Opinnot ja opiskelijat. Naisen saa pois Oulusta, mutta Oulua ei pois naisesta, väittää KUMULAn uusi järjestösihteeri Jaana Kivilahti

3 2010 Naisen saa pois Oulusta, mutta Oulua ei pois naisesta, väittää KUMULAn uusi järjestösihteeri Jaana Kivilahti Nuorten työllistymisestä sopiiko Tanskan malli meille? Opinnot ja opiskelijat

Ylpeästi erilainen Kaksi vuotta sitten ilmestyi ensimmäinen Kumina, jonka pääosassa olivat opiskelijat. Tuolloin meillä oli vain muutamia opiskelijajäseniä, ja järjestön aktiivinen toiminta heidän parissaan oli ottamassa vasta ensiaskeliaan. Koska opiskelijoiden osuus jäsenistössämme on lisääntynyt huomattavasti samalla kun opiskelijatoiminnasta on tullut tärkeä osa KUMULAn toimintaa, on aika tehdä toinen lehti, joka painottuu nuorimpien jäsentemme asioihin. Vaikka numero on kohdistettu opiskelijoihin, on tässäkin Kuminassa varmasti paljon luettavaa ja myös opittavaa meille varttuneemmillekin kumulalaisille. Ainakin tätä kautta pääsemme kurkistamaan opiskelijoiden elämään, ja ennen kaikkea heille asetettuihin vaatimuksiin. Mika Vertainen kirjoittaa tässä lehdessä, että hänestä KUMULA on järjestönä indie. Ensiksi minun piti tietysti tarkistaa termin täsmällinen määritelmä, vaikka sana elokuvatuotannosta onkin ennestään tuttu. Wikipedia tietää kertoa, että indie-sanalla viitataan erilaisten kulttuurituotteiden luomiseen kaupallisen valtavirran ja suurten tuotantoyhtiöiden ulkopuolella. Mikan vertaus ilahdutti minua kovasti, sillä mielestäni se kertoo siitä, että KUMULA on onnistunut jossakin sellaisessa, mitä emme vielä ole edes kovin paljon suunnitelmallisesti tehneet tai toteuttaneet. Tulkitsen tämä vertauksen niin, että olemme järjestönä onnistuneet kulkemaan määrätietoisesti omalla linjallamme, olemme py syneet itsenäisenä ja omaleimaisena. Näin me toiminnassa aktiivisesti mukana olevat olemme halunneetkin. Vaikka KUMULA ei pysty suurella koollaan ja sen myötä vaikutusvallallaan saamaan kaikessa ääntään kuuluviin, olemme ehkä kuitenkin onnistuneet ainakin jäsenillemme erottumaan suuresta ammattijärjestöjen joukosta. Jo kymmenen vuotta sitten KUMULAn hallitus linjasi järjestön suuntaa siten, että haluamme erottua massasta. Me halusimme erottua niin, että jäsenillemme syntyisi kuva järjestöstä, jossa asiat tehdään hyvin ja laadukkaasti. Ja tätä linjaa olemme yrittäneet noudattaa määrätietoisesti ja jatkuvasti. Tällä laadukkaan tekemisen linjalla KUMULA taatusti jatkaa myös eteenpäin. Järjestönä haluamme palvella hyvin niitä jäseniämme, jotka ovat jo vuosikymmeniä maksaneet jäsenmaksunsa. Aivan samoin haluamme osoittaa myös opiskelijoille, että KUMULA on järjestö, johon kannattaa liittyä jo opiskeluvuosien aikana. Me haluamme antaa myös nuorille laadukkaita ja luotettavia ammattijärjestön palveluja tärkeimpänä edunvalvonta, joka on se meidän päätehtävämme. Syksy on yleisesti sadonkorjuun aikaa, mutta järjestökentässä me emme käännä katsetta syksylläkään menneeseen vaan tulevaan, sillä parhaimmillaan suunnittelemme tulevan vuoden toimintaa. Tähän meillä kaikilla on toivottavasti hyvin voimavaroja ja intoa kauniin ja lämpimän kesän jälkeen. Kuulaita syyspäiviä! Maarit Helén päätoimittaja Kuva: Ari Ijäs Kumina Kuntien asiantuntijat KUMULA ULA ry:n jäsenlehti JULKAISIJA Kuntien asiantuntijat n ijat - Kommunala specialister - KUMULA ry, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki, kumina@kumula.fi TOIMINNANJOHTAJA Jussi Näri, puh. 0201 235 384 ja 0400 816 284, jussi.nari@kumula.fi JÄRJESTÖSIHTEERI Jaana Kivilahti, puh. 0201 235 385 ja 040 1599 397, jaana.kivilahti@kumula.fi PÄÄTOIMITTAJA Maarit Helén, puh. 040 749 2299, maarit.helen@kumula. fi TOIMITUSKUNTA Maarit Helén, Jaana Kivilahti, Eeva Lampinen, Jussi Näri, Tarja Vuorinne, Tuija Heikkilä TOIMITTAJA JA ILMOITUSMYYNTI Tuija Heikkilä, puh. 050 430 5792, tekspertti@tekspertti.fi SVENSK RESUMÉN KÄÄNNÖS Solveig Stormbom ULKOASU Marja Muhonen PAINO Forssan Kirjapaino Oy PAINOS 3 000 kpl ISSN 1796-3605 5. vuosikerta. Neljä numeroa vuodessa. kumina@kumula.fi KANSIKUVA KUMULAn järjestösihteeri Jaana Kivilahti ja toiminnanjohtaja Jussi Näri vetivät opiskelijahaalarit päälleen liiton opiskelijatoiminnan kunniaksi. Kuva Mikko Lehtonen. 2

KUMULAn jäsenten edunvalvonnan kannalta tärkeä elin, Kunnan neuvottelukunta, on tarkastellut kriittisesti omaa toimintaansa. Tuloksellisuushankkeella se pyrkii parantamaan vaikuttavuuttaan. Kunnan neuvottelukunnalle tuloksellisuushanke Akavan Erityisalojen kunnan neuvottelukunnan tehtävänä on vastata ja kehittää kuntasektorin edunvalvontaa liiton palkattujen asiamiesten ja juristien kanssa. Se määrittelee Akavan Erityisaloissa kuntasektorin neuvottelutavoitteet, päättää kunnissa työskentelevien työtaisteluista ja vastaa luottamusmiestoiminnasta. Meille kuntasektorilla työskenteleville tämän neuvottelukunnan toiminta on erittäin tärkeää, vaikka tavalliselle jäsenelle Kunnan neuvottelukunta ei juurikaan näy. KUMULA on liiton suurimpana kunta-alaa edustavana järjestönä hyvin edustettuna Kunnan neuvottelukunnassa, jonka kymmenestä varsinaisesta jäsenestä puolet on kumulalaisia. Myös neuvottelukunnan puheenjohtajan paikka on KUMULAn. Tarve kehittyä Koska Kunnan neuvottelukunta on meille kumulalaisille niin tärkeä, on KUMU- LA aina kiinnittänyt erityisesti huomiota ko. elimen toiminnan tehokkuuteen ja tuloksellisuuteen. Vaikka Kunnan neuvottelukunta onkin yleisesti ottaen toiminut aivan hyvin, on sen toiminnassa kuitenkin viimeisen vuoden aikana ollut selvästi havaittavissa jonkinasteista väsähtämistä ja paikalleen pysähtymistä. Näistä syistä neuvottelukunta päätti, että sen on pyrittävä parantamaan toimintaansa siten, että sen jäsenet kokevat työn tärkeäksi ja mielekkääksi. Kevään suunnitteluseminaarissa päätimme tehdä neuvottelukunnalle oman tuloksellisuushankkeen. Tämä nähtiin tarpeelliseksi ja hyödylliseksi siitäkin syystä, että meistä useimmat joutuvat pohtimaan tuloksellisuusasioita omilla työpaikoillamme KVTES-sopimuksen mukaisesti, koska syksyn prosenttikorotus pitäisi jakaa tuloksellisuuden perusteella. Neuvottelukunta halusi itse kokea kuinka vaikeaa ja hankalaa tällaisen hankkeen laatiminen on, vaikka meille ei tästä palkankorotuksia olekaan jaossa. Kuntasektorin edunvalvontaan pitkän tähtäyksen suunnitelma Tuloksellisuushankkeessa pyrimme parantamaan kunnan neuvottelukunnan toiminnan vaikuttavuutta Akavan Erityisalojen kuntasektorin edunvalvonnassa. Määrittelimme keskeiseksi toimintaamme kehittäväksi asiaksi kokousten kehittämisen ja jäsenten entistä aktiivisemman osallistumisen. Jotta saisimme toimintamme jäntevämmäksi, päätimme, että tämän vuoden kokoukset teemoitetaan, ja jo kokousasiakirjojen valmistelussa pyritään esityslistat laatimaan keskustelua virittäviksi. Syksyn kokousten teemoja ovat muun muassa kuntasektorin jäsenille marraskuussa lähetettävän työmarkkinatutkimuksen kysymysten valmistelu. Toimintaa halutaan kehittää myös pidemmällä aikavälillä kuin vain tämän syksyn osalle, vaikka neuvottelukunnan toimikausi päättyykin tämän vuoden lopussa. Siksi päätimme, että laadimme kuntasektorin edunvalvontaan pitkän tähtäimen suunnitelman, joka perustuu Akavan Erityisalat ry:n strategiaan. Nykyinen neuvottelukunta luo pohjan pts:lle, mutta varsinaisesti sen tekeminen jää uuden neuvottelukunnan tehtäväksi. Suunnitelmassa tullaan määrittelemään neuvottelukunnan toimintaa ohjaavat arvot, visio ja muut linjaukset. Erittäin tärkeää on myös tulevan neuvottelukunnan jäsenten perehdyttäminen tehtävään, jotta heillä olisi heti alusta alkaen mahdollisimman selkeä käsitys omasta roolistaan ja tehtävästään neuvottelukunnan jäsenenä. Neljäs asia, johon nykyinen neuvottelukunta haluaa kiinnittää erityistä huomiota, on luottamusmiestoiminnan kehittäminen. Kehittämistarpeet nousivat selvästi esiin keväällä 2010 tehdyssä jäsentyytyväisyystutkimuksessa ja AE:n kehittämispäivässä. JUKOn kuntasektorin uusi luottamusmieskausi alkaa 1.8.2011, ja meille kaikille on erittäin tärkeää, että saisimme mahdollisimman paljon omien alojemme edustajia luottamusmiehiksi. Vain siten myös kunnissa jäsentemme asiat ja ääni tulee esimerkiksi paikallisissa neuvotteluissa kuulluksi parhaalla mahdollisella tavalla. Haluammekin motivoida mahdollisimman monia jäseniämme tähän mielenkiintoiseen ja haastavaan tehtävään, mutta jotta jäsenten olisi helppo tarttua haasteeseen, tulee heille kertoa luottamusmiehen tehtävästä ja sen vaatimuksista, sekä antaa tehtävään tarvittavaa koulutusta. Näihin kaikkiin asioihin kunnan neuvottelukunta tulee kiinnittämään huomiota ja toimimaan tarvittavan tiedon ja materiaalin aikaansaamiseksi. Kehitystyöllä parempaa palvelua jäsenille Tällaisista aineksista Akavan Erityisalojen kunnan neuvottelukunta rakensi oman tuloksellisuushankkeensa, ja totesi, ettei se ollut ollenkaan niin vaikeaa kuin miltä etukäteen tuntui. Se rohkaisi meitä kaikkia miettimään vastaavia hankkeita omilla työpaikoillamme, jotta olisimme mukana saamassa tuon luvatun palkankorotuksen. Neuvottelukunnalle tässä kehitystyössä ei pontimena toiminut raha, vaan halu ja tarve kehittää neuvottelukunnan omaa toimintaa, jotta pystyisimme yhä paremmin palvelemaan jäseniämme ja turvaamaan heille laadukkaan edunvalvonnan. Maarit Helén Akavan Erityisalojen kunnan neuvottelukunnan puheenjohtaja KUMULAn hallituksen puheenjohtaja Kunnan neuvottelukunta kokoontui elokuussa Lappeenrannassa. Kuvassa vasemmalta Jaana Kivilahti, Päivi Karppinen, Päivi Hytönen ja Jussi Näri. 3

Vastavalmistuneelle unelmatyön saaminen on enemmän kuin lottovoitto. Sellaisia onnistumisia ja saavutuksia toivoisi useammalle, mutta valitettavasti varsinkin näinä vaikeina työllistymisen aikoina se ei vain ole mahdollista. Siitä syystä KUMULAn uudeksi järjestösihteeriksi valituksi tuleminen tuntuu Jaana Kivilahdesta kertakaikkisen mahtavalta ja on ehdottomasti yksi parhaista asioista, joita hänen elämässään on kuulemma tapahtunut. Tässä Jaana kertoo kumulalaisille itse itsestään, ajatuksistaan ja uudesta työstään. Tieni järjestösihteeriksi Aikoinani siirryin suoraan lukiosta opiskelemaan yliopistoon suomen kieltä, joka on ollut jo peruskoulusta saakka minulle kaikkine ihanine piirteineen hyvin lähellä sydäntäni. En kuitenkaan koskaan mieltänyt itseäni täysin humanistiksi, joten jatkoin valmistumisen jälkeen vielä informaatiotutkimuksen pariin. Kirjasto- ja tietopalveluala tuntui heti pääsykoekirjoista asti täysin omaltani ja opiskelujen edetessä tuntemukseni vain vahvistuivat. Opintojeni ohella ehdin olla töissä erilaisissa kirjastoissa sekä monenlaisissa projekteissa. Kirjastot ovat olleet minulle pikkutytöstä asti kuin oma maailmansa ja olen erittäin ylpeä siitä, että valitsin ne myös omaksi maailmakseni. Tutustuin KUMULAan reilu kaksi vuotta sitten Tampereella järjestetyssä opiskelijatilaisuudessa, jossa oli mukana opiskelijoita Tampereelta, Oulusta ja Vaasasta. Tapahtuma oli mukava ja rento, mutta myös täynnä hyödyllistä asiaa opiskelijoille. Liityin KUMULAn jäseneksi heti seuraavana päivänä, koska koin jäsenyyden tuovan minulle paljon hyötyjä jo opintojen aikana. Järjestäytymisen tärkeys Itseäni jäi harmittamaan suuresti se, että kukaan ei ollut onnistunut vakuuttamaan minua järjestäytymisen tärkeydestä aiemmin. Tunsin asian hyvin tärkeäksi ja sain jo opintojeni aikana rekrytoitua opiskelijakavereitani ammattijärjestön jäseniksi. Kun minulle ehdotettiin siitä ihan oikeaa työtä, ei minun tarvinnut miettiä kauaa. Viime syksynä aloitinkin jäsenrekrytoijana Akavan Erityisaloissa vastuualueenani Pohjois-Suomi. Akavan Erityisaloissa sain tehdä opis- Jussi Näri 4

Naisen saa kyllä pois Oulusta, mutta Oulua ei pois naisesta Koska mää oon Oulusta kotosin ja rakastan suuresti kotiseutuani ja sen murretta, haluan mää kertua jottain Oulun murteesta ouluksi. Samalla teille tullee tutuksi pieni pala Suomea ja mää saan kerranki luvan kans luistaa kielioppisäännöistä. Oulun murre on varsin hauska ja hankalakin murre, koska siinä laitetaan kirjaimia sinne minne ne ei kuulu ja otetaan pois sieltä minne ne kuuluis. Ja välillä tuntuu, että ei oo etes mittään sääntöä miten ja misä ne muutokset tapahtuu. Kun ossaa Oulun murretta, ne kaikki muutokset tuntuu hyvin lookisilta, uskokaa vaan. Tunnetuimpia Oulun murteen piirteitä on välivokkaali, joka tarkottaa sitä, että kolme on kolome ja vanha on vanaha. Toinen, vielä ehkä leimaavampi piirre on konsonanttien kahentuminen. Oululainen esimerkiksi siis sannoo jottain kovvaan ääneen. Kolomas oululaisen puhheeseen kuuluva piirre on vokkaaliyhtymien muuttuminen sanan lopusa eli Oulusa ei juua maitoa vaan maitua ja Oulusa ei koskaan tuu kesällä pimeä vaan pimiä. Ai niin, Oulusa ei myöskään käytetä d-kirjainta paitsi ehkä vierasperräisisä sannoisa, jos niisäkään. Ja ei olla Oulussa vaan Oulusa. Ja tietenni sinä oot nää. Palijo on hassuja piirteitä, jotka tekkee mun murteesta niin ihimeellisen ja erikoisen täälä eteläsä. Joskus nää murteen piirteet saattaa aiheuttaa väärinymmärryksiä ja myös hauskoja tilanteita. Esimerkiksi jos joku kyssyy juhulisa: Ookko nää nähäny missään vessaa? saattaa toinen joutua hetken aikaa miettimään, että kaipaako toinen vessaa vai Vesaa. Tai jos joku kyssyy: Tiiäkkö nää sitä yhtä sannaa?, voi alakaa pohtimaan, että puhhuuko se sanasta vai Sannasta. Lissää hauskoja kielellisiä kommelluksia ja naurettavia tarinoita voipi lukia vaikkapa Feispuukin ryhymästä Oulun murteen ymmärtämisopas tai erillaisista Oulun murteen sanakirjoista ja oppaista. Murteet on ehottomasti yks suurimpia kielellisiä rikkauksiamme eikä ommaa kotiseuvun murretta kannata unohtaa eikä ainakaan häppeillä. Hymmyillään ku kohataan! kelijakenttätyötä eli olin mukana erilaisilla Akavan yhteiskiertueilla ja pidin opiskelijoille infoluentoja. Kiertäessäni korkeakouluja huomasin, että opiskelijoille ei ollut lainkaan itsestään selvää se, että heillä on mahdollisuus liittyä oman alan ammattijärjestöön jo opintojen aikana. Koska olin ollut itse vain paria vuotta aiemmin samassa tilanteessa, pystyin samastumaan opiskelijoiden tuntemuksiin. Opiskelijoiden parissa toimiminen oli mielestäni palkitsevaa ja mukavaa. Sain työstäni hyvää palautetta suoraan kentältä ja se sai minut vakuuttuneeksi siitä, että tätä haluan tehdä tavalla tai toisella jatkossakin. Opiskelijatoiminta on erityisen lähellä sydäntäni ja tulen kenttätyössäni olemaan näkyvä hahmo opiskelijoiden keskuudessa. KUMULAan on liittynyt muutaman viime vuoden aikana mukavasti opiskelijajäseniä ja he ovat meille yhtä tärkeitä kuin kaikki muutkin jäsenet. Ja tämän päivän opiskelijoissa on KUMULAn tulevaisuus, joten heidän saaminen ja etenkin pitäminen jäseninämme on tärkeää. KUMULAn järjestösihteerin työ on minulle unelmatyö, sillä saan yhdistää siinä kaksi rakastamaani alaa: kirjastoalan ja ammattiyhdistystoiminnan. Myös suomen kielen tutkinnostani on hyötyä Kuminan lehtijuttujen kirjoittamisen ja erilaisten asiakirjojen laatimisen myötä, joten saan siten yhdistää tässä työssä myös molemmat tutkintoni hyvin mielenkiintoisella tavalla. Työn vastapainona vapaa-aika Työssäni keskityn huolehtimaan muiden ihmisten hyvinvoinnista, mutta minun on huolehdittava myös siitä, että voin itse hyvin. Vapaa-aikaani vietän rauhallisesti aina, kun se on mahdollista. Mieluiten rentoudun luonnossa kuunnellen luonnon ääniä ja ihaillen maisemia. Tähän mennessä kauneimmat maisemat olen nähnyt Keski-Norjassa vuonojen rannoilla ja tuntureilla, joita halkovat uskomattoman jylhät ja kirkasvetiset kosket. Lempipaikkani koko maailmassa on kuitenkin avomieheni kotipaikkakunnalla, Keski-Suomen Pihtiputaalla, sijaitseva kesämökki. Ison järven rannalla olevassa pikkuruisessa, idyllisessä hirsimökissä on helppo heittäytyä helppoon, onnelliseen olemiseen. Laineen liplatusta kuunnellen, poutapilvien lomassa liitäviä pääskysiä katsellen, uusia perunoita järvilaiturilla pesten sekä grilliä ja saunaa lämmitellen syntyy minun täydellinen päiväni. Kun en pääse mökille, rentoudun lukien kirjoja, katsoen elokuvia ja kuunnellen musiikkia. Ruoanlaitto on yksi rakkaimmista harrastuksistani ja etsin mielelläni erilaisista ruokablogeista ja kokkikirjoista uusia herkullisia reseptejä. Ruoanlaitto ystävien ja perheen kanssa on minulle hyvin mieluista, mutta nykyään valitettavan harvinaista ajanvieteherkkua, ja silloin arkisinkin hetki tuntuu juhlalta. Mitä kaikkea odotan työltäni Eniten työssäni odotan kumulalaisten tapaamista kentällä erilaisissa tilaisuuksissa. Olen saanut jo opintojeni aikana ja varsinkin nyt työskennellessäni KUMULAssa sen kuvan, että tässä ammattijärjestössä oikeasti välitetään ihmisestä. Ihmiseen suhtaudutaan yksilönä, ei vain osana kokonaisuutta tai tilastomerkintänä. Toivon, että KUMULAsta välittyy sen jäsenistölle mielikuva lämminhenkisestä, asiantuntevasta ja helposti lähestyttävästä ammattijärjestöstä. Meidän tehtävämme on huolehtia jäseniemme hyvinvoinnista myös silloin, kun kaikki on hyvin, mutta jäsenille ammattiliiton merkitys korostuu usein vasta, kun asiat töissä eivät välttämättä ole enää hyvin. Haluankin kehittyä järjestösihteerinä edunvalvontaan liittyvissä asioissa ja oppia mahdollisimman paljon esimerkiksi työlainsäädännöstä, jotta voin mahdollisimman hyvin huolehtia jäseniemme oikeuksista. Koska olen itse kirjastoalan ammattilainen, haluan omalta osaltani olla vaikuttamassa sen sektorin työoloihin ja varsinkin palkkaukseen. Kirjastonhoitajien matalapalkkaisuus tuntuu olevan maailmanlaajuinen ongelma ja siihen on hyvä etsiä ratkaisua paitsi kotimaasta ja Skandinaviasta, myös muualta maailmasta. Kirjastot ovat yleisesti korkeasti arvostettu osa yhteiskunnallista kulttuuriperintöä ja sen arvo pitäisi näkyä paitsi kirjastoalan palkkauksessa, myös kirjastojen toimintaan satsattavissa rahamäärissä. Työssäni tulen panostamaan myös markkinoinnin ja viestinnän kehittämiseen. Uskon, että minulla on siihen hyvät valmiudet koulutukseni, työkokemukseni ja myös luonteeni puolesta. Menen mielelläni ammatillisissakin asioissa lähelle ihmistä ja pyrin aina puhumaan asioista niiden oikeilla, kansantajuisilla nimillä. Jäseniemme tulee ymmärtää, mitä omassa järjestössä tapahtuu eikä ammattiyhdistyskenttä saa näyttäytyä liian kaukaisena asiana. Toivottavasti voin vuosien kuluttua katsoa ylpeänä tekemääni työtä ja olla tyytyväinen siihen, että aikoinani lähdin mukaan KUMULAn toimintaan. Tässä ammattiliitossa tunnen olevani kotona ja täällä aion viihtyä hyvin pitkän aikaa. 5

Kumina selvitti, millaiselta KUMULA tekee koulutuspolitiikkaa KUMULA kantaa huolta jäsenkuntansa koulutusalojen tilasta ja on aktiivisesti mukana tekemässä Akavan Erityisalojen koulutuspolitiikkaa. KUMULA on aktiivisesti mukana tekemässä Akavan Erityisalojen koulutuspolitiikkaa. Muutama vuosi sitten laadittu ja Akavan Erityisalojen liittokokouksen hyväksymä koulutuspoliittinen ohjelma on uudelleentarkastelun alla, ja tässä työssä olemme myös KUMULAssa mukana huolehtimassa omien koulutusalojemme eduista. KUMULAn edustajana koulutuspoliittisen ohjelman uudistustyössä on liiton opiskelija- ja koulutusasioista vastaava järjestösihteeri Jaana Kivilahti. Meille yleisesti tärkeitä asioita ovat mm. ammattikorkeakoulujärjestelmän kehittäminen ja duaalimallin säilyttäminen, maksuttoman korkeakouluopetuksen säilyttäminen sekä elinikäisen oppimisen ja täydennyskoulutuksen kehittäminen. Näiden makrotason linjojen lisäksi kannamme huolta omien koulutusalojemme tilasta. Seuraamme tarkasti Tampereen yliopiston uuden strategian mukanaan tuomia muutoksia, ja kannamme huolta perinteisten kunnallisoikeuden, kunnallispolitiikan ja kunnallistalouden koulutusohjelmien tulevaisuudesta. Seuraamme myös kirjastoalan koulutuksen muutoksia ja etenkin koulutuksen vastaavuutta suhteessa kirjastoasetuksen uudistustyössä esitettyihin vaatimuksiin. Pohdimme myös esimerkiksi koulutusten alueellisten aloituspaikkojen määrää suhteessa työmarkkinatilanteeseen. Aika on otollinen koulutuspoliittisen ohjelman tarkasteluun Akavan Erityisalojen koulutuspoliittisen ohjelman uudistustyötä koordinoiva kehittämispäällikkö Kimmo Kumlander näkee ajan olevan otollinen koulutuspoliittisen ohjelman tarkasteluun. Hänen mielestään on tärkeää, että kun pöydällä on koko nykyisen koulutusjärjestelmämme asettamat haasteet, pitäisi myös jäsenyhdistysten pystyä ottamaan näihin haasteisiin avoimesti kantaa. Koulutuspolitiikassa tapahtuu parhaillaan paljon ja eduskuntavaalit ovat tulossa, jolloin nämä asiat ovat muutenkin esillä. Nyt on hyvä hetki katsoa olemmeko vielä samoilla linjoilla, mitä Akavan Erityisalojen ensimmäistä kopo-ohjelmaa laadittaessa ja saammeko sen vielä enemmän jäsenyhdistystemme näköiseksi, Kimmo Kumlander sanoo. Akavan Erityisalojen koulutuspolitiikasta vastaavan asiamiehen, Minna Aholan mukaan yhteisessä politiikkaprosessissa mitataan myös Akavan Erityisalojen ja sen jäsenyhdistysten yhteistyökykyä. Prosessin aikana eri näkökulmat väistämättä törmäävät, jolloin omista intresseistä tinkiminen yhteisen kokonaisuuden edistämiseksi on tärkeää. Akavan Erityisalat on monialainen liitto, mikä on sen rikkaus, mutta toki helpompaa olisi tehdä koulutuspolitiikkaa vain yhden koulutus- ja ammattiryhmän näkökulmasta. Onneksi meillä ymmärretään nämä haasteet, joten edellytykset hyvään yhteistyöhön ovat olemassa, Minna Ahola pohtii. KUMULAn edustajat tuovat opiskelijatoimikuntaan ammattimaista näkemystä Ahola on myös Akavan Erityisalojen ja sen jäsenyhdistysten edustaja Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVA:ssa. AOVAn pääasiallinen tehtävä on huolehtia ensisijaisesti akavalaisopiskelijoiden työmarkkina-asioista ja koulutuspolitiikasta, vasta sitten tulevat muut opiskelija-asiat. Toki otamme kantaa opintotukiin, koulutuksen maksuttomuuteen ja niin edelleen, mutta kyllä pääasiallisin tehtävämme on työmarkkina-asiat ja opiskelijoiden edunvalvonta, Ahola linjaa. Minna Ahola on myös Akavan Erityisalojen opiskelijatoimikunnan esittelijä, ja hänen tehtävänään on liiton opiskelijatoiminnan organisointi. Kumulalaisedustajat Mika Vertainen, Mika Kesseli, Terhi Tikkanen ja Ville Lavikainen ovat tuoneet ammattimaista hallintonäkemystä liiton opiskelijatoimikunnan työskentelyyn. Onkin totta kai hyvä, että saadaan erilaisia toimintatapoja yhteistyötä kehittämään. Opiskelijatoimikunta tulee myös aikanaan kommentoimaan aktiivisesti koulutuspoliittista ohjelmaa, ovathan opiskelijajäsenemme itse politiikanteon kohteina. Katso myös: www.akava.fi/opiskelijat www.aivanerityinen.fi Informaatiotutkimuksen opetus Professori, laitoksen johtaja Eero Sormunen, Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median laitos: Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen laitos ja sen edustama oppiaine laajenivat, kun hypermedialaboratorio yhdistyi siihen vuoden 2009 alussa. Informaatiotutkimus ja interaktiivinen media -oppiaineen opetussuunnitelma uudistettiin perusteellisesti viime lukuvuonna, ja alkavan lukuvuoden opetus järjestetään sen mukaisesti. Keskeisin muutos tapahtui kaikille pääaineopiskelijoille pakollisissa perusopinnoissa, joissa integroitiin informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median oppisisällöt. Aineopintojen vaiheessa opiskelijat voivat erikoistua ja valita kurssit entistä laajemmasta tarjonnasta. Syventävissä on useita suuntautumisvaihtoehtoja tai maisteriohjelmia. Vaikka perusopinnot ovat vähemmän kirjastoammatillisesti suuntautuneet kuin aiemmin, kirjastoihin suuntautuvien opintomahdollisuudet ovat aiempaa paremmat. Kandidaatin tutkinnossa on määritelty kirjastoammatillinen polku, jota seuraamalla henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatiminen on helppoa. Interaktiivisen median mukana opetussuunnitelmaan tuli internetin, verkkopalveluiden ja sosiaalisen median ainesta, joka voidaan yhdistää suoraan pääaineopintoihin. Opetussuunnitelman uudistaminen ei olennaisesti muuttanut opetuksen kirjastoammatillisia painotuksia, mutta siirsi niitä pe- 6

kumulalaisittain perinteisten Tampereen yliopiston kirjasto- ja kunnallisalan opintojen muutokset näyttävät niin laitosten kuin opiskelijoiden näkökulmasta. Hyvä paha muutos rusopinnoista aineopintoihin. Muutos helpottaa niitä opiskelijoita, jotka suorittaessaan jonkun muun alan kandidaatin tutkintoa kiinnostuvat kirjastosta työpaikkana. Nyt on helppo hakeutua kandivaiheen jälkeen informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median maisteriopiskelijaksi ja suorittaa sen yhteydessä kirjastoihin suuntavat aineopinnot. Uskon, että hypermediafuusion seurauksena opetus on saanut laitoksella piristysruiskeen ja opiskelijat saavat paremmat valmiudet rakentaa tulevaisuuden kirjastopalveluja. Kirjastoihinkin palkattaneen mieluummin sellaisia kandeja ja maistereita, jotka tuovat tuoretta osaamista organisaatioon. Opiskelijoiden kannalta pidämme myös tärkeänä, että kirjastoihinkin suuntautuvat opiskelijat opiskelevat riittävän laaja-alaisesti. Maisterin tutkinnolla pitää niin halutessaan työllistyä muuallekin kuin kirjastoon. Yksittäisen ihmisen kohdalla useamman työuran mahdollisuus on olennainen työllistymistä edistävä tekijä. Ainejärjestö UDK ry:n puheenjohtaja Joonas Hirn, pääaine Informaatiotutkimus ja interaktiivinen media: Olen suhtautunut informaatiotutkimuksen opintojen muutokseen positiivisesti. Mielestäni vanhat opinnot olivat liialti kirjastoihin kallellaan. Nykyinen opetussuunnitelma on laaja-alaisempi, monipuolisempi ja opintokokonaisuudet selkeämmin esillä. Näin etukäteen en näe kritisoitavaa uusissa opinnoissa. Oma intoni opiskella ainetta nousi uusien pääaineeseen sisältyvien kurssien ansiosta. Minusta tuntuu, että opiskelijat suhtautuvat muutokseen positiivisesti. UDK ja opiskelijat otettiin hyvin mukaan uuden opetussuunnitelman työstämiseen. Uskon opiskelijapohjan laajenevan interaktiivisen median myötä. Informaatiotutkimuksella on leima, että sillä haetaan kirjastoalan pätevyys jonkun muun tutkinnon oheen. Toivottavasti uudistus lisää niiden opiskelijoiden määrää, jotka haluavat suorittaa informaatiotutkimuksesta ja interaktiivisesta mediasta maisterin tutkinnon, eivätkä katoa aineopintojen jälkeen. Näkisin myös, että laajemmat mahdollisuudet räätälöidä opintoja pääaineen sisällä lisäävät opiskelijoiden mahdollisuuksia työelämässä. Kunnallistieteiden opinnot Amanuenssi Piia Tienhaara, Johtamistieteiden laitos: Tampereen yliopistossa kunnallisalan koulutuksella on yli 80 vuoden perinteet. Koulutusta kandidaatti-, maisteri- ja tohtoritasolla on viime vuosina tarjottu kolmessa pääaineessa: kunnallispolitiikassa, kunnallisoikeudessa ja kunnallistaloudessa. Tästä syksystä alkaen kunnallispolitiikan tilalle muodostettiin kunta- ja aluejohtamisen -koulutusohjelma, joka keskittyy johtamiseen ja kehittämiseen kunnissa, alueilla ja erilaisissa organisaatioissa. Yliopiston uuden strategian mukaisesti suuntaus on jatkossa vahvemmin pääainepohjaisesta opetuksesta koulutusohjelmapohjaiseen. Tarkoitus on luoda nykyistä laajempia kandiohjelmia ja niiden jatkoksi vahvoja maisteriohjelmia. Näitä muodostettaessa ei ole missään nimessä tarkoitus unohtaa kunnallis alan koulutusta, vaan vahvis taa sitä huomioiden ympäristön ja yhteiskunnan tarpeet. Laajo jen kandiohjelmien toivotaan antavan opiskelijoille nykyistä enemmän valinnan ja oman suuntautumisen löytämisen mahdollisuuksia sekä edistää opet uksen ja tut kimuksen laatua. Kunnallispolitiikan, -oikeuden ja -talouden opintojen yhdistämisestä ei ole tehty suunnitelmia, sillä yliopistossa on meneillään rakenteellinen uudistus, jossa tiedekuntien ja laitosten tilalle muodostetaan uusia tieteenalayksiköitä. Uusien koulutusohjelmien tarkempi suunnittelu käynnistyy rakennepäätösten jälkeen. Rakenteellinen uudistus toteutetaan 2011 alusta, ja uudet ohjelmat aloittavat syksyllä 2012. Laajemmat kandiohjelmat ja maisteriohjelmat mahdollistavat nykyistä laajemman pohjan ja vahvan erikoistumisen. Nykyäänkin vapaa sivuaineoikeus on mahdollistanut opiskelijoille varsin laajan ja monipuolisen tutkinnon rakentamisen. Kunnallisalalta valmistuneiden opiskelijoiden työllistyminen on todella hyvä ja uudistusten myötä tilanne ei ainakaan heikkene. Uudistusten yhteydessä käydään keskustelua eri kuntatoimijoiden kanssa, joten tutkintoihin saadaan varmasti entistä enemmän työelämän tarpeiden vastaavuutta. Ainejärjestö Hallat ry:n koulutus- ja sosiaalipolitiikkavastaava, kumulalainen Pekka Suhonen, pääaine Kunnallistalous: Kunnallispolitiikan pääaineen muuttuessa kunta- ja aluejohtamiseksi siihen yhdistyi osa aluetieteistä, ja aineen näkökulma laajeni. Kunnallistalous ja kunnallisoikeus ovat ainakin kaksi seuraavaa vuotta omia pääaineitaan, mutta tulevaisuudessa on mahdollista, että nekin yhdistetään laajempiin julkistalouden ja -oikeuden kokonaisuuksiin. Itse näen tänä syksynä toteutuvan muutoksen pääasiassa positiivisena. Muutoksen vaikutuksesta työllistymiseen on tässä vaiheessa vaikea sanoa mitään varmaa, mutta voi olla, että kunta- ja aluejohtaminen pääaineen nimenä herättää enemmän kiinnostusta työnantajissa kuin entinen kuivahkolta kuulostava kunnallispolitiikka. Nimenvaihdos antaa paremman kuvan aineen sisällöstä. Huonoa muutoksessa on epävarmuus oppiaineiden tulevaisuudesta. Tilanne parin seuraavan vuoden päähän on tiedossa, mutta valmistuessani 2014 15 asiat voivat olla toisin ja aineiden nimet ja sisällöt muuttuneet. Muutos on haaste myös ainejärjestölle. Opiskelijoiden etua valvovana yhteisönä sen on pysyttävä tarkasti ajan hermolla ja tiedettävä, mitä on tapahtumassa ja millä aikataululla. Myös ainejärjestökenttä on murroksessa pääaineiden yhdistyessä. 7

KUMULA todella näkyy Akavan Erityisalojen opiskelijatoimikunnassa siitä pitävät huolen liittoa elimessä edustavat opiskelijajäsenet. Yksi heistä on Mika Vertainen. Hän on myös KUMULAn hallituksen varajäsen. Järjestöharrastus vie hallintotieteitä opiskelevan keskisuomalaistollikan ajan Kuka olet? Mika Vertainen, Keski-Suomen Saarijärveltä kotoisin oleva 23-vuotias tollikka. Tällä hetkellä asun Tampereella. Mitä harrastat ja miksi? Sydäntäni lähellä ovat musiikki sekä kahvakuulat. Ensimmäinen rentoutumisen vuoksi ja jälkimmäinen yrityksenä parantaa elämänlaatua sitten kun työalusta alkaa viimein rapistua. Suurin intohimoni lienee kitaran soitto. Mistään hinnasta en lakkaisi ajattelemasta omilla aivoillani. Mitä opiskelet? Opiskelen Tampereen yliopistossa hallintotieteitä, pääaineena kunnallisoikeutta eli paikallishallinnon byrokratian kiemuroita. Hävettää myöntää, mutta lapsena halusin ryhtyä traktorien inspiroimana tupakkaa polttavaksi maanviljelijäksi. Nykyiselle polulle päädyin kuitenkin sellaisen hyvän ammatin toivossa, joka ei sulje ovia, mikäli kunnianhimoa löytyy. Millaista alasi opiskelu on? Kunnallisalan opintoihin kuuluu pakollisena kokonaisuus, jossa käydään läpi kunnan toiminnan perusasioita niin talouden, palveluiden järjestämisen kuin kuntalainkin osalta. Lisäksi kaikkien kunnallisalan opiskelijoiden on suoritettava pakollinen kolmen kuukauden harjoittelu joko kunnassa tai muussa haluamassaan organisaatiossa. Kunnallisoikeuden oppiaineesta ovat eniten jääneet mieleeni pienryhmäopetuksena toteutetut kuntalaisen oikeussuojaa sekä kunnan päätöksentekoa koskevat kurssit. Niiden pienryhmä -järjestämistapa on edesauttanut kokonaisuuksien hahmottamista suunnattomasti. Mielestäni kunta-alan opintoihin on vaikea päästä sisälle jos ei ole aiempaa kokemusta esimerkiksi kunnan luottamushenkilön tehtävistä. Oletko tyytyväinen alasi opetukseen? Yleisesti ottaen olen tyytyväinen yliopistomme opetukseen, vaikka tähän mennessä opintoni ovat olleet pitkälti lainsäädäntöön pohjautuvien nippelitietokokonaisuuksien ulkoa muistamista. Palkitsevinta tässä metodissa on se, että oppii ymmärtämään suomalaisen yhteiskunnan toimintaa aivan uudella tavalla. Pitkän miinuksen tosin annan yliopistomme oikeustieteiden laitokselle. On liian yleistä, että luennointi menee päällekkäin niin, että parhaimmillaan puolet kurssien luennoista jää käymättä samalla laitoksella tapahtuvien tuplabuukkausten takia. Oletko jo ollut alasi hommissa? En ole vielä kerennyt olemaan oman alan töissä taikka suorittamaan harjoitteluani aikaa vievästä järjestöharrastuksesta johtuen. Miten vastavalmistuneet työllistyvät alallasi? Ymmärtääkseni vastavalmistuneilla on varsin hyvät työllistymisnäkemykset tällä hetkellä, kenties tähän vaikuttaa suurten ikäluokkien eläköityminen. Millaisista työpaikoista opiskelukaverisi ovat kiinnostuneimpia? Luulen, että Tampereen kunnallisalan opiskelijat arvostavat työpaikkoja, joissa pääsee kehittämään itseään sekä organi- 8

Kuvat Mika Vertaisen arkisto saatiota. Myös palkkauksesta olisi hyvä käydä ilmi, että harjoittelijan panosta arvostetaan eli kahvinkeittohomman tarjoaminen 900 euron kuukausikorvauksella on törkeä pyllistys menohaluista tulevaa virkamiestä kohtaan. Pätevien tyyppien keskuudessa leviävät nopeasti sana siitä, mihin soppaan ei kannata sotkeentua edes viisimetrisellä seipäällä. Miten järjestöurasi on kehittynyt? Yleisesti kuvailtuna järjestötaustani on lyhyt mutta vauhdikas. Kaikki alkoi ensimmäisenä opiskeluvuotenani, jolloin ryhdyin Tampereen yliopiston kunnallisalan opiskelijoiden ainejärjestö Hallat ry:n viestintäministeriksi. Opettelin siis nettisivujen päivittelyn sekä painetun julkaisun tuottamisen salat. Ja toisena järjestövuotenani pääsin saman yhdistyksen puheenjohtajaksi. Välillä on tietysti tuntunut, että onko juoksemisessa järkeä, kun ei ole oppinut kunnolla kävelemäänkään. Mutta toistaiseksi mukavaa on ollut, ja loppupeleissä on pärjätty hyvin. Milloin ja miksi liityit KUMULAan? Liityin KUMULAn jäseneksi ensimmäisen opiskeluvuoteni syksyllä 2008 KUMULAn ainejärjestöllemme antaman tuen vuoksi. Myös kanssaopiskelijoiden mielipiteet vaikuttivat päätökseen. Millaisissa tehtävissä olet toiminut liitossa? Tämän vuoden olen toiminut KUMU- LAn hallituksen opiskelijavarajäsenenä. Kokouksissa en vaikuta, mutta parhaani mukaan välitän varsinaiselle opiskelijajäsenelle kuulumisia kunnallisalan opiskelijoiden arjesta. Olet myös yksi KUMULAn edustajista Akavan Erityisalojen opiskelijatoimikunnassa. Miten se toimii? AE:n opiskelijatoimikunta järjestää sen jäsenyhdistyksien opiskelijoille tapahtumia sekä tekee erilaisia oppaita, jotka pyrkivät turvaamaan opiskelijoiden oikeuksia niin tavallisissa kesätöissä kuin opintoihin liittyvissä harjoitteluissa. Millaiset ovat vaikutusmahdollisuutesi siellä? Kumulalaisen vaikutusmahdollisuudet opiskelijatoimikunnassa ovat tavallisen rivihallituslaisen tasoisia, eli ne vaihtelevat laidasta laitaan. Toki tämä vuosi on ollut haastava johtuen kesken hallituskauden alkaneesta luottamustoimesta. On vaikea hahmottaa menneen kauden keskittymispisteitä ja sitä, minkälainen roolijako opiskelijatoimikunnan kokouksissa vallitsee. Mikä on KUMULAn näkyvyys ja painoarvo AE:n opiskelijatoimikunnassa? Voin iloisin mielin todeta, että jos et huomaa meidän läsnäoloamme toimikunnassa, niin et ole joko käynyt kokouksissa lainkaan tai sitten et huomaa juuri muutakaan, mitä ympärilläsi tapahtuu. Millaisena näet KUMULAn tällä hetkellä? Näen KUMULAn hyvänä, jäsenestään välittävänä ammattiyhdistyksenä ennemmin hieman indie-henkisenä organisaationa kuin suurten liittojen telaketjuna, jossa rivijäsenen rooli voi helposti jäädä pelkästään lakkokoneen rattaaksi. Voitko suositella KUMULAa muille? Pidän KUMULAa kunnallisalan opiskelijan ystävänä, se mahdollistaa ainejärjestömme toiminnan viemisen uudelle tasolle. Asiat hoituvat KUMULAssa mutkattomasti. Tiedossani ei ole minun ajaltani ensimmäistäkään ongelmatilannetta tai kiistakapulaa. Tiedän kuitenkin, että ongelmatilanne yhteistyökumppanien kanssa ei ole mahdottomuus. Vaikka monen mielestä saatan olla erinäisten luottamustoimien takia jäävi suosittelemaan mitään, niin näihin edellä mainittuihin seikkoihin pohjaten suosittelen KUMULAa. Miksi kaltaistesi kuntasektorin opiskelijoiden kannattaa ylipäätään kuulua ammattijärjestöön? Tärkein syy on tietysti se ansiosidonnainen, sillä jo opiskeluaikana maksetuista jäsenmaksuista kertyy mukava lisä, mikäli uran alkutaipaleella tulee eteen lomautuksia tai työttömyyttä. Ottaen huomioon julkisella sektorilla tapahtuvan myllerryksen, ei ammattijärjestö ole mielestäni liian kallis vakuutus sen tarjoamaan turvaan nähden. Monikaan meistä kunnallisalan opiskelijoista ei heti parikymppisenä maisterina saavuta sitä korkeinta ja pyöritä johtajasopimuksella keskisuurta kuntaa. Siksi kannattaakin pitää jalat maassa ja toimia tilanteen ehdoilla. KUMULAn edustajat Akavan Erityisalojen opiskelijatoimikunnassa: Mika Kesseli Ville Lavikainen Terhi Tikkanen Mika Vertainen 9

KUMULAn edustajat tutustuivat alkukesästä tanskalaiseen työvoimapolitiikkaan. Olisiko Tanskan mallista lääkkeeksi suomalaisnuorten työllistymiseen? TEKSTI MIKKO LEHTONEN, ULLA PÖTSÖNEN KUVA MIKAEL WÄNSKÄ Illanvietossa Kööpenhaminan Tivolissa vasemmalta Antti Manninen (NUOLI), Antti Rahkola (NUOLI), Ulla Pötsönen (KUMULA) ja Mikko Lehtonen (Specia). Tanskan malli ja nuoret työmarkkinoilla KUMULA osallistui SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry:n ja Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat NUOLI ry:n kanssa ESR-rahoitteiseen Leonardo-hankkeeseen, jonka tuloksena järjestettiin opintomatka Kööpenhaminaan 31.5. 4.6.2010. Matkalla tutustuttiin Tanskan työvoimapolitiikkaan ja erityisesti nuorten työllistymiseen. KUMULAsta mukana olivat toiminnanjohtaja Jussi Näri ja järjestösihteeri Jaana Kivilahti sekä liiton hallituksen jäsenet Ulla Pötsönen ja Jarno Moisala ja valtuuston jäsen Maria Teikari. Kuminan artikkeli on yhteistyötä yli järjestörajojen: Specia ry:n kehittämispäällikkö Mikko Lehtonen käy läpi Tanskan mallia, Ulla Pötsönen KUMULAsta kertoo vierailuista Tanskassa. Kuvan otti NUOLI ry:n Mikael Wänskä. 10 Joustoturva Flexicurity Tanska sijoitti voimakkaasti työvoimapolitiikkaan 1980- ja 1990-luvuilla, mutta joustoturvasta neuvoteltiin jo aiemmin, onhan palkansaaja- ja työnantajakeskusjärjestöjen sekä maan hallituksen kolmikannalla jo satavuotinen perinne. Joustavuus ja turvallisuus kuvaavat sekä aktiivista että passiivista työvoimapolitiikkaa. Joustavuus perustuu easy to hire and fire -politiikkaan eli matalaan työllistymis- ja työllistämiskynnykseen sekä alhaiseen työsuhdeturvaan. Lähes olemattoman irtisanomissuojan vastineena on kattava työttömyysvakuutusjärjestelmä, turvallisuus. Suomessa toistaiseksi voimassa oleva työsuhde luo työlainsäädännön kanssa turvallisuudentunteen, tanskalainen voi sen sijaan luottaa neuvoteltuun joustoturvaan. Suomalaisen työvoimapolitiikan voidaan nähdä ottavan työttömäksi jäävän verkon lailla vastaan, mutta se ei työnnä työtöntä työnhakijaa Tanskan tavoin uudelleen työmarkkinoille. Eri tutkimukset kuitenkin osoittavat, että turvattomuus on alkanut lisääntyä myös Tanskassa. Aktiivinen ja passiivinen työvoimapolitiikka Tanskan joustoturvamallin etuna on aktiivinen työvoimapolitiikka; työvoimakoulutus, tuettu työllistäminen ja urasuunnittelu. Juuri sen vuoksi sen sanotaan soveltuvan huonosti suomalaisen työvoimapolitiikan malliksi. Työttömälle työnhakijalle järjestetään Tanskassa alusta alkaen aktiivitoimia, mikä tarkoittaisi Suomessa miljoonia euroja. Toisaalta voidaan pohtia, kuinka tärkeäksi työvoimapolitiikka koetaan ja kuinka paljon siihen sijoitetaan, esimerkiksi suhteessa bruttokansantuotteeseen. Passiivinen työvoimapolitiikka kattaa työttömyyskorvauksen, ansiopäivärahan ja työttömyyseläkkeet. Tanskalaisen työntekijän irtisanominen on helppoa, työttömyyskorvaus on sitä vastoin neuvoteltu korkeaksi ja se yltääkin usein 90 %:iin palkkatuloista. Sitä myönnetään kaksi vuotta, jonka jälkeen arvioidaan oikeus harkinnanvaraiseen sosiaaliturvaan. Noin puoli miljoonaa tanskalaista vaihtaa vuosittain työpaikkaansa hire and fire -politiikan seurauksena. Tanskalaiset työmarkkinat sopeutuvat joustavasti kysynnän muutoksiin, ja uusia pk-yrityksiä perustetaan tiuhaan.

Viikon vierailut: Työvoimapolitiikkaa ammattijärjestöstä ruohonjuureen Saimme alkuun pohjustuksen Tanskan poliittisesta järjestelmästä ja ilmapiiristä, kun lähetystösihteeri Lotta Nymann- Lindegren kertoi meille Suomen Tanskan suurlähetystössä perustiedot niin tanskalaisesta työvoimapolitiikasta kuin koulutusjärjestelmästä. Hän myös avasi hieman tanskalaista mentaliteettia ja arvoja, kuten akateemisen koulutuksen Suomea vähäisemmän arvostuksen tai perhekeskeisyyden. Tanskalaiselle on tärkeää, että elämä on hyggelig, mukavaa. LO on Suomen SAK:ta vastaava, laajin tanskalainen ammatillinen keskusjärjestö. Se edustaa noin 1,2 miljoonaa työntekijää niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla. Vertailun vuoksi akateemisten palkansaajien ammattijärjestöön kuuluu noin 170 000 jäsentä. Ammattijärjestöihin on järjestäytynyt noin 70 % Tanskan työvoimasta. LO:n Michael Jacobsen ja Christian Sølyst kävivät läpi flexicurity-mallia ammattijärjestön näkökulmasta. Tanskan hallituksen tavoite on, että vuoteen 2015 mennessä 95 % nuorten ikäluokasta sijoittuu peruskoulutuksen jälkeen jatko-opintoihin tai työllistyy. Flexicurity kattaa myös nuoret työnhakijat, ja yksi keino pudokkaiden vähentämiseen on tuotantokoulu-kokonaisuus. Tanskassa on satakunta tuotantokoulua, jotka vastaavat jokseenkin suomalaisia nuorisoverstaita. Tuotantokoulussa opiskelevat alle 25-vuotiaat, joilla ei ole ammatillista tutkintoa. Valtaosalla on ollut ongelmia peruskoulutuksen loppuun saattamisessa, enemmistö on poikia, ja kouluissa opiskelee paljon maahanmuuttajataustaisia nuoria. Ammatillisen opetuksen lisäksi koulu tarjoaa nuorelle tukea aikuistumiseen ja oman ammatillisen identiteetin löytämiseen. Tuotantokoulujen mottona onkin care, share and dare. Tuotantokoulun oppilaista yli 70 % löytää opiskelupaikan tai työpaikan tuotantokouluvuoden jälkeen. Kööpenhaminan keskustan ekologisen tuotantokoulun Sisse Carelse sekä Alex Hoppe esittelivät meille koulun työpajoja ja tiloja. Tuotantokoulu ylläpitää hostellia ja kahvilaa, lisäksi opiskelijat käyvät esittäytymässä ja esittelemässä toimintaa erilaisissa tapahtumissa, viimeksi Kööpenhaminan ilmastokokouksessa ja kesällä Roskilden rock-festivaaleilla. Kuulimme myös aktiivisen työvoimapolitiikan käytännön kuulumisia, eli Kööpenhaminan kaupungin työllisyys- ja maahanmuuttoasioista vastaavan virkamiehen mielipiteen flexicurityn tulevaisuudesta. Toimistopäällikkö Ole Christiansen ei muiden tapaamiemme toimijoiden lailla ollut huolissaan mallin tulevaisuudesta taloustaantumasta huolimatta. Maarit Leppänen on Akavan Erityisalat ry:n julkisen sektorin uusi lakimies. Hän muistuttaa, että työ- tai virkasuhteen ongelmia ei kannata hautoa tai yrittää ratkaista yksin. Luottamusmies ja liiton juristit ovat jäsenten saatavilla! Poliisiksi, rosvoksi vai lakimieheksi Maarit Leppänen on 30-vuotias lakimies. En koe olevani kotoisin mistään päin, sillä isovanhempani ovat asuneet aina melko kaukana ja perheeni on muuttanut usein isän työn perässä paikkakunnalta toiselle. Muutin opintojeni alettua asumaan Helsinkiin, ja olen viihtynyt pääkaupungissa erinomaisesti, Maarit kertoo taustastaan. Koska Maarit on suurehkon koiran yksinhuoltaja, keskittyvät hänen harrastuksensa koiran kanssa ulkoilun ympärille. Lisäksi vapaa-aikani kuluu tavanomaisissa aktiviteeteissa: luen, kuuntelen musiikkia ja tapaan ystäviä. Yksi Maaritin lapsuuden unelmaammateista oli lakimiehen ammatti. Tosin harkitsin myös muun muassa tulkin ja psykologin sekä poliisin ja rosvon ammatteja, joten ammatinvalintani ei ollut mikään itsestäänselvyys. Lukion jälkeen Maarit kävikin Tampereella opiskelemassa vuoden ajan germaanista filologiaa ja piti välivuoden. Sen aikana hän työskenteli niin tehtaassa kuin au pairina ulkomailla. Sitten vain jossakin vaiheessa päätin hakea oikikseen, ja sillä tiellä ollaan. Asianajotoimistosta yksilöedunvalvontaan Jo opiskellessaan oikeustiedettä Helsingissä, Maarit Leppänen aloitti osa-aikatyöt asianajotoimistossa, ja valmistuttuaan hän ryhtyi tekemään lakimiehen töitä samassa toimistossa täysipäiväisesti. Ehdin työskennellä asianajon parissa yli kuusi vuotta, ennen kuin totesin, että haluan kokeilla muitakin juristin töitä. Niinpä hän aloitti työnsä Akavan Erityisaloissa viime vuoden marraskuussa, ja on viihtynyt erinomaisesti. Meillä on mukava ja avoin työyhteisö, jossa voi kävellä kenen tahansa työkaverin huoneeseen keskustelemaan käsillä olevasta asiasta. Koska Maarit tekee pääasiassa julkisen sektorin lakimiehen töitä, ovat hänen tärkeimmät työtoverinsa kuntasektorin asiamies Jaakko Korpisaari, valtiosektorin asiamies Kalevi Juntunen ja toinen julkissektorin lakimies Harri Ikonen. Myös esimerkiksi yksityissektorin lakimiehet ja jäsensihteerit ovat olleet korvaamaton apu monessa tilanteessa. Maaritin tehtäväalue Akavan Erityisaloissa on julkisen sektorin työ- ja virkasuhdeneuvonta. Olen keskittynyt yksilöedunvalvontaan, joten melko tyypillisesti istun toimistolla vastaamassa puhelimeen ja sähköposteihin. Lisäksi työhöni kuuluu kirjelmöintiä työnantajille ja eri viranomaisiin jäsenten työ- ja virkasuhdeasioissa. Lama iski myös kuntatyöpaikkoihin Kumulalaiset voivat ottaa Maarit Leppäseen yhteyttä, kun mieleen tulee omaan työ- tai virkasuhteeseen liittyvä kysymys. Yleensä työpaikalla on myös jukolainen luottamusmies sekä esimerkiksi työsuojeluvaltuutettu, joihin voi myös tarvittaessa ottaa yhteyttä. Jos eteen tulee jokin ongelma tai muu tilanne, jossa kaipaa apua, asiaa ei tarvitse hautoa tai yrittää ratkaista yksin; rohkeasti vain yhteydenotto luottamusmieheen tai liiton juristiin!, Maarit Leppänen kannustaa. Ay-juristi näkee taloudellisen taantuman vaikutuksien ulottuneen tällä hetkellä myös julkisen sektorin työpaikkoihin. Lisäksi pakkaa ovat kuntasektorilla sekoittaneet kuntaliitokset ja monet muut uudistukset. Tuntuu, että nykymaailmassa mikään ei ole pysyvää. Se pätee entistä enemmän myös julkisella sektorilla. Maarit Leppänen Lakimies puh. 0201 235 353 ja 040 837 7984 maarit.leppanen@akavanerityisalat.fi 11

Kaikki mitä poliitikot ja vanhempasi sanovat opiskelusta on roskaa Haluan onnitella kaikkia uusia yliopistoon tai korkeakouluun opiskelemaan päässeitä kirkasotsaisia tulevaisuuden toivojamme. Onnittelut Sinulle, olet aivan erityinen kuten noin 300 000 opiskelijakollegaasikin! Se, että olet päässyt opiskelemaan yliopistoon tai korkeakouluun kielii siitä, että myös vanhempasi ovat todennäköisesti aikanaan suorittaneet akateemisen loppututkinnon. Todennäköisyys sille, että akateemisten vanhempien lapset päätyvät yliopistoon on näet kymmenkertainen verrattuna ei-akateemisten lapsiin. Nykyinen yliopisto on kuitenkin eri maailma, mitä vanhempiesi aikaan kultaisella kuusikymmentäluvulla. Edessäsi on nyt keskimäärin 5,5 vuoden pituinen rupeama tenttejä, kirjastossa istumista, esseitä, harjoitustöitä ja tiukkoja määräaikoja. Pänttäät silmät kirkkaina teorioita, käsitemäärittelyjä, empiriaa ynnä muita tieteenteorian peruskiviä. Ahmit modernia länsimaista filosofiaa, olet ehdottoman vakuuttunut omasta oikeassa olemisestasi ja saarnaat opintosuuntasi ylivertaisuudesta. Aikanaan valmistut alasi asiantuntijaksi ja saat koulutustasi vastaavaa työtä saman tien. Näin vanhempasi ja isovanhempasi ainakin kuvittelevat. Ja ovat väärässä. Laitosten ja tiedekuntien henkilöstön ollessa yhä enemmän kiinni omissa tutkimuksissaan, jää heiltä yhä vähemmän aikaa sinun opettamiseen. Tällöin opiskelijan rutiiniksi muodostuu tenttikirjojen metsästäminen, marginaalinen opiskelu ja luetun tenttiminen, jolloin opiskelukin alkaa muistuttaa lähinnä kirjekurssia. No, jääpä aikaa muuhunkin eli siihen paljon puhuttuun opiskelijaelämään sanaan, jonka isovanhempasi lausuvat hymynkare kasvoillaan. Heh heh, kuului se meidän Petrikin poikenneen tenttipilsnerillä, eikös niin ole tapana. Eivätpä hymyilisi jos tietäisivät opiskelijan elämän todellisen puolen, sillä todellisuudessa edessä on aika, josta sekä vanhempiesi että THL:n tulisi olla pahuksen huolissaan. 2000-luvun tilastojen mukaan joka kymmenes miesopiskelija ja joka kahdeskymmenes naisopiskelija on alkoholin suurkuluttaja, jos suurkulutuksen rajaksi lasketaan yli 24 annosta viikossa. Toisin sanoen joka kymmenes yliopistossa opiskeleva mies tinttaa menemään korillisen keskiolutta viikossa. Naisilla kulutus tarkoittaisi noin kolmea pulloa viiniä viikossa. Silloin on täytynyt olla monta tenttiä viikkoa kohden. Ennen koulutus myös takasi hyvän työpaikan ja uran. Tämän päivän koulutettujen työmarkkinoilla käydään kuitenkin veristä kilpailua, ja akateeminen työttömyys on ilkeä tosiasia. Paineet menestyä jo opiskeluaikana, sekä saada kesätöitä ja työkokemusta ennen valmistumista, ovat suuret. Samaan aikaan opiskelijoita patistetaan valmistumaan aikaisemmin. Politiikan eliitin unelmissa väikkyy 2,5 vuodessa suoritetut paperit, jonka jälkeen parikymppiset untuvikkomaisterit siirtyvät jollakin ihmeen tavalla työelämään tienaamaan veroeuroja. Laiskotella ei saa, kun pitäisi ehtiä pelastamaan kansantalouttakin! Ei siis liene uutinen, että yliopisto-opiskelijat voivat huonosti. Sitä kuvastaa mielenterveysongelmien 2000-luvun kasvu jopa liki 60 prosentilla. Yliopistoissa ja korkeakouluissa juodaan liikaa, eletään olemattomilla tuloilla, ahdistutaan maailmasta, harrastetaan irtosuhteita ja siinä sivussa loppujen lopuksi valmistutaan maistereiksi. Vasta vuosien jälkeen huomaa, että ne keskimääräiset 5,5 vuotta olivat huikea nuoren ihmisen kasvutarina, jonka aikana saatiin eväät tulla oman alan rautaiseksi asiantuntijaksi. UN ÉTUDIANT DE LA VIE AU BUREAU 12

HAASTATTELU TUIJA HEIKKILÄ Anna Ruthin arkisto Tervetuloa KUMULAan Anna Ruth Kuka olet? Olen Anna Ruth ja asun tällä hetkellä Oulussa. Opiskelen ylempää korkeakoulututkintoa Oulun yliopistossa pääaineenani informaatiotutkimus. Maisterintutkintoon sisältyviä sivuaineita en ole vielä valinnut. Opintojeni pohjalla minulla on ammattikorkeakoulututkinto Kulttuurituottaja (AMK). Yliopistossa aloitin syksyllä 2009 ja tavoitteenani on valmistua kahden lukuvuoden kuluttua. Oletko ollut jo töissä jossakin? Tänä kesänä olen ollut kolmatta vuotta työssä synnyinpaikkakuntani Kangasniemen matkailuneuvonnassa. Viime lukuvuoden työskentelin opiskelijapäivystäjänä Oulun yliopiston kirjastossa ja tarkoituksenani olisi palata niihin tehtäviin jälleen syyskuussa. Lisäksi olen ammattikorkeakouluopintojeni aikana tehnyt monenlaista harjoittelu- ja vapaaehtoishommaa erilaisissa kulttuuriorganisaatioissa ja tapahtumissa. Millaisiin työtehtäviin haluaisit valmistuttuasi? Vaikka Oulu onkin ihana kaupunki, uskoisin työskenteleväni tulevaisuudessa Etelä- tai Keski-Suomessa, lähempänä kotiseutujani. Tulevissa työtehtävissä toivoisin voivani jollakin tavalla yhdistää kulttuurituottajan tutkinnon antamat markkinointiin, tapahtumatuotantoon ja kulttuurihallintoon liittyvät valmiudet sekä informaatioalan osaamisen. Todennäköisesti tulen työskentelemään julkisella sektorilla. Miksi liityit KUMULAan? Olin aikaisemmin KUMULAn lailla Akavan Erityisaloihin kuuluvan Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU:n jäsen, mutta minusta oli järkevää vaihtaa nykyistä opiskelualaa vastaavaan liittoon. Aktiivisen jäsenrekrytoijan ansiosta liittyminen tapahtui heti eikä puolen vuoden kuluttua. KUMULA on myös pitänyt tiiviisti yhteyttä alamme opiskelijoihin ja tuntui siksi itselle läheiseltä. Mitkä ovat mielestäsi uuden liittosi parhaat houkuttimet? Hyvät jäsenedut Akavan Erityisalojen kautta. Mitä toivot ja odotat uudelta liitoltasi? Edunvalvonnan lisäksi odotan ja toivon liitosta yhtä kanavaa tutustua ja pitää yhteyttä oman alan toimijoihin. Tässä asiassa liiton lehti on mielestäni tärkeässä asemassa. Nieminen, Marjut Esiinny eduksesi Convence Your Audience WSOYpro, 2009 Vuosia liike-elämän valmentajana Suomessa ja Yhdysvalloissa toiminut Marjut Nieminen on kirjoittanut hyödyllisen teoksen, jossa on koottuna samojen kansien väliin aimo annos kullanarvoista tietoa paitsi esiintymisestä myös eri kulttuureista. Puhutpa sitten kunnanhallitukselle, järjestön jäsenistölle tai onniteltavalle alaiselle, tarjoaa kirja selkeitä neuvoja esityksen suunnittelusta ja rakenteesta sanattomaan viestintään ja PowerPointin valmisteluun. Teos antaa myös tärkeää tietoa siitä, mitkä asiat tulee ottaa huomioon puhuttaessa eri kulttuureiden kuulijoille. Näillä ohjeilla selviää ystävyyskuntavierailusta loukkaamatta isäntiä tai vieraita, yleisönsä vakuuttaen. Tuija Heikkilä Franzén, Peter Tumman veden päällä Tammi, 2010 Innolla odotimme Peterin kirjan julkaisemista, olihan kyseessä sukulainen, serkkuni poika. Kiersimme kirjakaupat ja varasimme ajoissa oman kappaleemme ja muutaman muullekin suvulle. Jo teoksen nimi antoi viitteitä enemmän surusta kuin riemusta. Luin kirjan yhdellä istumalla välillä ääneen ajatellen: Voi että, enpä ois ikinä uskonut!. Luin ja ahmin tuttuja nimiä, ihmisiä ja paikkoja, rakastavaa kerrontaa Peterin isovanhemmista ja äidistä. Oli kuin olisin jälleen ollut lapsi ja leikkimässä Peterin mummolassa serkkujeni kanssa. Se minkä hyvin todeksi tiesin ja muistin, ei ollut yllätys, mutta joissain kohdin kirjaa en tiennyt faktan ja fiktion eroa tai en ehkä halunnut uskoa. Yhtä kaikki, esikoiskirja on mielestäni loistavasti kirjoitettu, väkevää, mutta samalla herkkää kerrontaa. Se sitoo lukijansa tiukasti välillä pelonsekaisinkin tuntein. Kirja sopisi hyvin myös sellaisen vanhemman käteen, joka kokee samastuvansa tarinan isäpuoleen. Eeva Lampinen Peter Franzén lukee esikoisromaaniaan Tumman veden päällä koko syksyn ajan Yle Radio Suomessa sunnuntaisin klo 8.30. 13

KUNTIEN ASIANTUNTIJAT - KUMULA RY Liittovaltuuston kokous KUMULAn valtuusto kokoontuu syyskokoukseensa 20.-21.11. Lahteen. Hallituksen kokoukset KUMULAn hallitus kokoontuu 8.10. ja 11.12. AKAVAN ERITYISALAT RY Kunnan neuvottelukunnan kokoukset Akavan Erityisalat ry:n Kunnan neuvottelukunta kokoontuu 30.9., 12.11. ja 1.12.. Hallituksen kokoukset ja syysliittokokous Akavan Erityisalat ry:n hallitus kokoontuu 27.10., liittokokouksen yhteydessä ja 10.12.. Hallituksen seminaari pidetään 17.-19.9. Työmarkkinaseminaari ja syysliittokokous pidetään 12.-13.11. Hämeenlinnassa. OPISKELIJOILLE KUMULAn opiskelijatilaisuuksia Oululaiset KUMULAn yliopisto- ja amkopiskelijajäsenet tapaavat toisiaan 23.9., ja KUMULAn opiskelijajäsenille on suunniteltu pidettäväksi 14.10. ja 17.11. tilaisuudet Tampereella. KUMULA esittäytyy Akava Camp -kiertueella 19.10. Turussa amk-opiskelijoille ja 16.-17.11. Tampereen yliopiston opiskelijoille sekä Koulutusmessuilla Oulussa 22.-23.9. ja Rovaniemellä 16.-17.11. Akava Camp -opiskelijakiertue Akavalaisten liittojen yhteisen Akava Camp -opiskelijakiertueen tapahtumissa saat hyödyllistä tietoa työelämästä, voit tutustua akavalaiseen opiskelijatoimintaan ja liittyä akavalaiseen ammattiliittoon sekä verkostoitua. Kiertue käynnistyi syyskuun alussa Helsingissä Arcada- ja Haaga-Helia ammattikorkeakouluissa sekä Oulussa yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa. Kiertue jatkuu näin: Kemi-Tornio: Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu 14.9. Rovaniemi: Rovaniemen ammattikorkeakoulu 15.9., Lapin yliopisto 16.9., Koulutusmessut 16.-17.11. Vaasa: Vaasan yliopisto ja ammattikorkeakoulu 21.9. Pori: Porin yliopistokeskus 22.9. Oulu: Koulutusmessut 22.-23.9. Joensuu: Itä-Suomen yliopisto 28.9., Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 29.9. Mikkeli: Mikkelin ammattikorkeakoulu 30.9. Kuopio: Savonia-ammattikorkeakoulu 5.10. Kajaani: Kajaanin ammattikorkeakoulu 7.10. Turku: Turun ammattikorkeakoulu 19.10., Turun yliopisto 21.10. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto 26.10., ammattikorkeakoulu 27.10. Helsinki: Helsingin yliopisto 9.11. ja 11.11., Studia-messut 1.-2.12. Tampere: Tampereen yliopisto 16.-17.11., ammattikorkeakoulu 18.11. 14 Jäsenedut opiskelijoille Huom! Opiskelijajäsen KUMULAn jäsenyys on opiskelijalle ilmainen opiskelun ajan. Vain työskennellessään opiskelijajäsen maksaa jäsenmaksua, 1,1 % bruttotuloista. Toisin sanoen opintotuesta jäsenmaksua ei peritä, mutta jos opiskelijajäsen käy töissä ja saa palkkaa, maksaa hän jäsenmaksua kerryttäen työttömyyskassan työssäoloehtoaan ja varmistaen näin työttömyysturvansa. KUMULAn jäsenyys tuo myös opiskelijoille moni muitakin rahanarvoisia etuja. Rekrytointi-, työhaastattelu- ja muut koulutukset sekä Akavan Erityisalojen laki- ja asiamiesten kirjoittamat työelämäoppaat antavat oppia. Palkkaneuvonta auttaa työhaastatteluun valmistautuvaa opiskelijaa haarukoimaan palkkauksensa kohdalleen. Opiskelijajäsen voi myös tarkistuttaa työnantajan tarjoaman työsopimuksen Akavan Erityisalojen lakimiehellä. Lisäksi tarjoamme jäsenetuna perhe- ja perintöoikeudellista neuvontaa: juristin avustuksella laaditaan niin avioehdot kuin muut tärkeät sopimukset ja asiakirjat. Jäsenetuihimme kuuluu myös kattava Työtä elämään -urapäivä KUMULA on mukana to 4.11. Helsingissä Vanhalla ylioppilastalolla järjestettävässä Akavan Erityisalojen opiskelijoille ja vastavalmistuneille tarkoitetussa työelämää käsittelevässä urapäivässä. Katso lisää www.akavanerityisalat.fi/fi/ajankohtaista/kalenteri/tyota-elamaan--urapaiva.html Opiskelijatoimikunnan kokous Akavan Erityisalat ry:n opiskelijatoimikunta kokoontuu 18.9. Äänestä Suomen paras kesätyönantaja! Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVA järjestää Suomen paras kesätyönantaja -kilpailun kolmatta kertaa. Ehdota Suomen parasta kesätyönantajaa 30.9. mennessä sivulla www. akava.fi/opiskelijat/akavan_opiskelijatoiminta/suomen_paras_kesatyonantaja_-kilpailu. TULEVAA KOULUTUSTA Tulevista koulutustilaisuuksista ja niihin ilmoittautumisesta kerrotaan Akavan Erityisalojen internetsivuilla www.akavanerityisalat. fi jäsenkoulutus sekä koulutusesitteessä. Muistathan, että KUMULA maksaa yhden TJS-Koulutuskeskuksen järjestämän koulutuksen jäsen / vuosi. Liitto maksaa myös jäsenen matkakulut kotimaassa TJS-koulutustilaisuuteen halvimman julkisen kulkuneuvon taksojen mukaan. Lisätietoja TJS:n koulutuksista on osoitteessa www.tjs-opintokeskus.fi. Liittovaltuuston varsinaisille ja varajäsenille LIITTOVALTUUSTON SYYSKOKOUS 2010 K U T S U Kuntien asiantuntijat KUMULA ry:n liittovaltuuston syyskokoukseen 21. marraskuuta 2010 Lahteen. Tarkempaa tietoa liittovaltuuston syyskokouksesta myöhemmin. Esityksiä liittovaltuustolle voi tehdä hallitus ja aloitteita liiton jäsenet. Aloitteet on toimitettava kirjallisesti liiton hallitukselle viimeistään 60 päivää ennen kokousta eli viimeistään 22.9.2010. Aloitteesta on hallituksen annettava liittovaltuustolle lausuntonsa. KUNTIEN ASIANTUNTIJAT KUMULA RY Hallitus vakuutusturva (If) - vapaa-ajan matkaja tapaturmavakuutus sekä vastuu- ja oikeusturvavakuutus. Jos opiskelijajäsen aiheuttaa työssään virheellään tai laiminlyönnillään työnantajalleen henkilö-, esine- ja varallisuusvahinkoja, korvataan niitä jäsenetuna saatavan vastuuvakuutuksen piiristä. Muista vakuutuksista saa tuntuvia alennuksia. Hotelli-, matka-, bensa-, autonvuokraus- ja kuntosalialennusten ja -tarjousten lisäksi jäsenetuina voi hankkia Editan tietokirjoja sekä Forman lehtitilauksia 50 %:n alennuksella ja Otava Median lehtitilauksia 30 %:n alennuksella. Jäsenetujen rahallinen arvo on yli 2 000 euroa vuodessa! Työelämän tärkeät verkostot saattavat olla vieläkin arvokkaampia. Aktiivinen toiminta jo opiskelijana omassa yhdistyksessä luo suhteita alalla toimiviin ammattilaisiin. Liity siis KUMULAan ja hyödynnä jäsenetusi! Lisätietoa jäseneduista: www.akavanerityisalat.fi Jäsenyys Jäsenedut www.aivanerityinen.fi/jasenedut AKAVAN ERITYISALOJEN KOULUTUSTA Kehity esiintyjänä varmuutta esiintymiseen: 16.10. Turku, 23.10. Tampere, 13.11. Oulu, 20.11. Kotka Miten neuvottelen palkkani: 2.11. Helsinki Sosiaalisen median hyödyntäminen yritystoiminnassa ja verkostoitumisessa: 24.9. Tampere (täynnä) Tie työhön työelämän ABC: 7.10. Oulu Työsuhde päättyi laittomasti vai laillisesti: 30.11. Tampere Työyhteisötaidot voimavarana: 9.10. Jyväskylä Vuokratyöntekijä tunne oikeutesi: 5.10. Lahti, 12.10. Helsinki, 11.11. Turku KUNTASEKTORIN AY-KOULUTUSTA Kuntasektorin luottamusmiesten neuvottelupäivät Helsingissä 12.-13.11. ja 2.12. Kuntasektorin teknisen sopimuksen luottamusmiespäivät Helsingissä 22.-23.9. Kuntasektorin luottamusmiesten peruskurssi 5.-6.10. Helsinki, jatkokurssi 25.- 26.10. Helsinki Kuntasektorin pääluottamusmiesten peruskurssi 25.-26.11. Kuopio AKAVAN ERITYISALOJEN ALUETAPAHTUMIA Kainuun jäsenille: Golden 60 s Vuokatissa 2.10. ja Gogolin Päällystakki komedia työelämän muutoksista Kajaanissa 3.12. Lapin jäsenille (Tornio ja Haaparanta): virkistystä kulttuurin ja hyvänolon merkeissä 25.9. Pohjois-Karjalan jäsenille: pikkujouluteatteri Joensuussa 20.11. Pohjois-Pohjanmaan jäsenille: opastettu sieniretki Oulussa 18.9. Pohjois-Savon alueryhmän jäsenille: Rajapinnalla-konsertti Kuopiossa 5.11. Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon jäsenille: Valamo-viikonloppu 25.-26.9. Satakuntalaisille jäsenille: ilta Rakastajatteatterissa Porissa 23.9. Uudenmaan jäsenille: retki Keravan Taidemuseoon 22.9.

Kuinka KUMULAn strategia näkyy jäsenelle? Tällä palstalla avataan syksyllä 2008 hyväksytyn strategian painopisteitä kertomalla, miten KUMULAn toimintaa tullaan kehittämään ja miten se näkyy jäsenten arjessa. KUMULAn toiminta-ajatus: Olemme akavalainen kunta-alan asiantuntijoiden ja johtotehtävissä toimivien ammattijärjestö, joka huolehtii jäsentensä edunvalvonnasta ja hyvinvoinnista. KUMULAn tavoitetila vuonna 2012: Olemme akavalainen asiantuntija- ja johtotehtävissä toimivien vahva ja suuntaa näyttävä ammattijärjestö. Tuemme jäsentemme työtä hyvinvoinnin ja korkealaatuisten palvelujen tuotta miseksi kuntalaisille. Jäsenmäärän kasvattaminen Yksi KUMULAn strategisista päämääristä on jäsenmäärän kasvattaminen. Tämä asetettu tavoite on itse asiassa liiton päämääräistä ehkä kaikkein tärkein. Vaikka se on tärkeä liiton toiminnalle, ei silä yksittäiselle jäsenelle ole hänen arjessaan suurtakaan merkitystä. Mitä tämä tarkoittaa oikeasti? Jäsenmäärän kasvattaminen on liiton tärkein tavoite, sillä mitä enemmän järjestöllä on jäseniä, sen suuremman painoarvon se saa muiden järjestöjen keskuudessa, ja pystyy siten aina paremmin myös ajamaan jäsentensä asioita. KUMULAn strategisista tavoitteista myös useimmat muut tähtäävät siihen, että liiton jäsenmäärä kasvaisi ja siten pystyisimme entistä paremmin hoitamaan päätehtäväämme jäsenten edunvalvontaa. Konkreettisimmin uusien jäsenten saaminen näkyy liiton toiminnassa siinä, että olemme palkanneet järjestösihteerin. Hänen tehtävänään on toimia aktiivisesti opiskelijoiden parissa, tehdä KUMULAa tunnetuksi ja rekrytoida liiton jäseniksi nuoria jo heidän opiskeluvaiheessaan. Jäsensihteerimme on ehtinyt pitää aktiivista yhteyttä opiskelijoihin nyt pari vuotta, ja tulokset ovat jo näkyvissä jäsenmäärässämme: viime vuonna jäsenmäärämme kääntyi nousuun ensimmäisen kerran kahdeksaan vuoteen. Jäsensihteerimme tehtävänä on lisäksi järjestää toimintaa ja tapahtumia kaikille jäsenillemme, jotta jokainen jäsenemme voisi kokea KUMULAn omakseen ja järjestöksi, johon kannattaa kuulua. Tilaisuudet, koulutukset ja tapahtumat toimivat mainoksina järjestöstämme. Toivomme tietysti, että niiden viesti on, että meihin kannattaa liittyä. Me olemme järjestö, joka toimii jäsentensä hyväksi, heitä kuunnellen. KUMULAn jäseneksi voi liittyä osoitteen www.akavanerityisalat.fi/lomakkeet/kunta.php lomakkeella. Sivustossa on lomakkeet myös jäsenmaksuvaltakirjaan ja jäsentietojen muutoksiin. Muutoksista voi ilmoittaa myös www.akavanerityisalat.fi-sivuston sähköisessä jäsenrekisterin päivityksessä. Eläkkeelle jäävän ei kannatta erota liitosta! Jäsenmaksu on vain 50 vuodessa. Vastineeksi saa konkreettisia jäsenetuja, kuten ilmaista perhe- ja perintöoikeudellista neuvontaa. Ilmoita eläkkeelle jäännistäsi osoitteessa www.akavanerityisalat.fi Jäsenyys Päivitä jäsentietosi. Kuntien asiantuntijat - Kommunala specialister - KUMULA ry Maistraatinportti 4 A, 6. krs., 00240 Helsinki puh. 0201 235 385 kumula@kumula.fi www.kumula.fi Akavan Erityisalat ry Maistraatinportti 4 A, 6. krs., 00240 Helsinki puh. 0201 235 340, faksi (09) 147 242 jäsensihteereiden palvelunumero 0201 235 370 sähköinen asiointi osoitteessa www.akavanerityisalat.fi Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki (käyntiosoite Kellosilta 5 C, 6. krs, Itä-Pasila) puh. (09) 7206 4343 (puhelinaika ma-to klo 12-15), faksi (09) 272 1212 erityiskoulutettujen.tk@erko.fi sähköinen asiointi eerko osoitteessa www.erko.fi Det är två år sedan Kumina första gången kom ut med ett nummer tillägnat studenterna i området. På den tiden hade KUMULA endast ett fåtal studentmedlemmar och organisationens aktiva verksamhet bland studerandena tog sina första steg. Eftersom de studerandes andel bland KUMULAs medlemmar har ökat kraftigt och studentverksamheten har blivit en viktig del av hela KUMULAs verksamhet, var det på tiden att komma med ett till nummer med studentmedlemmarna i fokus. Kvinnan får man nog ur Uleåborg men inte Uleåborg ur kvinnan, säger KUMULAs nya förbundssekreterare Jaana Kivilahti. I Kumina berättar hon om sig själv och sitt drömyrke samt om sina tankar och förhoppningar. I Kumina tar vi också en titt på hur KUMULA bedriver utbildningspolitik och hur det står till med de i KUMULA representerade utbildningsområdena. Vi gör bekantskap också med Mika Vertainen som studerar förvaltningsvetenskap i Tammerfors och som är medlem av Akavas Specialorganisationers studienämnd samt suppleant för studentrepresentanten i KUMULAs styrelse. Representanter för KUMULA besökte i början av sommaren Danmark för att bekanta sig med dansk arbetskraftspolitik. I reserapporten dryftas huruvida den danska modellen kunde bli ett botemedel för den finländska ungdomens sysselsättningsproblem. Den nya juristen för den offentliga sektorn inom Akavas Specialorganisationer, Maarit Leppänen, påminner oss om att det inte lönar sig att älta i eller ensam försöka lösa problem i arbets- eller tjänstförhållanden. Förtroendemän och förbundets jurister finns till för medlemmarna. Vi lär oss känna Maarit Leppänen i hennes intervju i Kumina. Det för KUMULAs medlemmar viktiga organet, delegationen för den kommunala sektorn inom Akavas Specialorganisationer, har gjort upp ett resultatprojekt med vars hjälp man strävar till att förbättra och främja dess inflytande. KUMULAs förbundsfullmäktige sammanträder den 21.11.2010 i Lahtis. Propositioner bör vara förbundsstyrelsen tillhanda skriftligen senast 60 dagar innan mötet går av stapeln. 15

Kuntaobligaatio VIII/2010 Vaihtuvakorko Kuntaobligaatio VIII/2010 Vaihtuvakorko lainan hyödyt Sijoitusaika: 5 vuotta Kiinteiden, pitkien markkinakorkojen ollessa historiallisen matalilla tasoilla ovat markkinoiden odotukset nousevissa markkinakoroissa. Sijoittamalla vaihtuvaan 6 kuukauden euribor-korkoon, sijoittaja pääsee hyötymään mahdollisesta korkojen noususta mikäli markkinaodotukset %aodotukset toteutuvat. Liikkeeseenlaskupäivä: 1.10.2010 Eräpäivä: 1.10.2015 Merkintäaika: 13.9. - 28.9.2010 Minimimerkintä: 1 000 Tuotto: Puolivuosittain maksetaan 6 kuukauden euribor-korkoa, joka voi olla kuitenkin indikatiivisesti enintään 4%. Tuoton maksupäivät: Vuosittain 1.4. ja 1.10. Pääoman palautus: Lainan nimellispääoma maksetaan takaisin eräpäivänä. Vakuus: Kuntien takauskeskuksen takaus, 100 % pääomaturva eräpäivänä. Merkintä Laina on merkittävissä Kuntarahoitus Oyj:ssä puhelimitse maksuttoman palvelunumeron 0800 133 099 kautta sekä internetissä www.kuntaobligaatio.fi. Ennen merkinnän tekoa tulee sijoittajan tutustua lainakohtaisiin ehtoihin sekä ohjelmaesitteeseen jotka löytyvät Kuntaobligaatioiden kotisivuilta. Kuntaobligaatio VII/2010 Uudet viiden vuoden Kuntaobligaatiot ovat merkittävissä 13.9.-1.10.2010 Kuponkikorko 1,60% Laina-aika 13.9.2010-13.9.2015 Kuponkikorko on 1,60 %, emissiokurssi on vaihtuva Merkintäpalkkio 0 % Korko maksetaan vuosittain Pääoma maksetaan takaisin 13.9.2015 Kysy tuottotarjoustamme yli 100 000 EUR sijoituksille LISÄTIEDOT JA MERKINTÄ maksuttomasta palvelunumerostamme: 0800 133 099 (arkisin klo 9.00-16.30) tai www.kuntaobligaatio.fi