YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki 7.11.2007 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2006 Y 291 111 No YS 1470 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Espoon Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle rakennettavaa kaatopaikkakaasuvoimalaitosta. Ympäristölupapäätös sisältää ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitetun ratkaisun toiminnan aloittamisesta muutoksen hausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) PL 521 00521 Helsinki LAITOS JA SEN SIJAINTI Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikkakaasuvoimalaitos Ämmässuontie 8 02820 Espoo Kiinteistörekisteritunnus: 1:384 Toimialatunnus: 4011 Liike ja yhteisötunnus: 0213614 7 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 3 b TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojelulaki 31 :n 4 momentti MAKSU 5 292 A14 111 AT2133 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, 00521 Helsinki Vaihde 020 490 101 Asiakaspalvelu 020 690 161 www.ymparisto.fi/uus Stinsgatan 14 PB 36, FI 00521 Helsingfors, Finland Växel +358 20 490 101 Kundservice +358 20 690 161 www.miljo.fi/uus
2 (25) ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukseen 27.6.2006. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toimintaa koskevat luvat ja päätökset Alueen kaavoitustilanne Kyseessä on uusi toiminta, jolle ei ole olemassa aikaisempia lupia. Jätteenkäsittelyalueen jätevesien johtamisesta Suomenojan jätevesipuhdistamolle on tehty sopimus. Vähäisten varastoitavien kemikaalimäärien vuoksi voimalaitoksella ei ole kemikaalilainsäädännön mukaista valvontaviranomaista. Kaatopaikkakaasuvoimalaitoksen sijoituspaikka on yleiskaavassa merkitty kaatopaikka alueeksi (EK). Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Espoon kaupunginvaltuuston 13.11.2006 hyväksymässä asemakaavassa laitos sijoittuu jätteenkäsittelyalueelle (EJ/VR), jolle rakennettavissa jätehuoltoa palvelevissa rakennuksissa ja laitoksissa on käytettävä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Asemakaavan mukaan massapolttolaitoksen sijoittaminen alueelle ei ole mahdollista ilman asemakaavan muutosta. Asemakaavasta on valitettu. Alueella on voimassa rakennuskielto. Kaatopaikkakaasuvoimalaitoksen toteuttamista varten on haettu poikkeamislupaa rakennuskiellosta. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sijainti Ympäristön tila ja laatu Kaatopaikkakaasuvoimalaitos on tarkoitus sijoittaa Espooseen YTV:n omistamalle Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle, kaatopaikkakaasun soihtupolttimien ja paineenkorotusaseman viereen. Alueen hydrologia, geologia ja ympäristön luonnon tila Ilmanlaatu Suunniteltu laitos ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähimmän pohjavesialueen raja on yli 2 km:n päässä etelässä. Julkaisun Uudenmaan ja Itä Uudenmaan maakuntien alueen ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuosina 2004 ja 2005 mukaan Espoon alueella sormipaisukarpeen vauriot, IAP indeksi (Index of Atmospheric Purity) ja jäkälälajiston määrä vastasivat koko tutkimusalueen keskiarvoja.
3 (25) Voimakkaimmin kuormitetuilla alueilla jäkälien vauriot ovat vähentyneet, mutta toisaalta lievät vauriot ovat levittäytyneet laajemmalle. Neulasten rikki ja typpipitoisuudet olivat suurempia kuin vuoden 2001 seurantatutkimuksissa. Espoon näytealojen neulasten keskimääräiset pitoisuudet vastasivat kuitenkin koko tutkimusalueen yleistä tasoa. Ämmässuon kaatopaikan lähistöllä olevalta yksittäiseltä näytealalta tavattiin lievästi kohonneita rikkipitoisuuksia. Raportin Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2006 mukaan pääkaupunkiseudulla epäpuhtauksia pääsee ilmaan erityisesti liikenteestä ja energiantuotannosta. Ilmanlaatu on pääkaupunkiseudulla yleensä melko hyvä, mutta hiukkasten ja typpidioksidin pitoisuudet kohoavat ajoittain haitallisen korkeiksi etenkin vilkkaasti liikennöityjen teiden ympäristössä. Otsonipitoisuudet ovat ajoittain keväisin ja kesäisin korkeita, erityisesti taajamien ulkopuolella. Rikkidioksidin, lyijyn ja hiilimonoksidin pitoisuudet eivät enää aiheuta ilmanlaatuongelmia pääkaupunkiseudulla. Maaperän tila Kaatopaikkakaasuvoimalaitoksen sijoitusalueen maaperä on moreenia. Kallio on lähellä maanpintaa. Sijoitusalueella ei ole tiedossa maaperän pilaantumista. Alueet ja kohteet, joihin toiminnalla voi olla vaikutuksia Kaatopaikkakaasuvoimalaitosta lähin asutus sijaitsee noin 1,2 1,6 km:n etäisyydellä etelän, lounaan ja pohjoisen suunnissa. Jätteenkäsittelykeskuksen läheisyydessä ei sijaitse kouluja, päiväkoteja tai muita vastaavia kohteita. Lähin luonnonsuojelualue Kakarlamminsuo sijaitsee noin 1,5 km:n päässä idässä. Lähin Natura 2000 alue Nuuksion kansallispuisto sijaitsee noin 4,5 km:n päässä koillisessa. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Ämmässuon Kulmakorven alueella sijaitsee muun muassa yhdyskuntajätteen kaatopaikka, maankaatopaikkoja, kompostointilaitos, asfalttiasema, betoniasemia, murskauslaitoksia, motocross rata sekä kallionlouhinta alue. Alueen kuorma autoliikenne on noin 1 500 autoa vuorokaudessa. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Ämmässuon kaatopaikan kaasunmuodostuksen kasvun ja lisääntyneiden hajuongelmien hallitsemiseksi alueen kaasunkeräysjärjestelmää on laajennettu. Tällä hetkellä kaatopaikkakaasua käytetään kaukolämmön tuottamiseen Kivenlahden lämpökeskuksella. Kaukolämpöverkoston teknisten syiden sekä kesäaikojen vähäisen kaukolämmöntarpeen vuoksi yli puolet kaatopaikkakaasusta on kuitenkin jouduttu polttamaan soihduissa.
4 (25) YTV rakentaa Ämmässuolle kaatopaikkakaasua polttoaineenaan käyttävän voimalaitoksen sähkön pientuotantoa varten. Lämmön hyötykäyttöön varataan mahdollisuus. Voimalaitos suunnitellaan rakennettavaksi vuoden 2008 aikana ja sen arvioidaan olevan käytössä noin 30 vuotta. Alkuperäisen hakemuksen (27.6.2006) mukaan voimalaitos koostuu kaasumoottoreista, joita asennetaan korkeintaan yhdeksän kappaletta. Ensimmäisessä vaiheessa olisi tarkoitus asentaa kaksi moottoria, joilla katetaan Ämmässuon kaatopaikan sähköntarve. Lupahakemuksen täydennyksen (8.8.2007) mukaan voimalaitos voi myös koostua kaasuturbiineista, joita asennettaisiin kaksi kappaletta. YTV hakee ympäristölupaa molemmille tekniikkavaihtoehdoille. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Kaasumoottorit ovat nelitahtisia, laihalla seoksella toimivia kipinäsytytteisiä moottoreita varustettuna turboahtimilla ja imuilman välijäähdytyksellä. Kaasuturbiinit ovat jatkuvatoimisia, erityisesti matalakaloristen kaasujen polttoon soveltuvia laihalla seoksella toimivia 1 akselisia kaasuturbiineja. Seuraavassa taulukossa on esitetty tiedot molemmista tekniikkavaihtoehdoista: Kaasumoottorivoimalaitos, enintään 9 moottoria Kaasuturbiinivoimalaitos, 2 turbiinia Polttoaine ja polttoaineen kulutus Kaatopaikkakaasu, 86 milj. m 3 /a (maksimi) Kaatopaikkakaasu, 70 milj. m 3 /a (maksimi) Polttoaineteho 49 MW (maksimi), 5,4 MW/moottori 40 MW (maksimi), 20 MW/turbiini Sähköteho 20 MW (maksimi) 16 MW (maksimi) Sähköntuotannon 40 % 38 % hyötysuhde Vuotuinen käyntiaika 12 kk 12 kk Sähköntuotanto 175 GWh/a (maksimi) 136 GWh/a (maksimi) Polttoaineet ja kemikaalit Polttoaineena käytettävä kaatopaikkakaasu kerätään Ämmässuon kaatopaikalta ja johdetaan voimalaitokselle putkea pitkin. Kaatopaikkakaasua ei varastoida. Kaasu sisältää metaania (CH 4 ) 45 55 %, hiilidioksidia (CO 2 ) 35 45 % ja happea (O 2 ) 0 3 % sekä pieniä määriä orgaanisia piiyhdisteitä, rikkiyhdisteitä, kloorattuja hiilivetyjä, klooria ja fluoria. Ennen polttoa kaasusta poistetaan kosteutta ja hiukkasia. Voimalaitoksella ei ole varapolttoaineita. Kaasumoottorivaihtoehdossa moottori ja voiteluöljyjä varastoidaan kerrallaan enintään 30 m 3. Kaasuturbiinien tarvitsevat öljymäärät ovat tätä pienempiä. Öljysäiliöt sijoitetaan erilliseen kemikaalivarastotilaan ja varustetaan suoja altailla, joihin mahtuu säiliöiden koko sisältö. Säiliöiden täyttöalueet varustetaan öljynkeräys ja suojarakenteilla, jotka estävät täytön yhteydessä mahdollisesti vuotavan öljyn leviämisen ympäristöön.
5 (25) Liikenne Liikenne kaatopaikkakaasuvoimalaitokselle on normaalitilanteessa lähinnä huolto ja käyttöhenkilökuntaliikennettä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Päästöt ilmaan Melu ja tärinä Voimalaitoksen jätevedet johdetaan alueen viemäriverkostoon ja edelleen Suomenojan jätevedenpuhdistamolle. Teknisten tilojen lattiavedet johdetaan viemäriin hälytyksellä varustetun öljynerotuskaivon kautta. Kaasumoottorivaihtoehdossa savukaasut johdetaan ilmaan yhden tai kahden ja kaasuturbiinivaihtoehdossa yhden 30 m korkean savupiipun kautta. Seuraavassa taulukossa on esitetty arvio voimalaitoksen päästöistä ilmaan eri tekniikkavaihtoehdoilla: Päästökomponentti Kaasumoottorivoimalaitos, 9 moottoria Pitoisuus, Maksimipäästö 15 % O 2 vuodessa Kaasuturbiinivoimalaitos, 2 turbiinia Pitoisuus, Maksimipäästö 15 % O 2 vuodessa Typen oksidit, NO 2 :na 150 200 mg/m 3 (n) 80 110 t 20 mg/m 3 (n) 3 t Häkä, CO 800 mg/m 3 (n) 440 t 30 mg/m 3 (n) 4 t Hiilivedyt 400 mg/m 3 (n) 220 t 15 mg/m 3 (n) 2 t Kaatopaikkakaasun poltossa ei juurikaan muodostu rikkidioksidia tai hiukkasia. Kaatopaikkakaasua pidetään päästölaskennassa hiilidioksidineutraalina biomassana, joten sen poltosta ei lasketa syntyvän myöskään hiilidioksidia. Voimalaitos ei aiheuta hajuhaittoja. Laitos suunnitellaan siten, että sen käytön vaikutus alueen nykyiseen melutasoon ei aiheuta ympäristömelun ohjearvojen ylityksiä lähimmän asutuksen luona. Tämä varmistetaan teräsbetoniseinillä, rei'itetyllä ja äänieristetyllä sisäkattopellillä, savukaasuäänenvaimentimilla sekä tuloilmakojeiden äänenvaimentimilla. Laitos ei aiheuta haitallista tärinää. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Kaasumoottorivaihtoehdossa voimalaitoksella syntyy vuosittain noin 90 m 3 jäteöljyjä (jätetunnusnumerot 13 02 05 06) ja ne toimitetaan ongelmajätteen keräykseen. Muuten voimalaitoksella syntyy, lähinnä korjaus ja huoltotöiden yhteydessä, vain vähäisiä määriä tavanomaisia jätteitä ja ongelmajätteitä. Tavanomaiset jätteet toimitetaan hyötykäyttöön tai kaatopaikalle. Ongelmajätteet välivarastoidaan sisätiloissa ja toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Laitoksella muodostuvien jätteiden laadusta, määrästä ja hyödyntämisestä pidetään jätekirjanpitoa. Kirjanpi
6 (25) dosta ilmenee muun muassa jätteen laatu, määrä, käsittely ja hyödyntämistavat sekä sijoituspaikka. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) Kaatopaikkakaasun hyödyntäminen säästää uusiutumattomia luonnonvaroja ja vähentää merkittävästi kasvihuonekaasujen päästöjä ilmakehään. Hakemuksen mukaan ilman kaatopaikkakaasuvoimalaitosta mahdollisesti jopa kaikki kaasu joudutaan kesäisin polttamaan soihduissa, jolloin kaasun sisältämä energia menee hukkaan. Suomen ympäristökeskuksen julkaisun Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) 5 50 MW:n polttolaitoksissa Suomessa mukaan uuden kipinäsytytteisen kaasumoottorin BAT päästötaso typen oksidien osalta on alle 175 mg/m 3 (n) ja uuden kaasuturbiinin alle 115 mg/m 3 (n) muunnettuna 15 %:n happipitoisuuteen. Sekä kaatopaikkakaasumoottorit että kaatopaikkakaasuturbiinit käyvät laihalla seoksella, mikä vähentää typen oksidien muodostumista. Erillisiä typenvähennysmenetelmiä ei hakemuksen mukaan tarvita. Kaasuturbiinitekniikka mahdollistaa isompien yksikkökokojen käytön moottoreihin verrattuna ja turbiinien päästötaso on erittäin alhainen. Turbiinien haittapuolena on niiden korkea investointikustannus ja hieman alhaisempi sähköntuotannon hyötysuhde. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä YTV Jätehuoltolaitoksella on sertifioitu ISO 14001 standardin mukainen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä sekä sertifioitu ISO 9001:2000 standardin mukainen laadunhallintajärjestelmä. Energiatehokkuus Kaupallisesti vertailukelpoisista kaatopaikkakaasua hyödyntävistä menetelmistä kaasumoottoreilla saavutetaan hakemuksen mukaan paras sähköntuotannon hyötysuhde, yli 40 %. Kaatopaikkakaasuturbiinilla saavutetaan 38 %:n keskimääräinen sähköntuotannon hyötysuhde. Mahdollisuus kaatopaikkakaasuvoimalaitoksella syntyvän lämmön hyötykäyttöön otetaan huomioon, vaikka tällä hetkellä ei lämmölle ole nimettynä hyötykäyttökohteita. Kaatopaikkakaasuvoimalaitoksen jäähdytyksestä saatava lämpöteho olisi noin 3 10 MW, jonka hyödyntämistä paikallisesti kaatopaikan omissa toiminnoissa on kartoitettu. Voimalaitokselle varataan valitusta tekniikasta riippumatta tilat pakokaasulämmön talteenottokattilalle, jolla voidaan tuottaa kaukolämpöä yleiseen kaukolämpöverkkoon. Mahdollinen pakokaasukattila varustetaan lisäpolttimella, jossa poltetaan muutoin soihtupolttimilla tuhottavaa kaasua. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Voimalaitoksen normaalitoiminnasta ei arvioida aiheutuvan haitallisia päästöjä pintavesiin tai maaperään.
7 (25) Vaikutus ilmaan Kaasumoottorivoimalaitoksen typen oksidien maksimipäästöjen arvioidaan olevan noin 3 % ja hiilimonoksidin maksimipäästöjen noin 7 % Espoon alueen energiantuotantolaitosten ja liikenteen kokonaispäästöistä. Kaatopaikkakaasuturbiinivoimalaitoksen päästöt ovat merkittävästi moottorivaihtoehtoa alhaisempia. Hakemuksen mukaan kummassakaan vaihtoehdossa voimalaitoksen päästöillä ei voida olettaa olevan merkittäviä haitallisia vaikutuksia ilmanlaatuun, sillä laitos sijoittuu keskelle jätteenkäsittelyaluetta ja melko kauaksi asutuksesta. Nykyään ajoittain huomattava osuus kerätystä kaatopaikkakaasusta poltetaan soihtupolttimissa jätteenkäsittelyalueella ja hakemuksen mukaan muutosta ei nykytilanteeseen verrattuna voi pitää erityisen merkittävänä. Ennen kaatopaikkakaasun osittaista hyödyntämistä Kivenlahden laitoksella poltettiin kerätty kaasu lähes kokonaan soihduissa Ämmässuon alueella. Soihtujen kapasiteetti 40 MW vastaa lähes koko kerättävää kaasutehoa 49 MW. Soihtujen korkeus on noin 9 metriä ja soihdutuksessa syntyvät savukaasut johdetaan ilmaan ilman puhdistusta. Soihdutus ei ole aiheuttanut ilmanlaatuongelmia alueella. Suunnitellun voimalaitoksen piipun korkeus on yli kolminkertainen soihtujen korkeuteen verrattuna, minkä arvioidaan olevan riittävä korkeus lähimmän asutuksen sijainti huomioon ottaen. Muualla toteutetuissa kaatopaikkakaasua käyttävissä moottorivoimalaitoksissa savupiippujen korkeus on tyypillisesti noin 10 metriä, joten Ämmässuolle esitetty savupiippujen korkeus on hakemuksen mukaan poikkeuksellisen suuri. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Voimalaitos suunnitellaan toimimaan täysin automaattisesti, joten ympärivuorokautista valvontaa ei tarvita. Normaalina työaikana yksi henkilö valvoo laitoksen toimintaa ja suorittaa huolto ohjelman mukaisia tarkistuksia sekä pienempiä huoltotöitä. Polttoon toimitettavasta kaasusta seurataan jatkuvatoimisesti metaanin, hiilidioksidin ja hapen pitoisuuksia. Polton jälkeisten savukaasujen virtaus ja kosteuspitoisuus lasketaan prosessisuureiden avulla. Savukaasujen lämpötilaa mitataan jatkuvatoimisesti. Tarvittaessa ajoparametreja säädetään, jotta saavutetaan mahdollisimman täydelliset palamisolosuhteet ja siten pienemmät päästöt. Päästötarkkailu (vesi, ilma, melu, jätteet) Kaatopaikkakaasuvoimalaitoksen käyttöönoton jälkeen sen päästöt mitataan laitetoimittajan takuuarvojen vahvistamiseksi. Mitattavia päästökomponentteja ovat typen oksidit (NO X ), hiilivedyt (C X H Y, lähinnä metaania CH 4 ) ja hiilimonoksidi (CO). Savukaasuista ehdotetaan mitattavan edellä mainitut komponentit kolmen vuoden välein.
8 (25) Laitoksen vaikutusten tarkkailu Raportointi Kaatopaikkakaasuvoimalaitoksen vaikutusten tarkkailu, melumittaukset mukaan lukien, liitetään mahdollisuuksien mukaan osaksi Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ja sen lähiympäristöä koskevien ympäristölupamääräysten mukaista ympäristötarkkailua. Jätteenkäsittelykeskuksen aiheuttamat hajuhaitat ja hajujen leviäminen ympäristöön selvitetään vähintään kerran vuodessa. Alueen ilman hiukkaspitoisuuksia ja rikkiyhdisteiden määrää seurataan jatkuvatoimisesti. Jätteenkäsittelykeskuksen aiheuttamaa melua mitataan 4 5 kertaa vuodessa. Melumittauspiste 1 sijaitsee osoitteessa Laitamaantie 27 ja mittauspiste 2 osoitteessa Kolmperänkuja 10. Kolmas mittauspiste sijaitsee etelässä Råbackassa, jätteenkäsittelykeskusta lähimmän asuintalon kohdalla. Ämmässuon ja Kulmakorven alueen toimintojen vesistövaikutuksia seurataan alueen toimijoiden yhteistarkkailuna. Voimalaitoksen ympäristönsuojeluun liittyvistä asioista laaditaan vuosittain yhteenveto ympäristöluvan valvontaviranomaiselle. Häiriötilanteista, joista aiheutuu normaalia suurempia päästöjä, sekä niihin liittyvistä toimenpiteistä, ilmoitetaan ympäristönsuojeluviranomaisille välittömästi. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskiarviointi Metaanipitoinen kaasu aiheuttaa voimalaitoksella räjähdys ja tulipaloriskin. Riski, että kemikaaleja pääsisi normaalitoiminnassa tai onnettomuuden yhteydessä haitallisessa määrin maaperään tai vesistöön, on hakemuksen mukaan erittäin pieni. Toimet onnettomuuksien estämiseksi Voimalaitosrakennuksen runko on paloturvallista teräsbetonia ja laitos erotetaan erillisiksi paloalueiksi. Rakennukseen tulee pikapalopostit ja alkusammutuskalustoa. Laitosta varten laaditaan sammutussuunnitelma. Laitos varustetaan räjähdysvaarallisten tilojen turvallisuuteen liittyvän ATEX lainsäädännön edellyttämillä laitteistoilla ja laitokselle laaditaan räjähdyssuojausasiakirja. Turvatekniikan keskus tarkistaa laitoksen turvallisuuden ennen sen käyttöönottoa ja säännöllisesti käyttöönoton jälkeen. Moottori, voitelu ja jäteöljyt säilytetään kiinteissä säiliöissä, jotka sijaitsevat suoja altaissa. Häiriö ja vahinkotilanteisiin varaudutaan viemäröinnin, suoja altaiden ja hälytysautomatiikan avulla. Hälytyslaitteiden toimintakunto tarkastetaan säännöllisesti. Kemikaalien kuljetuksissa noudatetaan niitä koskevia turvallisuusohjeita ja määräyksiä. Raskas kuljetusliikenne ohjataan laitosalueella ja erityisesti purkauspaikoilla siten, että törmäysvaara on mahdollisimman pieni.
9 (25) Toimet onnettomuus ja häiriötilanteissa Mahdolliset tulipalon sammutusvedet johdetaan viereiseen jätteenkäsittelyalueen vesien tasausaltaaseen, josta ne johdetaan käsiteltäväksi jätevedenpuhdistamolle. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 28.2.2007 päivätyssä vastineessa sekä 8.8.2007, jolloin YTV on todennut myös kaasuturbiinin olevan mahdollinen tekniikkavaihtoehto. Lupahakemuksesta tiedottaminen Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut asian vireilletulosta kuuluttamalla lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan 1.8.2006 29.9.2006, Espoon kaupungin ilmoitustaululla 31.7.2006 29.9.2006 ja Kirkkonummen kunnan ilmoitustaululla 1.8.2006 29.9.2006 sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Länsiväylä ja Hufvudstadsbladet nimisissä sanomalehdissä. Hakemuksesta on erikseen annettu tieto tiedossa oleville asianosaisille. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Ympäristölupahakemusta koskeva tarkastus on suoritettu 10.1.2007. Tarkastusmuistio No YS 55/10.1.2007 on liitetty asiakirjoihin. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Espoon kaupungin ympäristölautakunnalta, Espoon kaupunginhallitukselta ja Kirkkonummen kunnan lupa ja valvontajaostolta. Espoon kaupungin ympäristölautakunta toteaa 20.9.2006 antamassaan lausunnossaan muun muassa seuraavaa: Hankkeen myönteiset ympäristövaikutukset ovat ilmeiset. Kaasuvoimalan käyttöönotto tehostaa kaatopaikkakaasun keräämistä ja näin osaltaan vähentää hajuhaittoja kaatopaikan ympäristössä. Kaatopaikkakaasun käyttö energiatuotannon raaka aineena myös osaltaan vähentää uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä sähkön tuotannossa. Koska lämpökeskuksessa ei lämpimänä vuodenaikana juurikaan tuoteta lämpöä, on suunniteltu ympärivuotinen sähköntuotanto parempi vaihtoehto. Melu lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ei saa ylittää 45 db(a) yöaikana. Melu on syytä kertaluonteisesti mitata uuden laitoksen käyttöönoton yhteydessä. Sen jälkeen melua voidaan seurata osana jätteenkäsittelykeskuksen melumittauksia. Syntyvät viat on korjattava nopeasti. Käyttöhäiriöistä ja poikkeuksellisista tilanteista on välittömästi ilmoitettava myös kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Laitoksen toimintaa koskevat tiedot, samoin kuin tiedot päästö ja melumittauksista sekä
10 (25) muut mahdolliset selvitykset, on toimitettava vuosittain myös kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ympäristölautakunta toistaa vaatimuksensa YTV:lle ja alueen muille toimijoille Ämmässuon alueen ympäristövaikutusten kokonaisraportoinnista. Espoon kaupunginhallitus on antanut Espoon ympäristölautakunnan lausunnon kanssa samansisältöisen lausunnon 29.9.2006. Muistutukset Kirkkonummen ympäristöyhdistys ry, Kolmperän asukasyhdistys ry, Nuuksion omakotiyhdistys ry, Espoonkartanon omakotiyhdistys ry, Espoon ympäristöyhdistys ry, Pohjois Kirkkonummi yhdistys ry ja A.A. esittävät 29.9.2006 päivätyssä muistutuksessaan, että kaasuvoimalaitos on sinänsä parempi vaihtoehto kuin polttaa kaasut soihdussa. Ämmässuon alueen asukkaille olisi kuitenkin paras vaihtoehto johtaa kaasut jonnekin jo olemassa olevaan laitokseen, jotta jatkuva kierre paisuttaa Ämmässuon jätteenkäsittelyalueen eri toimintoja pysähtyisi. Laitos ei saa aiheuttaa Ämmässuon alueeseen ja sen asukkaisiin kohdistuvia haitallisia päästöjä. Palokaasut on suodatettava parhainta mahdollista tekniikkaa käyttäen. Laitoksen äärieristys ja äänien vaimennus on kustannuksien lisääntymisestä huolimatta aikaansaatava sellaiseksi, että lisää melua alueelle ei synny. Etenkin iltaisin ja öisin sekä viikonloppuisin on melun ehkäisyyn kiinnitettävä huomiota. On huomioitava myös mahdollisten erityisten sääolojen, kuten inversiotilanteiden, aiheuttama melun kaukokulkeuma. Kaasuvoimalaitoshanketta ei saa kytkeä osaksi jotain toista hanketta, kuten jätteenpolttolaitosta. Mikäli kaasuvoimalaitoshanke toteutuu, olisi kohtuullista harkita siitä saatujen energiahyötyjen ohjaamista "nimellistä korvausta vastaan" suoraan Ämmässuon olemassa olevan lähiasutuksen käyttöön hyvityksenä jo yli kahden vuosikymmenen ajan kestäneiden kohtuuttomien haittojen ja häiriöiden sietämisestä. M.S. toteaa 29.9.2006 päivätyssä muistutuksessaan vastustavansa hanketta nykymuodossaan, koska se johtaa Ämmässuon jätteenkäsittelyalueen pinta alan laajenemiseen ja todennäköisesti aiheuttaa jatkuvaa ja häiritsevää melua. Laitos tuottaa runsaasti pakokaasuja, joiden puhdistus tulisi hoitaa paremmin kuin minimimääräykset täyttäen. Laitos tulisi sijoittaa Ämmässuon alueen Turuntien puoleiseen osaan, jolloin jätteenläjitysalue toimisi meluesteenä asutuksen suuntaan eikä jätteenkäsittelyalueen pinta ala enää kasvaisi. Äänieristyksissä on otettava huomioon matalataajuisen melun eteneminen pahimmissakin oloissa. Laitosta ei saa käyttää verukkeena tai syynä sijoittaa jätteenpolttolaitos alueelle. Ämmässuon alueen eri toimintojen yhteisvaikutuksista on tehtävä ympäristöarviointi. Mikäli voimala rakennetaan, on savukaasut puhdistettava niin hyvin kuin se on teknisesti mahdollista.
11 (25) Hakijan kuuleminen ja vastine Luvan hakijalle on 10.1.2007 päivätyllä kirjeellä No YS 56 varattu tilaisuus esittää vastineensa annetuista lausunnoista. YTV toteaa 28.2.2007 päivätyssä vastineessaan muun muassa seuraavaa: Ämmässuon Kulmakorven alueen toimintojen ympäristövaikutusten kokonaisarviointi on tehty vuonna 2002. Arvioinnissa on ollut mukana kaatopaikkakaasua käyttävä kaasumoottorivoimalaitos. Alueen toimintojen vesistövaikutuksia tarkkaillaan yhteistarkkailuohjelman mukaisesti ja tulokset raportoidaan kaikkien toimijoiden osalta yhdessä raportissa. Muiden ympäristövaikutusten seuranta ja raportointi perustuu kunkin toimijan ympäristölupien velvoitteisiin. Näiltä osin yhteinen raportointi ei ole perusteltua. Sen sijaan on kannatettavaa, että YTV:n jätteenkäsittelykeskuksen eri toimintojen ympäristöluvissa ympäristövaikutusten tarkkailu ja raportointi yhdistetään koko käsittelykeskuksen tarkkailuihin ja raportointiin. Esimerkiksi voimalaitoksen melutarkkailu toteutetaan koko käsittelykeskuksen meluntarkkailuohjelman puitteissa ja raportoidaan käsittelykeskuksen raportoinnissa. Tällä hetkellä käsittelykeskuksen toiminnoista ja ympäristövaikutuksista tehdään puolivuotis sekä vuosiraportit sekä vesien yhteistarkkailusta neljä väliraporttia ja vuosiraportti. Kaasun johtaminen olemassa olevaan laitokseen, liittyminen jätevoimalahankkeeseen sekä kaatopaikkakaasuvoimalaitoksen energian myynti eivät liity nyt käsiteltävänä olevaan ympäristölupa asiaan. Lupahakemuksessa esitetty sijaintipaikka on tarkoin harkittu maankäytöllisistä, toiminnallisista sekä ympäristöllisistä näkökulmista. Sijoittaminen jätteenkäsittelykeskuksen Turuntien puoleiseen osaan toisi laitoksen samalla lähelle Kolmperän ja Laitamaan asuinalueita. Muilta osin muistutuksia YTV viittaa lupahakemuksessa esittämiinsä tietoihin. VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu Uudenmaan ympäristökeskus myöntää Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan moottoreista tai turbiineista tai niiden yhdistelmästä koostuvan kaatopaikkakaasuvoimalaitoksen (polttoaineteho yhteensä korkeintaan 49 MW) ja siihen mahdollisesti asennettavan lisäpolttimen edellä esitetyn mukaiselle toiminnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan seuraavin lupamääräyksin: Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt näkökohdat on otettu huomioon tämän lupapäätöksen määräyksissä ja perusteluissa.
12 (25) Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Syntyvän lämpöenergian hyödyntäminen (YSL 43 ) 1. Voimalaitoksen mahdolliseen pakokaasukattilaan saa asentaa kaatopaikkakaasua käyttävän lisäpolttimen, jonka polttoaineteho on alle 50 MW. Lisäpolttimen polttoaineteho on ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ennen polttimen käyttöönottoa. Voimalaitoksessa syntyvä lämpöenergia on hyödynnettävä niin tehokkaasti, kuin se on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Toimenpideaikataululla varustettu suunnitelma lämpöenergian hyödyntämisestä on esitettävä Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille ennen voimalaitoksen käyttöönottoa. Päästöt vesiin ja viemäreihin (YSL 43 ) 2. Voimalaitoksessa syntyvät jätevedet, mukaan lukien kaatopaikkakaasun kosteuden poistossa syntyneet jätevedet, on johdettava jätteenkäsittelykeskuksen tasausaltaisiin ja edelleen Espoon kaupungin viemäriin. 3. Teknisten tilojen lattiavedet on johdettava tasausaltaisiin öljynerotuksen kautta. Öljynerottimet on varustettava hälyttävillä öljynilmaisimilla ja hälytysjärjestelmien toimivuus on testattava vähintään kerran vuodessa. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä käyttämiensä kemikaalien haittavaikutuksista. Jätevedenpuhdistamolle johtavaan viemäriin ei saa johtaa jätevesiä siten, että siitä aiheutuu vauriota viemäriverkolle, haittaa puhdistamon toiminnalle tai puhdistamolietteen hyötykäytölle. Luvan saaja on vastuussa jäteveden johtamisesta mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, haitasta tai muusta edunmenetyksestä. Päästöt ilmaan (YSL 43, VNA 766/2000) 4. Voimalaitoksen savukaasut on johdettava maanpinnasta vähintään 30 metriä korkeiden piippujen kautta ulkoilmaan. 5. Kaasumoottorin kampikammioon kulkeutuvat savukaasut on kierrätettävä takaisin moottorin palamisilman syöttöön tai muulla keinoin puhdistettava palamattomista hiilivedyistä. 6. Voimalaitoksen savukaasujen hiilimonoksidipitoisuus saa olla savupiipuissa enintään 60 mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua muunnettuna 15 %:n happipitoisuuteen. Hiilimonoksidin päästöraja arvoa katsotaan jatkuvassa mittauksessa noudatetun, jos yhdenkään kalenterikuukauden keskiarvo ei ylitä raja arvoa.
13 (25) Moottoreiden tai turbiinien käynnistys ja alasajojaksoja eikä häiriötilanteita oteta huomioon päästöraja arvojen noudattamisen tarkasteluissa. Melu ja tärinä (YSL 43, NaapL 17, VNp 993/1992) 7. Voimalaitoksen toiminta ei saa vaikuttaa alueen toiminnoista aiheutuvaan kokonaismeluun niin, että se ylittäisi lähimmissä melulle altistuvissa kohteissa päivällä klo 7 22 ekvivalenttimelutason L Aeq 55 db tai yöllä klo 22 7 ekvivalenttimelutason L Aeq 50 db. Kemikaalien varastointi ja käsittely (YSL 43 ) 8. Kemikaalit on varastoitava kullekin kemikaalityypille tarkoitetussa ja asianmukaisesti merkityssä astiassa laitoksen sisällä tai erillisessä lukittavassa varastossa. Varastointitilan lattia on pinnoitettava varastoitavia kemikaaleja kestävällä pinnoitteella. Nestemäisten kemikaalien astiat on lisäksi sijoitettava suoja altaisiin tai reunakorokkein varustettuun tilaan siten, että suoja altaan tai reunakorokkein varustetun tilan tilavuus vastaa suurimman astian tilavuutta. Varastointitilassa ei saa olla viemäreihin yhteydessä olevia lattiakaivoja. Kemikaalien varastointiin, käsittelyyn ja vuotojen tarkkailuun käytettävien rakenteiden ja laitteiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti ja tarvittaessa on ryhdyttävä viipymättä korjaustoimenpiteisiin. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen (YSL 43, JL 6, VNp 659/1996, VNp 101/1997, YMA 1129/2001) 9. Voimalaitoksen toiminnasta muodostuvat jätteet on lajiteltava syntypaikoillaan ja säilytettävä lajiteltuina toisistaan erillään siten, että niistä ei aiheudu roskaantumis tai muuta haittaa ympäristölle. Toiminnassa on pyrittävä siihen, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän. Hyötykäyttöön kelpaavat jätejakeet on ensisijaisesti toimitettava kohteeseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti kohteeseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä energia. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet voidaan toimittaa luokituksensa mukaiselle kaatopaikalle tai laitokseen, jolla on ympäristölupa kyseisten jätteiden käsittelyyn. Tavanomaisesta yhdyskuntajätteestä poikkeavan kaatopaikalle toimitettavan jätteen kaatopaikkakelpoisuus on selvitettävä valtioneuvoston kaatopaikoista antaman päätöksen (861/1997) mukaisella perusmäärittelyllä ja sen jälkeen säännöllisesti syntyvän samanlaatuisen jätteen laatu ja kaatopaikkakelpoisuus on varmistettava vähintään kerran vuodessa tehtävin vastaavuustestauksin (laadunvalvontatutkimukset). Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain alueellisen ympäristökeskuksen päätöksellä jätetiedostoon hyväksytylle toiminnanharjoittajalle.
14 (25) 10. Laitoksella syntyvät ongelmajätteet on toimitettava säännöllisesti, mutta kuitenkin vähintään kerran vuodessa, hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa kyseisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Ongelmajätteet on pidettävä erillään muista jätteistä. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen ongelmajätteen käsittely. Ongelmajätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot ongelmajätteistä. Siirtoasiakirjan on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaanottajalle. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet (YSL 43, 64 a, YSA 30 ) 11. Mikäli prosessilaitteisiin tulee vikoja tai toimintahäiriöitä, jotka lisäävät päästöjen määrää tai muuttavat päästöjen laatua haitallisemmaksi, on laitteet saatettava normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se teknisesti on mahdollista. Yli 12 tuntia kestävistä häiriötilanteista on ilmoitettava viivytyksettä Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Muissa häiriötilanteissa tai poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään ja laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, viemäriin, vesistöön tai maaperään, on viivytyksettä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava viivytyksettä Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Merkittävistä polttoaine tai kemikaalivuodoista on välittömästi ilmoitettava pelastuslaitokselle. Jätevesiviemäriin joutuvista poikkeuksellisista päästöistä on välittömästi ilmoitettava vesihuoltolaitokselle. 12. Vahinko ja onnettomuustilanteiden varalle on alueella oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia ja muuta tarvittavaa öljyntorjuntakalustoa helposti saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Toiminnan lopettamiseen liittyvät määräykset (YSL 43, 90 ) 13. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista.
15 (25) Tarkkailu ja raportointimääräykset Tarkkailu (YSL 43, 46, 108, NaapL 17 ) 14. Voimalaitoksen käyttötarkkailu on suoritettava sivulla 7 esitetyllä tavalla tarkennettuna siten, että savukaasujen hiilimonoksidipitoisuutta (CO) on seurattava jatkuvatoimisesti savupiippukohtaisesti. 15. Savukaasuista on laitoksen kolmen ensimmäisen toimintavuoden ajan mitattava vuosittain savupiippukohtaisesti typen oksidien (typpidioksidina NO 2 ) ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) kokonaispitoisuus ja päästö. Tämän jälkeen edellä mainitut mittaukset on toistettava joka kolmas vuosi. Voimalaitoksen käyttöönoton yhteydessä on VOC päästöistä kertaluonteisesti ja savupiippukohtaisesti selvitettävä erikseen metaanin (CH 4 ) ja muiden haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (NMVOC) osuudet kokonaispäästömäärästä. 16. Määräaikaisissa mittauksissa mittaustilanteiden on vastattava mahdollisimman hyvin normaalia käyttötilannetta. Mittausraportissa on esitettävä tiedot laitoksen ajotilanteesta ja polttoaineen laadusta sekä mittaustulokset yksikössä mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua muutettuna 15 %:n happipitoisuuteen. Lisäksi mittausraportissa on esitettävä mittaustulokset yksikössä kg/h ja t/a sekä arvio tulosten luotettavuudesta. Mittausraportti on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille kahden kuukauden kuluessa mittausten suorittamisesta. 17. Laitoksen toiminnasta etelän suuntaan aiheutuva ekvivalenttimelutaso eniten melulle altistuvassa kohteessa on mitattava kertaluonteisesti yöaikaan kolmen kuukauden kuluessa laitoksen käyttöönotosta. Mittaukset on suoritettava riippumattoman asiantuntijan toimesta. Mittaustulokset ja mittausraportti on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille kahden kuukauden kuluessa mittausten suorittamisesta. Muilta osin voimalaitoksen melua on seurattava osana Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen meluseurantaa. Uudenmaan ympäristökeskus antaa tarvittaessa tehtyjen mittausten perusteella lisämääräyksen voimalaitoksen melun vähentämisvaatimuksista ja melutason uusintamittauksista. 18. Jatkuvatoimiset hiilimonoksidimittarit on kalibroitava säännöllisesti. Hiilimonoksidimittareiden luotettavuus on tarkastettava vertailumittauksin lupamääräyksessä 15. mainittujen määräaikaisten savukaasumittausten yhteydessä.
16 (25) Mittaukset, näytteenotto ja analysointi on suoritettava standardien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti. Tarkkailuohjelmia voidaan tarvittaessa muuttaa Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla, mikäli tarkkailutulokset tai muu perusteltu syy antaa aihetta. Raportointi ja kirjanpito (YSL 46, JL 51, 52 ) 19. Tieto voimalaitokseen valittavasta tekniikasta on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille ennen laitoksen käyttöönottoa. Mikäli tekniikaksi valitaan kaasumoottorit, on samassa yhteydessä esitettävä se, miten lupamääräyksen 5. mukainen kampikammioon kulkeutuvien savukaasujen käsittely toteutetaan. 20. Toiminnanharjoittajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille edellistä vuotta koskeva raportti, josta käyvät ilmi muun muassa seuraavat voimalaitosta koskevat tiedot: käyntiajat kuukausittain (h/kk) sähkön ja lämmön tuotanto (GWh/kk) polttoaineen kulutustiedot (m 3 /a) sekä sisään syötetty energian vuosittainen kokonaismäärä polttoaineen laatutiedot yhteenveto suoritetuista päästöjen mittauksista laskennalliset vuosipäästöt (typen oksidit, häkä, metaani, muiden haihtuvien orgaanisten yhdisteiden NMVOC kokonaismäärä ja bioperäinen hiilidioksidi) sekä niiden laskentaperusteet päästöjen vertailu lupamääräyksiin ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika ja päästö), niistä aiheutuneet seuraamukset ja toimenpiteet, joihin tapahtuman vuoksi on ryhdytty tiedot (laatu, määrä, käsittelytapa, toimituspaikka) muodostuneista jätteistä ja ongelmajätteistä sekä toimintavuoden lopussa varastossa olleet määrät jätteiden hyötykäyttö (laatu, määrät ja toimituspaikat) tiedot vuoden aikana toteutuneista tai suunnitteilla olevista päästöjen määrään tai laatuun vaikuttaneista muutoksista. Raportointi on soveltuvin osin tehtävä sähköisesti sähköisen palvelun tuottajan välityksellä. Voimalaitoksen toiminnasta ja sen valvonnasta sekä toimintaan liittyvistä ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä on pidettävä käyttöpäiväkirjaa. Siihen on kirjattava edellä esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito koskee päästö ja vaikutustarkkailumittauksia, näytteidenottoa ja
17 (25) analysointia, mittalaitteiden laadunvarmennusta ja kalibrointeja sekä myös öljynerotuksen tarkkailua ja tyhjennyksiä. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että asetetut lupamääräykset huomioon ottaen laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Yleiset perustelut Lupamääräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja arvoja sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen. Kaatopaikalla syntyvän metaanin poltto vähentää merkittävästi kaatopaikan kasvihuonekaasupäästöjä. Toisin kuin soihtupoltossa, poltettaessa kaasu moottorissa tai turbiinissa saadaan tuotettua sähköenergiaa ja hyödyntämiskelpoista lämpöenergiaa. Päästöjä ilmaan rajoitetaan ja laitoksen päästöt mitataan säännöllisesti. Meluntorjuntaan kiinnitetään huomiota jo suunnitteluvaiheessa ja laitoksen melutaso mitataan käyttöönoton jälkeen. Prosessissa syntyvät jätemäärät ovat pieniä ja niistä huolehditaan asianmukaisesti. Jätevedet johdetaan alueen jätevesiviemäriin. Toimittaessa annettujen lupamääräysten mukaisesti voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa.
18 (25) Ympäristönsuojelulain (86/2000) 101 :n mukaan lupaviranomainen voi perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, luvan hakijan pyynnöstä lupapäätöksessä määrätä, että toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen. Hakijan on asetettava hyväksyttävä vakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalle. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että kaatopaikkakaasun hyödyntämisen varmistaminen on perusteltu syy toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta. Laitos rakennetaan jätehuoltoalueelle. Toiminnan aloittaminen ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Ympäristönsuojelulain 101 :n mukaan vaatimus vakuuden asettamisesta ei koske valtiota tai sen laitosta eikä kuntaa tai kuntayhtymää. YTV on Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien lakisääteinen yhteistyöelin, joten ympäristönsuojelulain 101 :n mukaista vakuutta ei ole tarpeen asettaa. Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Voimalaitoksen sijoitusalueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Yleiskaavassa alue on merkitty kaatopaikka alueeksi. Espoon kaupunginvaltuuston asemakaavapäätöksessä, josta on valitettu, alue on jätteenkäsittelyaluetta. Asemakaavapäätöksen mukaan alueelle rakennettavissa jätehuoltoa palvelevissa rakennuksissa ja laitoksissa on käytettävä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että Ämmässuon kaatopaikalla syntyvää kaatopaikkakaasua polttavan voimalaitoksen toiminta on yleiskaavan ja kaupunginvaltuuston hyväksymän asemakaavan mukaista. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä ja niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä, toimista häiriö ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä, ja muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n mukaan ympäristölupa on oltava voimalaitoksella, kattilalaitoksella tai muulla laitoksella, jonka polttoaineteho on yli 5 megawattia tai jossa käytettävän polttoaineen energiamäärä on vuodessa vähintään 54 terajoulea. Mahdollisuus pakokaasulämmön talteenottokattilaan asennettavalle lisäpolttimelle on annettu lämpöenergian hyötykäytön helpottamiseksi. Normaalissa polttimessa kaatopaikkakaasu palaa puhtaasti, eikä lisäpolttimen voida arvioida aiheuttavan merkittävää haittaa ympäristölle. Mikäli ylimääräistä kaatopaikkakaasua ei polteta lisäpolttimessa, se poltetaan todennäköisesti viereisissä soihduissa, jolloin alueen päästöt ovat samaa luokkaa, mutta syntyvää lämpöenergiaa ei voida hyödyntää. Valtioneuvosto on antanut asetuksen 1017/2002 polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin polttolaitosten ja kaasuturbiinien päästöjen rajoittamisesta (LCP asetus). Ämmässuon kaatopaikkakaasuvoimalaitoksen
19 (25) kokonaispolttoaineteho on korkeintaan 49 MW, eikä siihen sovelleta kyseistä asetusta. Voimalaitokseen voidaan asentaa pakokaasukattila ja siihen lisäpoltin. Mikäli lisäpolttimen polttoaineteho on alle 50 MW, eivät voimalaitos ja lisäpoltin muodosta LCP asetuksen 4 :n mukaista yli 50 MW:n polttolaitoskokonaisuutta, eikä laitokseen edelleenkään sovelleta LCP asetusta. LCP asetusta ei sen 2 :n 2 momentin kohdan 12 mukaan sovelleta laitoksiin, jotka toimivat kaasukäyttöisillä moottoreilla. LCP asetuksen 4 :n mukaista polttolaitoskokonaisuustulkintaa ei voida soveltaa kaasuturbiineihin, sillä asetuksen 3 :n kohdan 6 perusteella polttolaitoksella ei tarkoiteta kaasuturbiinia. Mikäli lisäpolttimen polttoaineteho on yksinään vähintään 50 MW, sovelletaan lisäpolttimeen valtioneuvoston asetusta 1017/2002. Tässä tapauksessa lisäpolttimen asentaminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Ympäristönsuojelulain 43 :n 3 momentin mukaan lupamääräyksissä on tarpeen ottaa huomioon energian käytön tehokkuus. Voimalaitoksen toiminnassa syntyy suuri määrä lämpöenergiaa. Voimalaitoksen arvioitu käyttöikä on pitkä, hakemuksen mukaan noin 30 vuotta, joten voimalaitoksessa syntyvä lämpöenergia on syytä hyödyntää. (Määräys 1.) Määräykset syntyvien jätevesien johtamisesta viemäriin ja mahdollisesti öljyä sisältävien vesien johtamisesta öljynerotuksen kautta on annettu ympäristön suojelemiseksi. Happoja, emäksiä, öljyjä tai muita vaarallisia aineita sisältävien jätevesien johtaminen viemäriin ilman asianmukaista esikäsittelyä saattaa haitata vesien hyötykäyttöä jätteenkäsittelyalueella, aiheuttaa vaurioita viemäriverkolle tai haittaa puhdistamon toiminnalle tai puhdistamolietteen hyötykäytölle. (Määräykset 2. ja 3.) Riittävän laimenemisen varmistamiseksi laitoksen savukaasut on syytä johtaa riittävän korkean savupiipun kautta. Alueella olevien kaatopaikkakaasujen soihtupolttimien piippujen korkeus on noin 9 metriä. Soihtupoltolla ei ole havaittu olevan erityisiä haitallisia vaikutuksia alueen ilmanlaatuun. Edellä mainittu ja voimalaitoksen sijaintipaikka huomioon ottaen Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että savupiippujen korkeudeksi esitetty 30 metriä on riittävä. (Määräys 4.) Scottish Environment Protection Agency on tuottanut julkaisun Guidance on gas treatment technologies for landfill gas engines. Julkaisussa todetaan, että kaasumoottorin kampikammion tuuletusilman määrä on pieni, mutta se sisältää korkeita pitoisuuksia palamattomia yhdisteitä. Ilman käsittelyä kampikammion tuuletusilma voi aiheuttaa jopa 30 % moottorin kokonaishiilivetypäästöistä. Päästöjen vähentämiseksi tuuletusilma on syytä ohjata takaisin polttoon tai käsitellä muuten vastaavasti. (Määräys 5.) Vaikka kaasumoottoreiden sähköntuotannon hyötysuhde on jonkin verran parempi kuin kaasuturbiinien, ovat kaasumoottoreiden ominaispäästöt tuotettua sähkömäärää kohden huomattavasti kaasuturbiinien ominaispäästöjä korkeampia. Seuraavassa taulukossa on esitetty hakemuk
20 (25) sen mukaiset sähköntuotanto ja päästötiedot sekä niiden perusteella lasketut ominaispäästöt eri tekniikoille: Kaasumoottorivoimalaitos Kaasuturbiinivoimalaitos Sähköntuotanto 175 GWh 136 GWh Typen oksidit 80 110 t 0,457 0,629 t/gwh 3 t 0,022 t/gwh Hiilimonoksidi 440 t 2,514 t/gwh 4 t 0,029 t/gwh Hiilivedyt 220 t 1,257 t/gwh 2 t 0,015 t/gwh Epätäydellisestä palamisesta kertovien hiilimonoksidi ja hiilivetypäästöjen nähdään olevan suhteellisesti erityisen korkeita moottoreilla verrattuna turbiineihin. Osa savukaasujen hiilivedyistä on kokonaan palamatta jäänyttä metaania. Ottaen huomioon edellä esitetty, voimalaitoksen sijainti sekä erityisesti voimalaitoksessa poltettavan kaatopaikkakaasun ja siten myös savukaasujen suuri määrä, on palamisen puhtaudesta syytä varmistua rajoittamalla laitoksen hiilimonoksidipäästöjä. Hiilimonoksidille asetettu päästöraja arvo rajoittaa käytännössä myös laitoksen hiilivetypäästöjä. Typen oksideille ei ole tässä vaiheessa katsottu tarpeelliseksi antaa päästöraja arvoa. Laitoksen typen oksidien päästöjä seurataan kuitenkin säännöllisten savukaasumittausten avulla. Suomen lainsäädännössä ei ole asetettu päästöraja arvoja suunnitellun kokoisille kaatopaikkakaasumoottoreille tai turbiineille, eikä vastaavia laitoksia ole tiettävästi käytössä Suomessa. EIPPCB:n (European Integrated Pollution Prevention and Control Bureau) julkaiseman suurten voimalaitosten parhaan käyttökelpoisen tekniikan referenssidokumentin mukaan uusien kaasumoottoreiden BAT päästötaso laskettuna 15 %:n happipitoisuudessa on hiilimonoksidille 30 100 mg/m 3 (n). Biokaasua poltettaessa päästötaso voi olla tätä korkeampi. Kaasuturbiinien BATpäästötaso hiilimonoksidille on 5 100 mg/m 3 (n). Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että asetettu hiilimonoksidin päästöraja arvo on tarpeen toiminnasta aiheutuvien ympäristö ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. (Määräys 6.) Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (VNp 993/1992) on asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A painotetun ekvivalenttitason (L Aeq ) päiväohjearvoa (klo 7 22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22 7) 50 db. Kaatopaikkakaasuvoimalaitoksen toiminnasta aiheutuvia päivä ja yöaikaisia melutasoja on rajoitettu kyseisen valtioneuvoston päätöksen ohjeiden mukaisesti. Voimalaitoksen läheisyydessä ei ole sellaisia uusia alueita, jotka edellyttäisivät yöaikaista melutasoa 45 db. Melun mahdolliset kaukokulkeumatilanteet ovat poikkeuksellisia tilanteita, eikä niistä ole syytä antaa erillisiä määräyksiä. Laitoksen aiheuttamaa melutasoa seurataan. (Määräys 7.) Määräykset kemikaalien varastoinnista ja käsittelystä on annettu maaperän sekä pinta ja pohjavesien suojelemiseksi. Säännöllinen laitteiden ja rakenteiden toiminnan tarkkailu vuotojen havaitsemiseksi on tarpeen.
21 (25) Erityisen tärkeää on seurata turvallisuuden kannalta oleellisten suojausten kuntotasoa, jotta voidaan ajoissa havaita esimerkiksi alkavat ongelmat. Mikäli rakenteiden tai laitteiden toimintakunnon havaitaan heikentyneen, on asiaan edellytetty puututtavaksi pikaisesti. Myös kemikaalien säilytys ja käsittelytilojen, säiliöiden ja putkistojen sekä hälyttimien ja ilmaisimien toimivuutta on syytä seurata säännöllisesti. (Määräykset 3. ja 8.) Laitoksen toiminnasta muodostuu jätteitä, jotka varastoidaan jätejakeittain erillisiin varastopaikkoihin jätteen keräilyä ja kuljetusta varten. Jätelain 6 :n mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa kuin se on muun muassa jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. Laitoksen toiminnasta muodostuvien jätteiden lajittelu ja varastointi jätejakeittain mahdollistaa jätteen sisältämän aineen hyötykäytön. Kaatopaikalle saa toimittaa vain jätettä, jonka kaatopaikkakelpoisuus tunnetaan. Toiminnanharjoittaja vastaa uuden ominaisuuksiltaan tuntemattoman jätelajin kaatopaikkakelpoisuuden selvittämisestä ja sen kustannuksista. Valtioneuvoston päätöksessä (861/1997) kaatopaikoista sekä valtioneuvoston asetuksessa (202/2006) em. päätöksen muuttamisesta määritellään menettelyt ja perusteet jätteen hyväksymisestä kaatopaikalle. Valtioneuvoston päätöksen liitteessä on yksilöity menettelyt jätteen kaatopaikkakelpoisuuden arviointia varten. Menettely on kolmivaiheinen ja siihen kuuluvat perusmäärittely, vastaavuustestaus ja jätteen tarkastus kaatopaikalla. Jätelain 6 :n mukaan jätehuolto on järjestettävä siten, ettei jätteistä tai jätehuollosta aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Erilaatuisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin tai aineisiin paitsi, jos se on jätteiden hyödyntämisen tai käsittelyn kannalta välttämätöntä ja se voidaan tehdä aiheuttamatta terveydelle tai ympäristölle vaaraa tai haittaa. Jäteasetuksen 6 :n mukaan ongelmajätteen pakkaukseen on merkittävä jätteen ja jätteen haltijan nimi sekä turvallisuuden ja jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeelliset tiedot ja varoitukset. Jätelain 3 :n mukaan ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätelain 6 :n nojalla ongelmajätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että ongelmajätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Valtioneuvoston päätöksen öljyjätehuollosta (VNp 101/1997) 2 :n mukaan öljyjäte on pyrittävä hyödyntämään ensisijaisesti uudistamalla ja toissijaisesti energiana. Valtioneuvoston päätöksessä ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (VNp 659/1996) on annettu ongelmajätteiden siirtoa varten laadittavaa siirtoasiakirjaa koskevat määräykset. Siirtoasiakirjamenettelyn avulla voidaan seurata ongelmajätteen kulkua