Suvilahti Projekti Kokemuksia kerrostalon rakennusfysikaalisesta toiminnasta
Maa- ja aurinkoenergian hyödyntäminen Matalaenergia kerrostalorakentamisessa Vaasan asuntomessualueen viereen Lakea Oy rakennuttaa neljä 8-kerroksista asuinkerrostaloa, joiden lämmitysjärjestelmä toteutetaan maa- ja aurinkoenergiaa käyttäen. Kaksi ensimmäistä rakennusta ovat tilasuunnittelultaan samanlaisia, erona on vaipan eristämisen taso. Ensimmäinen kerrostalo on toteutettu vuoden 2007 määräysten mukaisesti ja toinen vuoden 2010 määräysten mukaisesti. Ensimmäisessä rakennuksessa on 14 porakaivoa ja toisessa 10. Ensimmäinen valmistui syksyllä 2010 ja toinen syksyllä 2011. Hankkeella haetaan tietoa, minkä tasoiseen energiatehokkuuteen päästään huomioimalla lämmöntuotto sekä eristämisen taso. Seinärakenteen lämpöja kosteusteknistä toimintaa tutkitaan. Selvitetään millaisissa kosteusolosuhteissa eristekerros erivuodenaikoina on ja onko riskiä mahdolliseen kosteuden tiivistymiseen eristämisen tason parantuessa. Lämpö- ja kosteusseurantaa Tehdään 2-, 4- ja 8-kerroksessa kaikissa ilmansuunnissa seinärakenteen sisältä. Reaaliaikaisia tuloksia voi seurata osoitteesta www.matalaenergia.puv.fi Rakentamisen laatuun ja rakenteiden tiiveyteen on rakentamisen aikana kiinnitetty erityistä huomiota. 2010 valmistuneen rakennuksen Ilmatiiveysluku n 50 oli 0.7, q 50 = 1,96 m 3 /(hm 2 ) ja 2011 n 50 on 0.6, q 50 = 1,68 m 3 /(hm 2 )
Asemakaava
Mittauspisteet
Mittausjärjestelmän toimintaperiaate
35 Vesihöyryn kyllästyskosteus 30 20 % Vesihöyrypitoisuus [g/m3] 25 20 15 10 40 % 60 % 80 % 100 % 5 0-10 0 10 20 30 Lämpötila [0C]
Vesihöyryn diffuusio ja konvektiovirtaus
Rakennetyyppi Ulkoseinä, ei kantava
Rakennetyyppi Ulkoseinä, kantava
25,00 Eristekerroksen vesihöyrypitoisuus Pohjoinen 2-Kerros Absoluuttinen vesihöyrypitoisuus [g/m3] 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00-5,00 27.9.2010 27.10.2010 27.11.2010 27.12.2010 27.1.2011 27.2.2011 27.3.2011 27.4.2011 27.5.2011 27.6.2011 27.7.2011 27.8.2011 sisäpinnan vesihöyrypitoisu us ulkopinnan vesihöyrypitoisu us Ulkoilman vesihöyrypitoisu us Siäpinnan kyllästyskosteus Ulkopinnan kyllästyskosteus -10,00
10,00 Eristekerroksen vesihöyrypitoisuus Pohjoinen 2-Kerros Absoluuttinen vesihöyrypitoisuus [g/m3] 9,00 8,00 7,00 6,00 5,00 4,00 3,00 2,00 sisäpinnan vesihöyrypitoisu us ulkopinnan vesihöyrypitoisu us Ulkoilman vesihöyrypitoisu us Siäpinnan kyllästyskosteus 1,00 0,00 27.10.201 0 27.11.201 0 27.12.201 0 27.1.2011 27.2.2011 27.3.2011 Ulkopinnan kyllästyskosteus
Eristekerroksen vesihöyrypitoisuus 19,00 Pohjoinen 2-Kerros Absoluuttinen vesihöyrypitoisuus [g/m3] 17,00 15,00 13,00 11,00 sisäpinnan vesihöyrypitoisu us ulkopinnan vesihöyrypitoisu us Ulkoilman vesihöyrypitoisu us Siäpinnan kyllästyskosteu s 9,00 7,00 5,00 27.4.2011 27.5.2011 27.6.2011 27.7.2011 27.8.2011 Ulkopinnan kyllästyskosteu s
16,00 14,00 Eristekerroksen vesihöyrypitoisuus, 2-kerros Eri ilmansuunnissa Absoluuttinen vesihöyrypitoisuus [g/m3] 12,00 10,00 8,00 6,00 4,00 2,00 Etelä, ulkopinta Pohjoinen, ulkopinta Itä, ulkopinta Länsi, ulkopinta Ulkoilma Etelä, sisäpinta Pohjoinen, sisäpinta Itä, sisäpinta Länsi, sisäpinta 0,00-2,00 27.9.2010 27.10.201 0 27.11.201 0 27.12.201 0 27.1.2011 27.2.2011 27.3.2011 27.4.2011 27.5.2011 27.6.2011 27.7.2011 27.8.2011
40 Pohjoinen, eristeen ulkopinnan lämpötila Absoluuttinen vesihöyrypitoisuus [g/m3] 30 20 10 0-10 27.9.2010 27.10.2010 27.11.2010 27.12.2010 27.1.2011 27.2.2011 27.3.2011 27.4.2011 27.5.2011 27.6.2011 27.7.2011 27.8.2011 ulkopinnan lämpötila, 2-kerrs ulkopinnan lämpötila, 4-kerr ulkopinnan lämpötila, 8-kerr -20 Ulkoilman lämpötila -30
50,00 40,00 30,00 Etelä, eristeen ulkopinnan lämpötila ulkopinnan lämpötila, 2-kerrs ulkopinnan lämpötila, 4-kerr Lämpötila [Celsius] 20,00 10,00 0,00 ulkopinnan lämpötila, 8-kerr Ulkoilman lämpötila -10,00 27.9.2010 27.10.2010 27.11.2010 27.12.2010 27.1.2011 27.2.2011 27.3.2011 27.4.2011 27.5.2011 27.6.2011 27.7.2011 27.8.2011 sisäpuolen lämpötila 2-kerr -20,00 Risteen sisäpuolen lämpötila 4-kerr -30,00 sisäpuolen lämpötila 8-kerr
Matalaenergiarakentamisessa eristekerroksen paksuuntuessa vaipan rakennusfysikaalisen toimivuuden perusedellytys on rakenteiden tiiviys Puurunkoisen seinän höyrynsulku asennettiin katkeamattomana läpi julkisivun. Liitokset teipattiin huolellisesti.
Matalaenergiarakentamisen riskejä
Matalaenergiarakentamisen edellytykset - Hyvää rakentamisen laatua - Edellyttää rakennuksen hyvää tiiveyttä - Sisäpuolen materiaalit vesihöyryä läpäisemättömiä - Ulkopinnan materiaalit hengittäviä vesihöyryä läpäiseviä
Tiiveyden merkitys asumiseen - Asumisviihtyvyys - Energiatehokkuus Ilmanvuotoluku n 50 Rakennuksen ostoenergia E osto [kwh/a] E osto [kwh/(m 2 a)] 0,7 299 180 89 2 314 590 93 4 338 950 100 - Rakennusfysikaalinen toimivuus
KIITOS