PORVOO BORGÅ Porvoon kaupunkistrategia 2013 2017 1
2
SISÄLTÖ 1 Strategia rakennettiin yhdessä... 5 2 Toimintaympäristö muuttuu voimakkaasti... 7 Taloustilanne pysyy vaikeana...7 Kaupunkia kehitetään jatkossa vähenevillä resursseilla...7 Kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy...7 Vahva peruskunta uudistusten pohjaksi...7 3 Kaupungin perustehtävä ja visio... 8 4 Kaupungin talouden tervehdyttäminen jatkuu... 11 Velkataakka on edelleen suuri...11 Verotulojen kasvu hidastuu...11 Valtionosuudet vähenevät jatkossakin...11 Pidämme verotuksen kilpailukykyisellä tasolla...11 Toteutamme toimivan ja kustannustehokkaan palveluverkon..12 Otamme uutta velkaa harkiten...12 5 Asukkaiden hyvinvointierot kaventuvat...15 Kohdennamme palveluita syrjäytymisvaarassa oleville asukasryhmille...15 Ehkäisemme nuorten syrjäytymistä...15 Tuemme lapsiperheitä elämän taitekohdissa...15 Edistämme ikäihmisten kotona asumisen mahdollisuuksia...17 Panostamme kulttuuriin...17 6 Asukkaiden osallistumismahdollisuudet lisääntyvät.19 Kannustamme nuoria osallistumaan ja äänestämään...19 Kehitämme palveluita yhdessä asukkaiden kanssa...19 Luomme toimintaedellytyksiä kolmannelle sektorille....19 7 Kilpailukykyinen ja kestävä kaupunki... 21 Kaupungin väkiluku kasvaa selkeästi...21 Edistämme elinkeinoelämän kilpailukykyä...21 Tiivistämme kaupunkirakennetta...21 Vähennämme kasvihuonepäästöjä ja pyrimme vesistöjen hyvään tilaan...23 3
SISÄLTÖ 4
STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ Kaupunkistrategia kertoo, kuinka Porvoon kaupunkia aiotaan kehittää kuluvan valtuustokauden aikana. Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Se auttaa keskittämään rajallisia voimavaroja kaikkein tärkeimpiin ja kiireisimpiin kehittämiskohteisiin. Kaupunkistrategia on voimassa vuosina 2013 2017. Porvoon kaupunkistrategia kiteytyy neljään strategiseen päämäärään: talouden tervehdyttämiseen, asukkaiden hyvinvointierojen kaventamiseen, osallistumismahdollisuuksien lisäämiseen sekä kaupungin kilpailukyvyn ja kestävän kehityksen varmistamiseen. Strategisten päämäärien avulla halutaan edistää asukkaiden, yritysten ja ympäristön hyvinvointia.tämä on mahdollista, jos kaupungin talouden tervehdyttäminen jatkuu valtuustokauden aikana. Kestävä talous luo pohjan kaupungin asukkaiden hyvinvointipalvelujen säilyttämiselle ja kehittämiselle. Strategisten päämäärien toteutumista seurataan indikaattorien eli tunnuslukujen avulla. Indikaattorit on lueteltu kunkin strategista päämäärää kuvaavan luvun lopussa. Strategia on perusta koko kaupunkikonsernin johtamiselle. Kaupungin, sen liikelaitosten ja yhtiöiden luottamushenkilöiden, johtoryhmien, esimiesten, henkilöstön ja projektien tulee tukea toiminnallaan strategian toteuttamista. Kaupunkikonsernin ohjaamista tehostetaan valtuustokaudella huomattavasti. Näin varmistetaan, että niin kaupungin omien yksiköiden, liikelaitosten, yhtiöiden kuin kuntayhtymienkin toiminta tukee Porvoon kaupungin strategisten päämäärien toteuttamista. Kaupunkistrategian toteuttamista täsmennetään valtuuston vuosittain hyväksymässä talousarviossa sekä strategisissa kehittämisohjelmissa, jotka laaditaan tai päivitetään strategian hyväksymisen jälkeen. Kaupunkistrategia vastaa myös keskeisiin palvelustrategisiin kysymyksiin, ja ohjelmat täydentävät osaltaan kokonaisuutta. Strategian toteuttamisessa tarvitaan kaikkia porvoolaisia. Strategiaa valmisteltiin yhdessä asukkaiden, yrittäjien ja muiden sidosryhmien kanssa vaikuttajaraatien kokoontumisissa sekä tulevaisuuskyselyn avulla. Keskeisessä roolissa ovat olleet valtuuston ja kaupunginhallituksen työpajat ja seminaarit sekä asiantuntijoiden työryhmät. Kaupunkistrategia hyväksyttiin Porvoon kaupunginvaltuustossa 30.10.2013. 5
MINKÄLAINEN ON UNELMIESI PORVOO 2017? Porvoo tunnetaan asukkaista jotka ovat ylpeitä kaupunkinsa historiasta, kauneudesta ja tunnelmallisuudesta - esittelevät sitä ylpeänä vierailijoille. Porvoolaiset käyttävät ahkerasti kaupunkinsa palveluita, tekevät ostoksensa Porvoossa, nauttivat vapaa-ajasta konserteissa, teattereissa, ravintoloissa ja ulkoillen. Porvoo tunnetaan vireänä ja uudistuskykyisenä kulttuurikaupunkina monipuolisen tarjontansa takia, oli sitten kyse kulttuuri-, viihde, ruoka- tai ulkoilu/liikunta. Kaupungin asukas Porvoon tulevaisuuskysely 2013 6
TOIMINTAYMPÄRISTÖ MUUTTUU VOIMAKKAASTI Taloustilanne pysyy vaikeana Kuntien ja kaupunkien toimintaedellytykset, tehtävät ja palvelut muuttuvat parhaillaan voimakkaasti. Kuntien talous on vaikeuksissa kaikkialla Suomessa. Väestön nopea ikääntyminen näkyy kaupungin verotulojen kasvun hidastumisena, mutta asukkaiden palvelutarve ja kaupungin menopaineet kuitenkin kasvavat. Myös Porvoon kaupungin taloustilanne on valtuustokauden alkaessa edelleen vaikea, vaikka kaupungin velan kasvu pystyttiin katkaisemaan edellisellä valtuustokaudella. Velkaa on edelleen merkittävästi enemmän kuin suomalaisilla kunnilla keskimäärin. Kaupunkia kehitetään jatkossa vähenevillä resursseilla Nopea muutos edellyttää tahtoa tehdä ratkaisuja, jotka muuttavat totuttuja toimintatapoja. Jostain vanhasta täytyy myös uskaltaa luopua, jotta kaupungin rajalliset voimavarat voidaan käyttää uudella, entistä vaikuttavammalla ja tuottavammalla tavalla. Kaupunkia on pystyttävä jatkossa kehittämään vähenevillä resursseilla. Tämä tarkoittaa tuloksellisuuden ja palveluiden tuotantotapojen kehittämistä. Tuottavuuden kehittämisessä on uusilla tietoteknisillä ratkaisuilla tärkeä merkitys. On myös arvioitava kriittisesti, mitä palveluita kaupunki voi tulevaisuudessa tarjota. Palveluiden tuotantotapa ei ole Porvoon kaupungille itseisarvo. Kaupungin omaa palvelutuotantoa täydennetään yritysten, yhdistysten ja muiden yhteistyökumppaneiden palveluilla. Palveluiden tuotantotapa päätetään tapauskohtaisesti palvelun laadun ja erityisesti tuotantotavan kustannustehokkuuden perusteella. Kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy Kaupungin henkilöstön eläköityminen kiihtyy valtuustokaudella, ja vuoteen 2017 mennessä noin 600 henkilöä saavuttaa eläkeiän. Osaavan työvoiman houkutteleminen ja rekrytoiminen luo haasteen, mutta antaa myös mahdollisuuden arvioida uudelleen tarvittavaa henkilöstöä ja osaamista. Tiukassa taloustilanteessa on pystyttävä lisäämään työn tuloksellisuutta sekä hallitsemaan henkilöstömenojen kasvua. Samalla kaupungin maine ja työnantajakuva nousevat keskeisiksi tekijöiksi kilpailussa osaavasta työvoimasta. Tuloksellisuus ja hyvä työnantajamaine lähtevät hyvinvoivasta työyhteisöstä, turvallisesta ja terveellisestä työympäristöstä, jossa henkilöstön osaaminen kohtaa työn vaatimukset. Keskeiseksi nousee johtamisen ja esimiestyön kehittäminen. Oikeudenmukainen henkilöstöjohtaminen ja avoin viestintä toimivat esimiestyön peruskivinä. Vahva peruskunta uudistusten pohjaksi Valtakunnallinen kunta- ja palvelurakenteiden muutos jatkuu. Palveluita tuotetaan entistä suuremmissa kokonaisuuksissa, jotta suomalaisilla olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet saada palveluita myös tulevaisuudessa. Uusi kuntarakennelaki, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen ja rahoitukseen liittyvät ratkaisut, kuntalain ja kuntien valtionosuuksia koskevan lainsäädännön uudistaminen sekä mahdollinen uusi metropolihallinto tulevat vaikuttamaan merkittävästi myös Porvoon kehittämismahdollisuuksiin ja talouteen kuluvalla valtuustokaudella. Näiden muutosten valmistelu on vielä kesken, eikä niiden vaikutuksia ei ole voitu täysin ennakoida strategiatyössä. Porvoo suhtautuu ennakkoluulottomasti rakenteellisiin muutoksiin ja edistää sellaisia ratkaisuja, joilla voidaan turvata kestävä talous sekä kaupungin asukkaiden hyvinvointi. Porvoon ja itäisen Uudenmaan alueen kasvu, elinvoima ja kilpailukyky tulee varmistaa, kun metropolialueen ja Uudenmaan ratkaisut muotoutuvat. Porvoon kaupunki varautuu laajempaan alueelliseen palvelutuotantovastuuseen vahvan peruskunnan mallin pohjalta. Muutostilanteissa arvioidaan kuntayhtymien ja muiden ylikunnallisten palvelutuotantotapojen tarkoituksenmukaisuus, ja palvelut kootaan pääsääntöisesti Porvoon kaupungin oman järjestämisvastuun alle. 7
KAUPUNGIN PERUSTEHTÄVÄ Kaupungin perustehtävä kertoo, miksi kaupunki on olemassa ja mikä on sen ydin tehtävä. Perustehtävä pohjautuu kuntalakiin. Strategiaa toteuttavat kaupungin luottamushenkilöt ja henkilöstö yhteistyössä asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen kanssa. Porvoon kaupunki edistää asukkaiden ja ympäristön hyvinvointia sekä yritysten kilpailukykyä alueellaan. Strategia kuvaa luottamushenkilöiden ja henkilöstön halua ja kykyä kantaa vastuuta kaupungin tulevaisuudesta. Strategia tuottaa tulevaisuudessa hyötyä asukkaille, yrityksille ja ympäristölle. 8
KAUPUNGIN VISIO Visio on tavoitteellinen kuva tulevaisuudesta, yhteinen tahtotila ja suunta, jota kohti strategia vie. Asukkailla ja yrityksillä on hyvät edellytykset elää, kasvaa ja kehittyä. Unelmat on tehty asuttaviksi ja ideat toteutettaviksi. Porvoo on kestävästi kasvava, kaksikielinen kaupunki, jossa hyvinvointi kantaa sukupolvelta toiselle. Ympäristön hyvinvoinnista huolehditaan kestävän kehityksen periaattein. Hyvää energiaa sukupolvelta toiselle. Ihmisiä kuunnellaan ja heille tarjotaan vaikutusmahdollisuuksia ja -kanavia. Ihmiset tekevät kaupungin. 9
MINKÄLAINEN ON UNELMIESI PORVOO 2017? Talous kunnossa, verotus kohtuullista, julkiset terveyspalvelut helposti saatavilla, yritystoiminta vilkasta, työpaikkoja riittävästi, edullisia asuntoja saatavilla. Kaupungin asukas Porvoon tulevaisuuskysely 2013 10
KAUPUNGIN TALOUDEN TERVEHDYTTÄMINEN JATKUU Velkataakka on edelleen suuri Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen Suomen yleinen talouskasvu on ollut edelleen heikkoa. Valtiovarainministeriön arvion mukaan Suomen kokonaistuotanto jää vuoden 2008 tason alapuolelle vielä vuonna 2014. Porvoon kaupungin velkataakka on yhä korkea verrattuna muihin maamme kuntiin. Kaupungilla on tällä hetkellä velkaa 130 miljoonaa euroa eli 2 660 euroa asukasta kohti. Tämä on noin 400 euroa enemmän kuin suomalaisissa kunnissa keskimäärin. Kaupungin vakavaraisuutta ja suhteellista velkaantuneisuutta osoittavat tunnusluvut täyttävät yhä kriisikunnan kriteerit. Heikko taloustilanne on laskenut velkojen korkotason poikkeuksellisen matalaksi. Kun rahamarkkinat palautuvat normaalitilaan ja korkotaso nousee, nousevat myös lainahoitokulut merkittäväksi kulueräksi. Verotulojen kasvu hidastuu Kaupungin merkittävin tulolähde on kunnallisvero. Kunnallisveron tuloveroprosentti on Porvoossa 19,25. Koko maassa keskiarvo on 19,38 ja Uudellamaalla 18,66. Kunnallisveron tulo-odotuksia leikkaavat työikäisen väestön väheneminen ja korkealla pysyttelevä työttömyysaste. Maan hallitus on päättänyt toimenpiteistä, jotka vähentävät julkisen talouden kestävyysvajetta. Toimenpiteet luovat paineita kunnallisveron korottamiselle. Yhteisöverojen osuus koko verokertymästä vähenee talouden hitaan kasvun vuoksi, mutta myös sen vuoksi, että kuntien korotettu jako-osuus poistuu vuonna 2016. Yhteisöverotilitykset Porvoolle ovat laskeneet voimakkaasti viime vuosina. Kiinteistöveron osuus kaupungin kokonaisverokertymästä on noin 6 prosenttia. Kiinteistöveroprosenteissa Porvoon kaupungilla on liikkumavaraa. Kaupungin yleinen kiinteistöveroprosentti on 1,2 prosenttia, kun laissa säädetty enimmäisprosentti on 1,35. Asuinrakennusten kiinteistövero on 0,4 prosenttia, mutta enimmäisprosentti on 0,75. Valtionosuudet vähenevät jatkossakin Valtio on päättänyt leikata kuntien valtionosuuksia kolmessa eri vaiheessa. Leikkausten vaikutus kasvaa vuosittain. Porvoon kaupungin valtionosuusleikkaukset ovat vuosina 2012 2017 yhteensä noin 60 miljoonaa euroa. Vuositasolla valtionosuusleikkaukset vastaavat keskimäärin 1,2 kunnallisveroprosentin tuottoa. On todennäköistä, että valtionosuuksia ei vuoden 2017 jälkeenkään tulla palauttamaan leikkauksia edeltävälle tasolle. Valtionosuusjärjestelmä uudistuu kokonaan kuluvalla valtuustokaudella. Uuden lainsäädännön odotetaan tulevan voimaan vuoden 2015 alusta alkaen. Tavoitteena on nykyistä yksinkertaisempi ja selkeämpi järjestelmä. Valtionosuusjärjestelmän uudistus ei lisää valtionosuuksien kokonaismäärää, mutta kuntakohtaiset muutokset saattavat olla merkittäviä. Maan hallitus on päättänyt lisäksi purkaa kuntien lakisääteisiä tehtäviä ja velvoitteita noin miljardilla eurolla vuosina 2014 2017. Porvoon kokoisessa kaupungissa tämän vaikutus olisi noin 10 miljoonaa euroa. Pidämme verotuksen kilpailukykyisellä tasolla Kaupungin rahoituksellista tasapainoa kuvataan vuosikatteella. Tunnusluku kertoo kaupungin juoksevien tulojen ja menojen erotuksesta. Kaupunki velkaantuu, jos vuosikatteella ei voida rahoittaa investointeja. Tavoitteena on vähintään 15 miljoonan euron vuosikate. Tavoite on haastava, koska kaupungin talouden tasapaino horjuu lähivuosina entisestään. Meno- ja investointipaineet kasvavat, kun väestö ikääntyy ja palvelutarpeet kasvavat, mutta samaan aikaan tulot vähenevät kuntien valtionosuuksien leikkauksien ja verotulojen hiipumisen vuoksi. Yksinomaan palveluiden ikäsidonnaiset kustannukset kasvavat yli 3 miljoonaa euroa vuodessa vaikka palvelutasoon ei tehtäisi mitään muutoksia. Vuosikatetta vahvistetaan valtuustokauden aikana ensi sijassa kehittämällä palvelutuotannon kustannustehokkuutta ja tuottavuutta, mutta kaupunki joutuu kuluvan 11
valtuustokauden aikana myös korottamaan kunnallis- ja kiinteistöveroja. Korottamalla kunnallisveron tuloveroprosenttia yhdellä prosenttiyksiköllä kaupunki voi saada lisätuloa noin 8 miljoonaa euroa vuodessa. Verotus pidetään kuitenkin kilpailukykyisellä tasolla. Palvelutuotannon kustannuslaskentaa ja kustannustietoisuutta kehitetään koko kaupunkikonsernissa. Kaupungin henkilöstön henkilötyövuosien määrä ei saa kasvaa valtuustokaudella ellei kunnille määrätä uusia lakisääteisiä, henkilöstömäärää kasvattavia tehtäviä. Toteutamme toimivan ja kustannustehokkaan palveluverkon Kaupungin suorassa omistuksessa olevien rakennusten jälleenhankinta-arvo eli uusien vastaavien rakennusten arvo on noin 440 miljoonaa euroa. Rakennusten tekninen arvo eli tämänhetkinen arvo on noin 330 miljoona euroa. Rakennusten kuntoluokka on 76 prosenttia. Kuntoluokka kertoo, kuinka suuri rakennusten tämänhetkinen arvo on verrattuna vastaavien uusien rakennusten arvoon. Kuluminen ja vanheneminen vähentävät rakennusten arvoa vuosittain 7,5 miljoonalla eurolla. Rakennusten kuntoluokka pysyy ennallaan, jos niiden peruskorjaamiseen käytetään vuosittain kulumista vastaava summa. Kaupungin omistuksessa on monia huonokuntoisia rakennuksia, jotka vaatisivat välitöntä peruskorjaamista. Vanhoihin tiloihin liittyy usein monia ongelmia. Ne sopivat huonosti nykyiseen käyttötarkoitukseensa, tilojen käyttö- ja ylläpitokustannukset ovat suuret, energiatehokkuus on heikolla tasolla eivätkä tilat sijaitse enää tarkoituksenmukaisilla paikoilla. Tilojen suuri peruskorjaus- ja uusimistarve on toisaalta myös mahdollisuus: kaupunki kehittää jatkossa palveluiden tuotantotapaa ja palveluverkkoa entistä toimivammaksi ja kustannustehokkaammaksi. Kaupunki käyttää kuluvalla valtuustokaudella investointeihin noin 20 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä vastaa omaisuuden vuotuisia poistoja tilinpäätöksessä eli kaupungin omaisuuden kulumista yhden vuoden aikana. Heikkokuntoisista vanhoista rakennuksista luovutaan, ja uudet korvaavat tilat sijoitetaan palveluverkon toimivuuden ja tehokkuuden kannalta keskeisiin paikkoihin. Kaupungin palvelupisteiden sijainti, ryhmäkoot, henkilökunta, välineet ja muu toiminta suunnitellaan niin, että palvelut voidaan tuottaa mahdollisimman kustannustehokkaalla tavalla. Kaikkien uusien investointipäätösten yhteydessä arvioidaan, kuinka kannattava investointi on suhteessa investoinnin elinkaaren aikaisiin kustannuksiin. Elinkaarikustannuksiin sisällytetään varsinaisen investointikustannuksen lisäksi myös kaikki hoito- ja ylläpitokulut, peruskorjaukset sekä palvelutoiminnan järjestämisestä aiheutuvat kustannukset. Otamme uutta velkaa harkiten Kaupunki voi hankkia tarvittavat tilat omaan omistukseensa tai käyttää muiden omistamia tiloja pitkien vuokrasopimusten turvin. Omistamis- ja vuokraamisvaihtoehtoja arvioitaessa painotetaan riskienhallintaa ja pitkän aikavälin hyötyjä. Kaupunki voi rahoittaa investointeja myös lainanotolla, mutta edellytyksenä on, että investointi tuottaa lisätuloja tai vähentää palvelutoiminnan kustannuksia. Strategiakauden aikana kaupungin velkamäärä lisääntyy enintään 20 miljoonalla eurolla. (luku ei koske liikelaitoksia). Velkaa ei oteta käyttötalousmenoihin eikä kaupungin juokseviin kuluihin. Lähtökohtaisesti investoinnin takaisinmaksuaika saa olla enintään 10 vuotta, mutta erityistapauksissa se voi olla enintään rakennuksen elinkaaren pituinen. Kiinteistöjen myyntituloja voidaan käyttää uudisrakentamiseen, perusparannuksiin tai lainojen lyhennyksiin. Kaupunki luopuu ensi sijassa sellaisista kiinteistöistä, joiden käyttöarvo on rakennuksen kaupalliseen arvoon verrattuna pieni. 12
Tavoitteet Parannamme palvelutuotannon kustannustehokkuutta ja tuottavuutta. Henkilöstömme henkilötyövuosien määrä ei kasva. Nostamme toimintatulojen osuutta toimintamenoista. Tavoitteenamme on, että vuosikate on vähintään 15 miljoonaa euroa vuodessa. Arvioimme investointien kannattavuutta palveluverkon tehostamisen näkökulmasta. Uutta velkaa voimme ottaa vain lisätuloja tuottaviin tai palvelutoiminnan kustannuksia vähentäviin hankkeisiin. Strategiakauden aikana velkamäärä lisääntyy enintään 20 miljoonalla eurolla. Indikaattoreita Käyttötalousmenojen reaalikasvu Palkkojen reaalikasvu Henkilötyövuosien muutos Toimintatulojen osuus toimintamenoista Vuosikate/asukas Vuosikatteen osuus poistoista Investointien tulorahoitusprosentti Lainamäärä/asukas 13
Jos nuori syrjäytyy, niin kuntouttaminen maksaa huomattavasti enemmän kuin syrjäytymisen ehkäiseminen. Minun kohdalla pelastuksena oli paikallinen yrittäjä joka huomasi että koulun paperit ei välttämättä kerro ihmisen osaamisesta. Kaupungin asukas Porvoon tulevaisuuskysely 2013 14
ASUKKAIDEN HYVINVOINTIEROT KAVENTUVAT Kohdennamme palveluita syrjäytymisvaarassa oleville asukasryhmille Hyvinvoinnin perusedellytykset ovat Porvoossa melko hyvät. Kaupunki kasvaa ja työikäisen väestön osuus on suurempi kuin maassa keskimäärin. Väestön tulotaso on keskimääräistä korkeampi ja porvoolaisten terveydentila on parempi kuin maassa keskimäärin. Hyvinvoinnin yleinen taso on jatkuvasti parantunut, mutta eri sosiaaliryhmien väliset hyvinvointierot ovat pysyneet ennallaan tai kasvaneet. Vähemmän koulutetut, alempiin tuloluokkiin kuuluvat ja matalammassa ammattiasemassa olevat väestöryhmät sairastavat muita enemmän, heidän toimintakykynsä on useammin alentunut ja he myös kuolevat nuorempina. Heikoimmassa asemassa ovat työttömät. Hyvinvoinnissa on myös alueellisia ja sukupuolten välisiä eroja. Alueelliset työttömyysluvut vaihtelevat täystyöllisyydestä 23 prosentin työttömyysasteeseen. Hyvinvointi- ja terveyserot lisäävät pahoinvointia ja työkyvyttömyyttä, ja ne tulevat yhteiskunnalle myös taloudellisesti kalliiksi. Noin 20 prosenttia väestöstä kuluttaa 80 prosenttia hyvinvointipalveluiden voimavaroista. Porvoon kaupunki pyrkii kuluvan valtuustokauden aikana kaventamaan asukkaiden hyvinvointieroja. Palveluita kohdennetaan erityisesti niille asukasryhmille, jotka ovat syrjäytymisvaarassa. Kaupunki toteuttaa toimenpiteitä, jotka kohentavat työttömien toimintakykyä ja vähentävät hyvinvoinnin alueellisia eroja. Lähiöiden kehittäminen aloitetaan Gammelbackasta, yhteistyössä asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Ehkäisemme nuorten syrjäytymistä Vaikka valtaosa porvoolaisista lapsiperheistä ja nuorista voi hyvin, on syrjäytyminen uhka myös Porvoossa. Pienellä osalla nuorista ongelmat ovat niin vaikeita, että ne uhkaavat syrjäyttää nuoren palveluiden ulkopuolelle. Alhainen koulutustaso aiheuttaa nuorisotyöttömyyttä, ja nuorisotyöttömyys lisää sosiaalityön palvelujen ja toimeentulotuen tarvetta. Yli puolet toimeentulotuen uusista asiakkaista on alle 30-vuotiaita. Nuorten elämänhallinnan ongelmat, puutteelliset asumistaidot ja velkaantuminen näkyvät suurena tuen tarpeena. Vähän yli 10 prosentilla 17 24-vuotiaista nuorista ei ole opiskelu- tai työpaikkaa. Lasten ja nuorten lisääntyneet psyykkisen hyvinvoinnin ongelmat heijastuvat mm. oppimis- ja keskittymisvaikeuksina, poissaoloina ja sosiaalisen kanssakäymisen ongelmina. Kouluterveyskyselyn mukaan joka viides porvoolainen kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalainen nuori kokee terveydentilansa huonoksi, tupakoi päivittäin ja on humalassa vähintään kerran kuukaudessa. Kaupunki panostaa kuluvalla valtuustokaudella erityisesti nuorten syrjäytymistä ehkäiseviin toimenpiteisiin. Tuemme lapsiperheitä elämän taitekohdissa Lapsiperheiden tuen tarve lisääntyy varsinkin perhe-elämän taitekohdissa, kuten lapsen syntymän, perheenjäsenen sairastumisen aikana tai perheitä kohtaavissa äkillisissä ongelmissa. Tuen tarve on suuri varsinkin niissä lapsiperheissä, joilla on taloudellisia ongelmia. Taloudelliset huolet vaivaavat niin pienituloisia köyhyysriskin alla eläviä kuin ylisuuriin asuntolainoihin sitoutuneita perheitä. Köyhien lapsiperheiden määrä on kasvanut ja yksinhuoltajaperheissä pienituloisten määrä on suuri. Erityisen haastavaa arki on perheissä, joissa perheen arjesta vastaa vain yksi aikuinen. Porvoolaisista lapsiperheistä toimeentulotukea saa noin 7 prosenttia. Lisäksi iso osa pikkulapsiperheistä asuu ahtaasti. Yhteydenottojen määrä lastensuojeluun on Porvoossa hieman laskenut, mutta työn määrä asiakasperheissä lisääntynyt. Huolestuttavana ilmiönä lastensuojelussa on noussut esiin kasvava huoli vauvojen huolenpidosta. Lastensuojelutyön painopistettä on jo muutettu avopainotteisemmaksi ja samalla vähennetty ostopalveluiden käyttöä sekä kustannuksia. Perhetyötä lisäämällä on pystytty rajoittamaan lastensuojelun avohuollon ostopalvelujen hankintaa. Myös lastensuojelun avopalvelujen sijoituksia sekä laitossijoituksia on pystytty lyhentämään ja vähentämään. Tämä on tärkeää niin in- 15
16
himillisestä kuin palvelutuotannon kustannustenkin näkökulmasta. Kaupunki tukee vanhemmuutta ja tarjoaa tuen tarpeessa oleville lapsiperheille oikea-aikaisia palveluja kehittämällä perhetyötä ja muita ennaltaehkäiseviä palveluita. Perhetyön tavoite on, että perheet saavat tukea arkeensa ja akuutteihinkin tilanteisiin jo ennen lastensuojelun palvelujen tarvetta. Ennaltaehkäisevillä palveluilla pyritään siihen, että lastensuojeluun tulevat yhteydenotot eivät kasvaisi, muiden erityispalveluiden käyttö vähenisi ja jonotusajat palveluihin lyhenisivät. Edistämme ikäihmisten kotona asumisen mahdollisuuksia Yli 75-vuotiaat ikäihmiset kokevat Porvoossa elämälaatunsa ja terveytensä keskimääräistä paremmaksi kuin muualla Suomessa. Kotona heistä asuu noin 90 prosenttia. Kotona yksin asuvia yli 75-vuotiaita on hieman enemmän kuin maassa keskimäärin. Yksinäisyys ja lievä masennus sekä niistä johtuva liikunnan puute, heikko ravinnonsaanti ja aliravitsemus heikentävät kodeissaan yksin asuvien iäkkäiden toimintakykyä. Porvoon vanhusten palveluiden palvelurakenne on edelleen liian laitospainotteinen. Vanhainkotien ja terveyskeskuksen pitkäaikaishoidossa on 6 prosenttia ikääntyneistä, kun suosituksen mukaan määrä pitäisi saada laskemaan 3 prosentin tasolle. Kaupunki kehittää edelleen ikäihmisten kotona asumista tukevia palveluita. Ympärivuorokautisia hoivapalveluita kehitetään muuttamalla vanhainkotipalveluita tehostetutuksi palveluasumiseksi. Tavoitteet Vähennämme hyvinvoinnin alueellisia eroja ja kohennamme työttömien toimintakykyä. Ehkäisemme nuorten syrjäytymistä. Tuemme vanhemmuutta ja tarjoamme tuen tarpeessa oleville lapsiperheille oikea-aikaisia palveluja kehittämällä perhetyötä ja muita ennaltaehkäiseviä palveluita. Tuemme ikäihmisten toimintakykyä ja kotona asumisen mahdollisuuksia. Panostamme kulttuuriin Kulttuuri kaikissa muodoissaan on tärkeä osa porvoolaisten hyvinvointia. Kulttuuria välitetään porvoolaisille aktiivisesti, ja se luo kohtaamispaikkoja ihmisten arkipäivään, päiväkoteihin, kouluihin, vanhustenasuntoloihin ja hoitolaitoksiin. Kulttuuri tavoittaa kaikki väestöryhmät taustasta riippumatta. Erityisesti otetaan huomioon lapset ja nuoret. Kaupunki mahdollistaa monipuolisen kulttuuritarjonnan tekemällä tiivistä yhteistyötä seudun yhdistysten kanssa. Kulttuuri on keino aktivoida porvoolaisia ja luoda mielekkäitä tapahtumia. Porvoo tunnetaan myös kulttuurikaupunkina, ja kulttuuri onkin tärkeää markkinoinnin ja matkailun kannalta. Indikaattoreita Työttömyyden alueelliset erot Nuorisotyöttömien määrä Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17 24-vuotiaat Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet alle 30-vuotiaat 8. 9. luokkalaisten nuorten elintavat Perhetyön asiakkaat (sis. kotihoidon perhetyöntekijöiden asiakkaat) Perheet, jotka kokevat saavansa tukea kasvatustehtävässä Vanhemmuuden puutetta kokevat 8. 9. luokkien oppilaat Lastensuojeluilmoitusten, hakemusten ja pyyntöjen määrä 55 74-vuotiaiden kokema elämänlaatu Omaishoidon tuen piirissä olevien määrä Kotona asuvien yli 75-vuotiaiden osuus 17
Asukkailla on todennäköisesti valtavasti kokemusta ja osaamista (esim. ammattiosaamista, kokemusasiantuntijuutta). Hyödyntämällä kaikkea tätä monialaisuutta tekisimme yhdessä yksinkertaisia innovaatioita arjen helpottamiseksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Kaupungin asukas Porvoon tulevaisuuskysely 2013 18
ASUKKAIDEN OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET LISÄÄNTYVÄT Kannustamme nuoria osallistumaan ja äänestämään Kuntien itsehallinto tarkoittaa sitä, että samalla alueella asuvat ihmiset tekevät yhdessä omaa hyvinvointiaan ja alueen kehittämistä koskevia valintoja ja päätöksiä. Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamistavat ovat muuttuneet viime vuosina. Kiinnostus perinteisiä edustuksellisen demokratian keinoja kohtaan on hiipunut. Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa on laskenut eivätkä luottamustehtävät enää kiinnosta niin laajaa joukkoa kuin ennen. Erityisen vähän äänestäminen kiinnostaa nuoria. Äänioikeuttaan käyttää keskimäärin vain joka kolmas alle 25-vuotias suomalainen nuori. Porvoon kaupunki on toteuttanut jo vuoden 2008 ja 2012 kuntavaalien alla toimenpideohjelman, jonka avulla haluttiin kannustaa nuoria käyttämään äänioikeuttaan. Kaupunki jatkaa kuluvalla valtuustokaudella perinteisen edustuksellisen demokratian tukemista kannustamalla nuoria osallistumaan ja käyttämään äänioikeuttaan. Kehitämme palveluita yhdessä asukkaiden kanssa Asukkaat haluavat nykyisin vaikuttaa entistä enemmän suoraan itseään lähellä oleviin asioihin ja palveluihin. Teknologian kehityksen myötä on syntynyt uusia suosittuja vaikuttamis- ja vuorovaikutusmahdollisuuksia, esimerkiksi sosiaalisen median palvelut. Käynnissä oleva kuntauudistus haastaa myös pohtimaan tapoja, joilla kehitetään kaupungin asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia. Murrostilanteessa kaupungin on löydettävä uusia tapoja, joilla lisätään vuorovaikutusta asukkaiden kanssa. Asukkaat toivovat lisäksi yhä useammin, että he voivat osallistua kaupungin palveluiden ideoimiseen, kehittämiseen, uudistamiseen ja testaamiseen esimerkiksi kyselyiden, tutkimusten ja asiakasraatien avulla. Käyttäjälähtöinen palveluiden kehittäminen parantaa palveluiden laatua, mutta se lisää usein myös palvelutuotannon kustannustehokkuutta ja auttaa karsimaan tarpeettomina pidettyjä palveluita. Kaupunki kehittää jatkossa palveluitaan yhdessä asiakkaiden kanssa jo palveluiden suunnitteluvaiheessa. Asiakkaiden tyytyväisyyttä kaupungin palveluihin selvitetään systemaattisesti ja säännöllisesti koko kaupunkiorganisaatiossa. Luomme toimintaedellytyksiä kolmannelle sektorille Erilaisilla yhteisöillä on merkittävä rooli asukkaiden hyvinvoinnille. Yhteisöjen toimintaan osallistuminen vähentää yksinäisyyttä ja luo mielekästä merkitystä elämään. Erityisesti ikääntyneiden ihmisten hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että mahdollisuus yhteisöön osallistumiseen säilyy. Lähiyhteisön tuella, naapuriavulla ja erilaisilla vertaistukiryhmillä voi olla keskeinen merkitys myös syrjäytymisen ehkäisemisessä. Strategiatyön valmisteluun osallistuneet asukkaiden vaikuttajaraadit nostivat vahvasti esille asukkaiden omaehtoisen toiminnan, vertaistukiryhmien, yhdistysten ja järjestöjen, seurakuntien ja muun kolmannen sektorin roolin hyvinvoinnin lisäämisessä. Yhdeksi suurimmaksi ongelmaksi koettiin yhteistyön puute. Erilaiset toimijat eivät tunne toistensa ja kaupungin työtä ja toimintaa. Kaupunki tukee kuluvalla valtuustokaudella asukkaiden omaehtoista toimintaa, vertaistukiryhmiä ja kolmatta sektoria tuomalla eri toimijat lähemmäs toisiaan. Yhteistyömahdollisuuksia lisätään erityisesti välittämällä tietoa ja koordinoimalla toimintaa. Tavoitteet Kannustamme nuoria osallistumaan ja käyttämään äänioikeuttaan tulevissa vaaleissa. Kehitämme kaupungin palveluita yhdessä asiakkaiden kanssa jo palveluiden suunnitteluvaiheessa. Luomme toimintaedellytyksiä kolmannelle sektorille. Indikaattoreita Vaikuttamismahdollisuuksien olemassaolo ja käyttäminen Asiakkaiden tyytyväisyys kaupungin palveluihin Aktiivisesti jonkin yhteisön toimintaan osallistuvien osuus. Tukitoimet/avustukset kolmannelle sektorille, euroa/asukas 19
20
KILPAILUKYKYINEN JA KESTÄVÄ KAUPUNKI Kaupungin väkiluku kasvaa selkeästi Elinvoimainen kaupunki tarvitsee uusia asukkaita ja kilpailukykyisiä yrityksiä. Porvoon kaupungin muuttovetovoima on ollut erinomainen viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana kuntien välisessä vertailussa. Kaupungin väkiluku on kasvanut yhtäjaksoisesti yhteensä yli 10 000 hengellä vuoden 1980 jälkeen. Kaupunkiin on muuttanut keskimääräistä enemmän korkeasti koulutettuja, hyvätuloisia ja lapsiperheitä. Kaupungin tavoitteena on, että väkiluku kasvaa edelleen selvästi. Lapsiperheitä ja matkailijoita houkutellaan Porvooseen aktiivisen kaupunkimarkkinoinnin avulla ja Porvoon mainetta vahvistetaan viihtyisänä, kaksikielisenä ja monipuolisia palveluita tarjoavana kaupunkina. Edistämme elinkeinoelämän kilpailukykyä Kilpailukykyiset yritykset luovat asukkaille työpaikkoja, tuloja ja palveluita sekä verotuloja kaupungille. Kilpailukykyiset yritykset voivat myös kehittää toimintaansa ympäristöystävällisellä tavalla. Pääosa Porvoon yrityksistä ja työvoimasta toimii palvelualoilla, mutta teollisuus tarjoaa Porvoossa enemmän työpaikkoja kuin Suomessa keskimäärin. Kaupungin elinkeinoelämän kehittämisessä tulee lisätä yrityskontakteja, joilla Porvooseen pyritään luomaan aktiivisesti uusi työpaikkoja ja saamaan investointeja. Porvoossa jo sijaitsevien yritysten lisäksi kaupunki pyrkii saamaan uusia yrityksiä sijoittumaan alueelleen. Elinkeinoelämän vahvoja toimialoja ovat öljynjalostusteollisuus ja petrokemia, sähkötekniikka, matkailu sekä palvelualat. Porvoo on myös merkittävä cleantech- eli ympäristöliiketoiminnan keskus. Kyse on ympäristöä, luonnonvaroja ja energiaa säästävästä liiketoiminnasta. Saaristo on merkittävä voimavara matkailupalvelujen kehittämiselle. Porvoo edistää yritysten ja elinkenoelämän kilpailukykyä luomalla toimintaympäristön, jossa yritykset voivat kasvaa ja kehittyä. Kaupungin työpaikkaomavaraisuuden tulee jatkossa säilyä vähintään nykyisellä noin 90 prosentin tasolla. Porvoon elinkeinoelämän kehittämisen painopistealueita ovat ympäristöliiketoiminta, matkailu ja kulttuuri sekä palvelualat. Ympäristöliiketoiminnan kasvuedellytyksiä kehitetään edelleen osana sähköisen talotekniikan kehittämishanketta. Kaupunki kehittää työllisyys- ja koulutuspalveluja, jotka turvaavat yritysten ja julkisen sektorin työnantajien mahdollisuudet rekrytoida ammattityövoimaa Porvoon alueelta. Porvoon ja itäisen Uudenmaan alueen työvoimatarvetta vastaavat ammatillisen koulutuksen palvelut tulee varmistaa. Yritysten syntymistä ja kehittymistä tuetaan myös neuvontapalvelulla ja kehittämishankkeilla. Maankäytön suunnittelu ja kaavoitus vaikuttavat keskeisesti kaupungin kasvuun ja elinkeinoelämän toiminta- ja työllistämismahdollisuuksiin. Kaupunki hankkii jatkossa omistukseensa riittävästi raakamaata kaupungin kasvusuunnista, jotta kaupunkirakenne voidaan suunnitella elinvoimaiseksi ja energiatehokkaaksi. Kaupunki tuottaa riittävästi erilaisten yritysten tarpeita vastaavia yritystontteja ja luo kaavoituksella monipuolisia asumismahdollisuuksia kaupungin asukkaille sekä alueen työvoimalle. Asuinalueet suunnitellaan niin, että kaupunki tarjoaa monipuolisia asumisvaihtoehtoja, niin vuokra-, asumisoikeusja omistusasuntoja kuin omakoti-, rivi- ja kerrostaloasuntojakin. Tiivistämme kaupunkirakennetta Porvoon kaupunkirakenne on hajaantumassa keskusta-alueiden ulkopuolella, ja asiointi- ja työssäkäyntimatkat ovat pidentyneet. Tämä lisää kasvihuonepäästöjä ja kasvattaa palvelujen järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia. Porvoon kaupunki jatkaa Skaftkärrhankkeessa aloitettua kehitystyötä ja tiivistää kaupunkirakennetta energiatehokkaalla kaupunkisuunnittelulla ja rakentamisella. Asutus ja palvelut sijoitetaan maiseman, palvelujen ja ympäristön kannalta järkevällä tavalla. Tiivistämme kaupunkirakennetta ja huomioimme maaseudun kehittämisen kylärakenneohjelman avulla sekä pidämme saariston elinvoimaisena. Vähintään 75 prosenttia uusista omakotitaloista rakennetaan kaava-alueille. 21
Jos julkinen liikenne ei parannu niin ehdottoman tärkeää on pitää huolta jalankulku- ja pyöräilymahdollisuuksista, koska se lisää hyvinvointia sekä estää ilman laadun huonontumista, koska päästöjä ei tällöin synny. Pienen kaupungin etuhan on, että kulkeminen jalan sekä pyörällä on mahdollista. Haluan myös korostaa työmatkajuoksun mahdollisuutta, jota itse käytän. Kaupungin asukas Porvoon tulevaisuuskysely 2013 22
Julkinen ja kevyt liikenne suunnitellaan niin, että kaupungin asukkaat voivat saavuttaa palvelut itsenäisesti ilman omaa autoa. Helposti saavutettavat palvelut, toimiva työmatkaliikenne sekä viihtyisä, turvallinen, terveellinen ja esteetön asuinympäristö lisäävät asukkaiden hyvinvointia ja yritysten kasvun mahdollisuuksia, ja myös ikäihmiset voivat asua pidempään kotona. Porvoolaiset asioivat ja tekevät ostoksia nykyään paljon myös pääkaupunkiseudulla. Kaupunki tarvitsee jatkossa entistä monipuolisempia ja houkuttelevampia kaupallisia palveluita sekä suuria kauppaliikkeitä että pienempiä liikkeitä asutuskeskittymien ja taajamien lähettyville. Vähennämme kasvihuonepäästöjä ja pyrimme vesistöjen hyvään tilaan Energiatehokkuus tarkoittaa resurssien säästäväistä käyttöä ja energian tuottamista uusiutuvilla ja mahdollisimman vähän päästöjä tuottavilla energialähteillä. Porvoossa energian tuotantoon käytetään pääosin uusiutuvia polttoaineita. Kaupunkikonsernin omien kiinteistöjen lämmitysratkaisuissa suositaan kaukolämpöä. Kaupunki edistää myös muilla tavoilla kaukolämmön käytön lisäämistä. Porvoon perinteinen ilme on vehreä ja merellinen. Vesistöt, metsät ja rakennetut viheralueet lisäävät ihmisten hyvinvointia ja houkuttelevat kaupunkiin asukkaita. Metsät ja suot toimivat myös hiilinieluina, eli ne sitovat hiilidioksidia ja estävät ilmaston läm- penemistä. Porvoon kaupunki sitoutuu edistämään ratkaisuja, jotka säilyttävät kaupungin nykyisten hiilinielujen tason ja vähentävät kasvihuonepäästöjä. Kaupunki pyrkii pitkällä aikavälillä vuoteen 2030 mennessä vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosentilla. Porvoossa on lähes 1000 kilometriä rantaviivaa. Kaupunki pyrkii aktiivisin toimin vesistöjen hyvään tilaan vähentämällä ja ehkäisemällä kuormituksia mereen, jokiin, pohjavesiin, järviin ja uimarantoihin. Tavoitteet Tavoitteenamme on, että kaupungin väkiluku kasvaa edelleen selvästi. Edistämme yritysten toimintamahdollisuuksia maapolitiikalla, kaavoituksella ja tonttien tarjonnalla. Turvaamme yritysten ja julkisen sektorin mahdollisuudet rekrytoida osaavaa työvoimaa. Varmistamme alueen työvoimatarvetta vastaavat ammatillisen koulutuksen palvelut. Tiivistämme kaupunkirakennetta ja toteutamme energiatehokkaita, viihtyisiä, turvallisia, terveellisiä ja esteettömiä asuinalueita. Edistämme ratkaisuja, jotka vähentävät kasvihuonepäästöjä. Suomenlahden öljykuljetusten ja Kilpilahden teollisuusalueen laivaliikenteen ympäristöriskejä kaupunki pyrkii hallitsemaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Suomenlahdella tapahtuva öljyalusonnettomuus aiheuttaisi Porvoon saaristossa mittavia vahinkoja vesiekosysteemille, elinkeinotoiminnalle ja vesien virkistyskäytölle. Kaupunki osallistuu viranomaisten kanssa öljyvahinkojen torjuntaan ja huolehtii tarvittaessa vahingon jälkitorjunnasta. Indikaattoreita Työpaikkaomavaraisuus Väkiluvun kasvu Työllisen työvoiman määrä Rakennettujen omakotitalojen osuus kaava-alueella Asuntotyyppien jakautuminen Uusiutuvan energian osuus kaukolämmön tuotannosta Kaukolämpöverkon liittyjämäärä Henkilöautoliikenteen, julkisen ja kevyen liikenteen kulkutapaosuus Markkinoitavat ja luovutetut yritystontit Ostovoiman siirtymä Kokonaismatkailutulo Vesien tila 23
PORVOO BORGÅ 24