KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO 2010

KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO 2010 AUTOMAATION- JA KUNNOSSAPIDON KOULUTUSOHJELMA/OSAAMISALA AUTOMAATIOASENTAJA KUNNOSSAPITOASENTAJA VALMISTUSTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA/OSAAMISALA KONEENASENTAJA KONEISTAJA LEVYSEPPÄHITSAAJA TYÖVÄLINEVALMISTAJA HIENOMEKAANIKKO VALIMOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA/OSAAMISALA VALAJA VALUMALLINVALMISTAJA MÄÄRÄYS / 0XX/ 2010 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET 317 1

KONE- JA METALLITEKNIIKAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET (OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET) Sisältö Johdanto 1. KONE- JA METALLITEKNIIKAN PERUSTUTKINNON TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN 1.1 Kone- ja metallitekniikan perustutkinnon tavoitteet 1.2 Kone- ja metallitekniikan perustutkinnon muodostuminen 1.3 Jatko-opintokelpoisuus 2. PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN TOIMEENPANO AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 2.1 Opetussuunnitelman laadinta ja sisältö 2.1.1 Opetussuunnitelman yhteinen osa 2.1.2 Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa 2.1.3 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 3. PERUSTUTKINNON SUORITTAMINEN NÄYTTÖTUTKINTONA 3.1 Yleistä näyttötutkintojärjestelmästä 3.2 Näyttötutkintojen järjestäminen 3.3 Näyttötutkinnon suorittaminen 3.4 Näyttötutkinnon perusteet 3.5 Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa 3.6 Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnossa 3.7 Todistukset 3.8 Näyttötutkintoon valmistava koulutus 4 KONE- JA METALLITEKNIIKAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI 4.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat 4.4 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat 4.5 Ammattitaitoa osoittava opinnäyte 4.7 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat 317 2

4.7.1 Yritystoiminta 5 AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT, 20 OV (YHTEISET OPINNOT) TAVOITTEET JA ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 5.1. Pakolliset tutkinnon osat 5.1.1 Äidinkieli 5.1.1.1 Äidinkieli, suomi 5.1.1.2 Äidinkieli, saame 5.1.1.3 Äidinkieli, viittomakieli 5.1.1.4 Äidinkieli, oma äidinkieli vieraskielisillä opiskelijoilla 5.1.1.5 Äidinkieli, suomi toisena kielenä 5.1.1.6 Äidinkieli, suomi viittomakielisille 5.1.1.7 Äidinkieli, romani 5.1.2 Toinen kotimainen kieli, ruotsi 5.1.3 Vieras kieli 5.1.3.1 Vieras kieli, A-kieli 5.1.3.2 Vieras kieli, B-kieli 5.1.4 Matematiikka 5.1.5 Fysiikka ja kemia 5.1.6 Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto 5.1.7 Liikunta 5.1.8 Terveystieto 5.1.9 Taide ja kulttuuri 5.2 Valinnaiset tutkinnon osat 5.2.1 Ammattitaitoa täydentävien pakollisten tutkinnon osien valinnaiset lisäosat 5.2.2 Ympäristötieto 5.2.3 Tieto- ja viestintätekniikka 5.2.4 Etiikka 5.2.5 Kulttuurien tuntemus 5.2.6 Psykologia 5.2.7 Yritystoiminta 6 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT, 10 OV AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 7 OPISKELIJAN ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 7.1 Arvioinnin tehtävät ja tavoitteet 7.2 Arvioinnista tiedottaminen 7.3 Opiskelijan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 7.4 Oppimisen ja osaamisen arviointi 317 3

7.5 Arvosanasta päättäminen 7.6 Arviointiaineiston säilyttäminen 7.7 Arvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen 7.8 Arvioinnin oikaiseminen 7.9 Todistukset 7.10 Arviointi erityisopetuksessa 7.11 Maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden arviointi 8 MUUT MÄÄRÄYKSET AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 8.1 Opinto-ohjaus ja henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 8.2 Työssäoppiminen ja työturvallisuus 8.3 Ammatillinen erityisopetus 8.4. Maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus 8.5 Oppisopimuskoulutus 8.6 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö 8.7 Opiskelijahuolto 9 LIITEOSA 9.1 KONE- JA METALLITEKNIIKAN AMMATTIALAN KUVAUS JA ARVOPERUSTA 9.2 TUTKINTOKOHTAISET TERVEYDENTILAVAATIMUKSET 9.3 AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT 9.4 ELINIKÄISEN OPPIMISEN AVAINTAIDOT 9.5 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO 317 4

JOHDANTO Ammatillinen perustutkinto voidaan suorittaa ammatillisena peruskoulutuksena tai näyttötutkintona. Perustutkinnon perusteisiin sisältyy sekä opetussuunnitelman perusteet että näyttötutkinnon perusteet, ja siksi perusteiden käsitteistöä on yhtenäistetty. Perustutkinnon perusteet on määräys, jolla ohjataan sekä koulutuksen että näyttötutkintojen järjestäjiä, ja tutkinnon perusteet -asiakirjan sähköisessä muodossa on tarvittaessa erotettavissa opetussuunnitelmaperusteista ja näyttötutkintoperusteista koulutusta koskevat osat. Luku 1, luku 4 sekä liiteosassa ammattialan kuvaus ja arvoperusta sekä elinikäisen oppimisen avaintaidot ovat yhteiset, luvut 2, 5, 6, 7 ja 8 koskevat vain ammatillisessa peruskoulutuksessa suoritettavia perustutkintoja ja luku 3 vain näyttötutkintona suoritettavia perustutkintoja. Tutkinnon osa -käsite vastaa aiempaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen käsitettä opintokokonaisuus. Tutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista sekä ammatillisessa peruskoulutuksessa myös ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista (yhteiset opinnot) ja vapaasti valittavista tutkinnon osista. Lisäksi tutkintoon tulee voida yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia silloin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista. Ammatillisen perustutkinnon perusteissa on päätetty tutkinnon ja koulutusohjelmien tai osaamisalojen tavoitteet, tutkinnon muodostuminen, tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai tavoitteet, ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit sekä ammatillisten tutkinnon osien osalta myös ammattitaidon osoittamistavat. Lisäksi perusteet sisältävät muita ammatillista peruskoulutusta ja näyttötutkintoja koskevia määräyksiä. Ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset ja ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteiset opinnot) tavoitteet on määritelty oppimistuloksina (tiedot, taidot, osaaminen / pätevyys). Tältä pohjalta arvioinnin kohteet on kuvattu työprosessin, -välineiden, -menetelmien ja materiaalien sekä työn perustana olevan tiedon ja elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallintana. Ammatillisen perustutkinnon perusteiden pohjalta koulutuksen järjestäjä hyväksyy ammatillista peruskoulutusta varten opetussuunnitelman. Järjestäessään näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta koulutuksen järjestäjä päättää koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä tutkinnon perusteiden mukaisesti. 317 5

1 KONE- JA METALLITEKNIIKAN PERUSTUTKINNON TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN 1.1 KONE- JA METALLITEKNIIKAN PERUSTUTKINNON TAVOITTEET Kone- ja metallitekniikan perustutkinnon suorittaneella on monipuolinen ammattitaito ja hän kehittää sitä jatkuvasti. Hän on luotettava, laatutietoinen, oma-aloitteinen sekä asiakaspalvelu- ja yhteistyöhenkinen sekä toimii työelämän pelisääntöjen mukaan. Hän osaa soveltaa oppimiaan taitoja ja tietoja vaihtelevissa työelämän tilanteissa. Hän pystyy näkemään työnsä osana suurempia tehtäväkokonaisuuksia ja pystyy ottamaan huomioon lähialojen ammattilaisten tehtävät omassa työssään. Sähkö- ja automaatioalan ammattilainen tekee työnsä alan laatuvaatimusten mukaisesti sekä käsittelee laitteita ja materiaaleja huolellisesti sekä taloudellisesti. Hän osaa suunnitella työnsä piirustuksien ja työohjeiden avulla, osaa tehdä työhönsä liittyviä materiaali- ja työkustannuslaskelmia sekä hän osaa esitellä ja arvioida omaa työtään. Kone- ja metallitekniikan perustutkinto antaa opiskelijalle tarvittavan perusosaamisen sähkö- ja automaatioalan asennus-, huolto- ja kunnossapitotehtäviin. Alan ammattilaiselle on välttämätöntä työturvallisuus-, sähkötyöturvallisuus- ja sähköturvallisuusmääräysten mukaisten työtapojen sisäistäminen sekä sähkötekniikan, automaatiotekniikan ja tietotekniikan perusosaaminen. Myös käytettävien materiaalien ja komponenttien sekä työkalujen tuntemusta ja käsittelytaitoa tarvitaan kaikissa sähköja automaatioalan tehtävissä. Sähkö- ja automaatioalan peruskoulutus antaa opiskelijalle hyvät valmiudet itsensä ja ammattitaitonsa edelleen kehittämiseen sekä tietoyhteiskunnassa toimimiseen. Kone- ja metallitekniikan perustutkinnon suorittanut osaa toimia sähkö- ja automaatioalan ammattilaisena ympäristötietoisesti, materiaali- ja energiatehokkuutta tukien. Kansainvälistyminen asettaa varsinaisen ammattitaidon lisäksi muita haasteita. Kansainvälisissä tehtävissä tarvittavia taitoja ovat vieraiden kielten hallinta, kohdemaan kulttuurin ymmärtäminen, palvelualttius ja erilaisiin oloihin mukautuminen. Kone- ja metallitekniikan koulutusohjelman / osaamisalan suorittanut automaatioasentaja osaa tehdä teollisuuden sähkökoneiden ja -laitteiden sekä automaatiojärjestelmien asennukseen, käyttöön, kunnossapitoon ja huoltoon liittyviä sähköja automaatioalan osaamista vaativia tehtäviä sähköasennusstandardien ja - säädösten mukaan. Keskeisinä osaamisalueita ovat erilaisten säätö-, kappaletavara- ja valvomojärjestelmien tuntemus, robotiikka sekä niiden asennus- ja kunnossapitotöihin liittyvien tehtävien hallinta. Kone- ja metallitekniikan koulutusohjelman / osaamisalan suorittanut sähköasentaja osaa tehdä asuin-, liike-, toimisto-, teollisuus- tai julkisten kiinteistöjen sähköasennuksiin, käyttöön, huoltoon ja kunnossapitoon liittyviä tehtäviä sähköasennusalan standardien ja säädösten mukaan. Keskeisinä osaamisalueina ovat sähköiseen talotekniikkaan liittyvät sähkö- ja kiinteistöautomaatioasennukset tai osaa tehdä sähköverkoston asentamiseen, käyttöön, huoltoon ja kunnossapitoon liittyviä tehtäviä sähköverkostoalan standardien ja säädösten mukaan. Keskeisinä osaamisalueina ovat maa- ja ilmakaapeliverkkoihin liittyvät sähkö- ja automaatioasennukset. 317 6

1.2 KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINNON MUODOSTUMINEN Kone- ja metallialan perustutkinto, 120 ov Ammatillisessa peruskoulutuksessa Näyttötutkinnossa 4. Ammatilliset tutkinnon osat, 90 ov 4. Ammatilliset tutkinnon osat Tutkinnon osiin sisältyy työssäoppimista vähintään 20 ov, yrittäjyyttä vähintään 5 ov ja opinnäyte vähintään 2 ov 4.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat 4.1.1 Asennuksen ja automaation perustyöt 10 ov 4.1.2 Koneistuksen perustyöt 10 ov 4.1.3 Levyseppähitsaajan perustyöt 10 ov 4.2 Valmistustekniikan koulutusohjelma tutkintonimikkeittäin eriytyvät tutkinnon osat 4.2.1 Koneistaja Koneistus 20 ov 4.2.2. Levyseppähitsaaja Levy- ja hitsaustyöt 20 ov 4.2.3. Koneenasentaja Koneenasennus 20 ov 4.2.4. Työvälinevalmistaja Työvälinevalmistus 20 ov 4.2.5. Hienomekaanikko Hienomekaniikka 20 ov 4.3 Automaatio- ja kunnossapidon koulutusohjelma 4.3.1 Koulutusohjelman yhteiset opinnot Asennustekniikka 20 ov 4.3.2 Tutkintonimikkeittäin eriytyvät opinnot 4.3.3 Automaatioasentaja Automaatioasennus 20 ov 4.3.4 Kunnossapitoasentaja Valittava toinen seuraavista tutkinnon osista 4.3.5 Kunnossapitotekniikka 20 ov tai 4.3.6 CNC-työstökoneiden ja robottien kunnossapito 20 ov 4.4 Valimotekniikan koulutusohjelma 4.4.1 Koulutusohjelman yhteiset opinnot Valimotekniikan yleisosaaminen 10 ov 4.4.2 Tutkintonimikkeittäin eriytyvät opinnot 4.4.3 Valaja Valittava toinen seuraavista tutkinnon osista 4.4.4 Kertamuottivalukappaleen valmistus 30 ov tai 4.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat 4.1.1 Asennuksen ja automaation perustyöt 4.1.2 Koneistuksen perustyöt 4.1.3 Levyseppähitsaajan perustyöt 4.2 Valmistustekniikan koulutusohjelman tutkintonimikkeittäin eriytyvät tutkinnonosat 4.2.1 Koneistaja Koneistus 4.2.2. Levyseppähitsaaja Levy- ja hitsaustyöt 4.2.3. Koneenasentaja Koneenasennus 4.2.4. Työvälinevalmistaja Työvälinevalmistus 4.2.5. Hienomekaanikko Hienomekaniikka 4.3 Automaatio- ja kunnossapidon koulutusohjelma 4.3.1 Koulutusohjelman yhteiset opinnot Asennustekniikka 4.3.2 Tutkintonimikkeittäin eriytyvät opinnot 4.3.3 Automaatioasentaja Automaatioasennus 4.3.4 Kunnossapitoasentaja Valittava toinen seuraavista tutkinnon osista 4.3.5 Kunnossapitotekniikka tai 4.3.6 CNC-työstökoneiden ja robottien kunnossapito 4.4 Valimotekniikan koulutusohjelma 4.4.1 Koulutusohjelman yhteiset opinnot Valimotekniikan yleisosaaminen 4.4.2 Tutkintonimikkeittäin eriytyvät opinnot 4.4.3 Valaja Valittava toinen seuraavista tutkinnon osista 4.4.4 Kertamuottivalukappaleen valmistus tai 317 7

4.4.5 Kestomuottivalukappaleen valmistus 30 ov 4.4.6 Valumallinvalmistaja Kaikille pakolliset tutkinnon osat voidaan korvata puualan 30 ov tutkinnon osilla 4.4.7 Valumallinvalmistus 30 ov 4.4.5 Kestomuottivalukappaleen valmistus 4.4.6 Valumallinvalmistaja Kaikille pakolliset tutkinnon osat voidaan korvata puualan tutkinnon osilla 4.4.7 Valumallinvalmistus 4.5 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat Valmistustekniikan koulutusohjelmassa valittava 40 ov Automaatio- ja kunnossapidon koulutusohjelma valittava 20 ov Valimotekniikan koulutusohjelma valittava 20 ov 4.5.1 Automaatioverkot 10 ov 4.5.2 Automaattinen kappaleenkäsittely 10 ov 4.5.3 Elektroniikan tuotantotekniikka 10 ov 4.5.4 Hydrauliikka 10 ov 4.5.5 Koneiden ja laitteiden korjaus 20 ov 4.5.6 Kunnossapito 10 ov 4.5.7 Logiikkaohjaukset 10 ov 4.5.8 Mikromekaniikka 10 ov 4.5.9 Ohjaustekniikka 10 ov 4.5.10 Pneumatiikka 10 ov 4.5.11 Sähköasennustekniikka 20 ov 4.5.12 Teollisuusputkiasennus10 ov 4.5.13 Valmistusmenetelmät 10 ov 4.5.14 Alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsaus 10 ov 4.5.15 Asennushitsaus 10 ov 4.5.16 Hitsaus 10 ov 4.5.17 IW hitsaus 10 ov 4.5.18 Levy- ja hitsausalan CNC- tekniikka 10 ov 4.5.19 Levy- ja teräsrakennetyöt 20 ov 4.5.20 Levyseppähitsaajan perustyöt 10 ov 4.5.21 Levytyökeskuksen käyttö 10 ov 4.5.22 Mekanisoitu ja automatisoitu hitsaus 10 ov 4.5.23 Särmäys 10 ov 4.5.24 Ohjaustekniikka 10 ov 4.5.25 Ohutlevytyöt 10 ov 4.5.26 CAD/CAM 2D 10 ov 4.5.27 CAD/CAM 3D 10 ov 4.5.28 CNC - jyrsintä 20 ov 4.5.29 CNC - sorvaus 10 ov 4.5.30 Hionta 10 ov 4.5.31 Joustavat valmistusjärjestelmät 10 ov 4.5.32 Manuaalikoneistus 10 ov 4.5.33 Konepajamittaus 10 ov 4.5.34 Moniakselinen valmistus 10 ov 4.5.35 Tarkkuuskoneistus 10 ov 4.5.36 Työstö kipinätyöstökoneella 10 ov 4.5 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat Valmistustekniikan koulutusohjelmassa valittava 4 tutkinnonosaa Automaatio- ja kunnossapidon koulutusohjelma valittava 2 tutkinnonosaa Valimotekniikan koulutusohjelma valittava 2 tutkinnonosaa 4.5.1 Automaatioverkot 4.5.2 Automaattinen kappaleenkäsittely 4.5.3 Elektroniikan tuotantotekniikka 4.5.4 Hydrauliikka 4.5.5 Koneiden ja laitteiden korjaus 1) 4.5.6 Kunnossapito 4.5.7 Logiikkaohjaukset 4.5.8 Mikromekaniikka 4.5.9 Ohjaustekniikka 4.5.10 Pneumatiikka 4.5.11 Sähköasennustekniikka 1) 4.5.12 Teollisuusputkiasennus 4.5.13 Valmistusmenetelmät 4.5.14 Alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsaus 4.5.15 Asennushitsaus 4.5.16 Hitsaus 4.5.17 IW hitsaus 4.5.18 Levy- ja hitsausalan CNC- tekniikka 4.5.19 Levy- ja teräsrakennetyöt 1) 4.5.20 Levyseppähitsaajan perustyöt 4.5.21 Levytyökeskuksen käyttö 4.5.22 Mekanisoitu ja automatisoitu hitsaus 4.5.23 Särmäys 4.5.24 Ohjaustekniikka 4.5.25 Ohutlevytyöt 4.5.26 CAD/CAM 2D 4.5.27 CAD/CAM 3D 4.5.28 CNC - jyrsintä 1) 4.5.29 CNC - sorvaus 4.5.30 Hionta 4.5.31 Joustavat valmistusjärjestelmät 4.5.32 Manuaalikoneistus 4.5.33 Konepajamittaus 4.5.34 Moniakselinen valmistus 317 8

4.5.37 Työvälineiden valmistus ja kunnossapito 10 ov 4.5.38 CAD/CAM suunnittelu ja valmistus 10 ov 4.5.39 Kertamuottivalukappaleen valmistus 10 ov 4.5.40 Kestomuottivalukappaleen valmistus 10 ov 4.5.41 Muovimallin valmistus 10 ov 4.5.42 Valimoautomaatio 10 ov 4.5.43 Valumallinvalmistuksen alkeet 10 ov (vain valajille) 4.5.44 Paikallisesti sovittavat tutkinnon osat 10 ov Kohdista 4.1 ja 4.2 tutkinnon osat, joita ei vielä ole valittu. 4.6. Tutkinnon osa muusta ammatillisesta perustutkinnosta, 10 20 ov Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää jokin 10 20 ov tutkinnon osa jostain Tekniikan- ja liikenteen alan tai kaupanalan perustutkinnosta joka laajentaa tai syventää koneja metallialan perustutkintoa. 4.7 Tutkinnon osa ammattitutkinnosta 4.8 Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnosta 4.9. Ammattikorkeakoulu opintoja 10 ov 4.9 Ammattitaitoa syventävä ja laajentava tutkinnon osa 10 ov 4.5.35 Tarkkuuskoneistus 4.5.36 Työstö kipinätyöstökoneella 4.5.37 Työvälineiden valmistus ja kunnossapito 4.5.38 CAD/CAM suunnittelu ja valmistus 4.5.39 Kertamuottivalukappaleen valmistus 4.5.40 Kestomuottivalukappaleen valmistus 4.5.41 Muovimallin valmistus 4.5.42 Valimoautomaatio 4.5.43 Valumallinvalmistuksen alkeet (vain valajille) 4.5.44 Paikallisesti sovittavat tutkinnon osat 1) Vastaa kahta tutkinnon osaa Kohdista 4.1 ja 4.2 tutkinnon osat, joita ei vielä ole valittu, vastaavat kahta tutkinnon osaa. 4.6 Tutkinnon osa muusta ammatillisesta perustutkinnosta Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää jokin 10 20 ov tutkinnon osa jostain Tekniikan- ja liikenteen alan tai kaupanalan perustutkinnosta joka laajentaa tai syventää koneja metallialan perustutkintoa.. 4.7 Tutkinnon osa ammattitutkinnosta 4.8 Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnosta 4.10 Muut valinnaiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa 0-10 ov 4.10.1 Yrittäjyys 10 ov 4.10.2 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen 2 ov 4.10.3 Ammattitaitoa syventävät ja laajentavat tutkinnon osat 4.10.4 Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteiset opinnot) 0-10 ov 4.10.5 Lukio-opinnot 0-10 ov 317 9

4.8 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat (perustutkintoa laajentavat tutkinnon osat) 4.8.1 Yritystoiminta 10 ov 4.8.2 Tutkinnon osat muista ammatillisista perustutkinnoista 1 Tutkinnon osat ammatillisista perustutkinnoista 2 Tutkinnon osat ammattitutkinnoista 3 Tutkinnon osat erikoisammattitutkinnoista 4.8.3 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.8 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat (perustutkintoa laajentavat tutkinnon osat) 4.8.1 Yritystoiminta 4.8.2 Tutkinnon osat muista ammatillisista perustutkinnoista 1 Tutkinnon osat ammatillisista perustutkinnoista 2 Tutkinnon osat ammattitutkinnoista 3 Tutkinnon osat erikoisammattitutkinnoista 5. Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa (yhteiset opinnot), 20 ov 5.1 Pakolliset Pakolliset Valinnaiset tutkinnon osat 5.1.1 Äidinkieli 4 ov 0 4 5.1.2 Toinen 1 ov 0 4 kotimainen kieli, ruotsi 5.1.3 Toinen 2 ov 0 4 kotimainen kieli, suomi 5.1.4 Vieras kieli 2 ov 0 4 5.1.5 3 ov 0 4 Matematiikka 5.1.6 Fysiikka ja 2 ov 0 4 kemia 5.1.7 Yhteiskunta- 1 ov 0 4, yritys- ja työelämätieto 5.1.8 Liikunta 1 ov 0 4 5.1.9 Terveystieto 1 ov 0 4 5.1.10 Taide ja 1 ov 0 4 kulttuuri 5.2 Valinnaiset tutkinnon osat 5.2.1 Ammattitaitoa täydentävien pakollisten tutkinnon osien valinnaiset lisäosat, ks. edellä kohdat 1 10 5.2.2 Ympäristötieto 0 4 5.2.3 Tieto- ja 0 4 viestintätekniikka 5.2.4 Etiikka 0 4 5.2.5 Kulttuurien tuntemus 0 4 5.2.6 Psykologia 0 4 5.2.7 Yritystoiminta 0 4 16 ov 4 ov 317 10

Opetuskieleltään ruotsinkielisessä koulutuksessa toisen kotimaisen kielen opintojen laajuus on 2 ov, jolloin pakollisten ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien laajuus on 17 ov ja valinnaisten 3 ov. Liikunnan pakollisten opintojen laajuus on 1 ov ja terveystiedon pakollisten opintojen laajuus on 1 ov. Koulutuksen järjestäjä voi päättää liikunnan ja terveystiedon pakollisten opintojen jakamisesta poikkeavalla tavalla kuitenkin siten, että niiden yhteislaajuus on kaksi opintoviikkoa. 6. Vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa, 10 ov Tutkinnon osiin sisältyy opinto-ohjausta vähintään 1,5 ov 4.7 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat 4.7.1 Yritystoiminta Ammatillisen perustutkinnon muodostumisperiaatteet Ammatilliset perustutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista, jotka voivat olla pakollisia tai valinnaisia. Lisäksi peruskoulutuksena suoritettaviin tutkintoihin sisältyy pakollisia ja valinnaisia ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (yhteiset opinnot) sekä vapaasti valittavia tutkinnon osia. Lisäksi tutkintoon tulee voida yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia, jotka laajentavat suoritettua tutkintoa, silloin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista. Tutkintokohtaiset valinnaisuussäännöt on esitetty edellä kone- ja metallitekniikan perustutkinnon muodostuminen -taulukossa. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja voi valita ammatilliseen perustutkintoon tutkinnon osia myös muista ammatillisista tutkinnoista. Ammatilliseen peruskoulutukseen sisältyvien ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteiset opinnot) osaamisvaatimusten vastaavuudet lukio-opintoihin on määritelty, jotta yhteistyö, yhteisen opetustarjonnan hyödyntäminen ja osaamisen tunnustaminen lukion ja ammatillisen peruskoulutuksen välillä toimivat sujuvasti. Opiskelija voi valita ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (yhteiset opinnot), muita valinnaisia tutkinnon osia ja vapaasti valittavia tutkinnon osia siten, että hän suorittaa lukio-opintoja ja voi osallistua ylioppilastutkintoon ja siten vahvistaa jatkoopintokelpoisuuttaan. Koko tutkinnon suorittaminen on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisesti järjestetyssä tutkintoon johtavassa koulutuksessa ensisijainen tavoite. Lisäksi opiskelija voi suorittaa perustutkinnon myös suunnatumman ammattipätevyyden tuottava tutkinnon osa tai osia kerrallaan, silloin kun se on yksilön opiskeluvalmiuksien, elämäntilanteen tai työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaista. 317 11

Opiskelijoilla tulee tällöin olla joustavia mahdollisuuksia suorittaa koko tutkinto myöhemmin. Tällaisissa tilanteissa koulutuksen järjestäjät laativat opiskelijalle tai tutkinnon suorittajalle, mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä työpaikan kanssa, suunnitelman koko tutkinnon suorittamisesta. 1.3 JATKO-OPINTOKELPOISUUS Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 4 :n mukaan ammatilliset perustutkinnot antavat jatko-opintokelpoisuuden yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin siten kuin asetuksella säädetään ja yliopisto tai ammattikorkeakoulu opiskelijan opinto-ohjelman perusteella päättää. 317 12

2 PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN TOIMEENPANO AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 2.1 OPETUSSUUNNITELMAN LAADINTA JA SISÄLTÖ Lain ammatillisesta koulutuksesta (630/1998 14 ) mukaan koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä koulutusta varten opetussuunnitelma, jonka tulee perustua tässä asiakirjassa oleviin perustutkinnon perusteisiin. Sen tulee sisältää toimenpiteet koulutukselle asetettujen tehtävien ja tavoitteiden saavuttamiseksi (L 630/1998, 5 ). Opetussuunnitelma tulee hyväksyä erikseen suomen-, ruotsin- ja saamenkieliseen koulutukseen sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaan koulutukseen. Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma on julkinen asiakirja. Opetussuunnitelma säätelee ja ohjaa koulutuksen järjestäjän toteuttamaa koulutusta ja opetukseen läheisesti liittyvää muuta toimintaa. Opiskelijan oikeusturvan takaamiseksi opetussuunnitelman tulee antaa opiskelijalle riittävät tiedot tutkintoon sisältyvistä tutkinnon osista ja opinnoista, arvioinnista ja opintojen suorittamiseen liittyvistä järjestelyistä. Opetussuunnitelma on laadittava siten, että se mahdollistaa opiskelijoille yksilölliset ammatillisten opintojen valinnat sekä lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon suorittamisen. Opetussuunnitelma toimii myös sisäisen ja ulkoisen arvioinnin pohjana ja antaa mahdollisuuden arvioida koulutuksen järjestäjän toteuttaman koulutuksen vaikuttavuutta. Koulutuksen järjestäjä varaa koulutukseen tarvittavat voimavarat. Koulutuksen järjestäjä huolehtii opetussuunnitelmassa siitä, että opiskelija voi saavuttaa tutkinnolle asetetut tavoitteet, saa riittävästi opetusta ja tarvitsemaansa ohjausta koulutuksen järjestämistavasta riippumatta oppilaitoksen kaikkina työpäivinä, myös työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen aikana. Opetussuunnitelma sisältää kaikkia koulutusaloja ja tutkintoja varten yhteisen osan ja tutkintokohtaisesti eriytyvät osat. 2.1.1 Opetussuunnitelman yhteinen osa Opetussuunnitelman yhteisessä osassa määritellään kaikille perustutkinnoille yhteiset periaatteet ja menettelytavat sekä koulutuksen järjestäjän keskeiset arvot. Opetussuunnitelman yhteinen osa sisältää ainakin koulutuksen järjestämisen ammatillisena peruskoulutuksena, työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävänä koulutuksena ja oppisopimuskoulutuksena (L 630/1998, 3, 15, 17 ) koulutuksen järjestämisen lähi-, etä-, monimuoto-opetuksena (L 630/1998, 15 ) ja verkko-opetuksena suunnitelmat ja toimintatavat tutkinnon osan tai osien suorittamiseksi sekä opiskelijoiden mahdollisuudet täydentää opintojaan ja suorittaa koko tutkinto opintojen tarjonnan yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien ja työelämän 317 13

kanssa (L 630/1998, 14, 10 ) toimenpiteet opetukseen liittyvästä yhteisöllisyyttä vahvistavasta toiminnasta, joka tarjoaa mahdollisuuden arvopohdintaan ja kulttuuriperintöön perehtymiseen (A 811/1998, 9 ) yhteiset toimintatavat opiskelijan arvioinnin (L 601/2005, 25a ) toteuttamisesta luvun 7 mukaisesti luvun 8 mukaisten muiden määräysten toteuttamisen henkilöstön kehittämissuunnitelman. Koulutuksen järjestäjän tulee tehdä opetussuunnitelmaan suunnitelmat koulutuksellista tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja kestävää kehitystä edistävistä toimenpiteistä. Koulutuksen järjestäjän tulee ottaa koulutuksen järjestämisessä huomioon myös muiden säädösten koulutusta koskevat velvoitteet. 2.1.2 Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Opetussuunnitelman tutkintokohtaisessa osassa määrätään ammatillisten tutkinnon osien ja ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteisten opintojen) järjestäminen yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien ja työelämän kanssa. Lisäksi määrätään opetuksen ajoitus, oppimisympäristöt ja opetusmenetelmät, joiden avulla opiskelija voi saavuttaa tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja tavoitteet. Tutkintokohtaisessa osassa määrätään myös koulutuksen järjestäjän tarjoamat opinnot muista tutkinnoista sekä opiskelijan mahdollisuudet suorittaa useampia kuin yksi tutkinto. Siinä päätetään ammatillisten ja yhteisten opintojen arviointisuunnitelma, joka sisältää ammattiosaamisen näytöt ja muun osaamisen arvioinnin. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa sisältää ainakin tutkinnon muodostumisen pakollisista ja valinnaisista ammatillisista tutkinnon osista ja ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista opintojen etenemisen, ajoituksen ja järjestämisen vapaasti valittavien tutkinnon osien tarjonnan suunnitelman ammattiosaamista syventävien tutkinnon osien (tutkintoa yksilöllisesti laajentavien tutkinnon osien) järjestämisestä suunnitelman tutkinnon osien arvioinnista ja osaamisen arviointimenetelmistä suunnitelman ammatillisten tutkinnon osien arvioinnista siten, että se sisältää toimielimen hyväksymän suunnitelman ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista tutkinnon osat, niiden ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit siltä osin kuin niitä ei ole tutkinnon perusteissa määritelty. 2.1.3 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/1998, 14 ) on säädetty opiskelijan 317 14

mahdollisuudesta yksilöllisiin opintojen valintoihin ja asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (A 811/1998, 3, 4, 12a ) opinnoista tiedottamisesta ja opintoohjauksesta ja osaamisen tunnustamisesta. Jotta opiskelijan yksilöllinen valinnaisuus toteutuu, koulutuksen järjestäjän tulee laatia opiskelijan yksilöllisten lähtökohtien pohjalta henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), jota päivitetään koko koulutuksen ajan. 317 15

3 PERUSTUTKINNON SUORITTAMINEN NÄYTTÖTUTKINTONA 3.1 YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINTOJÄRJESTELMÄSTÄ Näyttötutkintojärjestelmä tarjoaa aikuisväestölle joustavan tavan osoittaa, uudistaa ja ylläpitää ammatillista osaamistaan tai työtehtävien vaihtuessa valmistua myös uuteen ammattiin. Näyttötutkinnossa henkilön ammatillinen osaaminen voidaan kansallisesti ja laadullisesti tunnustaa riippumatta siitä, onko osaaminen kertynyt työkokemuksen, opintojen tai muun toiminnan kautta. Näyttötutkintojärjestelmässä työnantajataho, työntekijätaho ja opetusala tekevät tiivistä yhteistyötä tutkintorakennetta kehitettäessä, tutkintojen perusteita laadittaessa, tutkintotilaisuuksia suunniteltaessa ja järjestettäessä sekä tutkintosuorituksia arvioitaessa. Näyttötutkintoina voidaan suorittaa ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja. Näyttötutkinnon perusteissa on määritelty ammattitaito työelämässä tarvittavina osaamisvaatimuksina. Tutkinnot rakentuvat osista, jotka vastaavat itsenäisiä työkokonaisuuksia. 3.2 NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMINEN Opetushallituksen asettamat, työnantajien, työntekijöiden, opettajien ja tarvittaessa itsenäisten ammatinharjoittajien edustajista koostuvat tutkintotoimikunnat vastaavat näyttötutkintojen järjestämisestä ja valvonnasta sekä antavat tutkintotodistukset. Tutkintotoimikunnat tekevät sopimuksen näyttötutkintojen järjestämisestä koulutuksen järjestäjien ja tarvittaessa muiden yhteisöjen ja säätiöiden kanssa. Näyttötutkintoja ei saa järjestää ilman voimassa olevaa, tutkintotoimikunnan kanssa solmittua järjestämissopimusta. 3.3 NÄYTTÖTUTKINNON SUORITTAMINEN Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Aloilla, joilla itsenäinen ammatinharjoittaminen on tyypillistä, myös tämä taho otetaan huomioon arvioijien valinnassa. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. 3.4 NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET Tutkinnon perusteissa määritellään tutkintoon kuuluvat osat ja mahdollisesti niistä muodostuvat osaamisalat, tutkinnon muodostuminen, kussakin tutkinnon osassa 317 16

vaadittava ammattitaito, arvioinnin perusteet (arvioinnin kohteet ja kriteerit) ja ammattitaidon osoittamistavat. Tutkinnon osa muodostaa ammatin osa-alueen, joka voidaan erottaa luonnollisesta työprosessista itsenäiseksi arvioitavaksi kokonaisuudeksi. Tutkinnon osissa määritellyissä ammattitaitovaatimuksissa keskitytään ammatin ydintoimintoihin, toimintaprosessien hallintaan ja kyseessä olevan alan ammattikäytäntöihin. Niihin sisältyvät myös työelämässä yleisesti tarvittavat taidot, esimerkiksi sosiaaliset valmiudet. Arvioinnin kohteet ja kriteerit on johdettu ammattitaitovaatimuksista. Arvioinnin kohteilla ilmaistaan ne osaamisen alueet, joihin arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota. Kohteiden määrittäminen helpottaa myös ammattitaidon arviointia asianomaisesta työtoiminnasta. Arvioinnin tulee kattaa kaikki tutkinnon perusteissa määritellyt arvioinnin kohteet. Arvioinnin kriteerit määrittelevät hyväksyttävän suorituksen laadullisen ja määrällisen tason. Ammattitaidon osoittamistavat sisältävät tutkinnon suorittamiseen liittyviä tarkentavia ohjeita. Ammattitaito osoitetaan pääsääntöisesti todellisissa työtehtävissä ja toimissa. Ammattitaidon osoittamistavat voivat sisältää mm. ohjeita siitä, kuinka tutkintosuoritusta voidaan tarvittaessa täydentää, jotta kaikki ammattitaitovaatimukset tulevat kattavasti osoitetuiksi. 3.5 HENKILÖKOHTAISTAMINEN NÄYTTÖTUTKINNOSSA Koulutuksen järjestäjä huolehtii näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen sekä tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisesta. Opetushallitus on antanut henkilökohtaistamista koskevan erillisen määräyksen. 3.6 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTÖTUTKINNOSSA Ammattitaidon arvioinnissa tulee perusteellisesti ja huolellisesti tarkastella sitä, miten tutkinnon suorittaja on osoittanut osaavansa sen, mitä tutkinnon perusteissa ko. tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksissa edellytetään. Arvioinnissa käytetään tutkinnon perusteissa määriteltyjä arviointikriteerejä. Arvioinnissa tulee käyttää monipuolisesti erilaisia ja ensisijaisesti laadullisia arviointimenetelmiä. Vain yhden menetelmän käytöllä ei välttämättä saada luotettavaa tulosta. Arvioinnissa otetaan huomioon ala- ja tutkintokohtaiset erityispiirteet tutkinnon perusteiden mukaisesti. Mikäli tutkinnon suorittajalla on luotettavia selvityksiä aikaisemmin osoitetusta osaamisesta, arvioijat arvioivat niiden vastaavuuden näyttötutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin. Arvioijat ehdottavat dokumentin tutkintotoimikunnalle tunnustettavaksi osaksi näyttötutkinnon suoritusta. Lopullisen päätöksen aiemmin osoitetun ja luotettavasti selvitetyn osaamisen tunnustamisesta tekee tutkintotoimikunta. Ammattitaidon arviointi on prosessi, jossa arviointiaineiston keräämisellä ja arvioinnin dokumentoinnilla on keskeinen merkitys. Työelämän sekä opettajien 317 17

edustajat tekevät kolmikantaisesti huolellisen ja monipuolisen arvioinnin. Jokaisen tutkinnon suorittajan tulee selvästi saada tietoonsa arvioinnin perusteet. Tutkinnon suorittajalle on annettava mahdollisuus suoritustensa itsearviointiin. Näyttötutkinnon järjestäjä laatii arvioinnin kohteena olevan tutkinnon osan suorittamisesta arviointipöytäkirjan, jonka arvioijat allekirjoittavat. lle tämän jälkeen annettava palaute on osa hyvää arviointiprosessia. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Arvioijat n ammattitaitoa arvioivilla henkilöillä tulee olla hyvä ammattitaito ko. näyttötutkinnon alalta. Tutkintotoimikunta ja näyttötutkinnon järjestäjä sopivat arvioijista näyttötutkintojen järjestämissopimuksessa. Arvioinnin oikaisu voi lainsäädännön mukaisen määräajan puitteissa pyytää arvioinnin oikaisua tutkintotoimikunnalta, jonka toimialaan ja -alueeseen kyseessä oleva tutkinto kuuluu. Kirjallinen oikaisupyyntö osoitetaan tutkintotoimikunnalle. Tutkintotoimikunta voi arvioijia kuultuaan velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin. Arviointia koskevasta oikaisuvaatimuksesta annettuun tutkintotoimikunnan päätökseen ei voi hakea muutosta valittamalla. 3.7 TODISTUKSET Tutkintotodistuksen ja todistuksen tutkinnon osan tai osien suorittamisesta antaa tutkintotoimikunta. Todistuksen valmistavaan koulutukseen osallistumisesta antaa koulutuksen järjestäjä. Opetushallitus on antanut määräyksen todistuksiin merkittävistä tiedoista. Näyttötutkinnon osan tai osien suorittamisesta annetaan todistus silloin, kun näyttötutkintoon osallistuva sitä pyytää. Tutkintotodistuksen ja myös todistuksen tutkinnon osan tai osien suorittamisesta allekirjoittavat tutkintotoimikunnan edustaja ja näyttötutkinnon järjestäjän edustaja. Opetushallituksen hyväksymään ammattikirjaan tehty merkintä näyttötutkinnon suorittamisesta on tutkintotodistukseen rinnastettava todistus näyttötutkinnon suorittamisesta. Näyttötutkinnon järjestäjä hankkii ja allekirjoittaa ammattikirjan. Ammattikirja on näyttötutkinnon suorittajalle maksullinen. 3.8 NÄYTTÖTUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä tutkinnon perusteiden mukaisesti. Koulutus ja tutkintotilaisuudet on jäsennettävä tutkinnon osien mukaisesti. Näyttötutkintoon 317 18

valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. Oppisopimuskoulutuksessa ja opiskelijahuollossa noudatetaan ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettua lainsäädäntöä. 4 KONE- JA METALLITEKNIIKAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI 4.1 KAIKILLE PAKOLLISET TUTKINNON OSAT 4.1.1 ASENNUKSEN JA AUTOMAATION PERUSTYÖT (10 ov) Ammattitaitovaatimukset osaa tehdä työpiirustusten ja ohjeiden avulla yksinkertaisia koneenrakennuksessa käytettävien komponenttien asennuksia. Hän osaa suorittaa asennuksissa tarvittavia mittauksia. tuntee sähkö-, automaatio-, hydrauliikka- ja pneumatiikkajärjestelmien perusteet. Hänellä on perustiedot koneenrakennuksessa tavallisimmin käytettävistä materiaaleista. Hän osaa työskennellä työturvallisuusmääräyksiä noudattaen ja osaa toimia työyhteisön jäsenenä. huomioi laadun merkityksen ja toimii kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. osaa käyttää käsityökaluja turvallisesti ja oikein niin, että työkalut pysyvät hyväkuntoisina eivätkä työkohteena olevat koneenosat vaurioidu suorittaa mittauksia rulla- ja työntömitalla sekä käyttää konevesivaakaa mittauksiin osaa teroittaa kierukkaporan käsivaraisesti selvittää tavallisimmat kierteet mittaamalla ja taulukoiden avulla sekä osaa tehdä kierteitä manuaalisesti tekee yksinkertaisia laakeroinnin, tehonsiirron ja tiivisteiden asennuksia osaa yleisimpien voiteluaineiden perusominaisuudet ja niiden valintaperusteet osaa hydrauliikan ja pneumatiikan fysikaaliset perusteet, komponenttien rakenteet, toimintaperiaatteet ja niiden piirrosmerkit tulkitsee yksinkertaisia hydrauliikan ja pneumatiikan kaavioita sekä suorittaa niiden mukaisia kytkentöjä osaa sähköturvallisuuteen liittyvät perusteet ja ottaa ne huomioon työskentelyssä suorittaa sähkötekniikan perusmittauksia yleismittarin avulla ja todeta työkohteen jännitteettömyys osaa koneenrakennuksessa käytettävien sähköjärjestelmien perusteet ja tehdä yksinkertaisia sähkömekaanisia ohjauksia kaavioiden perusteella tulkitsee yksinkertaisia työ- ja kokoonpanopiirustuksia tunnistaa koneenrakennuksessa tavallisimmin käytettävät materiaalit sekä tietää niiden perusominaisuudet, kuten kovuus, hitsattavuus, pintakäsittely ja korroosion kesto osaa ensiaputaitojen perusteet, EA1:stä vastaavat tiedot osaa laatujärjestelmien periaatteet ja merkityksen valmistuksessa Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. 317 19

1. Työprosessien hallinta Suunnitelmallinen työskentely Työn kokonaisuuden hallinta Aloitekyky ja yrittäjyys Suunnitelmallinen työskentely 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Mekaaniset asennukset Sähköasennukset Työvälineiden käyttö Materiaalin hallinta - tarvitsee ohjausta - tarvitsee ohjausta -työskentelee alkuun pääsyssä itsenäisesti - suorittaa ohjattuna yksinkertaisia asennustehtäviä - kysyy tarvittaessa neuvoa - suorittaa asennuksen perustehtäviä piirustusten ja ohjeiden mukaan - vaatii alussa ohjausta pyrkii joutuisaan työsuoritukseen - tarvitsee ohjausta - tarvitsee ohjausta alkuun pääsyssä suunnitelman mukaan - asentaa laitekokonaisuuden osista ja komponenteista - työskentelee omaaloitteisesti ja yritteliäästi -työskentelee itsenäisesti suunnitelman mukaan - tekee kierreliitoksia suorittaa asennusmittauksia - asentaa kaavion mukaan harjoitusalustalle pneumatiikan ja hydrauliikan kytkentöjä - kiinnittää sähköiset laitteet ja komponentit oikein - käyttää mittauksiin yleismittaria - käyttää annettuja työvälineitä tarkoituksenmukaisesti niin, että ne eivät vahingoita komponentteja - tunnistaa laitteissa käytettävien rakenteiden, kaapeleiden ja johtimien materiaalin - asentaa pyörivän liikkeen koneenosia - asentaa tehonsiirrossa käytettäviä komponentteja - asentaa johdot ja kaapelit piirustusten mukaan - käyttää hyväksyttyjä kaapeleiden ja johtimien asennustapoja - tekee tarkoituksen mukaiset työvälinevalinnat - tietää materiaalien valintaperusteet - käsittelee materiaaleja oikein - asentaa hydrauliikan ja pneumatiikan komponentteja koneisiin tai laitteisiin sekä niihin liittyviä putkia ja letkuja - tulkitsee sähkökaavioita - saa aikaan itsenäisesti oikeat ja siistit laite- ja johdinasennukset - huoltaa ja pitää kunnossa työvälineitään - ratkaisee materiaalivalintoja - ennakoi materiaalitarpeen 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Piirustusten ja ohjeiden - osaa lukea ja piirtää - osaa tulkita osa- ja - osaa lukea yksinkertaisia osa- ja kokoonpanopiirustust itsenäisesti osa- ja 317 20

ymmärtäminen Laadun hallintataidot Matematiikan ja luonnontieteiden taidot kokoonpanopiirustuksi a - hahmottaa piirustusten mukaisen osan tai kokonaisuuden - tarvitsee ohjausta laatuvaatimusten tunnistamisessa - ymmärtää työhön liittyvät fysikaalisien suureiden merkityksen en eri projektioita - tunnistaa työhön liittyvät laatuvaatimukset - päättelee fysikaalisten suureiden muutosten vaikutuksen työkohteessa kokoonpanopiirustuksia - saa aikaan laadukkaan lopputuloksen - tarkastelee tarvittaessa matematiikan avulla eri suureiden vaikutusta toimintaan 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Työturvallisuus Oppimis- ja ongelmaratkaisutaidot Vuorovaikutus ja yhteistyötaidot Ammattieettiset taidot - noudattaa työhön - työskentelee - huolehtii liittyviä ergonomisesti oikein työympäristön työturvallisuusohjeita siisteydestä ja työympäristön - oppii ohjauksen ja esimerkkien avulla - ottaa huomioon toiset työntekijät - huolehtii työkappaleista, työvälineistä ja työympäristöstä - ratkaisee ongelmia avustettuna ja arvioi tulosta - toimii vuorovaikutteisesti - toimii ympäristönsuojelun periaatteiden mukaisesti - huolehtii työpaikan siisteydestä ja työvälineidenhuollosta työturvallisuudesta - ratkaisee työhön liittyvät ongelmat itsenäisesti ja arvioi kriittisesti työtään - toimii työyhteisössä aktiivisena työyhteisön jäsenenä - toimii laatujärjestelmän mukaisesti Ammattitaidon osoittamistavat osoittaa ammattitaitonsa tekemällä opintokokonaisuuteen kuuluvia työtehtäviä alan yrityksissä tai oppilaitoksessa siinä laajuudessa, että ammattitaitovaatimuksien voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa ammattitaito osoitetaan keskeisten ammattitaitovaatimusten osalta ammattiosaamisen näytöllä ja muilta osilta muulla osaamisen arvioinnilla. Näyttötutkintoperusteisessa koulutuksessa tutkintotilaisuudessa osoitettavaa näyttöä voidaan tarvittaessa täydentää muulla osaamisen arvioinnilla, kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. 4.1.2 KONEISTUKSEN PERUSTYÖT (10 ov) 317 21

Ammattitaitovaatimukset osaa valmistaa työpiirustusten mukaan osia, jotka sisältävät pinnoiltaan yksinkertaisia koneistuksia manuaalisilla työstökoneilla, kuten lieriöpintojen sorvausta, tasopintojen jyrsintää, porausta ja kierteitystä. Lisäksi oppilas osaa teroittaa poranterän käsivaraisesti hiomakoneella. Kokonaisuuteen kuuluu piirroitusta ja mittaamista eri mittalaitteilla sekä kappaleiden viimeistelytyöt. Edellä mainittuihin töihin liittyvien osien ja työvaiheiden tarkkuusvaatimukset on karkea (ISO 2768-c). Opintojaksoon kuuluu piirustusten lukua ja yksinkertaisten koneenosien työpiirustusten laadintaa. Tutkinnonsuorittaja osaa huolehtia omasta ja muiden henkilöiden työturvallisuudesta. Lisäksi hän ymmärtää työkyvyn ylläpidon tärkeyden osana ammattiin kasvamista. osaa piirtää yksinkertaisen koneenpiirustuksen osaa teknisen piirustuksen standardit, hallitse teknisen konepiirustuksen projektioiden käännöt ja osaa mitoittaa piirtämänsä koneenpiirustuksen osaa koneenpiirustuksen mittakaavat osaa piirtää leikkauskuvannon tunnistaa tavanomaiset työstömenetelmät ja osaa nimetä kappaleesta millä työstömenetelmällä työstetty kappale on valmistettu osaa porakoneen, sorvin ja jyrsinkoneen rakenteen osaa eri koneistusmenetelmien työstöliikkeet ja osaa nimetä ne eri koneistusmenetelmille tuntee eri terämateriaalit ja osaa laskea työstöarvot pikateräs- ja kovametalli teräaineille eri terien pinnat, särmät ja kulmat sorvaa lieriöpintoja ja viisteitä, joiden tarkkuusvaatimukset ovat vähäisiä käyttää keskiö- ja kierukkaporaa, kierretappia ja kierreleukoja sorvissa osaa valita työstö tilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät, sekä osaa asettaa terän oikein sorviin osaa asettaan jyrsinkoneen pöydälle ruuvipuristimen ja kiinnittää siihen koneistettavan kappaleen niin, ettei se vahingoitu osaa jyrsiä jyrsinkoneella tasopintoja osaa valita jyrsinkoneeseen työstö tilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät, sekä osaa asettaa terän oikein osaa käyttää erilaisia porakoneita ja poraustyökaluja kiinnittää porattavan kappaleen koneruuvipuristimeen tunnistaa eri kierretyypit ja osaa kierteittää reikiä työpiirustuksen mukaisesti valita porakoneeseen työstö tilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät, sekä osaa asettaa terän oikein teroittaa käsivaraisesti poranterän hiomakoneella osaa piirottaa koneenpiirustuksen mukaisen kappaleen valmistaa kierteitä kierretapilla ja kierrepakalla osaa valita oikean poranterän kierrereikään viimeistelee valmistamansa kappaleen osaa mitata rullamitalla ja työntömitalla osaa työturvallisuuskorttia vastaavat tiedot Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmella eri osaamisen tasolle. 1. Työprosessien 317 22

hallinta Suunnitelmallinen työskentely Työn kokonaisuuden hallinta Aloitekyky ja yrittäjyys Suunnitelmallinen työskentely tarvitsee ohjausta tarvitsee ohjausta työstömenetelmien tunnistamiseen kysyy tarvittaessa neuvoa tarvitsee ohjausta tarvitsee ohjausta alkuun pääsyssä tuntee erilaiset työstömenetelmät, mutta tarvitsee ohjausta niiden käytössä pyrkii työskentelemään itsenäisesti tarvitsee ohjausta alkuun pääsyssä työskentelee itsenäisesti suunnitelman mukaan hallitsee itsenäisesti eri työstömenetelmät työskentelee omaaloitteisesti ja joutuisasti työskentelee itsenäisesti suunnitelman mukaan 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Sorvaus Poraus ja kierteitys Poranterän teroitus Jyrsintä Mittaaminen osaa käyttää sorvia tuntee sorvin akseliston ja osaa asettaa tarvittavan terän sorviin osaa käyttää erityyppisiä porakonetta ja tunnistaa kierteen osaa teroittaa kierukkaporan terän käsivaraisesti ohjatusti osaa käyttää jyrsinkonetta, tuntee jyrsinkoneen akseliston ja osaa asettaa tarvittavan terän jyrsinkoneeseen valitsee oikean mittavälineen mittauksessa ja tuntee työntömitan ja rullamitan käytön osaa käyttää sorvin mittarumpuja ja osaa asettaa tarvittavat työstöarvot sorviin osaa valita työstöarvot poraukseen ja osaa valita kierteelle sopivan poran osaa käyttää jyrsinkoneen mittarumpuja ja osaa asettaa tarvittavat työstöarvot jyrsinkoneeseen tekee työntömitalla ja rullamitalla itsenäisiä mittauksia osaa käyttää monipuolisesti sorvia ja osaa valmistaa sorvilla kuvanmukaisen kappaleen itsenäisesti osaa valmistaa kuvan mukaan levylle piirroittamansa kappaleen itsenäisesti, missä on kierrereikiä ja reikien sijainti on määritetty koneenpiirustuksessa osaa teroittaa kierukkaporan terän käsivaraisesti itsenäisesti osaa asettaa ja kellottaa koneruuvipuristimen jyrsinkoneen pöytään ja valmistaa itsenäisesti kuvanmukaisia kappaleita, joissa on tasopintoja tekee mittaukset huolellisesti ja tarkasti sekä arvioi mittaustuloksen oikeellisuutta 317 23

3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Piirustusten ja ohjeiden ymmärtäminen Laadunhallinta Matematiikan ja luonnontieteiden taidot 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja työkyky Oppimis- ja ongelmaratkaisutaidot Vuorovaikutus ja yhteistyötaidot Ammattieettiset taidot osaa lukea ja piirtää osaa tulkita osa- ja hallitsee itsenäisesti yksinkertaisia osa- ja koneenpiirustusten koneenpiirustuksen kokoonpanopiirustuksia projektioita ja niihin lukemisen ja hahmottaa liittyviä toleransseja piirtämisen piirustusten mukaisen kokonaisuuden tarvitsee ohjausta laadunvaatimusten tunnistamisessa ymmärtää fysikaalisien suureiden merkityksen tunnistaa laatuvaatimukset päättelee fysikaalisten suureiden muutosten vaikutusta työkohteessa osaa korjata työsuoritustaan laatuvaatimusten mukaisesti tarkastelee matematiikan avulla erisuureiden vaikutusta toimintaan noudattaa työskentelee pitää työpaikkansa työturvallisuusohjeita ergonomisesti oikein siistinä ja järjestyksessä tarvitsee ohjausta ja esimerkkejä ottaa huomioon toiset työntekijät käyttää työvälineitä oikein ratkaisee ongelmia avustettuna ja arvioi tulosta toimii vuorovaikutteisesti työskentelee vastuuntuntoisesti ja huolehtii työvälineistä ja työympäristöstä ratkaisee työhön liittyvät ongelmat itsenäisesti toimii aktiivisena työparina tai ryhmän jäsenenä työskentelee huolellisesti ja tarkasti, huolehtii koneiden ja laitteiden huollosta ja korjauksesta Ammattitaidon osoittamistavat valmistaa jonkin koneistettavan osan työpaikalla tai mahdollisimman aidossa työympäristössä oppilaitoksessa. Työn valmistamisessa tarvitaan kärkisorvia, jyrsinkonetta ja porakonetta. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa ammattitaito osoitetaan keskeisten ammattitaitovaatimusten osalta ammattiosaamisen näytöllä ja muilta osilta muulla osaamisen arvioinnilla. Näyttötutkintoperusteisessa koulutuksessa tutkintotilaisuudessa osoitettavaa näyttöä voidaan tarvittaessa täydentää muulla osaamisen arvioinnilla, kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. 4.1.3 LEVYSEPPÄHITSAAJAN PERUSTYÖT (10 ov) Ammattitaitovaatimukset 317 24

Opiskelijan ammattitaitovaatimuksena on osata suoriutua levy- ja hitsausteknisistä perustöistä turvallisia työtapoja noudattaen ja ymmärtää perustyömenetelmien vaikutus tuottavaan työskentelyyn. tuntee teknisen piirustuksen standardit, hallitsee teknisen koneenpiirustuksen projektioiden käännöt ja osaa mitoittaa piirtämänsä koneenpiirustuksen osaa piirtää leikkauskuvannot tuntee kulmauskoneen, särmäyspuristimen, konesahan, levynpyöristyskoneen ja suuntaisleikkurin rakenteen osaa lukea kappaleiden mitoitusmerkinnät työpiirustuksista ja osaluetteloista tuntee levy- ja teräsrakennetöissä tarvittavat piirrotusmenetelmät ja merkintätavat osaa keskeisimmät piirrottamiseen liittyvät mittaus- ja piirtämistekniset ratkaisut, kuten janan puolittaminen, kohtisuoran piirtäminen sekä kulman ja ympyrän jakaminen osiin leikata levyjä kuhunkin työhön parhaiten soveltuvilla levysaksilla piirrotusmerkintöjen mukaisesti osaa kulmaus- ja pyöristyskoneen käytön ja säädöt sekä kulmata ja pyöristää levyaihioita osaa oikein ja turvallisesti katkaista raaka-aineita konesahalla, vannesahalla tai pyörösahalla osaa käyttää erilaisia hioma- ja porakoneita yleisimmissä hionta-,katkaisu- ja poraustöissä osaa tehdä työstettyjen kappaleiden viimeistelytyöt sekä käsityökaluilla että koneilla osaa tehdä suuntaisleikkureiden perussäädöt, kappaleiden asetukset ja kiinnitykset mittojen mukaan osaa leikata levyjä tavallisilla kuvioleikkureilla ja nakertajilla ja tuntee niiden toimintaperiaatteet ja käyttökohteet osaa polttoleikata levyjä käsivaraisesti piirrotusten mukaan tuntee polttoleikkauksen ja kaasuhitsauksen periaatteet, niiden tyypilliset käyttöalueet osaa tulitöiden turvallisuuteen liittyvät asiat niin, että hänellä on valmius tulityökortin suorittamiseen osaa puikko- ja MAG-perushitsauslaitteiden ja niiden hitsausvarusteiden käytön perusteet osaa hitsausvirran ja muiden hitsausparametrien säätöjen perusteet tuntee tavallisimmat hitsauspuikkotyypit, lisäainelangat, ja niiden käsittelyn perusteet osaa hitsata yksinkertaisia hitsejä puikko-, MAG- ja pistehitsausprosesseilla omaa perustiedot teräksen käyttäytymisestä hitsauksessa tietää tavallisimmat hitsausvirhetyypit ja niiden syyt tietää juottamisen periaatteen ja osaa osien liittämisen yhdellä juotosmenetelmällä tuntee eri materiaalien ja metallien ominaisuuksia ja osaa tunnistaa niitä osaa käyttää tavanomaisia mittalaitteita oikein ja tarkoituksenmukaisesti on vastuuntuntoinen ja aktiivinen työryhmän jäsen, on täsmällinen ja noudattaa työaikoja huolehtii työvälineiden kunnosta ja järjestyksestä sekä säilytyksestä käyttökertojen välillä osaa käyttää matemaattisia taitoja ammatillisten perustyötehtävien ratkaisuun osaa ympäristönsuojelun ja materiaalien kierrätyksen perusteet omaa tiedonhankinnan ja viestinnän edellyttämän tietokoneen käyttötaidon osaa hahmottaa CNC-tekniikan käyttökohteet levy- ja hitsaustöissä tekee levy- ja hitsaustyöt turvallisia työtapoja ja ohjeita noudattaen Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. 1.Työprosessien 317 25