 e Osuus viennistä Venäjälle, % Lisätietoja Puhelin- ja radiolähetinlaitteet 155 786 2,7 Osa tuotantotiedoista salattu Lankapuhelinlaitteet, mikrofonit ym. 145 572 2,6 Runsaasti tuontia, tuotantoa ja vientiä samoissa CN-nimikkeissä Öljytuotteet 115 331 2,0 Osa tuotantotiedoista salattu Muovit alkumuodossa 83 350 1,5 Osa tuotantotiedoista salattu Sähkömoottorit, ja generaattorit ym. 43 293 0,8 Runsaasti tuontia, tuotantoa ja vientiä samoissa CN-nimikkeissä Ajoneuvojen renkaat 40 934 0,7 Tuotanto salattu Lingot, suodatuslaitteet 39 343 0,7 Runsaasti tuontia, tuotantoa ja vientiä samoissa CN-nimikkeissä Raskaat tavarankuljetusajoneuvot 37 603 0,4 Runsaasti tuontia, tuotantoa ja vientiä samoissa CN-nimikkeissä Moottoriajoneuvojen osat ja tarvikkeet 23 879 0,4 Runsaasti tuontia, tuotantoa ja vientiä samoissa CN-nimikkeissä Alumiini ja alumiinitavarat 19 675 0,3 Runsaasti tuontia, tuotantoa ja vientiä samoissa CN-nimikkeissä Suomessa on paljon puhelin- ja radiolähetinlaitteiden, öljytuotteiden, muovien ja ajoneuvojen renkaiden tuotantoa, mutta salausten vuoksi tarkkoja lukuja ei ole tiedossa. Kaikkien näiden tavararyhmien osalta on mahdollista, että kotimainen tuotanto kattaa viennin täysin. Sen sijaan lankapuhelinlaitteiden, sähkömoottoreiden, suodatuslaitteiden, moottoriajoneuvojen osien, tavarankuljetusajoneuvojen ja alumiinin osalta voidaan pitää todennäköisenä, että vientiin sisältyy myös jälleenvientiä, sillä suomalainen tuotanto on liitteen 1. mukaisesti pienempi kuin Suomen koko vienti kyseisissä ryhmissä. Venäjän osuus Suomen viennistä näissä ryhmissä on kuitenkin pienehkö, joten on mahdotonta sanoa, onko näiden tavaroiden Venäjälle suuntautuneessa viennissä ollut mukana jälleenvientiä. Yhteenveto Edellä esitetyn aineiston perusteella jälleenviennin osuus viennistä Venäjälle voidaan arvioida ainakin hieman yli viidenneksen suuruiseksi seuraavasti: - matkapuhelimet 180 340 milj. euroa (arvio) - henkilöautot 353 milj. euroa - pakettiautot 10 milj. euroa - kotitalouskoneet 180 milj. euroa - radiot, televisiot ym. 210 milj. euroa - atk-laitteet 108 milj. euroa - lääkkeet 81 milj. euroa - voiteluvalmisteet 40 milj. euroa - käsityökalut 33 milj. euroa Näiden vientimäärien osuus Venäjälle suuntautuneesta vajaan 5,7 mrd. euron viennistä on vajaasta 21 prosentista yli 23 prosenttiin, riippuen siitä, mitä arviota käytetään matkapuhelimien jälleenviennin arvona. Todellinen matkapuhelimien jälleenvienti saattaa poiketa mainituista arvioista huomattavasti, mutta tarkempaa tietoa ei ole käytettävissä.
Taulukossa 10. mainittujen tavaroiden vientiin voi sisältyä huomattavia määriä jälleenvientiä lähinnä yhdessä tavararyhmässä: lankapuhelinlaitteiden, mikrofonien, kaiuttimien yms. viennissä. Niiden kokonaistuotanto oli vuonna 2005 yli 360 milj. euroa, vienti Venäjälle alle puolet tästä, eli vajaat 146 milj. euroa, mutta kokonaisvienti miltei 1,6 mrd. euroa. Koska ryhmällä oli 2,6 %:n osuus koko viennistä Venäjälle, se saattaisi nostaa jälleenviennin osuuden 24-25 %:iin, jos Venäjälle olisi viety pääasiassa muualla kuin Suomessa valmistettuja laitteita. Pieniä määriä jälleenvientiä saattaa sisältyä myös sellaisiin tavararyhmiin, joita ei ole vähäisen merkityksensä vuoksi erikseen käsitelty. Tällaisia ryhmiä ovat mm. kosmetiikka ja urheiluvälineet, joissa Suomen tuotanto on selvästi vastaavaa kokonaisvientiä suurempi. Kun otetaan huomioon matkapuhelinvientiin liittyvä epävarmuus, osa lankapuhelinlaitteista ja niihin liittyvistä tuotteista sekä pienet osuudet muista, vähäisemmistä tavararyhmistä, jälleenviennin osuudeksi Suomen viennistä Venäjälle vuonna 2005 voidaan arvioida vähintään 21 %, mutta on mahdollista, että osuus on ollut 24-25 %. Jälleenvietävien tavaroiden alkuperää ei voi muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta selvittää, koska käytettävissä ei ole Venäjän alkuperä-/lähetysmaatilastoa. Tavarakohtaisesti voidaan kyllä päätellä muutamia todennäköisimpiä alkuperämaita, mutta yksityiskohtaisempaa erittelyä ei voida tehdä ilman määrämaan tilastoja. Lähteet: Tuonti- ja vientitiedot: Tullihallituksen ulkomaankauppatilasto Tuotantotiedot: Tilastokeskus Turkistuottajat Oyj Kotimaan myyntitilastot: KOTEK (Elektroniikan Tukkukauppiaat ry:n, Kodintekniikkaliitto ry:n ja alan merkittävien vähittäismyyjien yhteistyöfoorumi)