tekninen- ja ympäristötoimiala Hollola - Lahti - Nastola yhteiset ympäristötavoitteet 2012 Lahden seudun ympäristölautakunta 30.11.2010
Hollola - Lahti - Nastola yhteiset ympäristötavoitteet 2012 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 4 1. Toteutetaan ilmastonmuutosta hillitseviä toimenpiteitä ja varaudutaan sen aiheuttamiin riskeihin* 1.1 Hollola Lahti Nastola alueen kasvihuonekaasupäästöt 7 ovat puolittuneet vuoden 1990 tasosta vuoteen 2025 mennessä 1.2 Hollola, Lahti ja Nastola laativat yhteisen ilmasto-ohjelman 8 toteutussuunnitelman, jonka toimenpiteet sisällytetään kuntien johtamisjärjestelmiin 1.3 Energian kokonaiskulutus kuntien toiminnoissa vähenee 9 vuoden 2009 tasosta 10% vuoteen 2015 mennessä 1.4 Kuntien toimintojen materiaalitehokkuutta parannetaan 10 25 % vuodesta 2013 vuoteen 2025 mennessä 1.5 Joukkoliikenteen osuus tehdyistä matkoista kaksinkertaistuu 11 vuoteen 2025 mennessä ja pyöräilyn vuoteen 2015 mennessä vuoden 2010 tasosta 2. Suojellaan asuin- ja elinympäristön viihtyisyyttä ja terveellisyyttä sekä luonnon monimuotoisuutta* 2.1 Seudun ilman laatua parannetaan 13 2.2 Seudun meluhaittoja vähennetään 14 2.3 Säilytetään mahdollisuudet nauttia hiljaisesta ja 15 luonnonläheisestä ympäristöstä 2.4 Säilytetään merkittävät luontoalueet ja viheryhteydet sekä 15 huomioidaan arvokkaat kulttuuriympäristöt ja rakennukset 2.5 Kuntien omistamien, virkistyskäyttöön ja suojeluun 16 varattujen metsien hoidossa lisätään luonnon monimuotoisuutta 2.6 Muodostetaan biosfäärialue Vesijärvi- Salpausselkä 17 alueelle yhteistyössä Päijänne - Vesijärvi biosfäärihankkeen kanssa 3. Turvataan pohjavesien laatu ja määrä sekä vaalitaan vesistöjen virkistys- ja luonnonarvoja* 3.1 Pohjavesien kemiallinen laatu on hyvä 18 3.2 Turvataan alueella muodostuvan pohjaveden määrä 19 3.3 Laaditaan seudullinen pohjavesien suojelusuunnitelma 20 vuoden 2011 loppuun mennessä 3.4 Alueen vesistöt ovat ekologisesti hyvässä tai 21 erinomaisessa tilassa ja ne soveltuvat vaativaan virkistys- ja kalatalouskäyttöön 4. Varataan voimavarat ajantasaisen ympäristötiedon levittämiseen sekä lisätään asukkaiden mahdollisuuksia toimia elinympäristönsä hyväksi* 4.1 Ympäristöviestintää ja asukastoimintaa kehitetään 23 edelleen ympäristövastuun edistämiseksi 4.2 Lasten ja nuorten ympäristötietoisuuden lisäämisen 16 kautta saatetaan ympäristöasiat perheiden arkeen 4.3 Hyödynnetään uusia viestintävälineitä ja -menetelmiä 24 laajemman ympäristötietoisuuden ja eri kohderyhmien saavuttamiseksi 4.4 Hollola Lahti Nastola alueella on saatavilla kattavaa ja 25 yhteneväistä ympäristötietoa 5. Päätöksien vaikutuksia ympäristöpäämääriin tarkastellaan kaikilla päätöksenteon tasoilla 5.1 Kaupungin ja kuntien toimialat sekä yhtiöt ovat 26 sisällyttäneet soveltuvin osin ympäristötavoitteet osaksi toimintajärjestelmäänsä 5.2 Valtuustojen päätöksiin saadaan vuoden 2012 27 alusta lähtien arviot niiden vaikutuksista yhteisen ympäristöpolitiikan päämääriin * Hollola - Lahti - Nastola ympäristöpolitiikan 2009-2012 päämäärät 2 Lahden kv 18.5.2009, Nastolan kv 25.5.2009, Hollolan kv 15.6.2009. 3
Johdanto Lahden seudun kunnilla on ollut yhteinen ympäristöpolitiikka vuodesta 2007 lähtien. Ympäristöpolitiikan toteuttamiseksi laadittiin yhteinen ympäristöstrategia, joka hyväksyttiin seudun kunnissa vuoden 2008 aikana. Ympäristöstrategian laadinnan taustalla oli heinäkuussa 2006 toimintansa aloittaneen kolmen kunnan yhteisen ympäristölautakunnan esittämä toive saada Hollolalle, Lahdelle ja Nastolalle yksi, kaikkien kuntien ympäristötoimintaa koskeva tavoiteasiakirja. Ympäristöstrategian osaksi laadittiin sittemmin vielä yksityiskohtaisempi toteutusohjelma. Ympäristöstrategian tilalle päätettiin kuluvan valtuustokauden alussa valmistella Hollola Lahti Nastola yhteiset ympäristötavoitteet, jotka statukseltaan ja tarkkuudeltaan kuitenkin tulisivat vastaamaan strategiaa. Ympäristötavoitteet toteuttavat paitsi ympäristöpolitiikkaa niin osaltaan myös kuntien valtuustojen hyväksymien kuntastrategioiden sisältämiä ilmastonsuojeluun ja asuin- ja elinympäristön laatuun liittyviä päämääriä. Yhteisille ympäristötavoitteille tullaan Lahden seudun ympäristöpalveluissa laatimaan tarkempi, tavoitteita toteuttava ympäristöasioiden toimenpideohjelma. Toimenpideohjelman on tarkoitus olla niin konkreettinen, että sen vastuutus voidaan viedä henkilötasolle ja että sen yksityiskohtaisempi sisältö aikataulutetaan riittävän tarkasti kytkemällä se talousarvio- ja työohjelmasuunnitteluun. Tämä onnistuu hyvin niissä toimenpiteissä, jotka ovat Lahden seudun ympäristöpalvelujen toteutusvastuulla. Jatkotyöskentelyn yksi haaste tuleekin olemaan kuinka muissa tavoitteiden toteutumisesta vastuussa olevissa yksiköissä saadaan määriteltyä ja sovittua riittävän tarkkoja tavoitteita ja kuinka kytkeä nämä asiat osaksi johtamista kaikissa ao. yksiköissä. On tärkeää että kaikki toimijat sitoutuvat toteuttamaan toimenpiteitä, jotka edistävät tavoitteiden toteutumista ja välttäisivät päätöksiä ja ratkaisuja, jotka ovat tavoitteiden vastaisia. Jatkossa on panostettava erityisesti siihen, että tavoitteiden toteuttamiseksi saadaan sovittua riittävästi resursoituja ja riittävän tarkasti vastuutettuja toimenpiteitä. Yhteisiä ympäristötavoitteita tullaan päivittämään Lahden seudun ympäristölautakunnassa vähintään vuosittain. Laajempi arvio päivitystarpeesta tehdään kerran valtuustokaudessa ympäristöpolitiikan päivityksen yhteydessä. 2011 valmistuvaa ympäristöasioiden toimenpideohjelmaa päivitetään jatkuvasti ja sen toteutumisesta tullaan raportoimaan ympäristölautakunnalle kaksi kertaa vuodessa. Toimenpideohjelman valmistelun yhteydessä tullaan tarkemmin arvioimaan tämän asiakirjan tavoitteiden keskinäisiä suhteita sekä jo päätettyjen tai meneillään olevien erillisohjelmien ja hankkeiden osuutta tavoitteiden toteutumisessa. Samoin on tarpeen kehittää toteutumisen seurannan mittareita paremmin soveltumaan näiden tavoitteiden ja toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointiin. Osa tavoitteista on jo pystytty muotoilemaan mitattavaan asuun. Osassa tavoitteita sisällöt ovat enemmän laadullisia tai hallinnollisia ja osassa on todettu, että asiasta ei ole vielä tarpeeksi tietämystä esim. lähtötilanteen tai tarkemman tavoitetilanteen määrittelemiseksi. Tekstissä esitettyjen parinkymmenen päätavoitteen alle on valmistelutyössä jo muotoiltu operatiivisempia alatavoitteita, jotka osittain löytyvät tavoitteita selostavista tekstiosuuksista. Lisäksi on huomioitava, että useita tavoitteita toteuttavat jo erilliset käynnissä olevat ja/tai käynnistyvät ohjelmat ja suunnitelmat. Näitä ovat esimerkiksi seudullinen ilmasto-ohjelma, Vesijärviohjelma sekä pohjavesien suojelusuunnitelma. Ympäristötyön vaikuttavuuden kannalta on tärkeää kehittää koordinaatiota kuntastrategioiden toteuttamisen, kuntien omistajapolitiikan ja hanketoiminnan kesken jotta käytettävissä olevat resurssit saadaan mahdollisimman tehokkaasti hyödynnettyä. 4 5
HOLLOLA LAHTI NASTOLA YMPÄRISTÖASIOIDEN HALLINTAJÄRJESTELMÄN TASOT 1. Toteutetaan ilmastonmuutosta hillitseviä toimenpiteitä ja varaudutaan sen aiheuttamiin riskeihin. KUNTIEN STRATEGIAT (valtuustot) YHTEINEN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA (valtuustot) 1.1 Hollola Lahti Nastola alueen kasvihuonekaasupäästöt ovat puolittuneet vuoden 1990 tasosta vuoteen 2025 mennessä YHTEISET YMPÄRISTÖTAVOITTEET (k-hallitukset) YMPÄRISTÖASIOIDEN TOIMENPIDEOHJELMA (Lahden seudun ympäristölautakunta) YKSIKÖIDEN OMAT YMPÄRISTÖOHJELMAT/MUUT TOTEUTTAMISTOIMET (yksiköt, lautakunnat, yhtiöt) Lahden seudulla suurimmat päästöt aiheutuvat energian tuotannosta ja liikenteestä. Energiaa käytetään pääasiassa rakennusten lämmitykseen ja sähkönä. Seudullisesti päästöjen jakaantumisessa on suuria eroja. Nastolassa ja erityisesti Hollolassa suurimmat päästöt tulevat liikenteestä kun taas Lahdessa suurimmat päästöt johtuvat rakennusten lämmityksestä ja muusta sähkön käytöstä. Erot johtuvat osittain siitä, että päästöjen laskentamalli ei perustu paikalliseen energian kulutukseen vaan sisältää mm. valtakunnallisen liikenneverkon liikenteen päästöt. EU:n tavoite: 38 % energiasta uusiutuvilla energianlähteillä vuoteen 2020 mennessä. Tässä julkaisussa on esitetty Hollola Lahti Nastola yhteiset ympäristötavoitteet sekä kutakin tavoitetta selostavat tekstit. Ympäristöpolitiikan neljään päämäärään sisältyvien tavoitteiden lisäksi on esitetty kaksi tavoitetta, jotka toteuttavat ympäristöpolitiikan ns. vastuumomentin yleistavoitetta, jonka mukaan yhteinen ympäristöpolitiikka ohjaa kunnan/kaupungin ja sen liikelaitosten ja yhtiöiden toimintaa ympäristöasioissa. Lahden seudun ympäristölautakunta hyväksyi ympäristötavoitteet (1.1 5.2) kokouksessaan 30.11.2010 ja merkitsi samalla tämän raportin muilta osin tiedokseen. Raportin on laatinut ympäristönsuojelusuunnittelija Timo Permanto. Suurin kasvihuonekaasujen vähentämisen potentiaali seutumme energian käytössä on siis rakennusten energiatehokkuuden sekä vähempipäästöisen liikennejärjestelmän kehittämisellä sekä sähkön kokonaiskulutuksen pienentämisellä. Nopeammin vaikuttava päästövähennys saadaan jos nykyisen energiantuotannon riippuvuutta fossiilisista polttoaineista saadaan selvästi vähennettyä. Lahti Energia Oy uuden, uusiopolttoainetta käyttävän voimalaitoksen rakentamistyöt ovat käynnistyneet kesällä 2010 ja se otetaan tuotantokäyttöön keväällä 2012. Lahden uusi yleiskaava sisältää useita tavoitteita, jotka toteutuessaan johtavat kokonaispäästöjen vähenemiseen ainakin asukasta kohti laskien. Maankäytön muutokset ovat kuitenkin suhteellisen hitaita eivätkä ne voi vielä merkittävästi vaikuttaa vuoteen 2025 mennessä. 6 7
Vuonna 2009 käynnistyneellä seudullisella ilmasto-ohjelmatyöllä pyritään vähentämään alueen kuntien ja niiden omistamien yhtiöiden kasvihuonekaasupäästöjä. Viime vuonna käynnistyi IMMU hanke (Paikallisilla teoilla ilmastonmuutoksen hillintään) Aalto yliopiston TKK:n Lahden yksikössä tukemaan ilmasto-ohjelman toteutusta. Hankkeessa tehdään toistakymmentä soveltavaa selvitystyötä ja se kestää vuoden 2011 loppuun. Päästövähennystavoite on sen verran vaativa, että siihen ei todennäköisesti päästä pelkästään kaupunki- ja kuntaorganisaatioiden tai konserniyhtiöiden merkittävälläkään panostamisella. Se edellyttää myös alueen yritysten ja asukkaiden sitoutumista tavoitetta toteuttaviin toimiin ja korostaa jäljempänä kohtaan neljä sisältyvien viestinnällisten tavoitteiden toteuttamista. 1.2 Hollola, Lahti ja Nastola laativat yhteisen ilmasto-ohjelman toteutussuunnitelman, jonka toimenpiteet sisällytetään kuntien johtamisjärjestelmiin Syksyllä 2009 hyväksytyn seudullisen ilmasto-ohjelman 2009 2015 päivitystyö on käynnissä ja siinä tullaan keskittymään konkreettisten ilmastotavoitteita toteuttavien toimenpiteiden määrittämiseen. IMMU hankkeen selvitysten valmistuminen antaa tukea tarkempien tavoitteiden suuntaamiseen ja toimenpiteiden valintaan. IMMU hanke on ollut ilmastotyön tärkeä apuväline, mutta sen lisäksi tarvitaan nykyistä enemmän omaa panostusta kaikilta kaupunkikonsernin ja kuntien yksiköiltä. Ilmasto-ohjelman toteuttamisen ja sen vaikutusten seurannan koordinaatioon on saatava lisää resursseja. Jatkotyö tulee sekä ilmastonmuutoksen hillinnässä että varsinkin siihen varautumisessa nostamaan esille uusia haasteita ja yksittäisiä kysymyksiä. Asia tulee laaja-alaisesti sisällyttää johtamisjärjestelmiin ja varautua tarvittaviin resursseihin. 1.3 Energian kokonaiskulutus kuntien toiminnoissa vähenee vuoden 2009 tasosta 10 % vuoteen 2015 mennessä Energian kulutusta on pyritty hillitsemään toimialueen kuntien omissa toiminnoissa. Lahti on mukana valtakunnallisissa energiansäästö- ja energiatehokkuus-sopimuksissa vuodesta 2001 lähtien ja Hollolan suurimmat kiinteistöt ovat olleet ESCO hankkeen piirissä. Nastolassa on tehty useita yksittäisiä toimia kunnan omistamien kiinteistöjen energian kulutuksen vähentämiseksi. Lahdessa energiatehokkuussopimusta vuosille 2008 2016 hallinnoi tilakeskus ja tähän liittyvä energiankäytön tehostamissuunnitelma valmistuu vuoden 2010 aikana. Energiatehokkuussopimuksen laadinnan aikana ei vielä ollut tiedossa kaupungin strategian vaativa kasvihuonekaasujen päästövähennystavoite. Energian kulutuksesta on riittävän tarkkaa seurantatietoa suuresta osasta Lahden omistamia kiinteistöjä sekä Hollolan kunnan suurimmista kiinteistöistä. Lahti konsernin omistajapoliittiset linjaukset 2009 2012: konsernin yhteisöjen ja säätiöiden on käytettävä uusiutuvaa energiaa vähintään 20 % vuoden 2013 loppuun mennessä. IMMU hankkeessa on käynnistynyt osaselvitys Lahden kaupungin kaikkien kuljetusten kulutuksesta ja päästöistä. Kuntien käyttämien ajoneuvojen kulutusseurantaa tulee kehittää yhteistyössä ajoneuvoja vuokraavien yritysten kanssa. 8 9
Merkittävimmät haasteet kuntien toimintojen energiankulutuksen vähentämisessä ovat asenteisiin ja energiatehokkuusinvestointien toteutukseen liittyviä. Tässä tavoitteessa toteuttamisen vastuut jakautuvat laajalle kuntaorganisaatioihin ja ovat näin sekä koulutuksellisia että johtamisjärjestelmän haasteita. Erityisesti julkisten rakennusten peruskorjaussuunnittelussa tulee asettaa tavoitteeksi rakennusten energialuokituksen huomattava parantaminen. Tavoitteen toteutuminen edellyttää, että kuntien kiinteistöjen peruskorjauksiin ja energian-säästöinvestointeihin saadaan nykyistä enemmän resursseja. Energiatehokkuussopimuksen tavoitteeseen päästänee energian säästöä edistävillä investoinneilla. Muu osa energian käytön vähentämisestä täytyy saada aikaan lähinnä tiloissa toimivien yksiköiden omilla toimilla. 1.4 Kuntien toimintojen materiaalitehokkuutta parannetaan 25 % vuodesta 2013 vuoteen 2025 mennessä. Kuntien eri toiminnoissa käytetään runsaasti erilaisia materiaaleja ja läheskään kaikki hankinnat eivät kulje keskitetyn, yhteisen hankintatoimen kautta. Yksi mahdollisuus edetä olisi ottaa muutamia yksiköitä piloteiksi, joissa ensin määriteltäisiin mitä materiaalitehokkuus tarkoittaa ja otettaisiin tietyt materiaalivirrat seurannan kohteiksi. Jos halutaan kokonaisvaltaisempaa koko kaupunki- tai kuntaorganisaation seurantaa, tulisi todennäköisesti keskittyä vain muutamiin materiaaliryhmiin. 1.5 Joukkoliikenteen osuus tehdyistä matkoista kaksinkertaistuu vuoteen 2025 mennessä ja pyöräilyn vuoteen 2015 mennessä vuoden 2010 tasosta Seudullinen liikennetutkimus toteutetaan vuonna 2010, mistä saadaan hyvä lähtötieto tavoitteen toteutumisen seurantaan. Lisäksi on päätetty laatia Lahden seudun joukkoliikenteen kehittämissuunnitelma. Alueen kuntien toimintojen materiaalitehokkuutta ei ole tähän mennessä määritelty eikä tälle ole näin ollen laskettu perustasoa. Tavoitteen perusvuosi onkin asetettu kolmen vuoden päähän, jotta saataisiin lähtötilanne riittävän tarkasti määriteltyä ja sen lukuarvot laskettua. Tämäkin on ilmeisen vaativa työ ja edellyttää erikseen resursoidun projektin käynnistämistä. Kuntien materiaalitaloudessa tulee entistä paremmin ottaa huomioon jätteen synnyn ehkäiseminen ja materiaalien kierrätys. Myös kuntien ulkoisessa viestinnässä tulee näitä tavoitteita korostaa enemmän. Lahden kulkumuotojakautuma selvittiin valtakunnallisen liikenneselvityksen yhteydessä vuonna 2004-05. Sen mukaan joukkoliikenteen osuus tehdyistä matkoista oli 7,1 %, pyöräilyn osuus 6,7 % ja jalankulun osuus 27 % kaupungin alueella tehdyistä matkoista. Lahden joukkoliikenteessä otettiin vuonna 2009 käyttöön uusia lipputuotteita ja perustettiin myös uusi seudullinen joukkoliikennelautakunta. Suurimpana haasteena joukkoliikenteen järjestämisessä lienee vuorovälien ja tariffien saaminen sellaiselle tasolle, että yksityisauton käyttäjät saadaan siirtymään joukkoliikenteen asiakkaiksi. 10 11
Kevyen liikenteen verkoston kehittämiseen on Lahdessa ja osin naapurikunnissakin panostettu jatkuvasti. Pyöräilyn osalta yhtenä haasteena onkin parantaa ja turvata verkoston kunnossapito ympärivuotisesti koko kaupunkiseudulla, jotta voidaan vähentää sääolosuhteiden vaikutusta pyöräilyn houkuttelevuuteen. Joillakin osin keskustojen katuverkkoa myös lisätilan saaminen autoilta pyörille sekä kävelylle ja pyöräilylle varattujen tilojen selkeä erottelu voisivat lisätä pyöräilyn suosiota. Kaikilla keskusta-alueilla tulee painottaa nykyistä enemmän jalankulun näkökulmaa. Kunnilla on käytettävissä myös muita toimenpiteillä, joilla henkilöautoilun kokonaismäärää voidaan vähentää joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen osuuden kasvattamiseksi. 2. Suojellaan asuin- ja elinympäristön viihtyisyyttä ja terveellisyyttä sekä luonnon monimuotoisuutta. 2.1 Seudun ilman laatua parannetaan Ilmanlaadusta koko seudulla ei ole kattavaa tietoa. Varhaisemmat bioindikaattoriselvitykset eri puolilla seutua antavat aiheen olettaa, että pääosassa aluetta ilman laatu on hyvä. Tarkimmin ilmanlaatua on seurattu Lahdessa ja erityisesti keskustan alueella ja Launeella. Tavoitteena on yhdenmukaistaa ilmanlaadun seuranta alueella, ja aluksi laatia ilmanlaadun tarkkailusuunnitelma koko seudulle. Tavoitteena on saada koko seudun kattava jatkuvan seurannan verkko, jota alueen yritykset ja kunnat yhdessä ylläpitävät yhteistarkkailumallilla. Pitkän aikavälin vaikuttajana tulisi koko seudulla sopia sellaisista kaavoituksen periaatteista ja valinnoista, jotka yhdensuuntaisesti tukevat joukkoliikenteen seudullista kehittämistä. Lisäksi on tärkeää, että valtiovallan liikennepoliittiset ja siihen vaikuttavat vero- ja subventioratkaisut tukevat tätä kehitystä. Raideliikenteen mahdollisuuksia seudullisena liikennemuotona tulee kehittää yhteistyössä VR:n kanssa ja selvittää ainakin nykyisiin rataosuuksiin liittyen seututason uusia rakennemalleja. Kaavoituksessa ja palveluverkkoa suunniteltaessa on pyrittävä minimoimaan matkojen pituutta ja huomioitava saavutettavuus etenkin kävellen ja pyörällä. Lahden tietojen perusteella ilmanlaadun pahimmat ongelmat ovat kevätaikainen muutaman viikon mittainen jakso, jolloin katupöly heikentää ilmanlaatua erityisesti taajama-alueilla sekä keski- ja kevättalven pakkasjaksojen ajoittaiset ja paikalliset inversiotilanteiden aiheuttamat lähinnä typen oksidien kohoavat pitoisuudet. Erityisesti hengitettävien hiukkasten, mutta myös typpidioksidin terveysperusteiset ohjearvotasot ylitetään lähes joka vuosi vähintään kerran. Lämpöenergian tuotannon tulevassa kehityksessä saattaa piillä ilman laatuun liittyviä riskejä. Bioenergian (esim. puu ja pelletit) käytön lisääminen kiinteistökohtaisessa lämmön tuotannossa taajama-alueilla saattaa lisätä ilman pienhiukkaspitoisuuksia erityisesti talvisaikaan. 12 13
EU:n ympäristömeludirektiivi: kesäkuun 2012 loppuun mennessä on laadittava meluselvitykset ja -kartat yli 100 000 asukkaan taajamista sekä teistä, joilla kulkee yli kolme miljoonaa ajoneuvoa vuodessa. 2.2 Seudun meluhaittoja vähennetään Yleisenä tavoitteena tulee pitää, että mahdollisimman pieni osa seudun väestöstä altistuisi haitalliselle melulle ainakin omassa asuin- ja virkistysympäristössään. Seudun melutilanteesta ei tällä hetkellä ole kokonaisvaltaisa tietoa. Lahden alueella on tehty koko kaupungin aluetta koskevia meluselvityksiä ja -mallinnuksia. Muualla meluselvitykset ovat rajoittuneet lähinnä liikenteen valtaväylien varsialueille. Maantie- ja raideliikenne ovat seudulla suurimmat ja laaja-alaisimmat melun lähteet. Lisäksi yksittäistapauksina ovat nousseet esille ampumaradat ja erilaiset moottoriurheilun kilpailu- ja harjoittelualueet. Mittavimmat meluntorjuntatoimet on seudulla toteuttanut tiehallinto valtateiden 4/5 ja 12 varsilla. Lisäksi Lahden kaupunki on useissa kohteissa sijoittanut ylijäämämassoja melua torjuviksi valleiksi teiden ja asutuksen välisille alueille sekä rakentanut meluaitoja. Jatkossa tavoitteena on saada yhdenmukainen melutilanteen seuranta koko seudulle. Sen pohjalta voidaan tehdä suunnitelmia tarvittavista meluntorjuntatoimista. Tavoitteena on myös se, että suunniteltaessa uusia asuinalueita melualueille toteutetaan meluntorjuntarakenteet jo osana muun infrastruktuurin rakentamista. Meluasioissa viranomaisena toimii Lahden seudun ympäristölautakunta. Meluntorjunnan operatiivinen vastuu on aiheuttamisperiaatteen mukaan tienpitäjillä, ratahallinnolla ja kuntien maankäytöstä vastaavilla ja teknisillä yksiköillä. Lahdessa on pitkään toiminut meluntorjuntatyöryhmä, joka koordinoi liikennemelun torjuntaa. 2.3 Säilytetään mahdollisuudet nauttia hiljaisesta ja luonnonläheisestä ympäristöstä Hiljaisten alueiden kartoituksia ja niihin liittyviä määrityksiä ja luokitteluja on Suomessa tehty joidenkin kaupunkien ja seutujen kaavoituksen yhteydessä. Perusteellisin Suomessa tehty selvitys lienee Suomen ympäristökeskuksen tekemä Vantaan kaupungin yleiskaavoitukseen liittyvä raportti vuodelta 2005. Tässä sekä eräissä muissa selvityksissä oli päädytty pitämään hiljaisen alueen mittauksin todettuna rajana 30 DbA:n keskimääräistä melutasoa sekä suhteellisen hiljaisina sellaisia alueita, joissa keskimääräinen päivämelutaso jää alle 45 DbA:n. Lahdessa valmistui syksyllä 2010 maankäyttöyksikön teettämä hiljaisten kohteiden kartoitus, osana yleiskaavan tarkistusta. Hollolassa ja Nastolassa ei ole tehty kartoituksia hiljaisista alueista. Tällainen työ tulee käynnistää yhteistyössä maankäytön suunnittelun kanssa. 2.4 Säilytetään merkittävät luontoalueet ja viheryhteydet sekä huomioidaan arvokkaat kulttuuriympäristöt ja rakennukset Lahden alueen merkittävät luontoalueet on viety koko kaupungin alueen kattavaan LUMO tietokantaan, jossa on tällä hetkellä lähes 300 erillistä kohdetta. Lahdessa on myös arvioitu kaupunkialueen viheralueita maiseman, kaupunkiekologian ja virkistyskäytön näkökulmasta. Hollolan ja Nastolan alueilta luontotieto ei ole vielä riittävän kattavaa, eikä Lahdenkaan merkittäviä luontoalueita ole kaikilta osin luokiteltu merkittävyyden mukaan. Eri luontotyyppien osalta koko seudulla ovat suuria haasteita metsäluonnon vanhojen metsien kohtalo sekä rantojen eri luontotyyppien säilyminen jatkuvasti lisääntyvissä rakentamisen ja virkistyskäytön paineissa. Alueen geologiasta johtuen lähteet 14 15
ja lähteiköt sekä niihin liittyvät pienvedet ovat luontomme erityispiirre. Uhkia näiden säilymiselle aiheuttavat erityisesti metsätalous, erilaiset rakentamistoimet sekä vedenotto. Seudun lähdealueet on viime vuosina kartoitettu, mutta niihin liittyvät purot ja muut pienvedet tarvitsevat erillisen selvityksen. Nykyisellä suojelun tasolla ja erityisesti metsien suojelussa käytännön vastuu on kaikilla metsänomistajilla ja heidän suojelutahtonsa ratkaisee lyhyellä aikavälillä paljon. Kunnilla on isoina maanomistajina hyvät mahdollisuudet suojelun edistämiseen. Lisäksi kunnat voivat eri toimissaan tukea muiden maanomistajien suojeluhalukkuutta. Alatavoite: suojelualueiden määrä seudulla 2 % koko pintaalasta vuoteen 2015 mennessä ja 5 % pinta-alasta vuoteen 2025 mennessä. Luonnon ja virkistyskäytön tarvitsemien viheryhteyksien säilyttämisessä ongelmana on taajamien kasvu sekä niiden tiivistämispaine. Eriasteinen kaavoitus on näiden suojelussa avainasemassa. Virkistysmetsien hoidossa tulee myös entistä painokkaammin ottaa huomioon luonnon monimuotoisuuden edistäminen. Jatkossa suuri haaste on luonnon moninaisuuden säilyttäminen erityisesti metsissä, joissa lisääntyvä energiapuun kysyntä tuo metsänhoitoon vielä lisää tehostamisen paineita. Toisena haasteena voidaan pitää haitallisten vieraslajien leviämisen rajoittamista. Nämä ovat ihmisen kauneudenkaipuussaan tai muussa hyötymistarkoituksessa Suomeen tuomia lajeja, jotka ovat sitten löytäneet sopivat elinolosuhteet alueemme luonnosta ja usein vähentävät luonnonmukaisen lajistomme moninaisuutta. 2.6 Muodostetaan biosfäärialue Vesijärvi- Salpausselkä alueelle yhteistyössä Päijänne - Vesijärvi biosfäärihankkeen kanssa Arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja rakennusten säilyttämisessä suurimmat ongelmat ovat rakentamisen paineet taajamien lähialueilla ja toisaalta tällaisten kohteiden alhainen arvostus. Kaavoituksessa tällaiset alueet ja kohteet vielä usein huomioidaan, mutta niiden tarvitsemaan erityiseen hoitoon ja ylläpitoon löytyy harvoin tarvittavia voimavaroja ja osaamista. 2.5 Kuntien omistamien, virkistyskäyttöön ja suojeluun varattujen metsien hoidossa lisätään luonnon monimuotoisuutta Seudun kunnat omistavat metsäalueita hallinnollisilla alueillaan yhteensä 7 900 ha. Näistä valtaosa on eriasteisissa kaavoissa osoitettu virkistyskäyttöön. Luonnon monimuotoisuutta edistetään tehokkaimmin rauhoittamalla alueita luonnonsuojelulainsäädännön mukaisin menettelyin. Tällaisia alueita on seudullamme yhteensä noin 1 200 ha. Se on alle kaksi prosenttia koko alueen pinta-alasta. Biosfäärialueet ovat kestävän kehityksen mallialueita, joilla pyritään edistämään alueellista kestävää kehitystä, luonnon monimuotoisuuden suojelua sekä tieteellistä tutkimusta, ympäristön tilan seurantaa ja ympäristökasvatusta. Biosfäärialueet ovat osa UNESCOn Man and the Biosphere -tiedeohjelmaa (MAB/ Ihminen ja biosfääri ). Biosfäärialuesuunnittelu Vesijärvi-Salpausselkä alueelle on yhtenä sisältönä The Baltic 21 Eco Region hankkeessa, joka on käynnissä vuoden 2011 loppuun saakka. Hanke tekee yhteistyötä mm. Hämeen ja Keski-Suomen elinkeino, liikenne ja ympäristökeskusten kanssa, joiden vetämänä on selvitetty mahdollisuutta perustaa biosfäärialue Päijänteen seudulle. EcoRegion -hankkeessa tarkastellaan biosfäärialuekonseptin hyödyntämismahdollisuuksia alueella yhteistyössä ko. keskusten, muiden alueellisten toimijoiden sekä kansainvälisen biosfäärialueverkoston kanssa. Myös ICER Innovative Concept of Eco-accommodation Approach in Rural Regions hanke tukee biosfäärialuesuunnittelua tutkimalla ja edistämällä kestävää matkailua alueella. 16 17
3. Turvataan pohjavesien laatu ja määrä sekä vaalitaan vesistöjen virkistys- ja luonnonarvoja. EU:n vesipuitedirektiivi: Hyvälaatuiset pohjavedet säilytetään sellaisina ja jo pilaantuneet pohjavesialueet saatetaan erilaisin torjunta- ja hoitotoimin hyvään tilaan. 3.1 Pohjavesien kemiallinen laatu on hyvä Suuri osa alueemme taajamarakenteesta, niin asutuksesta kuin teollisistakin toiminnoista, sekä eräät pääväylät ovat sijoittuneet pohjavesien muodostumisalueille. Tästä aiheutuu selvä riski pohjaveden laadulle. Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana on alueemme pohjavesistä löydetty enenevässä määrin haitallisia kemikaaleja. LSYP:ssa on käynnistynyt seudullisen pohjavesiensuojelusuunnitelman laadinta yhteistyössä alueen kuntien, Hämeen ELY -keskuksen ja Lahti Aqua Oy:n kanssa. Viime vuosien kehityksen valossa näyttäisi siltä, että tavoitteen toteuttamisen mahdollisuudet jatkuvasti heikkenisivät. Haasteena ovat erityisesti maaperään jo vuosikymmeniä sitten joutuneet epäpuhtaudet, jotka ovat alkaneet näkyä pohjavedessä vasta viime vuosina. Kemiallisen pilaantumisen vuoksi esim. Lahden alueen pohjaveden ottokapasiteetista osa on poissa käytöstä. Uusia pohjavesivarantoja onkin jo otettu käyttöön Hollolan ja Hämeenkosken puolelta. Erityisesti pohjavesien suojelussa korostuu ennalta ehkäisevien toimien merkitys, sillä jo pilaantuneen maaperän ja varsinkin pohjaveden puhdistaminen on usein erittäin kallis ja aikaa vievä prosessi. Viranomaisina pohjavesiasioissa toimivat Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä Lahden seudun ympäristölautakunta. Operatiivista vastuuta on Päijät-Hämeen pelastuslaitoksella vahinkotapauksissa, Lahti Aqua Oy:llä ja Hollolan sekä Nastolan vesilaitoksilla vedentuotannossa sekä sen laadun varmentamisessa ja kuntien maankäyttö- ja teknisillä yksiköillä pilaantuneiden maa-alueiden puhdistamisessa. Myös kaavoitus ja rakennusvalvonta vaikuttavat ennalta ehkäisevästi pohjavesien suojeluun. Asemakaavoihin pohjavesialueet on merkitty jo pitkään ja Lahdessa sekä Nastolassa rakennusvalvonta edellyttää pohjavesialueiden rakentajilta lupakäsittelyn yhteydessä hulevesien hallintasuunnitelmaa. Veden tuottajat ja terveydensuojeluviranomaiset seuraavat sekä raakaveden että käyttöveden laatua jatkuvasti. Mittarit molempien laadulle ovat yksiselitteiset ja jo pitkään käytössä olleita. Analytiikka on kehittynyt ja tiettyjen epäpuhtauksien rajaarvot ovat tiukentuneet. 3.2 Turvataan alueella muodostuvan pohjaveden määrä Alueemme läpi itä-länsisuunnassa kulkevan ensimmäisen Salpausselän ja siihen liittyvien harjujaksojen johdosta täällä muodostuu runsaasti hyvälaatuista pohjavettä. Hollola Lahti Nastola alueella muodostuu pohjavettä arvioilta lähes 40 miljoonaa m3 vuodessa. Koko seudun veden käyttö on noin 9,9 miljoonaa m3, josta arviolta vajaa miljoona m3 tulee seudun ulkopuoliselta pohjavesialueelta Hämeenkosken Kukonharjusta. Seudun koko pohjaveden kertymästä käytämme vajaan neljänneksen ja vedenottoon myönnettyjen lupien määrästä noin puolet. 18 19
Pohjaveden muodostumista vähentää paikallisesti uusien liikenneväylien, taajamien ja teollisuusalueiden rakentaminen. Haitallisia ovat erityisesti laajat, vettä läpäisemättömät pinnat, joilta sadevesi johdetaan pohjavesien muodostumisalueen ulkopuolelle. Myös pohjaveden laadun heikkeneminen on vähentänyt käyttökelpoisten muodostumien määrää erityisesti Lahdessa. Pohjaveden otolla on luonnon monimuotoisuutta köyhdyttävä vaikutus. Se vähentää maastoon ja vesistöihin luontaisesti purkautuvan pohjaveden määrää. Lähteikköjen, vesistöjen pohjalähteiden ja erilaisten maaston tihkupintojen purkautuvan veden määrä vähenee tai ne kuivuvat kokonaan. Samoin näistä vesistä riippuvaisten ojien ja purojen virtaamat heikkenevät. Pohjavesien suojelusuunnitelman laatimista ohjaa ohjausryhmä, jossa ovat edustettuina Nastolan kunta/vesihuoltolaitos, Hollolan kunta/vesihuoltolaitos, Hämeen ELYkeskus, Lahti Aqua Oy, Lahden kaupungin maankäyttö sekä rakennusvalvonta ja terveydensuojelu sekä Lahden seudun ympäristöpalvelut. 3.3 Laaditaan seudullinen pohjavesien suojelusuunnitelma vuoden 2011 loppuun mennessä Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien avulla pyritään ehkäisemään pohjaveden laadun heikkeneminen ja turvaamaan esiintymän antoisuuden säilyminen ennallaan. Pohjavedensuojelusuunnitelma on tärkeä työkalu myös maankäytön suunnittelussa: suojelusuunnitelmassa on koottuna mm. vedenottamo-, riski- ja maaperätietoa, joka tulisi joka tapauksessa selvittää suunniteltaessa luokitellun pohjavesialueen maankäyttöä. Lahden seudun ympäristöpalvelut on aloittanut seudullisen pohjavesityöryhmän aloitteesta vuoden 2010 alussa Hollolan, Lahden ja Nastolan seudullisen pohjavedensuojelusuunnitelman laatimisen. Työn aikana kuntien vanhoja pohjaveden suojelusuunnitelmia päivitetään muun muassa keräämällä lisätietoja tärkeille pohjavesialueille kohdistuvista riskeistä sekä pohjavesialueiden hydrogeologisesta tilasta. Myös riskinhallintatoimenpiteet ja ennaltaehkäisevän suojelun periaatteet päivitetään. 3.4 Alueen vesistöt ovat ekologisesti hyvässä tai erinomaisessa tilassa ja ne soveltuvat vaativaan virkistys- ja kalatalouskäyttöön Tavoite vesistöjen ekologisesta tilasta on annettu EU:n vesipuitedirektiivissä. Alueellisessa vesienhoitosuunnitelmassa on osa järvistä jo luokiteltu ja sen mukaan tyydyttävässä tilassa ja siis lisätoimenpiteitä vaativia ovat alueemme järvistä Vesijärvi, Kymijärvi, Salajärvi, Ruuhijärvi sekä Arrajärvi. Suunnitelman mukaan tavoitetila tulee Ruuhijärvellä saavuttaa vuonna 2015, Kymijärvellä vuoteen 2027 mennessä ja muiden mainittujen järvien osalta vuoteen 2021 mennessä. Alueen jokivesistä toimenpiteitä vaativassa tilassa on Porvoonjoki ja sen tavoitetila tulee saavuttaa vuoteen 2027 mennessä. Porvoonjoki olisi virtaamansa puolesta kelpo virkistyskäyttövesistö, mutta yhdyskuntien ja haja-asutuksen jätevesistä peräisin olevat bakteerit estävät siinä uimisen erityisesti Lahden ja Orimattilan välillä. Yhdyskuntajätevesien kuormitus Porvoonjokeen on jatkuvasti pienentynyt sekä typen että fosforin osalta. 20 21
Hajakuormituksen keventämistä on jatkettava koko seudulla. Kiinteistöjen jätevesien ja maatalouden kuormituksen vähentämiseksi tehdään jo paljon työtä. Pelto-ojien suojavyöhykkeiden määrää tulee lisätä ja ojiin tulee rakentaa veden virtaamaa hidastavia altaita tai kosteikkoja. Tällä työllä olisi myös luonnon monimuotoisuutta lisäävää vaikutusta. Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmissa on esitetty viemäriverkostojen laajentamista, mikä osaltaan vähentäisi vesistökuormitusta. Vesialueiden hoitoa koordinoi ja siitä pääosin vastaa Lahden seudun ympäristöpalvelut. Merkittäviä toimijoita ovat myös Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö sekä alueen kalatalousyhteisöt. Lisäksi mm. Lahti Aqua Oy ja Lahti Energia Oy osallistuvat vesistöjen ja kalaston hoidon kustannuksiin vesistöjen hyödyntämiseen liittyvien velvoitteidensa osalta. Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien ja ilmansuojeluyhdistys tekee merkittävää tutkimustyötä erityisesti seudun eteläosissa. Maatalouden päästöjen vähentämisessä ovat avainasemassa elinkeino- ja maaseutuviranomaiset, joiden tulisi asettaa alueellisia tai vesistöaluekohtaisia maatalouden päästövähennystavoitteita. 4. Varataan voimavarat ajantasaisen ympäristötiedon levittämiseen sekä lisätään asukkaiden mahdollisuuksia toimia elinympäristönsä hyväksi 4.1 Ympäristöviestintää ja asukastoimintaa kehitetään edelleen ympäristövastuun edistämiseksi Keskeinen toimija ympäristöviestinnässä on Lahden seudun ympäristöpalvelujen ympäristöneuvonta, joka on pitkään tehnyt yhteistyötä eri tahojen kanssa ympäristöviestinnän kehittämiseksi. Toiminnan keskuksena on ollut Vesijärvenkatu 27:ssä sijaitseva yleisölle avoin toimipiste, jossa on mm. vaihtuvia näyttelyitä sekä mallikeittiö Asukastoimintaa on tehty 1990 luvun puolivälistä lähtien ja sen jälkeen on ollut useita hankkeita, joissa kaupunkilaisia on houkuteltu mukaan edistämään ympäristöasioita omilla asuinalueillaan. Uusin toimintatapa on Oma Teko asukasfoorumi. Asukasfoorumi on verkostoitunut asukasyhteisö, jonka avulla ideoidaan ympäristötekoja ja informoidaan niistä. Toiminta realisoituu asukastapaamisina ja verkkoympäristöissä. Laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta 6 : Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävänä on osallistua kunnassa tarvittavan ympäristönsuojelua koskevan ohjauksen ja neuvonnan järjestämiseen Uusina haasteina ovat kansalaisten mahdollisuudet ja halu vaikuttaa ilmastonmuutokseen sekä itse toiminnan kannalta neuvontatyön suuntaaminen tehokkaasti eri kohderyhmille. Lisäksi tulee kannustaa asukkaiden ja yritysten vastuunottoa oman lähiympäristönsä hoidossa. Ympäristöviestintää laajasti ottaen voisivat tehdä monetkin kuntaorganisaatiot ja kuntien omistamat yhtiöt. Jossain määrin ympäristöasioiden ja materiaali- ja energiatehokkuuden edistämiseen pyrkivää tiedotusta tehdäänkin eri yksiköiden muun viestinnän ohessa. 22 23
Rakennettu kaupunkiympäristö on kiinteä osa ihmisten jokapäiväistä elinpiiriä. Rakennetun ja luonnonympäristön liittymäkohdissa ja niihin liittyvien arvojen selvittämisessä useiden kaupunkiorganisaatioiden yhteistyö on erittäin tärkeää. Kansalaisten lisääntyvä ympäristötietoisuus ja muutokset monissa kaupungin toiminnoissa edellyttävät kaksisuuntaisen viestinnän kehittämistä. Jo tähän mennessä monet ympäristöneuvonnan käytännöt ovat tämän mahdollistaneet. Käytössä on ollut mm. nettisivujen palautelomake, sähköposti ja palautekyselyt. Mutta esimerkiksi ns. sosiaalisen median parempaa hyödynnettävyyttä on alettu pohtia ja siitä löytyy uusia mahdollisuuksia. 4.2 Lasten ja nuorten ympäristötietoisuuden lisäämisen kautta saatetaan ympäristöasiat perheiden arkeen Luonnollisia toimijoita lasten ja nuorten ympäristötietoisuuden edistämisessä ovat koulut ja varhaiskasvatuksen yksiköt sekä nuorisotyö. Lahden seudun ympäristöpalvelut on useiden hankkeiden aikana tehnyt runsaasti yhteistyötä näiden toimijoiden kanssa. Lahden seudun ympäristöpalveluilla on aikaisempien, jo päättyneiden hankkeiden yhteydessä ollut lasten ja nuorten ympäristökoulu. Ympäristökoulu tuotti useita erityisesti lapsille suunnattuja ohjelmia sekä eri-ikäisille soveltuvaa ympäristökasvatusja opetusmateriaalia. Materiaalit ovat edelleen lainattavissa ympäristöneuvonnasta. 4.4 Hollola Lahti Nastola alueella on saatavilla kattavaa ja yhteneväistä ympäristötietoa Nykyisen ympäristönsuojeluorganisaation muodostuessa v. 2006 käynnistettiin selvitys siitä, kuinka yhteneväistä ympäristötieto koko nykyisellä toimialueella on. Taustalla oli se tosiasia, että Lahti suhteellisen pienialaisena, mutta väkirikkaana oli pystynyt naapureita selvästi enemmän panostamaan ympäristön tilan seurantaan sekä muuhun ympäristöä koskevan tiedon keräämiseen ja tallentamiseen. Tieteellisen ympäristötiedon hyödyntämistä tulee tehostaa. Kannattaa hyödyntää hyviä kokemuksia niistä hankkeista, joissa alueen tiedeyhteisöt ovat olleet kumppaneina. Verkottumista näiden sekä kuntaorganisaatioiden kesken on syytä parantaa. Laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta 6 : Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävänä on huolehtia ympäristön tilan seurannasta sekä siihen liittyvistä selvityksistä ja tutkimuksista Ympäristökoulun toiminta on tällä hetkellä satunnaista eikä esim. perusteellisesti valmisteltuja ohjelmia ja niiden materiaaleja pystytä juurikaan hyödyntämään. Tarve toiminnan uudelleen käynnistämiseen on ilmeinen. Ympäristön eri osa-alueista on ilmeisesti vesistöjen laadusta kattavimmat tiedot. Myös pohjavesistä osalta on hyvin seudullista tietoa ja tarvittavat lisäselvitykset tulevat tehdyiksi käynnistyneen pohjavesien suojelusuunnittelutyön yhteydessä. 4.3 Hyödynnetään uusia viestintävälineitä ja -menetelmiä laajemman ympäristötietoisuuden ja eri kohderyhmien saavuttamiseksi. Ympäristöneuvonnassa Lahden seudun ympäristöpalvelut on tehnyt pitkäaikaista yhteistyötä monien naapurikuntien, Lahden muiden kaupunkiorganisaatioiden sekä kaupunkikonsernin eräiden yhtiöiden kanssa. Lahdesta on suhteellisen tarkkaa ja ajantasaista luontotietoa ja sen kerääminen on parin viime vuoden aikana käynnistynyt myös Hollolassa ja Nastolassa. Koko seudulla on isoja puutteita ilman laadun ja melutilanteen tarkempien tietojen osalta. Uusi meluselvitys on käynnistymässä, mutta sekin tullee koskemaan vain Lahden aluetta. Tarkempi analyysi seudullisen ympäristötiedon kokonaistilanteesta tullaan tekemään vuoden 2011 kesään mennessä. 24 25
5. Päätöksien vaikutuksia ympäristöpäämääriin tarkastellaan kaikilla päätöksenteon tasoilla Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista 3 :.. suunnitelman tai ohjelman ympäristövaikutukset selvitetään ja arvioidaan riittävässä määrin valmistelun kuluessa, jos suunnitelman tai ohjelman toteuttamisella saattaa olla merkittäviä ympäristövaikutuksia. 5.1 Kaupungin ja kuntien toimialat sekä yhtiöt ovat sisällyttäneet soveltuvin osin ympäristötavoitteet osaksi toimintajärjestelmäänsä Lahden kaupungin toimialoilla ja konsernipalveluissa ollaan ottamassa käyttöön uutta IMS pohjaista (Integrated Management System) johtamisjärjestelmää. Järjestelmän rakentamisvaiheessa olisi luontevaa sisällyttää myös esim. kaupungin eri toimintojen energia- ja materiaalitehokkuustavoitteet ja toimet osaksi tätä järjestelmää. Integroimalla nämä jo alkuvaiheessa soveltuvin osin erilaisiin toiminto- ja työohjeisiin sekä osaksi muita johtamisen käytäntöjä, varmistetaan niiden jatkuva huomioon ottaminen kaupungin eri yksiköiden päivittäisessä työssä. Niissä konserniyhtiöissä (Lahti Energia Oy ja Päijät-Hämeen jätehuolto Oy), joilla on sertifioitu ympäristöjärjestelmä, on luontevaa kytkeä ympäristötavoitteita ja niiden toteuttamiseen tähtääviä toimia myös osaksi näiden jatkuvan parantamisen sisältöjä. 5.2 Valtuustojen päätöksiin saadaan vuoden 2012 alusta lähtien arviot niiden vaikutuksista yhteisen ympäristöpolitiikan päämääriin Ympäristövaikutusten arviointia kunnissa tehdään nykyisin vain kaavoituksen sekä isompien hankkeiden yhteydessä. Suomen vaikutusten arviointia koskeva lainsäädäntö edellyttää kuitenkin että kaikessa julkisessa päätöksenteossa pitäisi olla vähintään tieto päätösten ympäristövaikutuksista. Kaupunkiseudun kunnissa ei ole vielä käytäntöjä, joissa systemaattisesti arvioitaisiin tai ilmaistaisiin päätösten valmistelussa tai esittelyteksteissä niiden ympäristö- tai sosiaalisia vaikutuksia. Monissa yksiköissä ei tähän kattavampaan arviointiin löytyne riittävää asiantuntemustakaan. Tämä lienee osittain resurssikysymys ja kaavoittajat käyttävät tähän työhön pääasiassa konsulttien apua. 26 27
Taitto: Media-Akseli 12/2010, Timo Sihvola Lahden seudun ympäristöpalvelut Vesijärvenkatu 11 C, 1.kerros PL 126, 15141 LAHTI puh. (+358) 814 11 Fax (+358) 814 3500 www.lahti.fi