Kuopion Vesi A 134 Kuopion kaupunki, tekninen virasto Savon Sellu Oy 20.4.2016 Neuron Kuopion Energia Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Kuopion kaupunki/alueelliset ympäristönsuojelupalvelut Vesi-Eko Oy Pohjois-Savon kalatalouskeskus Lähetämme ohessa Kallaveden yhteistarkkailun vuosiyhteenvedon 201. Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Jukka Hartikainen www.ymparistotutkimus.fi Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
A 134 KALLAVEDEN YHTEISTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO 201 Jukka Hartikainen 20.4.2016
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 2 Sisällysluettelo sivu TIIVISTELMÄ 3 1. YLEISTÄ 4 2. SÄÄKATSAUS 6 2.1. Sääolot 6 2.2. Virtaamat ja vesivarat 9 3. KUORMITUS 11 3.1. Pistekuormitus 11 3.2 Kallaveden kokonaiskuormitus 14 4. VESISTÖTARKKAILUN TULOKSET VUONNA 201 16 4.1. Veden laatu eri havaintokerroilla 16 4.2. Veden laatu alueittain 29 Liite Vuoden 201 tulosaineisto
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 3 TIIVISTELMÄ Tämä selvitys on Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy:n laatima yhteenvetoraportti vuoden 201 Kallaveden yhteistarkkailusta. Yhteistarkkailuohjelma uudistettiin vuoden 201 alussa ja tarkkailu on tehty uuden ohjelman mukaisesti. Suurimmista kuormittajista Savon Sellu Oy:n vesistökuormitus kasvoi lievästi edellisvuodesta ja Kuopion kaupungin Lehtoniemen jätevedenpuhdistamon kuormitus laski fosforin ja BOD:n osalta ja kasvoi typen osalta. Lehtoniemen laaja saneerausurakka valmistui vuoden 201 aikana ja tehostettu jätevedenpuhdistus alkoi jo vuoden 2014 puolella. Uutena toimijana tarkkailuun tuli mukaan Kuopion Energia Oy Haapaniemen voimalaitos, jossa savukaasupesuri otettiin käyttöön loppuvuonna 201. Vesistötarkkailun tulosten perusteella Kallaveden vedenlaadussa ei ole havaittavissa merkittäviä muutoksia aiempiin vuosiin verrattuna. Kuormittajien vaikutukset ovat jossakin määrin havaittavissa jätevesien purkualueilla mm. typpipitoisuuksien sekä sähkönjohtavuuden nousuna sekä osittain kasvaneena rehevyytenä. Vesistövaikutukset ovat olleet selvimmin havaittavissa lopputalven näytteenottokerroilla. Tehostettu jätevedenpuhdistus näyttäisi Lehtonimen lähialueella alentaneen vesistön ammoniumtyppipitoisuuksia. Kuopion Energian Haapaniemen voimalaitoksen vesistöseurannassa viitteitä savukaasupesurin vesistövaikutuksista oli havaittavissa loppuvuonna voimalaitoksen lähihavaintopaikoilla. Alkuvuonna tehdyn tarkkailun perusteella Lehtoniemen jätevedenpuhdistamon purkuvedet kulkeutuvat ajoittain myös pohjoiseen päin Lehtonimen pohjoispuolelle, jossa vaikutukset sekoittuvat osin Haapanimen voimalaitoksen vaikutukseen. Sateista kesästä ja lisääntyneestä hajakuormituksesta johtuen levätuotanto oli koko kesän ajan hieman korkeampaa kuin keskimäärin edellisvuonna. Samoin päällysveden ravinnepitoisuudet olivat ajoittain koholla ja osa havaintopaikoista luokittui heinä- ja elokuussa reheväksi. Kallaveden vedenlaatuun vaikuttaa merkittävästi Kallansiltojen kautta Iisalmen reitiltä virtaava vesi, joka on ajoittain heikompilaatuista kuin Savon Sellu Oy:n alapuolisella Kelloselällä. Ainetasetarkastelun perusteella pistekuormituksen osuus Keski-Kallavedelle tulevasta kokonaiskuormituksesta oli vuonna 201 fosforin osalta noin 2 % ja typen osalta noin 13 %. Lähivaluma-alueilta tuleva fosforin luonnonhuuhtouma ja hajakuormitus ovat noin kolminkertaisia pistemäisiin kuormituslähteisiin verrattuna.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 4 1. YLEISTÄ Kallaveden yhteistarkkailua on toteutettu eri ohjelmien mukaisesti vuodesta 197 lähtien. Vuoden 201 tarkkailu on toteutettu 24.3.201 päivitetyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailuvelvolliset ja voimassa olevat ympäristölupapäätökset ovat seuraavat (Savon Sellu Oy on tekstissä myöhemmin Savon Sellu): Savon Sellu Oy, Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 110/07/2, 8.10.2007, jota on eräiltä osin muutettu VHO:n päätöksellä nro 09/0162/1, 28..2009 ja KHO:n päätöksellä nro 32, 10.12.2009. Kuopion kaupunki, Lehtoniemen jätevedenpuhdistamo, Itä-Suomen ympäristölupavirasto nro 28/07/2, Dnro ISY-200-Y-142, 2.4.2007, VHO 4.6.2010, KHO Dro 2426/1/10, 27.12.2011. Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus, Neuron, Dnro PSA-Y-10-121, 22.9.200. Kuopion kaupunki, Vehmersalmen puhdistamo, PSA 28.2.2003. Kuopion kaupunki, Saaristokadun rakentamislupa, Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätös Nro 6/0/1, 17.6.200. St 1:n Kuopion keskusvarasto (ent. Oy Esso Ab), Dnro PSA-2004-Y-271-111, 31.1.2006. Suomen Petroli Oy: Kuopion varasto, Dnro PSA-2004-Y-279-111, 31.1.2006. Kuopion Energia Oy, Kumpusaaren öljyvarasto, Dnro PSa-2004-Y-280-111, 16.3.2007. Kuopion Energia Oy, Haapaniemen HP2-voimalaitoksen ympäristöluvan muuttaminen koskien savukaasupesurin toimintaa, ISAVI/2/04.08/2014, Dnro 86/2014/1. Vesistötarkkailun havaintopaikkojen sijainti on esitetty kartoissa 1-3. Vesinäytteitä on otettu seuraavan aikataulun mukaisesti: Näyteasemat Ajankohdat Runkoasemat (R) ja virtapaikat (V), 19 kpl Hapetusasemat (H), 6 kpl sekä asema 367 Kuopion Energia Oy:n havaintopaikat (KE+ ja KE*) - maalis-, touko-, elo- ja loka-marraskuu - maalis- ja elokuu - Vuosi 201: tammi-, maalis-, touko-, elo- ja lokakuu (kaikki havaintoasemat) - Vuosi 201 marras- ja joulukuu (vain KE* havaintopaikat) - Vuosi 2016: KE* asemat kuukausittain lokakuun loppuun ja KE+ asemat maalis-, touko, elo- ja lokakuussa Kallavedellä oli tarkkailuvuonna toiminnassa kuusi hapetinta: Savon Sellun alueella kolme (Kallavesi 338H, 338BH ja 340H) ja Lehtoniemen edustalla kolme (Kallavesi 373H, 372H ja 372AH).
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Kartta 1. Kallaveden pohjois- ja keskiosan havaintopaikat Kartta 2. Kuopion Energia Oy:n vesistötarkkailuasemat + = kaukovaikutusasema, * = lähivaikutusasema
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 6 Kartta 3. Kallaveden keski- ja eteläosan havaintopaikat 2. SÄÄKATSAUS 2.1. Sääolot Loppuvuoden 2014 sekä tarkkailuvuoden 201 sääoloja Pohjois-Savossa on arvioitu Kuopiossa havaittujen ilman lämpötilan ja sademäärien perusteella (kuvat 1 ja 2). Vuosi oli pääosin keskiarvoja sateisempi, vain helmi-, elo- ja lokakuussa sademäärä jäi alle keskiarvon. Tiedot ovat Pohjois-Savon ELY-keskuksen sekä Suomen Ympäristökeskuksen vesikatsauksista ja Ilmatieteenlaitoksen ilmastokatsauksista.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 7 Kuva 1. Kuopion kuukausittainen keskilämpötila 2014-201 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Kuva 2. Kuopion kuukausittainen sademäärä 2014-201 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Tammikuussa lämpötila vaihteli nopeasti hyvin kylmästä aina nollakeliin. Helmikuun keskilämpötila oli pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna selvästi korkeampi. Lumipeite pieneni jo useana päivänä, kun lämpötila oli plussan puolella. Maaliskuussa päivät olivat lämpimiä ja öisin lämpötila laski kuitenkin pakkasen puolelle. Lumipeite alkoi hiljalleen sulaa. Huhtikuussakin keskilämpötila oli Pohjois-Savossa pitkän ajan keskiarvoa hieman korkeampi. Loputkin lumet sulivat huhtikuun aikana ja sateita tuli hieman keskimääräistä enemmän. Lumien esiintyminen tammi-huhtikuussa 201 on esitetty kuvassa 3. Toukokuussa lämpötila oli keskimäärin pitkän ajan keskiarvon lähettyvillä, sateita tuli hieman keskiarvoa enemmän.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 8 Kuva 3. Lumen esiintyminen tammi-huhtikuussa 201. Kesäkuu alkoi keskiarvoja viileämmällä säällä. Sateita tuli melko tasaisesti koko alkukuun ajan, paikallisesti sateet saattoivat olla rankkojakin. Kovat tuulet katkoivat paikoin puita ja aiheuttivat Itä-Suomessa jonkun verran sähkökatkoja. Heinäkuu oli hieman keskiarvoja viileämpi ja sateisempi. Elokuu alkoi heinäkuun tapaan keskiarvoja viileämpänä, mutta puolen välin kieppeillä sää hieman lämpeni. Sateita ja ukkosia esiintyi paikallisesti, mutta keskimääräistä hieman vähemmän. Syyskuun alku oli keskimääräisen lämpötilojen mukainen mutta kuun edetessä lämpötilat pysyivät korkeina ja lämpötilat olivat normaaliin nähden korkeammat. Sademäärä oli lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Lokakuussa 1.10. Valio-myrsky aiheutti Itä-Suomen alueella paikoin jopa muutaman päivän sähkökatkoja. Lämpötila kävi lokakuun alusta keskiarvoja matalammalla ja ensimmäiset yöpakkaset saapuivat. Kuun puolta väliä kohti lämpeni jälleen pikkuhiljaa. Sademäärä oli noin puolet keskimääräisestä. Marraskuun loppupuolella lumi kävi jo maassa, mutta se suli miltei heti pois. Kuukausi oli keskimääräistä lämpimämpi ja hieman sateisempi. Joulukuussa lunta satoi jo muutamaan kerran, mutta ne sulivat jälleen sateiden myötä. Vuoden vaihteessa suuressa osassa Pohjois-Savoa oli vain muutama sentti lunta. Joulukuu oli keskimääräistä lämpimämpi ja sateisempi. Lumen esiintyminen marras-joulukuussa vuonna 201 on esitetty kuvassa 4.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 9 Kuva 4. Lumen esiintyminen marras-joulukuussa 201. 2.2. Virtaamat ja vesivarat Tammikuussa useimpien suurten järvien vedenpinnat olivat ajankohtaan nähden hieman korkeammalla. Alkuvuoden aikana pinnat monin paikoin hieman nousivat ja tulvahuiput saavutettiin toukokuun puolen välin jälkeen. Kesän aikana pinnat olivat pääosin laskusuunnassa, mutta marras-joulukuun sateet jälleen nostivat vedenpintoja. Lumimäärä kasvoi vielä tammikuussa, mutta helmi-maaliskuun aikana lumipeite lähinnä pieneni. Lumet sulivat suurimmilta osin huhtikuussa. Loppuvuodesta lunta kävi maassa muutamaan otteeseen marras-joulukuussa, mutta pysyvät lumet tulivat Pohjois-Savoon vuoden vaihteen paikkeilla. Kallaveden vedenpinta oli tammi-maaliskuussa 10-2 cm pitkäaikaista keskiarvoa korkeammalla, maaliskuun puolessa välissä jouduttiin aloittamaan lisäjuoksutukset, jotta pinta ei pääse nousemaan liikaa. Huhtikuussa vedenpinta jatkoi edelleen nousuaan ja juoksutuksen jouduttiin aloittamaan myös Konnuksen syväväyläkanavasta. Juoksutuksia jatkettiin edelleen toukokuussa ja tulvahuippu oli 21.-24.. tasolla NN+ 82,27m. Kesäkuun puolen välin paikkeilla lisäjuoksutukset voitiin vihdoin lopettaa. Heinäkuulla pinta saatiin laskuun taas lisäjuoksutuksilla joita jatkettiin elokuulle saakka. Syyskuun alussa vedenpinta oli edelleen keskiarvoja korkeammalla, mutta kuitenkin laskusuunnassa. Marraskuussa pinnat kääntyivät jälleen nousuun ja lisäjuoksutukset aloitettiin joulukuussa. Vuoden vaihteessa Kallaveden vedenpinta on Itkonniemen asteikolla NN+ 82,03 m, mikä on 47 cm ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa korkeampi lukema (kuvat ja 6). Onki- ja Porovedellä vedenpinnat olivat alkuvuonna korkealla ja juoksutukset runsaita. Touko-kesäkuun vaihteessa juoksutuksia vähennettiin, kunnes kesäkuun runsaat sateet jälleen lisäsivät niiden tarvetta. Syys-joulukuulla vedenpinta pidettiin tavoitetasolla juoksutuksia säätelemällä. Haukiveden pinnankorkeus oli vuodenvaihteessa hieman keskiarvoa matalammalla. Pinta nousi koko alkuvuoden keskimääräistä reilusti korkeammalle. Nousu taittui vasta heinäkuussa ja kääntyi elokuussa laskuun. Joulukuussa runsaat sateet nostivat jälleen vedenpintaa. Nilsiän reitillä tilanne oli samankaltainen
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 10 kuin muillakin vesistöillä. Rautalammin reitillä vedenpinnat olivat hieman noususuunnassa, huhtikuussa nousua tapahtui enemmän. Tulvahuiput saavutettiin 21.-26., jonka jälkeen pinnat kääntyivät jälleen laskuun. Sateet nostivat pintoja paikoin loppukesällä ja alkusyksystä, mutta pääosin lasku jatkoi joulukuulle saakka, jolloin sateet jälleen nostivat pintoja. Pohjavesien pinnat olivat alkuvuonna keskiarvokorkeuksissa. Touko-heinäkuussa pohjavesivarastot olivat täynnä. Syyskuun alussa pohjavedenpinnat olivat 10-30 cm korkeammalla pitkän ajanjakson keskimääräisiä arvoja. Syys-lokakuulla pinnat olivat laskusuunnassa, mutta pysyttelivät kuitenkin tavanomaista korkeammalla. Marraskuussa tasot kääntyivät jälleen nousuun ja vesivarastot täyttyivät aina joulukuun loppuun saakka. Pohjois-Savon järvien jäät olivat alkuvuoden normaaleissa paksuuksissa. Jäät sulivat monin paikoin huhtikuun loppupuolella. Loppuvuonna Pohjois-Savon järvet jäätyivät pysyvästi joulukuussa, suurimmilla selillä vasta vuoden viimeisinä päivinä. Kuva. Kallaveden vedenkorkeus tutkimusvuonna ja vertailu edellisvuosiin Kuva 6. Kallaveden virtaama tutkimusvuonna ja vertailu edellisvuosiin
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 11 3. KUORMITUS 3.1. Pistekuormitus Pistekuormittajien keskimääräinen kuormitus oli vuonna 201 seuraava: Q BOD 7 Fosfori Typpi NH 4 -N m³/d kg/d kg/d kg/d kg/d Savon Sellu Oy 1) 28 19 64,7 87 24 % kok kuormituksesta 4,9 88,1 66,7 1,0 92,6 Lehtoniemi 22 00 73 1,8 810 39 % kok kuormituksesta 43,3 11,4 21,1 48,2 6,9 Neuron 39 0,07 0,07 1,4 0,06 % kok kuormituksesta 0,1 0,0 0,8 0,1 0,0 Vehmersalmi 114 0,2 0,02 6,3 1,6 % kok kuormituksesta 0,2 0,0 0,2 0,4 0,3 Kuopion Energia Oy Haapaniemi 2) 783 2,84 0,96 6,9 1,33 % kok kuormituksesta 1, 0,4 11,2 0,4 0,2 Yhteensä 1 9 640 8,6 1 682 66 1) Virtaama sisälsi jäähdytysvesiä 22 429 m 3 /d 2) Savukaasupesurin testaustoiminta alkoi 18.9.201, varsinainen käyttö 1.11.201 Savon Sellu Oy:n ja Kuopion kaupungin Lehtoniemen puhdistamon kuormituskehitys vuodesta 2002 on esitetty kuvassa 7. 3000 10 9 200 8 2000 7 Typpi BOD7 kg/d 100 1000 6 4 3 fosfori kg/d 00 2 1 0 2002 2003 2004 200 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 201 Vuosi 0 Savon Sellu BOD7 Savon Sellu typpi Lehtoniemi BOD7 Lehtoniemi typpi Savon Sellu fosfori Lehtoniemi fosfori Kuva 7. Savon Sellu Oy:n ja Lehtoniemen jätevedenpuhdistamon kuormituskehitys vuodesta 2002
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 12 Kuvissa 8 ja 9 on esitetty tietoja Savon Sellu Oy:n ja Kuopion kaupungin Lehtoniemen jätevedenpuhdistamoiden kuormituksesta viime vuosina. Itä-Suomen ympäristölupaviraston Savon Sellu Oy:lle 8.10.2007 antaman päätöksen nro 110/07/2 kohdassa 2. määrätään seuraavaa: 2. Jäte- ja jäähdytysvesiviemärien yhteenlasketut päästöt eivät saa ylittää 1.1.2010 alkaen seuraavia raja-arvoja: COD Cr enintään 7000 kg/d, BOD 7 1000 kg/d, fosforipäästö 8 kg/d ja kuiva-aine 1000 kg/d laskettuna 3 kuukauden liukuvana keskiarvona. Jätevesien käsittelyssä on pyrittävä mahdollisimman täydelliseen ammoniumtypen hapettamiseen. Kuva 8. Savon Sellun COD-Cr ja kokonaisfosforikuormituksen liukuvat keskiarvot vuosina 2014-1. Luparaja on merkitty vaakaviivalla. Luparajat: CODCr <7 000 kg/d, Kok. P <8 kg/d.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 13 Kuva 9. Lehtoniemen jätevedenpuhdistamon kuormituksen liukuvat neljännesvuosikeskiarvot vuosina 2014-201. Luparajat (kts. alla): BODATU < 10 mg/l, kok.p < 0, mg/l ja kiintoaine < 3 mg/l.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 14 Kuopion kaupunki valitti Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksestä nro 28/07/2, Dnro ISY-200-Y-142, 2.4.2007 Vaasan hallinto-oikeuteen. VHO antoi 4.6.2010 asiasta päätöksen, josta valitettiin. KHO:n 27.12.2011 antaman päätöksen, Dro 2426/1/10 mukaan jätevedet on käsiteltävä Lehtoniemen jätevedenpuhdistamolla seuraavasti: 27.3.2012 alkaen vesistöön johdettavan jäteveden laadun ja käsitellyn tehon tulee täyttää seuraavat arvot: BHK 7-ATU <10 mg/l >9 % CODCr <12 mg/l >7 % Kok.P <0, mg/l >92 % Kiintoaine <3 mg/l >90 % Puhdistustulokset lasketaan neljännesvuosikeskiarvoina mahdolliset häiriötilanteet sekä puhdistamolta ja muualta viemärilaitokselta mahdollisesti tapahtuvat ohijuoksutukset ja ylivuodot mukaan lukien. Puhdistamolla on pyrittävä mahdollisimman hyvään ammoniumtypen poistoon. Ammoniumtypen (NH 4-N) poistossa on pidettävä tavoitteena, että puhdistamolla saavutetaan vuosikeskiarvona määritettävä 80 %:n poistoteho, joka lasketaan puhdistamolle tulevan kokonaistypen ja lähtevän ammoniumtypen määrien perusteella. Lehtonimen puhdistamolla valmistui laaja saneeraustyö vuoden 201 aikana. Tehostettu puhdistusprosessi otettiin käyttöön osin jo vuoden 2014 puolella. 3.2 Kallaveden kokonaiskuormitus Kallaveden kokonaiskuormitusta koskevassa tarkastelussa Kallaveteen tuleva pistekuormitus on suhteutettu vesistöön tulevaan kokonaiskuormitukseen (taulukko 1). Kallavesi on jaettu Kallansiltojen yläpuoliseen Pohjois-Kallaveteen ja alapuoliseen Keski- Kallaveteen, jonka alarajoina ovat Puutossalmi ja Vehmersalmi. Virtahavaintopaikkojen sekä alapuolisiin vesistöihin poistuvien ravinteiden ravinnepitoisuudet ovat tarkkailukertojen keskiarvoja. Virtaamat ovat laskennallisia virtaamia Suomen ympäristökeskuksen vesistömallijärjestelmästä. Kallavedestä alapuolisiin vesistöihin johtuvista vesimääristä ei ole tarkkaa tietoa, mutta arvion mukaan vesistä 90 % laskee Unnukan suuntaan Puutossalmesta ja 10 % Suvasveden suuntaan Vehmersalmesta. Tasetarkastelun perusteella pistekuormituksen osuus Keski-Kallavedelle tulevasta kokonaiskuormituksesta oli vuonna 201 fosforin osalta noin 2 % ja typen osalta noin 13 %. Prosentuaalinen osuus on samaa tasoa kuin edellisvuonna. Laskennallinen lähivaluma-alueilta tuleva fosforin ja typen luonnonhuuhtouma ja hajakuormitus ovat noin kolminkertaisia pistemäisiin kuormituslähteisiin verrattuna. Yhteenvedon mukaan Kallaveden sedimentti pidätti siihen tulevasta fosforista noin 47 %. Typen kohdalla kokonaistilanne oli heikompi ja järvialtaat pidättivät typestä noin 20 %.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 1 Taulukko 1. Pohjois-Kallaveden ja Keski-Kallaveden laskennallinen fosfori- ja typpitase vuonna 201 Pohjois-Kallavesi Q Kok.P Kok.N Kok.P Kok.N m 3 /s µg/l µg/l kg/d kg/d Ruokovirta 97 41 892 344 7476 Rannat + laskeuma (likiarvo) 41 780 Pistekuormitus 0 0 Yhteensä 38 8 26 Kallansillat 103 29 747 28 6 648 Erotus (sedimentaatio) 127 1608 Keski-Kallavesi Kallansillat 103 29 747 28 6 648 Jännevirta 84 19 42 138 3 934 Rannat + laskeuma (likiarvo) 2 80 Kuormitus 9 1 680 Yhteensä 187 430 12 841 Puutossalmi (90 %) 168 18 720 262 10 470 Vehmersalmi (10 %) 19 19 67 31 1 091 Erotus (sedimentaatio) 138 1 281 Häviöt % 32 10 Pistekuormituksen osuus % 2 13 Koko alue Ruokovirta 97 41 892 344 7 476 Jännevirta 84 19 42 138 3 934 Rannat + laskeuma (likiarvo) 66 1360 Pistekuormitus 9 1 680 Yhteensä 181 6 14 40 Alapuolisiin vesistöihin 181 292 11 60 Erotus (sediment./liukenem.) 264 2 889 Häviöt % 47 20
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 16 4. VESISTÖTARKKAILUN TULOKSET VUONNA 201 4.1. Veden laatu eri havaintokerroilla Tammikuu Tammikuussa näytteet otettiin vain Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitoksen lähiasemilta. Happitilanne eri havaintopaikoilla oli hyvä tai tyydyttävä eikä merkittävää hapen kulumista syvänteissä havaittu. Heikoimmillaan happea oli syvemmissä vesikerroksissa Kallavesi 38 ja Kaivannonlahden havaintopaikoilla Lehtoniemen länsipuolella, jossa pohjanläheisessä vesikerroksessa oli havaittavissa lievää hapen kulumista. Muissa syvänteissä happea riitti myös pohjan lähellä hyvin. Veden ph oli Haapaniemen voimalaitoksen lähialueella lähellä neutraalia. Veden sähkönjohtavuus oli ylemmissä vesikerroksissa alhainen, mutta Lehtoniemen pohjois- ja itäpuolella havaintopaikoilla 14.33 ja 8 oli havaittavissa sähkönjohtavuuden sekä typpipitoisuuksien kohoamista alemmissa vesikerroksissa, mikä viittaa Lehtonimen jätevedenpuhdistamon purkuvesien vaikutukseen. Jätevesien vaikutus alemmissa vesikerroksissa näkyi myös Lehtoniemen eteläpuolisilla havaintopaikoilla 372H ja 373H kohonneina nitraattitypen pitoisuuksina. Humuspitoisuus, samoin kuin kokonaisfosforipitoisuus, oli Haapaniemen voimalaitoksen lähialueella keskimääräisellä Kallaveden tasolla kuvastaen lievästi rehevää vettä. Vesistön natriumpitoisuudet olivat kaikilla havaintopaikoilla pääsääntöisesti alhaisia. Samoilla alueilla, jossa kohonneet typpipitoisuudet viittasivat Lehtoniemen jätevedenpuhdistamon vaikutukseen, myös sulfaattipitoisuudet kasvoivat lievästi alemmissa vesikerroksissa. Haapaniemen voimalaitoksen lähialueella ei kohonneita sulfaattipitoisuuksia havaittu. Lopputalvi Pohjois-Kallavesi ja Nilsiän reitti (alueet A1 ja C0) Pohjois-Kallavedellä Kallansiltojen länsipuolella havaintoasemalla 330 syvänteessä oli lisääntynyttä hapen kulumista ja pohjanläheisen vesikerroksen happitilanne oli välttävä. Ylemmissä vesikerroksissa happea riitti hyvin. Päällysveden kokonaisfosforipitoisuuden perusteella vesi oli lievästi rehevää. Veden sulfaattipitoisuus oli alhainen. Ravinnepitoisuudet Kallansilloilla (havaintoasema 333) olivat lievästi korkeampia kuin edellisellä havaintopaikalla ja vesi luokittui reheväksi. Jännevirrassa havaintopaikalla 1600 ravinnepitoisuudet olivat alempia kuin Pohjois-Kallaveden puolella ja vesi oli lievästi rehevää. Sulfaattia Jännevirrassa oli hieman Pohjois-Kallavettä runsaammin.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 17 Savon Sellun lähialue ja Kelloselkä (Alue B) Savon Sellun edustalla ja Kelloselällä hapettimet toimivat tehokkaasti ja pystyivät pitämään syvänteet hyvähappisina. Savon Sellun edustalla asemalla 338A sekä jossakin määrin myös ulompana havaintopaikalla 34 pohjan lähellä oli lisääntynyttä hapen kulumista, mutta happitilanne pysyi tyydyttävänä. Päällysveden ravinnepitoisuudet olivat Kelloselällä pääsääntöisesti alempia kuin Pohjois-Kallaveden puolella ja vesi luokittui lievästi reheväksi. Kokonais- ja ammoniumtyppipitoisuudet, osin myös sähkönjohtavuus ja sulfaattipitoisuus, olivat koholla havaintopaikalle 34 asti, mikä viittaa Savon Sellun purkuvesien vaikutukseen (kuva 10). Päällysveden hygieeninen laatu säilyi hyvänä, mutta E. kolien lukumäärä kasvoi selvästi Savon Sellun edustalla havaintopaikalla 338A 20 metrin syvyydessä. 1800 13 1600 1400 11 1200 9 kok N µg/l 1000 800 7 SO4 mg/l 600 400 3 200 0 1 m 10 m 20 m p-2 m p-1 m syvyys (m) N/as 330 N/as 338A N/as 34 So4/as 330 So4/as 338A So4/as 34 1 Kuva 10. Havaintoasemien 330 (Pohjois-Kallavesi), 338A (Savon Sellun edusta) ja 34 (Kelloselkä) kokonaistyppi- ja sulfaattipitoisuudet eri syvyyksissä maaliskuussa 201 Säyneensalon ympäristö (alue C1,2) Vaajasalon edustalla havaintopaikalla Kallavesi 37 happitilanne oli voimakkaasti heikentynyt syvemmissä vesikerroksissa ja pohjanläheinen vesikerros säilyi vain niukasti hapellisena. Ylemmissä vesikerroksissa happea riitti hyvin. Syvänteeseen oli kertynyt myös typpi- ja suolapitoista vettä, mikä viittaa ulkopuolisen kuormituksen vaikutukseen. Osin ravinnepitoisuuksia kasvatti myös hapen kulumisen aiheuttama sisäinen kuormitus syvänteessä. Pohjoispuolisella syvänteellä (Kallavesi 367) happitilanne pysyi hyvänä koko vesimassassa eikä vedenlaadussa ollut havaittavissa merkkejä ulkopuolisen kuormituksen vaikutuksista.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 18 Lehtoniemen lähialue (alue C3) Kelloselän tavoin Lehtoniemen edustan hapettimet toimivat hyvin ja pystyivät pitämään syvänteet hyvähappisena. Lehtoniemen lähialueen muilla syvänteillä (Kallavesi 374 ja 378) happitilanne oli keskimääräistä aiempien vuosien tilannetta parempi alemmissa vesikerroksissa sekä havaintopaikalla 378 lähellä edellisvuosien tasoa. Lehtoniemen puhdistamon purkuvesien vaikutus oli havaittavissa kohonneina typpipitoisuuksina sekä sähkönjohtavuuden kasvuna Lehtoniemen lähialueella aina Hietasalon eteläpuolelle havaintopaikalla 378 asti (kuva 10). Ammoniumtyppipitoisuudet Lehtoniemen lähiasemilla jäivät kuitenkin alhaisiksi ja olivat selvästi alempia kuin keskimäärin edellisvuosina vastaavaan aikaan (kuva 11), viittaa jätevedenpuhdistamon puhdistusprosessin tehostumiseen. Indikaattoribakteerimäärät olivat alhaisia päällysvedessä, mutta määrät kasvoivat lievästi välivedessä puhdistamon purkuvesien vaikutuksesta. Kokonaisfosforipitoisuudet Lehtoniemen lähialueella olivat pääsääntöisesti samaa tasoa kuin keskimäärin edellisvuosina kevättalvella ja vesi luokittui lievästi reheväksi. Kuva 11. Kokonaistyppipitoisuudet eri havaintopaikoilla eri syvyyksissä maaliskuussa 201.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 19 Paikka: 134/372H; näyte: 30,6 NH4-N Paikka: 134/372AH; näyte: 30,7 NH4-N 00 1 600 000 1 400 µg/l 4 00 4 000 3 00 3 000 2 00 2 000 Maks. Mediaani Keskiarvo Min. µg/l 1 200 1 000 800 600 Maks. Mediaani Keskiarvo Min. 1 00 1 000 00 400 200 0 0 23.03.04 1.03.0 16.03.06 14.03.07 19.03.08 19.03.09 31.03.10 14.03.11 1.03.12 21.03.13 20.03.14 19.03.1 23.03.04 1.03.0 16.03.06 14.03.07 19.03.08 23.03.09 31.03.10 14.03.11 1.03.12 21.03.13 20.03.14 19.03.1 Kuva 12. Ammoniumtyppipitoisuudet Lehtoniemen hapetinasemien 372H ja 372AH pohjanläheisessä vesikerroksessa viime vuosina lopputalvella Kuopionlahden eteläpuolinen alue (alue C4) Haapaniemen voimalaitoksen lähialueella syvänteiden happitilanne oli heikentynyt Lehtoniemen länsipuolella (Kallavesi 38), Kaivannonlahdessa ja Särkiniemessä, joilla kaikilla alueilla pohjanläheinen vesikerros oli heikkohappinen. Jossakin määrin syvänteen happitilanne oli heikentynyt myös Lehtoniemen itäpuolella havaintoasemalla Kallavesi 8. Muilla paikoilla veden lämpötilakerrostuneisuus oli vähäisempää ja happitilanne oli pääsääntöisesti hyvä. Lehtoniemen itäpuolella havaintopaikoilla Kallavesi 8 ja 14.33 syvemmissä vesikerroksissa oli havaittavissa typpiyhdisteiden (kuva 11), sähkönjohtavuuden sekä jossakin määrin myös sulfaattipitoisuuden kasvua, mikä viittaa Lehtoniemen jätevedenpuhdistamon purkuvesien leviämiseen pohjoiseen päin. Muilla alueilla selviä merkkejä pistemäisen kuormituksen vaikutuksesta ei ollut havaittavissa ja sähkönjohtavuus sekä typpipitoisuudet pysyivät alhaisina. Päällysveden kokonaisfosforipitoisuus oli koholla Haapaniemen voimalaitoksen edustalla (vesi rehevää), muilla havaintopaikalla lähellä Kallaveden pääaltaan tasoa (vesi lievästi rehevää). Eteläinen ja itäinen Kallavesi (alue D) Kallaveden itäisellä (Kallavesi 2) sekä eteläisellä (Kallavesi 40) syvänteellä happitilanne oli heikentynyt alemmissa vesikerroksissa ja molemmilla havaintopaikoilla happitilanne pohjan lähellä oli hieman heikompi kuin keskimäärin edellisvuosina. Vehmersalmen edustalla (Suvasvesi 399) happea riitti hyvin koko vesimassaan. Päällysveden kokonaisfosforipitoisuudet eteläisellä ja itäisellä Kallavedellä olivat hieman alempia ja typpipitoisuudet samaa tasoa kuin Lehtoniemen edustalla ja vesi luokittui lievästi reheväksi. Ammoniumtyppipitoisuudet olivat alhaisia samoin kuin veden sähkönjohtavuus. Puutossalmesta poistuvan veden laatu oli samaa tasoa kuin Kallaveden eteläosassa ja luokittui lievästi reheväksi.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 20 Alkukesä Näytteenottoaikana toukokuun puolivälissä Kallavesi oli vielä kevätkierrossa eikä lämpötilakerrostumista ollut havaittavissa, Veden kiertämisestä johtuen havaintoasemien happitilanne oli hyvä ja happea riitti hyvin myös syvemmissä vesikerroksissa. Kallansiltojen pohjoispuolella Pohjois-Kallaveden asemalla 330 vesi oli lievästi humuspitoista ja kokonaisfosforipitoisuuden perusteella rehevää. Vedenlaatu oli lähellä edellisvuosien kevään näytteenottokertojen keskimääräistä tasoa. Kallansilloilla (Kallavesi 333) vedenlaatu oli lähes vastaava kuin asemalla 330. Nilsiän reitiltä Jännevirran kautta tulevan veden laatu oli hieman parempi kuin Pohjois-Kallavedellä ja vesi oli lievästi rehevää. Savon Sellun lähiasemilla ja Kelloselällä vedenlaatu oli lähellä samaa tasoa kuin Pohjois-Kallavedellä, mutta kokonaistyppipitoisuus nousi lievästi päällysvedessä asemalla 338A Pohjois-Kallaveden tasosta, mikä viittaa mahdollisesti Savon Sellun kuormituksen vaikutukseen. Ulompana Kelloselällä kuormituksen vaikutukset vähenivät. Kuopion kaupungin Lehtoniemen jätevedenpuhdistamon lähialueella vedenlaatu oli lähellä samaa tasoa kuin Kelloselän alueella, joskin kokonaistyppipitoisuudet olivat koholla alemmissa vesikerroksissa Hietasalon pohjoispuolella asemalla 374, mikä viittaa puhdistamon kuormituksen vaikutukseen. Jätevesille tyypillinen ammoniumtyppipitoisuus, samoin kuin sähkönjohtavuus, olivat kuitenkin alhaisia kaikilla havaintopaikoilla. Paikka: 134/374; näyte: 34,0 Kok. N Paikka: 134/374; näyte: 34,0 NH4-N 1 100 120 110 1 00 100 µg/l 1 000 90 900 Maks. Mediaani Keskiarvo Min. µg/l 90 80 70 60 0 Maks. Mediaani Keskiarvo Min. 80 40 30 800 70 2.0.04 30.0.0 24.0.06 31.0.07 21.0.08 26.0.09 19.0.10 2.0.11 21.0.12 21.0.13 19.0.14 19.0.1 2.0.04 30.0.0 24.0.06 31.0.07 21.0.08 26.0.09 19.0.10 2.0.11 21.0.12 21.0.13 19.0.14 19.0.1 20 10 Kuva 13. Havaintopaikan Kallavesi 374 kokonais- (vasen kuva) ja ammoniumtyppipitoisuudet (oikea kuva) pohjanläheisessä vesikerroksessa viime vuosina alkukesällä Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitoksen lähialueella natrium- ja sulfaattipitoisuudet olivat alhaisia. Veden sähkönjohtavuus, ravinne- ja humuspitoisuus olivat paikoin hieman korkeampia kuin Kallaveden pääaltaan puolella. Veden happamuus oli lähellä neutraalia. Hyvästä happitilanteesta johtuen veden ammoniumtyppipitoisuudet olivat alhaisia.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 21 Ulompana Kallavedellä asemilla 2 ja 40 sekä Suvasveden puolella asemalla 399 vedenlaatu oli hieman parempi kuin pohjoisemmilla havaintopaikoilla, mikä näkyi lähinnä lievästi alempina ravinnepitoisuuksina. Puutossalmen kautta (Puutossalmi 1700) Kallavedestä poistuvan vesi oli lievästi rehevää ollen lähellä eteläisen Kallaveden vedenlaatua. Kesäkuu Huolimatta koleasta alkukesästä levämäärää kuvaavat klorofylli-a-pitoisuudet olivat useimmilla Kallaveden havaintopaikoilla hieman korkeampia kuin keskimäärin vastaavaan aikaan edellisvuosina. Pitoisuudet vaihtelivat 9,9 13,0 µg/l välillä kuvastaen kohtalaista levätuotantoa. Korkeimmillaan levätuotanto oli pohjoisella Kallavedellä havaintopaikoilla 330 sekä alimmillaan Säyneensalon itäpuolella havaintopaikalla 37 (kuva 14), mutta erot alueiden välillä olivat melko vähäisiä. Päällysveden (0-2 metriä) ravinnepitoisuuksien vaihtelu oli osittain samansuuntaista kuin klorofylli-a:n osalla. Kokonaisfosforipitoisuus oli korkeimmillaan Pohjois-Kallaveden puolella ja taso laski lievästi etelää kohden siirryttäessä kohoten taas lievästi Hietasalon eteläpuolella. Kokonaisfosforipitoisuuden perusteella vesi luokittui lievästi reheväksi. Kokonaistypen osalta korkeimmat päällysveden pitoisuudet olivat Savon Sellun lähialueella ja pohjoisella Kallavedellä (kuva 14). 3 760 30 2 740 720 700 kok P chl-a µg/l 20 1 680 660 640 kok N µg/l 10 620 600 80 0 330 338A 34 37 374 377 378 38 2 40 Havaintopaikka Kok. P Klorof.-a Kok. N 60 Kuva 14. Päällysveden ravinne- ja klorofylli-a-pitoisuudet eri havaintoasemailla kesäkuussa 201 Fosfaattifosforipitoisuudet olivat alle määritysrajan eli hyvin alhaisia. Ammoniumtyppeä vedessä esiintyi pieniä määriä, mutta pitoisuuden nousua ei havaittu millään havaintopaikalla.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 22 Heinäkuu Sateisen kesän ansiosta Kallaveden päällysveden ravinnepitoisuudet olivat paikoin koholla. Selvimmin kokonaisfosforipitoisuus kohosi Lehtoniemen edustalla (havaintopaikka 377) sekä itäisellä Kallavedellä (havaintopaikka 2), joissa pitoisuus kuvasti rehevää vettä (kuva 1). Muilla havaintopaikoilla fosforipitoisuudet olivat samaa tasoa tai lievästi korkeampia kuin keskimäärin edellisvuosina kesäaikaan. Kokonaistyppeä päällysvedessä oli runsaimmin Savon Sellun edustalla (havaintopaikka 338A) sekä Lehtoniemen lähialueella Hietasalon pohjoispuolella (hav as 374). Ammoniumtyppeä ja fosfaattifosforia vedessä oli vain vähäisiä määriä. Huolimatta viileästä kesästä levätuotantoa kuvaavat klorofylli-a-pitoisuudet olivat useimmilla havaintopaikoilla hieman korkeampia kuin keskimäärin vastaavaan aikaan edellisvuosina, selvimmin Keski-Kallavedellä Lehtoniemen lähialueella havaintopaikoilla 374 ja 377, joissa levätuotanto oli melko voimakasta. 40 1200 3 1000 30 kok P chl-a µg/l 2 20 1 800 600 400 kok N µg/l 10 200 0 330 338A 34 37 374 377 378 38 2 40 Havaintoasema Kok. P Klorof.-a Kok. N 0 Kuva 1. Päällysveden ravinne- ja klorofylli-a-pitoisuudet eri havaintoasemailla heinäkuussa 201 Loppukesä Pohjois-Kallavesi ja Nilsiän reitti (alueet A1 ja C0) Pohjois-Kallavedellä Kallansiltojen länsipuolella havaintoasemalla 330 syvänteessä oli lisääntynyttä hapen kulumista ja pohjanläheisen vesikerroksen happitilanne oli välttävä ollen hieman heikompi kuin keskimäärin edellisvuosina loppukesällä. Ylemmissä vesikerroksissa happea riitti hyvin. Päällysveden kokonaisfosforipitoisuuden perusteella vesi oli lievästi rehevää ja huolimatta sateisesta kesästä ravinne- ja humuspitoisuudet olivat lähellä edellisvuosia. Kallansilloilla (havaintoasema 333) vedenlaatu oli lähellä
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 23 samaa tasoa kuin edellisellä havaintopaikalla ja vesi luokittui lievästi reheväksi. Jännevirrassa veden laatu oli hieman parempi kuin Pohjois-Kallavedellä lähinnä alempien ravinnepitoisuuksien osalta. Savon Sellun lähialue ja Kelloselkä (Alue B) Savon Sellun edustalla ja Kelloselällä syvänteiden happitilanne oli hyvä, joskin lievää vuodenajalle tyypillistä hapen kulumista oli havaittavissa syvemmissä vesikerroksissa. Kelloselän päällysveteen oli kerrostunut fosforipitoista vettä ja erityisesti Savon Sellun edustalla havaintopaikoilla 338BH, 338A ja 338H pitoisuudet nousivat selvästi korkeammiksi kuin keskimäärin edellisvuosina luokittaen havaintopaikat reheviksi (kuva 16). Syvemmissä vesikerroksissa kokonaisfosforipitoisuudet olivat alempia ollen lähellä normaalia tasoa. Kelloselällä myös päällysveden ammoniumtyppipitoisuudet olivat paikoin lievästi koholla. Kokonaistyppipitoisuudet samoin kuin sähkönjohtavuus olivat lähellä aiempien vuosien tasoa. Havaintopaikkojen hygieeninen laatu säilyi hyvänä eikä kohonneita bakteeripitoisuuksia havaittu. 100 90 80 70 kok P NH4N µg/l 60 0 40 30 20 10 0 1600 330 333 338A 338BH 338H 34 kok P NH4N Kuva 16. Päällysveden (1 metri) kokonaisfosfori- ja ammoniumtyppipitoisuudet eri havaintopaikoilla elokuussa 201. 1600 = Jännevirta, 330 = Pohjois-Kallavesi, 333 = Kallansillat, 338A, 338BH, 338H ja 34 = Kelloselän havaintoasemat. Säyneensalon ympäristö (alue C1,2) Vaajasalon edustalla havaintopaikoilla 367 ja 37 happitilanne oli syvemmällä tyydyttävä ja samaa tasoa tai hieman heikompi kuin Kelloselän syvänteissä. Kelloselän tapaan päällysveden kohonneita kokonaisfosfori- ja ammoniumtyppipitoisuuksia ei alueella havaittu, joskin havaintopaikalla 37 em. arvot olivat päällysvedessä lievästi ko-
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 24 holla edellisvuosien tuloksiin verrattuna. Ajoittain Säyneensalon itäpuolen syvänteeseen (37) on kertynyt typpi- ja suolapitoista vettä, mutta näytteenottoaikana selvää ulkopuolisen kuormituksen vaikutusta alusveteen ei ollut havaittavissa. Lehtoniemen lähialue (alue C3) Kelloselän tavoin Lehtoniemen edustan hapettimet toimivat hyvin ja pystyivät pitämään syvänteet hyvähappisena. Lehtoniemen lähialueen muilla syvänteillä (Kallavesi 374 ja 378) happitilanne oli hieman keskimääräistä aiempien vuosien tilannetta heikompi alemmissa vesikerroksissa, havaintopaikalla 377 lähellä edellisvuosien tasoa. Lehtoniemen puhdistamon purkuvesien vaikutus oli havaittavissa lievästi kohonneina typpipitoisuuksina sekä sähkönjohtavuuden kasvuna lähinnä alueen eteläosassa havaintopaikalla Kallavesi 377. Kevättalven tavoin ammoniumtyppipitoisuudet olivat kaikilla havaintopaikoilla alhaisia, samoin kuin hygieenistä laatua ilmentävät indikaattoribakteerimäärät. Kelloselän tavoin päällimmäiseen vesikerokseen oli kertynyt paikoin fosforipitoisempaa vettä ja havaintopaikat Lehtonimen edustalla luokittuivat lievästi reheviksi. Alemmissa vesikerroksissa fosforipitoisuudet olivat lähellä edellisvuosien tasoa. Kuopionlahden eteläpuolinen alue (alue C4) Haapaniemen voimalaitoksen lähialueella syvänteiden happitilanne alemmissa vesikerroksissa oli selvimmin heikentynyt Lehtoniemen itäpuolella (Kallavesi 8) ja Särkiniemessä, joissa pohjanläheinen vesikerros oli niukkahappinen. Jossakin määrin myös muissa syvänteissä esiintyi lisääntynyttä hapen kulumista happitilanteen ollessa kuitenkin pääsääntöisesti tyypillinen kesäkerrostuneisuuskauden loppupuolelle. Lehtoniemen itäpuolella havaintopaikalla Kallavesi 8 pohjan lähellä oli havaittavissa lievää kokonaistyppipitoisuuden ja sähkönjohtavuuden kasvua, mikä viittaa puhdistamon purkuvesien leviämiseen pohjoiseen päin. Paikoin alusveden lievästi kohonneet typpi- ja sähkönjohtavuusarvot viittasivat mahdollisesti myös hulevesien vaikutukseen. Päällysveden kokonaisfosforipitoisuudet olivat lähellä Kallaveden pääaltaan tasoa ja vesi luokittui lievästi reheväksi. Sulfaatti- ja natriumpitoisuudet olivat kaikilla havaintopaikoilla alhaisia. Eteläinen ja itäinen Kallavesi (alue D) Kallaveden eteläisellä havaintopaikalla (Kallavesi 40) ja Suvasveden puolella (Suvasvesi 399) happitilanne syvemmissä vesikerroksissa oli hieman heikompi kuin itäisellä Kallavedellä havaintopaikalla 2. Kaikilla havaintopaikoilla happitilanne oli kuitenkin lähellä edellisvuosien vastaavaa tilannetta. Päällysveden ravinnepitoisuudet eteläisellä ja itäisellä Kallavedellä olivat samaa tasoa tai hieman alempia kuin Lehtoniemen edustalla ja vesi luokittui lievästi reheväksi. Ammoniumtyppeä esiintyi pieniä määriä päällysvedessä mutta pitoisuudet olivat kokonaisuudessaan alhaisia. Puutossalmesta poistuvan veden laatu oli samaa tasoa kuin Kallaveden eteläosassa ja luokittui lievästi reheväksi.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 2 Klorofylli-a-seuranta Kallaveden klorofylli-a-seuranta toteutettiin kaikilta havaintopaikoilta elokuussa samana päivänä eli 20.8.201. Levätuotanto oli kohtalaista ollen voimakkaimmillaan Pohjois-Kallaveden puolella (havaintoasema 330) sekä Kelloselällä (34), joissa myös päällysveden kokonaisfosforipitoisuudet olivat edelleen koholla (kuva 17). Savon Sellun edustalla havaintoasemalla 338A sekä Lehtoniemen lähialueella (377) levätuotanto oli muita alueita vähäisempää. Päällysveden kokonaistyppipitoisuudet olivat korkeimmillaan Lehtoniemen lähialueella (havaintopaikka 377) sekä Pohjois-Kallavedellä (330). 40 900 3 800 kok P µg/l 30 2 20 1 10 700 600 00 400 300 200 kok N µg/l 100 0 330 338A 34 37 374 377 378 38 2 40 Havaintoasema Kok. P Klorof.-a Kok. N 0 Kuva 17. Kallaveden havaintopaikkojen päällysveden ravinne- ja klorofylli-a-pitoisuudet elokuussa 201 Syyskuu Levämäärä (klorofylli-a-pitoisuus) vaihteli syyskuun näytteenottokerralla alueittain jonkin verran. Korkeimmillaan pitoisuudet olivat Kelloselällä, Säyneensalon itäpuolella sekä Saaristokadun lähialueella Lehtoniemen länsipuolella, joissa levätuotanto oli melko voimakasta. Matalimmat klorofylli-a-pitoisuudet mitattiin havaintopaikoilla 374, 377 ja 378 Lehtoniemen lähialueelta sekä eteläiseltä Kallavedeltä havaintopaikalta 40 (kuva 18). Kokonaisfosforipitoisuudet noudattivat klorofylli-a:n kanssa osittain samaa suuntaa, joskin korkeimmat pitoisuudet esiintyivät pohjoisella Kallavedellä. Kokonaisfosforipitoisuuden perusteella havaintopaikat luokittuivat lievästi reheviksi. Mitatut fosfaattifosforin pitoisuudet olivat alle määritysrajan ja myös ammoniumtyppeä vedessä esiintyi vain pieniä määriä.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 26 2 900 800 20 700 kok P chl-a µg/l 1 10 600 00 400 300 kok N µg/l 200 100 0 330 338A 34 37 374 377 378 38 2 40 Havaintopaikka Kok. P Klorof.-a Kok. N 0 Kuva 18. Eri havaintopaikkojen klorofylli-a- sekä ravinnepitoisuudet päällysvedessä syyskuussa 201. Lokakuu Näytteenottoaikana lokakuun puolivälissä Kallaveden havaintopaikkojen lämpötilakerrostuneisuus oli pääsääntöisesti purkautunut syystäyskierron vuoksi ja happitilanne eri havaintopaikoilla oli hyvä. Lehtoniemen länsipuolella Kallavesi 38:lla ja tältä havaintopaikalta etelään Kaivannonlahdessa täyskierto oli tässä vaiheessa vain osittainen ja vesimassa oli edelleen lievästi lämpötilakerrostunut, mikä aiheutti pohjanläheisessä vesikerroksessa lisääntynyttä hapen kulumista. Päällysveden kokonaisfosforipitoisuus oli korkeimmillaan Pohjois-Kallavedellä Kallansiltojen länsipuolella, Kallansilloilla sekä Savon Sellun edustalla havaintopaikoilla 330, 333 ja 338A ja pitoisuus aleni vasta ulompana Kelloselällä ja edelleen eteläisellä Kallavedellä (kuva 19). Päällysveden kokonaisfosforipitoisuus oli lievästi koholla myös Kuopionlahdella havaintoasemalla 4. Korkeimmat kokonaistypen pitoisuudet esiintyivät Savon Sellun lähiasemalla (338A), jossa kokonaistyppeä sekä pieniä määriä myös ammoniumtyppeä esiintyi myös syvemmissä vesikerroksissa muita havaintopaikkoja runsaammin (kuva 20), mikä viittaa Savon Sellun kuormituksen vaikutukseen. Päällysveden typpipitoisuudet noudattivat osittain samaa suuntaa kuin fosforin kohdalla ja pitoisuudet alenivat etelään päin siirryttäessä. Lehtoniemen länsipuolella Saaristokadun alueella Kallavesi 38 havaintopaikalla syvänteen heikentynyt happitilanne nosti pohjanläheisen vesikerroksen ravinnepitoisuuksia. Lehtoniemen jätevedenpuhdistamon purkuvesien lähialueella kohonneita ravinnepitoisuuksia ei havaittu. Veden sähkönjohtavuudessa ei ollut merkittäviä eroja eri havaintopaikkojen välillä, joskin taso nousi lievästi Kuopion Energian Haapaniemen voimalaitoksen lähihavaintopaikalla (Kallavesi 23.3), jossa myös veden natrium- ja sulfaattipitoisuudet olivat lievästi
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 27 koholla (kuva 21), mikä viittaa voimalaitoksen purkuvesien vaikutukseen. Veden sulfaattipitoisuus oli lievästi koholla myös Kuopionlahdella muihin Kuopion Energian lähihavaintopaikkoihin verrattuna (kuva 21). Veden väriluku oli koko alueella samaa tasoa kuin keskimäärin aiempina vuosina, samoin kuin humuspitoisuutta kuvaava COD-Mn-pitoisuus. Veden ph oli vuodenaikaan nähden normaalilla tasoalla ollen lähellä neutraalia. 1 m 30 900 2 800 700 Kok P µg/l sjk ms/m 20 1 10 600 00 400 300 kok N µg/l 200 100 0 330 333 1600 338A 34 37 378 377 374 8 14.33 38 4 23.3 2 40 399 1700 Havaintopaikka Sähkönj. Kok. P Kok. N 0 Kuva 19. Päällysveden (1 metri) ravinnepitoisuudet ja sähkönjohtavuus eri havaintopaikoilla lokakuussa 201 Pohjanläheinen vesikerros 60 1000 900 0 800 kok P µg/l sjk ms/m 40 30 20 700 600 00 400 300 kok N µg/l 10 0 330 338A 34 37 378 377 374 8 14.33 38 4 23.3 2 40 399 Havaintopaikka Sähkönj. Kok. P Kok. N 200 100 0 Kuva 20. Pohjanläheisen vesikerroksen ravinnepitoisuudet ja sähkönjohtavuus eri havaintopaikoilla lokakuussa 201
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 28 10 9 8 7 6 4 3 2 1 0 1 10 20 30,8 1 10 20 30 32, 1 10 20 30 33 1 10 20 29,1 sjk ms/m Na SO4 mg/l 1 10 20 2,1 1 10 20 37,1 1 6 11 1 3 7,2 1 6 9,9 1 10 20 30,1 1 10 16,6 372H 373H 374 8 14.33 38 4 23.3. Kaivann Särkinie Havaintopaikka/näytesysyys Sähkönj. Natrium Sulfaatti Kuva 21. Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitoksen lähihavaintopaikkojen sähkönjohtavuus sekä natrium- ja sulfaattipitoisuudet eri näytesyvyyksissä lokakuussa 201. Marraskuu Marraskuussa näytteet otettiin tarkkailuohjelman mukaisesti Kuopion Energian Oy:n Haapaniemen voimalaitoksen lähiasemilta. Kallaveden havaintopaikkojen lämpötilakerrostuneisuus oli purkautunut syystäyskierron vuoksi ja happitilanne oli kaikilla havaintopaikoilla hyvä pinnasta pohjalle. Veden kiertämisestä johtuen vedenlaadun erot eri syvyyksien välillä olivat vain vähäisiä. Veden ph oli kaikilla paikoilla lievästi emäksen puolella ja sähkönjohtavuus oli alhainen. Ravinnepitoisuudet olivat keskimääräisellä Kallaveden tasolla kuvastaen lievästi rehevää vettä. Kokonaistyppipitoisuus päällysvedessä oli lievästi koholla havaintopaikalla Kallavesi 8, mikä kuvastaa todennäköisesti Lehtoniemen jätevedenpuhdistamon purkuvesien vaikutusta. Natrium- ja sulfaattipitoisuuksien erot eri havaintopaikkojen välillä olivat vähäisiä, mutta arvot olivat lievästi koholla muihin havaintopaikkoihin verrattuna Haapaniemen voimalaitoksen edustalla havaintopaikalla Kallavesi (kuva 22), mikä voi viitata voimalaitoksen poistovesien kuormituksen vaikutukseen.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 29 Na SO4 mg/l 8 7 6 4 3 2 1 0 1 m 6 m 11,1 m 1 m 3 m 7, m 1 m 6 m 10,2 m 1 m 10 m 20 m 29, m 1 m 10 m 20 m 2, m Kallav Kallav Kallav Kuopionl 4 Kuopionl Kuopionl 4 4 Kallav 23.3 Kallav 23.3 Natrium Kallav 23.3 Kallav 8 Kallav 8 Kallav 8 Kallav 8 Kallav 14.33 Sulfaatti Kallav 14.33 Kallav 14.33 Kallav 14.33 Kuva 22. Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitoksen lähihavaintopaikkojen natrium- ja sulfaattipitoisuudet eri näytesyvyyksissä marraskuussa 201 Joulukuu Näytteet otettiin marraskuun tavoin Kuopion Energian Oy:n Haapaniemen voimalaitoksen lähiasemilta. Syystäyskierron yhä jatkuessa vedenlaadun erot eri syvyyksien välillä olivat pääsääntöisesti vain vähäisiä ja happitilanne oli hyvä kaikilla havaintopaikoilla. Veden ph oli lievästi emäksen puolella ja sähkönjohtavuus oli alhainen. Lievää sähkönjohtavuuden, samoin kuin natrium- ja sulfaattipitoisuuden kasvua oli kuitenkin havaittavissa Kuopionlahdella havaintopaikalla Kallavesi 23.3 pohjanläheisessä vesikerroksessa. Tulos viittaa lievään Haapaniemen voimalaitoksen poistovesien tai vaihtoehtoisesti hulevesien vaikutukseen. Muilla havaintopaikoilla vastaavaa pitoisuuksien kasvua ei havaittu. Ravinnepitoisuudet olivat näytteenottohetkellä keskimääräisellä Kallaveden tasolla kuvastaen lievästi rehevää vettä. 4.2. Veden laatu alueittain Runkoasemat Oheisissa kuvaajissa on verrattu vuoden 201 keskimääräistä vedenlaatua aiempaan, vuosilta 1994-2014 koottuun vastaavaan aineistoon. Alueellisia eroja on kuvattu ns.
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 30 runkoasemien vedenlaadun kautta. Runkoasemat sijoittuvat eri puolille Kallavettä seuraavasti: Tunnus Alue Havaintopaikka A1 Pohjois-Kallavesi Pohjois-Kallavesi 330 CO Nilsiän reitiltä tuleva vesi Jännevirta 1600 B Savon Sellun lähialue Kallavesi 338A C1 Säyneensalon itäpuoli Kallavesi 37 C3 Lehtoniemen lähialue Kallavesi 377 D Eteläinen Kallavesi Kallavesi 40 Levätuotantoa kuvaava klorofylli-a-pitoisuus alueittain vuonna 201 sekä keskimäärin edellisvuosina on esitetty kuvassa 23. Levätuotanto oli vuonna 201 kaikilla alueilla hieman keskimääräistä aiempien vuosien tasoa korkeampaa. Erityisesti Pohjois-Kallaveden puolella (Kallavesi 330) levätuotanto kasvoi edellisiä vuosia korkeammaksi, mikä ilmentää Iisalmen reitiltä tulevan sateisen alkukesän aiheuttaman kuormituksen vaikutusta. Suurimpien pistekuormittajien Savon Sellun ja Lehtoniemen lähialueilla levätuotanto oli lähellä muun eteläisen Kallaveden tasoa, joskin Lehtoniemen lähialueella levätuotanto oli heinäkuussa hieman keskimääräistä korkeampaa. chl-a µg/l 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 P-Kallavesi Savon Sellu Säyneensalo Lehtoniemi et Kallavesi 6/1 7/1 8/1 9/1 vv 1994-2014 Kuva 23. Eri alueiden klorofylli-a-pitoisuus (µg/l) kesällä 201 kesä-, heinä-, elo- ja syyskuussa sekä vertailu vuosiin 1994-2014 (viiva). Päällysveden kokonaisfosforipitoisuudet olivat vuonna 201 Pohjois-Kallavedellä lähellä edellisvuosien keskimääräistä tasoa, muilla runkopisteillä hieman aiempien vuosien tasoa korkeampia (kuva 24). Korkeimmillaan päällysveden kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet Pohjois-Kallaveden puolella, jossa vesi luokittui vuonna 201 muiden havaintopaikkojen tapaan lievästi reheväksi. Alimmillaan kokonaisfosforipitoisuudet
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 31 runkovesiasemilla olivat vuonna 201 Nilsiän reitiltä tulevassa vedessä Jännevirrassa. Runkoasemien kokonaistyppipitoisuuksissa ei vuonna 201 ollut juuri eroja edellisvuoisen keskimääräiseen tilanteeseen verrattuna. Päällysveden kokonais- ja ammoniumtyppipitoisuudet olivat korkeimmillaan aiempien vuosien tavoin Savon Sellun lähialueella. Ammoniumtypen määrä oli vuonna 201 hieman alempi kuin keskimäärin edellisvuosina sekä Savon Sellun että Lehtoniemen alueilla. Runkoasemien pohjanläheisen vesikerroksen ravinnepitoisuuksia vuonna 201 ja edellisvuosina on verrattu kuvassa 2. Kokonaistyppipitoisuudet olivat vuonna 201 lievästi korkeampia kuin keskimäärin edellisvuosina, mutta alueelliset erot olivat samansuuntaisia kuin aiempina vuosina. Korkeimmillaan kokonais- ja ammoniumtyppipitoisuudet ovat olleet Savon Sellun ja Lehtoniemen lähialueilla. Päällysveden tavoin ammoniumtypen keskimääräinen pitoisuus alusvedessä oli laskenut aiempiin vuosiin verrattuna selvimmin Savon Sellun ja Lehtoniemen lähialueilla. Pohjanläheisen vesikerroksen kokonaisfosforipitoisuuksissa oli jonkin verran vaihtelua alueiden välillä ja vuoden 201 keskimääräiset pitoisuudet olivat laskeneet lievästi Lehtoniemen ja Säyneensalon alueilla, muilla arvot olivat hieman korkeampia kuin keskimäärin edellisvuosina. kok P NHN4 µg/l 3 30 2 20 1 10 900 800 700 600 00 400 300 200 100 kok N µg/l 0 P-Kallavesi Jännevirta Savon Sellu Säyneensalo Lehtoniemi et Kallavesi kok P kok P/1 NH4N NH4N/1 kok N kok N/1 0 Kuva 24. Keskimääräiset päällysveden ravinnepitoisuudet vuonna 201 (kuvassa /1) sekä vuosina 1994-2014 eri alueiden runkoasemilla
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 32 kok P µg/l 0 4 40 3 30 2 20 1 10 1200 1000 800 600 400 200 kok N NH4N µg/l 0 P-Kallavesi Savon Sellu Säyneensalo Lehtoniemi et Kallavesi kok P kok P/1 kok N kok N/1 NH4N NH4N/1 Kuva 2. Keskimääräiset alusveden ravinnepitoisuudet vuonna 201 (kuvassa /1) sekä vuosina 1994-2014 eri alueiden runkoasemilla Kuopion Energia Oy Haapaniemen voimalaitoksen lähialue (C4) Kuopion Energian Oy:n Haapaniemen voimalaitoksen savukaasupesurin testaustoiminta aloitettiin 18.9.201 ja varsinainen käyttö 1.11.201. Vedenlaatua alueella on seurattu vuoden 201 aikana tarkkailuohjelman mukaisesti seuraavasti: Vuosi 201: tammi-, maalis-, touko-, elo- ja lokakuu (kaikki havaintoasemat) Vuosi 201 marras- ja joulukuu (osa havaintoasemista) Havaintokerroista tammi-, maalis-, touko- ja elokuu kuvastavat vesistössä vallinnutta taustatilannetta ennen savukaasupesurin toiminnan aloittamista, lokakuu pesurin testausaikaa sekä marras- ja joulukuu varsinaisen toiminnan aikaa. Tulosten perusteella sulfaatti- ja natriumpitoisuudet olivat taustatarkkailun aikaan tammi- ja maaliskuussa koholla pohjanläheisessä vesikerroksessa lähinnä Lehtoniemen jätevedenpuhdistamon purkuvesien vaikutusalueella. Lievää pitoisuuden kasvua oli myös tammikuussa Kuopionlahdella havaintopaikalla 4, jossa mahdollinen selvittävä tekijä voi olla hulevesien vaikutus. Touko- ja elokuussa erot eri havaintopaikkojen pohjanläheisen vesikerroksen sulfaatti- ja natriumpitoisuuksissa olivat vain vähäisiä ja lokakuussa lievää kasvua arvoissa oli Kuopionlahdella sekä Haapaniemen voimalaitoksen lähiasemalla Kallavesi 23.3. Marras- ja joulukuussa varsinaisen savukaasupesurin toiminnan aikana lievästi kohonneita sulfaattipitoisuuksia esiintyi marraskuussa havaintopaikalla (Kumpusaaren edusta) sekä joulukuussa havaintopaikalla 23.3. Haapaniemen voimalaitoksen edustalla. Tulokset korreloivat jossakin määrin myös samaan aikaan mitattuihin pohjanläheisen vesikerroksen kokonais- ja nitraattitypen pitoisuuksiin (kuva 27). Muiden vedenlaatuparametrien osalta selviä savukaasupesurin vaikutuksia ei ollut havaittavissa. 0