Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 2010 Asumisen arki ja tulevaisuus Vanajanlinna, Hämeenlinna 27.1.2010 Hannu Kytö, Kuluttajatutkimuskeskus: Asuminen on enemmän kuin asunto
Asumisen tutkimuksesta Asumista on tutkittu usein hyvin suppeaksi rajatusta näkökulmasta ennen muuta rakennustuotannon kautta. Tutkimuskohteena on ollut asunto, ei asuminen. Näkökulmaa voidaan laventaa myös ympäristöön, jossa asutaan. Tulevaisuuden asuminen vaatii ennakoivaa ja pitkäkestoista tutkimusta. Asumista koskevaa tutkimustietoa syntyy monella tieteenalalla. Esimerkkeinä voi mainita taloustieteet, arkkitehtuurin, taidehistorian, muotoilun ja rakentamisen tutkimuksen, perheiden tutkimuksen, väestön ja muuttoliikkeiden tutkimuksen, fyysisen aktiivisuuden ja terveyden sekä maankäytön ja kaavoituksen tutkimuksen. Yhteiskunnalliset muutostekijät, kuten kaupungistuminen ja kasvukeskusten (metropolialueiden) laajeneminen, muuttoliike ja maahanmuutto, ikääntyminen sekä työelämän muutokset ovat tuoneet asumiseen ja yhdyskuntien kehittämiseen uudenlaisia haasteita; erilaistuneet asumiseen liittyvät tarpeet ja vaatimukset sekä terveyden ja ympäristötekijöiden uudenlaisen huomioonottamisen. Asuminen ei ole vain asuntokysymys, vaan se liittyy käsityksiin hyvästä elämästä ja kulutuksesta. Asunto on toisaalta sijoituskohde, mutta samalla myös identiteetin rakentamisen väline. Ympäristötietoisuus on muuttumassa pienten edelläkävijäryhmien kulttuurista osaksi vallitsevaa yleiskulttuuria. Samalla paineet niin yhdyskuntarakenteiden kuin asuntojen ekologisesti kestävään suunnitteluun ja rakentamiseen ovat voimistuneet.
Asumisesta johtuvat muutot ovat lisääntyneet työmuuttojen vähetessä*) TEORIAT PROSESSIT ILMIÖT Tarveteoreettinen lähestymistapa Rakenteistumisteoreettinen lähestymistapa Arvot ja tarpeet -elämäntapa- ja elämänvaihenäkökulma -resurssit Työmarkkinat -lohkoutuminen -keskittyminen -työttömyys -työpaikan sijainti Aluerakenne -palvelujen keskittyminen -palvelujen laatu -yhdyskuntarakenteen muutokset A s u k k a i d e n h y v i n v o i n t i Asumisviihtyvyys Muuttoaikeet Tulo - ja lähtömuutto Asuntomarkkinat -asumisen osatekijät Lähde: Kytö Hannu (1998) Muuttajan muuttuvat moviivit
YM:n asukasbarometrit 1998 ja 2004 Asuinalueen valintakriteereissä korostuivat alueen rauhallisuus, palvelujen saatavuus, oma piha, luonnonläheisyys, vaivattomuus ja elämäntapa. Talotyyppitoiveet ovat huomattavasti pientalovaltaisempia kuin toteutunut asuminen. Pientaloissa asui v. 2004 vajaa puolet vastaajista, kun pientalossa haluaisi asua kolme neljästä. Kerrostaloasumisen suosio oli kasvanut eniten suurissa yli 50 000 asukkaan taajamissa, jonkin verran myös lähiöissä asuvilla vastaajilla. Omakotitalotoive lisääntyi pienissä 10 000 20 000 asukkaan taajamissa sekä keskustoissa asuvilla. Pientaloasumista toivoivat eniten nuoret, 30 39-vuotiaat ja lapsiperheet. Toisaalta nuoret halusivat usein asua keskustoissa, kun taas 30 39-vuotiaat ja lapsiperheet halusivat useimmiten asua pientalovaltaisella alueella. Maaseutuasumistoiveita oli eniten 40 59-vuotiailla, lapsettomilla pariskunnilla ja lapsiperheillä. Keskustatoiveita oli eniten nuorilla ja nuorilla aikuisilla, sinkuilla ja opiskelijoilla, sekä toisaalta yli 60-vuotiailla, autottomilla ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla. Lähteet: Strandell A (1999) Asukasbarometri 1998: asukaskysely suomalaisista asuinympäristöistä. Suomen ympäristö 343/1999. Ympäristöministeriö. Helsinki. Strandell A ((2005) Asukasbarometri 2004: asukaskysely suomalaisista asuinympäristöistä. Suomen ympäristö 746/2005. Helsinki. v. 2004 92 % vastaajista asui kaupungeissa ja vain 8 % muissa kunnissa, kuten vuoden 1998 kyselyssäkin. Kaupunkimaisissa kunnissa asui 93 % vastaajista, 6 % taajaan asutuissa ja alle yksi prosentti maaseutumaisissa kunnissa.
Ihminen haluaa asua sellaisessa ympäristössä, jossa hän on kasvanut Tutkimuksessa käsiteltiin maalle muuttaneiden kotitalouksien (n = 810 kpl) asumisvalintoja Kaupungeista maaseudulle muutettiin asuinympäristön epäkohtien, asunnon ominaisuuksien tai perhetilanteen muutosten vuoksi. Myös kaupunkien kohonneet asuntojen hinnat antoivat lisävauhtia etenkin lapsiperheiden maallemuutolle. Eri elämäntapatyyppien muuton kohdealueet olivat yleensä sellaisia, että niiden asuinympäristö tuki muuttajan elämäntapoja. Noin 90 prosenttia maallemuuttajista viihtyi erinomaisesti tai hyvin uudella asuinalueellaan ja vain noin 10 prosentilla oli jatkomuuttoaikeita. Tutkimuksen kohdejoukosta noin 80 % oli asunut aiemmin maaseudulla. Jonkin aikaa kaupungissa asuneet maalta muuttaneet ihmiset hakeutuvat paljasjalkaisia kaupunkilaisia useammin väljemmille laitakaupunkialueille tai maaseudulle suuren kaupungin naapuriin, mistä käsin työssäkäynti kaupungissa on mahdollista.
Tulevaisuudessa asuinpaikan valinnassa tulee korostumaan asuinympäristön merkitys Uuden asuinalueen valintaan vaikuttaneet tärkeimmät yksittäiset tekijät liittyivät asuinympäristöön ja asuntoon. Asunnon ominaisuuksien vuoksi muuttaneet olivat paremmin koulutettuja ja paremmin toimeentulevia kuin asuinympäristön epäkohtien vuoksi muuttaneet. Sekä asuinympäristön epäkohtien että asunnon ominaisuuksien vuoksi muuttaneet olivat lähtöisin useimmiten esikaupunkialueelta tai lähiöstä. Asuinympäristön epäkohdat ja asunnon ominaisuudet vaikuttivat selvästi enemmän lapsiperheiden muuttoon, kun taas yksinasuvien muuttosyissä korostuivat työtilanteen muutokset ja vuokrasuhteen loppuminen. Haastatteluissa tuli esiin, että maallemuuttajien tärkeiksi kokemissa arvoissa yhdistyvät niin perinteiset kuin modernit arvot. Asuinympäristön merkitys tulee korostumaan asuinpaikan valinnassa tulevaisuudessa myös ikärakenteen muutoksen seurauksena.
Vuodet 2008 2015 tulevat olemaan maaseudun paluumuuton kohtalonvuodet Suuret ikäluokat (= 1945 1950 syntyneet 620 000 henkilöä) tulevat tuolloin eläkeikään Suurissa ikäluokissa eniten suuren muuton aikana maaseudulta kaupunkeihin muuttaneita, joista osa (n. 200 000) harkitsee paluumuuttoa maaseudulle. Mökkeilyn ja kaupunkiasumisen roolit saattavat olla muuttumassa päinvastaisiksi siten, että tulevaisuudessa suurista ikäluokista yhä suurempi osa jääkin pysyvästi kesäasunnolleen käyttäen pienemmäksi vaihdettua kaupunkiasuntoaan lyhytaikaiseen talviasumiseen. Mökkitutkimuksen (Pitkänen ja Kokki 2005*) mukaan kakkosasumisen potentiaali muodostuu niistä kesäasukkaista, jotka haluavat lisätä oleskeluaan vapaa-ajan asunnolla. Mökinomistajista näitä oli noin 38 prosenttia. Kakkosasumisen potentiaalin muuttuminen todelliseksi kakkosasumiseksi on paljolti kiinni siitä, miten mökkikunnat pystyvät turvaamaan palvelut myös vapaa-ajan asukkailleen. Vapaaajan asukkaat toivovat etenkin terveyspalveluja ja laaja-kaistayhteyksiä (emt., 192 193). *)Pitkänen K & Kokko R (2005) Mennäänkö mökille? Näkökulmia pääkaupunkiseutulaisten mökkeilyyn Järvi-Suomessa. Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskuksen julkaisuja n:o 11. Savonlinna.
Kehyskuntiin suuntautuva muuttoliike on osittain asuntopakkomuuttoa
Talotyyppi ennen muuttoa Talotyyppi muuton jälkeen Talotyyppi vi iden vuoden päästä? Talotyyppi ennen muuttoa Talotyyppi muuton jälkeen Talotyyppi vi iden vuoden päästä? Talotyyppi ennen muuttoa Talotyyppi muuton jälkeen Talotyyppi vi iden vuoden päästä? Talotyyppi ennen muuttoa Talotyyppi muuton jälkeen Talotyyppi vi iden vuoden päästä? Talotyyppi ennen muuttoa Talotyyppi muuton jälkeen Talotyyppi vi iden vuoden päästä? Pääkaupunkiseudulla ja pääkaupunkiseudulta vuonna 2008 muuttaneet kotitaloudet siirtyvät kerrostaloista pientaloihin 100 % 80 % 60 % 78 72 47 60 83 49 81 20 17 28 39 63 19 39 11 29 63 26 38 16 30 40 % 20 % 0 % 15 23 6 4 33 17 20 21 10 6 25 26 14 4 40 55 26 8 41 61 28 9 33 54 Pääkaupunkiseudun sisällä (n=232) Muualta Suomesta pääkaupunkiseudulle (n=287) Helsingistä ympäristökuntiin (n=283) Espoosta ympäristökuntiin (n=223) Vantaalta ympäristökuntiin (n=232) Omakotitalo Pari-/rivitalo Kerrostalo Muu Lähde: Hannu Kytö, Jenni Väliniemi (2009) Pääkaupunkiseudun muuttovirrat muutoksessa, Kuluttajatutkimuskeskus, 3/2009.
Pääkaupunkiseudun kehyskunnat vetävät hyvätuloisia lapsiperheitä Lähde: Hannu Kytö, Jenni Väliniemi (2009) Pääkaupunkiseudun muuttovirrat muutoksessa, Kuluttajatutkimuskeskus, 3/2009.
0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2 Asuntojen alhaisemmat hinnat Asuntojen alhaisemmat hinnat, monipuolisempi asuntotarjonta, viihtyisämpi ja turvallisempi asuinympäristö pienentäisivät eniten muuttoalttiutta pääkaupunkiseudulta kehyskuntiin (0 = ei olisi vaikuttanut mitenkään 1 = olisi saattanut estää muuton 2 = olisi varmasti estänyt muuton) Monipuolisempi asuntotarjonta Monipuolisempi tonttitarjonta Parempi vuokra-asuntotilanne Halvemmat tontit Paremmat rakentamismahdollisuudet Viihtyisämpi asuinympäristö Turvallisempi asuinympäristö Paremmat työmahdollisuudet Paremmat liikenneyhteydet Parempi terveydenhuolto Paremmat kaupalliset palvelut Koulun läheisyys Paremmat päivähoitomahdollisuudet Parempi kulttuuritarjonta Paremmat ulkoilumahdollisuudet Sukulaisten tai tuttavien asuminen lähellä Jokin muu seikka Lähde: Hannu Kytö, Jenni Väliniemi (2009) Pääkaupunkiseudun muuttovirrat muutoksessa, Kuluttajatutkimuskeskus, 3/2009. Helsingistä ympäristökuntiin Espoosta ympäristökuntiin Vantaalta ympäristökuntiin
Helsingistä ympäristökuntiin (n=246) Espoosta ympäristökuntiin (n=138) Vantaalta ympäristökuntiin (n=159) Asuntojen alhaisemmat hinnat olisivat pienentäneet eniten hyvätuloisten muuttoalttiutta pääkaupunkiseudulta kehyskuntiin 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Alle 40 000 44 39 17 40 000-59 999 33 46 22 Yli 60 000 22 47 31 Alle 40 000 37 24 39 40 000-59 999 33 49 19 Yli 60 000 15 56 30 Alle 40 000 44 37 20 40 000-59 999 39 47 14 Yli 60 000 36 39 25 Ei olisi vaikuttanut mitenkään Olisi saattanut estää muuttoni/muuttomme Olisi varmasti estänyt muuttoni/muuttomme Lähde: Hannu Kytö, Jenni Väliniemi (2009) Pääkaupunkiseudun muuttovirrat muutoksessa, Kuluttajatutkimuskeskus, 3/2009.
Yhdyskuntarakenteen hajoaminen käy kalliiksi sekä asukkaille että kaupungeille Noin puolet pääkaupunkiseudulla ja 70 % ympäristökuntiin muuttaneista ei olisi todennäköisesti muuttanut, jos asuntojen hinnat olisivat alhaisemmat; Muualta Suomesta pääkaupunkiseudulle muuttaneet valitsivat usein Vantaan asuinpaikakseen halvempien asuntojen vuoksi Noin puolet pääkaupunkiseudulle muuttaneista ei olisi todennäköisesti muuttanut, jos edellisessä asuinkunnassa olisi paremmat työmahdollisuudet Lähes puolet PKS:lta kehyskuntiin muuttaneista asui vuokra- tai työsuhdeasunnossa. Heistä kolmannes ei olisi todennäköisesti muuttanut, jos PKS:lla vuokra-asuntotilanne olisi parempi Monipuolisempi asuntotarjonta, viihtyisämpi ja turvallisempi asuinympäristö olisi vaikuttanut 40 60 % PKS:lla ja PKS:lta ympäristökuntiin muuttaneen kotitalouden muuttopäätökseen Halvemmat tontit, monipuolisempi tonttitarjonta tai paremmat rakentamismahdollisuudet olisivat vaikuttaneet 20 60 % PKS:lta ympäristökuntiin muuttaneen kotitalouden muuttopäätökseen Useimpien kehyskuntiin muuttavien kotitalouksien työmatka-, energia- ja asumiskustannukset nousevat Kehyskuntiin muuttaneista 10 30 prosenttia käyttää pääasiallisesti kaupungin julkisia palveluja Lähde: Hannu Kytö, Jenni Väliniemi (2009) Pääkaupunkiseudun muuttovirrat muutoksessa, Kuluttajatutkimuskeskus, 3/2009.
Aikuiselle hyvä elinympäristö; asumisen näkökulma *) Toimiva koti omassa rauhassa Omakotitalo omassa rauhassa riittävän suurella tontilla, naapureita ei haluta liian lähelle omaa yksityisyyttä häiritsemään Myös kerros- tai rivitaloasunto saatetaan kokea toiveiden mukaisena asuntona Hyväksi koetussa asunnossa voidaan asua ikääntyneenäkin! Hyvä asunto tukee omatoimista jokapäiväistä arjen tehtävistä selviytymistä Nuorille aikuisille kerrostaloasuminen edustaa toivottua asumistapaa Esteettisesti miellyttävä ja avara asuinalue Asuinalueet eivät saa olla liian tiiviiksi kaavoitettuja Asuinalueen rakennusten toivotaan olevan esteettisesti miellyttäviä Luonto on lähellä, eivätkä liikenteen melu ja saasteet haittaa asukkaita Lähde: Koistinen Katri ja Helena Tuorila (2008) Millainen olisi hyvä elinympäristö? Asukkaiden näkemyksiä elinympäristöstä, asumisesta ja palveluista eri elämänvaiheissa, Kuluttajatutkimuskeskus 9/2008 *) Tutkimuksen aineisto koostui 310:stä kuluttajien kirjoittamasta hyvän elinympäristön kuvauksesta
Lapsiperheelle hyvä elinympäristö; asumisen näkökulma Hyväkuntoinen, avara asunto ja paljon säilytystilaa Pientalomainen asuminen toivottua, mutta myös korkeita kerrostaloja palveluiden äärellä arvostetaan Rauhallinen ja luonnonläheinen asuinalue Hyvät ulkoilualueet ja kevyen liikenteen väylät, ei liikenteen melua Alueella asuu myös muitakin kuin lapsiperheitä Toivottuja asuinpaikkoja taajama-alueet lähellä kunnan/kaupungin keskustan palveluita Ei toivottuja asuinpaikkoja isojen kaupunkien keskustat ja syrjäiset haja-asutusalueet Koulu ja ruokakauppa asuinalueella Ala-aste, kerhot, ruokakauppa kävelyetäisyydellä, muut usein käytetyt palvelut kävelyetäisyydellä tai lähimmässä keskustassa hyvien julk. yhteyksien päässä Lähde: Koistinen Katri ja Helena Tuorila (2008) Millainen olisi hyvä elinympäristö? Asukkaiden näkemyksiä elinympäristöstä, asumisesta ja palveluista eri elämänvaiheissa, Kuluttajatutkimuskeskus 9/2008
Eläkeläiselle hyvä elinympäristö; asumisen näkökulma Asunto lasitetulla parvekkeella hissillisessä kerrostalossa Vähintään kaksio hissillisessä kerrostalossa, ikkunanäkymät moneen suuntaan Yhdessä tasossa oleva rivitaloasunto hyväkuntoiselle, palvelutalo huonokuntoiselle Turvallinen alue ja elämää ympärillä Siisteys, hyvä ulkovalaistus ja hyvin hoidetut kulkuväylät ympäri vuoden Koti keskustan lähellä tai keskustassa Osa ajasta saatetaan viettää ulkomailla tai vapaa-ajan asunnolla maaseudulla Portaat pois ja jalankulkuväylät kuntoon Hyvät julkiset liikenneyhteydet ja pysäkki lähellä kotia Lähde: Koistinen Katri ja Helena Tuorila (2008) Millainen olisi hyvä elinympäristö? Asukkaiden näkemyksiä elinympäristöstä, asumisesta ja palveluista eri elämänvaiheissa, Kuluttajatutkimuskeskus 9/2008
Asumiskonsepteja tulisi monipuolistaa Tutkimuksen tavoitteena on analysoida rakennusyritysten markkinoinnin kautta pääkaupunkiseudun asumisen uudistuotannon rakennetta ja kuluttajien vaikutusmahdollisuuksia suunnitteluun Yrityksissä tunnistettu asiakassegmenttien moninaisuus, mutta konsepteissa näyttäytyy silti kapea kuva kuluttajista Ydinperhe suunnittelun lähtökohtana mahdollistaa yleispätevyyden asuntojen myynnissä kaikille ostajaryhmille mikä sopii perheille, sopii kaikille Muita konsepteissa vähän näkyviä kohderyhmiä ovat seniorit, nuoret ja pienituloiset Lähde: Väliniemi Jenni, Mikko Rask, Päivi Timonen ja Sanna Uotinen (2008) Asumisen tarjontakatsaus konseptitarkastelu kuluttajien valinta- ja vaikutusmahdollisuuksista pääkaupunkiseudun asuntotuotannossa, Kuluttajatutkimuskeskus 3/2008.
Hyvän asumisen suunnittelun kriteerit eräissä asumiskonsepteissa Konsepti Kriteeri A Kriteeri B Ryhmärakentaminen Ekologisuus Asuntojen ja asuinalueiden (rakentamistapa) monimuotoisuus ja muunneltavuus Kaupunkipientalo Käyttäjien tarpeiden huomiointi Asuinympäristön kokonaisvaltainen (talotyyppi) suunnittelu James Monipuolinen väestörakenne Hyvät liikenneyhteydet (asuntoon kytketyt palvelut) ja saavutettavuus Joustava asunto Järkevät asumiskustannukset Hyvät rakennusmateriaalit (suunnittelutapa) ja -ratkaisut Kotiutumisasunto Hyvä laatu Toimivat liikenneyhteydet (erityisryhmälle suunnattu asunto) Lähde: Väliniemi Jenni, Mikko Rask, Päivi Timonen ja Sanna Uotinen (2009) Asumisen kehittämiskatsaus kuluttajat ja asumisalan toimijat pääkaupunkiseudun uusia asumiskonsepteja arvioimassa, Kuluttajatutkimuskeskus 1/2009.
Hyvän asumisen kriteerit vaihtelevat Sininen kukka: arkkitehtiprofession peruskriteeristöt (vrt. Jalkanen et al. 2004) Punainen kukka: Kuluttajatutkimuskeskuksen konseptiverstaissa esiin tulleet kriteerit Lähde: Väliniemi Jenni, Mikko Rask, Päivi Timonen ja Sanna Uotinen (2009) Asumisen kehittämiskatsaus kuluttajat ja asumisalan toimijat pääkaupunkiseudun uusia asumiskonsepteja arvioimassa, Kuluttajatutkimuskeskus 1/2009.
Esimerkkejä hyvän asumisen kriteerien käytännöistä asuinalueiden suunnittelussa Tampereen Muotialan suunnittelun näkökulmia olivat yhteisöllisyys ja vuorovaikutus, toimintojen sijoittuminen ja jäsentyminen, positiivinen imago, mosaiikkimaisuus, kotiutuminen, viihtyisyys, toimintojen sekoittuminen, jalankulkijan mittakaava, tilahierarkian selkeys Vantaan Kartanonkosken suunnittelussa asetettiin tavoitteeksi mm. ympäröivän luonnon ja alueen historian huomioon ottaminen sekä asuinkortteleiden sisäiseen suunnitteluun ja toimivuuteen panostamiseen Helsingin Jätkäsaaren ja Vantaan Marja-Vantaan suunnittelussa huomioidaan sujuvat joukkoliikenne- ja kevyenliikenteen yhteydet, kestävä kehitys, esteettömyys ja turvallisuus Sipoolta Helsingille siirtyvät alueet, Sipoon uudet läntiset asuinalueet sekä Espoon Histan uusi asuinalue voitaisiin suunnitella niin, että asumisen ja liikenteen tuottamat kasvihuonekaasupäästöt olisivat lähellä nollaa
Kulutuksen yksilöllistyminen vaikuttaa yhä vahvemmin asumisen valintoihin Asunnonvaihdot voi liittää yksilön elämänprojektin eri vaiheisiin. Identiteettiä ja sen muutoksia voi näin ilmentää myös muutoilla ja kodinsisustuksella, asumisen erilaisilla valinnoilla. Asumisen arjen toimivuuteen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Asumisen toiminnallisuutta ja sen arkitaloudellisuutta ei voida katsoa enää vain asunnon sisältä, koska liikkuvuus yhteiskunnassa ja asumisessa on lisääntynyt. Koko asuminen ja arki toimintasäteineen ja etäisyyksineen niin työstä, palveluista kuin harrastuksista pitää sisällyttää tähän arjen toiminnallisuuteen ja arkitalouteen. Lähde: Anneli Juntto (2008) Asumisvalinnat, liikkuvuus ja asumisen arkitalous. Teoksessa: Koti tehtävistä uusiin ihanteisiin. Minna Lammi ja Päivi Timonen (toim.) Kuluttajatutkimuskeskuksen kirjoja 4. Helsinki.
Tietoyhteiskuntaa seuraa elämysyhteiskunta mitä tapahtuu asumiselle? Yksilölliset elämäntavat ja arvot ja harrastukset korostuvat Tavaroiden kulutuksesta siirrytään elämysten etsimiseen Asumisella voidaan ilmentää elämäntapaa Asukkaiden lisääntyvä ympäristötietoisuus muuttaa asumisen arvostuksia Elämyksiä haetaan asumiseen liittyen hiljaisuudesta ja rauhasta (vrt. slow living) sekä puhtaasta ympäristöstä ja puhtaasta ruoasta, mutta toisaalta myös kaupunkien tapahtumarikkaasta elämästä Yhteiskunnan epävarmuuksien lisääntyminen vahvistaa koti- ja perhekeskeisyyttä ja turvallisen asumisen arvostus kasvaa Suurten ikäluokkien eläköityminen vahvista elämysyhteiskuntaa Paikkojen ja niiden ainutlaatuisuuden merkitys korostuu alueiden sijasta tulevaisuudessa Suomen oloja ajatellen, juuri perinteisen maaseutumaisen agraariympäristön uudelleenaktivoiminen haasteellisellakin tavalla olisi tärkeää. Uusien näkemysten tuominen, paluumuuttajienkin muodossa, toisi uusia mahdollisuuksia ja näköaloja kriisissä ja muutospaineissa olevalle maaseudulle. Suomessa voitaisiin täydellä syyllä palata maalle.*) Cities are the future, returning to our roots won t save the planet **) *)Lähde: Heinonen Sirkka ja Minna Halonen (2007): Ekotehokkaan maaseudun ja kaupunkiseudun kokeilumalleja, 105-106. **) Lähde: New Scientist, 17 June 2006,5
Kiitos sekä hyviä talkoita ja asuntoja!