Tuoteluettelo 201 ABB i-bus KNX-taloautomaatio Joustava ohjausjärjestelmä rakennuksiin
Sisällysluettelo ABB i-bus KNX-taloautomaatio Järjestelmän rakenne Sovellusesimerkit Tuotteet Teknisiä tietoja Hakemisto 1 2 3 5 6 KNX on hyväksytty seuraavien standardien mukaisesti European Standard (CENELEC EN 50090, CEN EN 13321-1 ja CEN EN 13321-2) International Standard (ISO/IEC 153-3) Chinese Standard (GB/T 20965) US Standard (ANSI/ASHRAE 135) Tuoteluettelo 201 ABB i-bus KNX-taloautomaatio 3
ABB i-bus KNX-taloautomaatio Tuoteluettelo 201
ABB i-bus KNX-taloautomaatio Sisällysluettelo ABB i-bus KNX-taloautomaatio 6 Energiatehokkuus on osa vastuullista arkea 8 Eurooppalaisen standardin SFS-EN 15232 mukaiset energiatehokkuusluokat 10 1 Tuoteluettelo 201 ABB i-bus KNX-taloautomaatio 5
ABB i-bus KNX-taloautomaatio 1 Jokapäiväisessä elämässä kohtaamme automaatiota sitä edes huomaamatta. Älykäs automaatiojärjestelmä tarjoaa huomattavia etuja tavanomaiseen sähköasennukseen verrattuna. Monet tavallisesti erikseen toimivat toiminnot voidaan yhdistää yhteen älykkääseen ja energiatehokkaaseen KNX-taloautomaatioon. KNX-taloautomaatio mahdollistaa myös ratkaisut, jotka ovat hankalia toteuttaa perinteisellä tavalla Standardoitu KNX-järjestelmä yhdistää monia eri sovelluksia, kuten lämmitys/jäähdytys- ja valaistusohjaus samaan automaatiojärjestelmään. KNX on ohjelmoitava väyläpohjainen järjestelmä, jossa väylälaitteet kommunikoivat itsenäisesti ilman keskustietokonetta. KNX-laitteet kytketään parikaapeliväylään, josta ne saavat myös samalla käyttöjännitteensä. KNX-taloautomaatiota käytetään automaattisiin ohjauksiin erilaisissa rakennuksissa kuten toimistoissa, liikekeskuksissa, uimahalleissa, kouluissa ja myös omakotitaloissa. Anturit kuten painonapit, liiketunnistimet, läsnäoloanturit sekä huonetermostaatit lähettävät sanomia väylälle. Vastaanottajat kuten rele- tai säädinyksiköt puolestaan ohjaavat valaistuksen päälle ja huolehtivat huoneen lämmityksestä ja jäähdytyksestä. KNX-taloautomaatio tuo rakennukseen muunneltavuutta, joustavuutta ja energiansäästöä. Kaikki tarpeeton kulutus voidaan kytkeä pois mukavuudesta kuitenkaan tinkimättä. 6 ABB i-bus KNX-taloautomaatio Tuoteluettelo 201
KNX-taloautomaatio on maailman johtava kiinteistön ohjausjärjestelmä 1 KNX muodostettiin yhdistämällä osia eurooppalaisista väyläjärjestelmistä, esimerkiksi tunnetusta EIB (European Installation Bus) -ratkaisusta, joka on menestynyt markkinoilla vuodesta 1992 saakka. Mitä KNX tarkoittaa? KNX on ensimmäinen maailmanlaajuisesti standardoitu väylä kiinteistöautomaatiota varten, ja se on standardoitu EN 50090- ja ISO IEC 153-standardeissa. KNX Associationiin kuuluu yli 200 kansainvälisesti sertifioitua valmistajaa. Tuhansiin rakennuksiin eri puolilla maailmaa on asennettu yli 10 miljoonaa KNX-tuotetta. KNX on selkeästi määritelty järjestelmäalusta, jossa kaikkien sertifioitujen valmistajien tuotteet ovat keskenään yhteensopivia. Kaikkien KNX-asennusten suunnitteluun, projektinhallintaan ja käyttöönottoon tarvitaan vain yksi yhteinen ohjelmistotyökalu. KNX Associationin pääkonttori Brysselissä koordinoi järjestelmän jatkuvaa kehitystyötä. KNX on laajalti käytössä oleva järjestelmä, jonka käyttö yleistyy jatkuvasti ympäri maailmaa. ABB i-bus on ABB:n rekisteröity tavaramerkki KNX-tuotteille. Tuoteluettelo 201 ABB i-bus KNX-taloautomaatio 7
Energiatehokkuus on osa vastuullista arkea 1 Rakennusten energiatehokkuuden optimoinnilla tarkoitetaan: Käytetään energiaa vain silloin kun se on välttämätöntä. Käytetään vain se määrä energiaa, mikä tarvitaan. Se energiamuoto, jota käytetään, käytetään mahdollisimman tehokkaasti. Rakennusten kokonaisenergiankulutus on Suomessa 0 prosenttia koko kulutuksesta ja vastaa 30 prosenttia maan kasvihuonepäästöistä. Rakennusautomaation avulla kyetään leikkaamaan tarpeetonta energiankulutusta mukavuudesta tinkimättä. Kuva: Philips Valaistus Automaation keskeinen rooli Yhtenäinen väyläpohjainen järjestelmä (valaistus, aurinkosuojaus, lämmitys, ilmanvaihto ja ilmastointi sekä muut rakennustekniset järjestelmät) edistää merkittävästi energiaa säästävää ja energian käytön tarpeeseen perustuvaa energian käyttöä. Maailmanlaajuinen KNX-teknologian standardi mahdollistaa kymmenien prosenttien säästön energian käytössä sekä joustavuuden suunnittelussa ja käyttöönotossa. 8 ABB i-bus KNX-taloautomaatio Tuoteluettelo 201
Suomen energiatehokkain tehdasvalaistus ABB:n taajuusmuuttajatehtaan valaistuksesta huolehtivat energiatehokkaat LED-valaisimet. 15 000 neliömetrin suuruisen tehdashallin valaistusta ohjaa KNX-taloautomaatiojärjestelmä, joka huomioi myös päivänvalon määrän. Uudistus leikkaa 75 prosenttia valaistuksen sähkön kulutuksesta. Yhdessä LED-valaisimet ja valaistuksen ohjaus KNX-taloautomaatiolla pienentävät tehtaan sähkölaskua noin 120 000 euroa vuodessa. Investoinnin takaisinmaksuaika on noin neljä vuotta. Koko tehdashallin valaistus on jaettu 16 valaistusalueeseen, joita säädetään KNX-järjestelmällä. Sen ansiosta valon määrä on tehtaan eri osissa toiminnan tarpeiden mukainen. Lisäksi päivänvalon säätöä voidaan hyödyntää alueilla, joissa sitä on tarjolla. Aurinkoisina päivinä voidaan leikata jopa kolmannes valaistuksen käyttämästä sähköenergiasta. 1 KNX-järjestelmällä Tuoteluettelo 201 ABB i-bus KNX-taloautomaatio 9
Eurooppalaisen standardin SFS-EN 15232 mukaiset energiatehokkuusluokat 1 Maailmanlaajuinen pyrkimys kasvihuonepäästöjen pienentämiseen on vaikuttanut kiinteistöille asetettaviin energiatehokkuustavoitteisiin. Älykkäät ohjausjärjestelmät ovat yksi merkittävä tekijä rakennusten energiatehokkuuden lisäämisessä. Energiasertifiointien yleistyessä ne ovat myös osa kiinteistön arvonmuodostusta. SFS-EN-standardi käsittelee rakennuksen automaatiota ja sen vaikutusta rakennuksen energiatehokkuuteen. Automaation vaikutus voidaan arvioida yksityiskohtaisilla laskelmilla ja simuloinneilla. Automaation vaikutusta voidaan arvioida myös soveltamalla suhteellisen yksinkertaista kerroinmenetelmää. Standardin esittämä kerroinmenetelmä perustuu energiatehokkuuteen vaikuttavien automaatiotoimintojen arviointiin. Standardi EN 15232 määrittelee rakennuksille neljä energiatehokkuusluokkaa. Standardi antaa yhden tavan arvioida automaation kannattavuutta ja vaikutusta rakennuksen suunnitteluvaiheessa. Todellinen energiatehokkuus saadaan vasta mittaamalla, toteamalla ja toiminnan jälkeen. 10 ABB i-bus KNX-taloautomaatio Tuoteluettelo 201
1 Seuraavassa taulukossa esitetään kolmen rakennustyyypin energiankäytön erot, kun käytetään tehokkuusluokkia A, B ja D. Vertailuarvoina käytetään kunkin rakennustyypin tehokkuusluokkaa C. Käyttämällä esimerkiksi luokkaa A, 30 % lämmitysenergiaa voidaan säästää toimistoissa. Automaation vaikutuksen arviointi kerroinmenetelmällä Energialuokat, SFS-EN 15232 Säästömahdollisuudet lämmitysenergiassa Säästömahdollisuudet sähkönkulutuksessa A Erittäin energiatehokas rakennusautomaatio ja liityntä kiinteistövalvomoon Toimisto Koulu Hotelli Toimisto Koulu Hotelli 0,70 0,80 0,68 0,87 0,86 0,90 B Edistynyt rakennusautomaatio, osittainen liityntä kiinteistövalvomoon 0,80 0,88 0,85 0,93 0,93 0,95 C Vakiotasoinen rakennusautomaatio 1 1 1 1 1 1 D Tehoton rakennusautomaatio, manuaalinen ohjaus 1,51 1,20 1,31 1,10 1,07 1,07 Rakennuksen automaation toiminnot ja jako luokituksiin energiatehokkuuden mukaan (ote taulukosta 1 SFS-EN 15232:2007 [D]) A B C Lämmitys/jäähdytys Ilmanvaihto/huonesäätö Valaistus Aurinkosuojaus Rakennusautomaation valvomo vaatimuksena, huonekohtainen säätö tarpeen mukaan (käyttö, ilmanlaatu jne.) Tarpeen mukainen tai ulkolämpötilan mukaan ohjautuva Lämmityksen ja jäähdytyksen automaattinen ohjaus Automaattinen huonekohtainen säätö, rakennusautomaation integrointi valvomoon Tarpeen mukainen tai ulkolämpötilan mukaan ohjautuva Osittainen lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmän integrointi Automaattinen huonekohtainen ohjaus ja säätö termostaattiventtiileillä Tarpeen mukainen tai ulkolämpötilan mukaan ohjautuva Osittainen lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmän integrointi Ilmanvaihdon säätö huonetasolla läsnäolon tai tarpeen mukaan Huone- tai poistoilman kosteuden säätö Huonekohtainen ilmastoinnin säätö aikaohjelmilla Ilmanvaihdon säätö asetusarvojen ja ulkolämpötilan mukaan Ilmankosteuden säätö Ilmastoinnin huonekohtainen säätö aikaohjelmilla Ilmanvaihdon säätö asetusarvojen mukaan Ilmankosteuden osittainen hallinta Valaistuksen ohjaus ja säätö luonnon valon määrän mukaan Kytkentä päälle/pois läsnäolotunnistimen avulla Valaistuksen ohjaus ja säätö luonnon valon määrän mukaan Kytkentä päälle/pois läsnäolotunnistimen avulla Valaistuksen voimakkuuden manuaalinen säätö/himmennys Kytkentä päälle/pois manuaalisesti Aurinkosuojauksen integrointi läsnäolon, lämmityksen, jäähdytyksen ja ilmanvaihdon kanssa Kaihtimien ja markiisien sähkötoiminen käyttö ja automaattinen ohjaus Kaihtimien ja markiisien sähkötoiminen käyttö ja yksinkertainen automaattinen ohjaus D Keskitetty rakennusautomaatio tai ei automaattista säätöä Keskitetty lämmityksen ohjaus Ei lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien integrointia Ilmastoinnin huonekohtainen manuaalinen säätö tai ei säätöä Kiinteä ilmanvaihto Ei ilmankosteuden hallintaa Manuaalinen kytkentä päälle/ pois Kaihtimien ja markiisien sähkötoiminen käyttö, manuaalinen ohjaus Tuoteluettelo 201 ABB i-bus KNX-taloautomaatio 11
2 12 ABB i-bus KNX-taloautomaatio Tuoteluettelo 201
Järjestelmän rakenne Sisällysluettelo Järjestelmän rakenne Parikaapeli, KNX-TP 1 Ethernet, KNX-IP 18 Langaton (radiotaajuus-rf) 20 2 Tuoteluettelo 201 ABB i-bus KNX-taloautomaatio 13
Järjestelmän rakenne Parikaapeli, KNX-TP 2 Perusta KNX-väylän rakenteelle on KNX-TP (KNX Twisted Pair) rakenne. Tämä toteutetaan yhdellä kaapelilla, joka johdotetaan KNX-virtalähteestä laitteesta laitteelle eli väylänä. KNX-väylä toimii yhdellä kaapeliparilla, joka syöttää käyttöjännitteen KNX-laitteille. Samassa kaapeliparissa kulkee myös tiedonsiirto. KNX-kaapelina käytetään silti kaksiparista kaapelia, jossa toinen pari on varalla esim. laitteille, jotka tarvitsevat lisäjännitettä. Kaapeloinnissa voidaan soveltaa väylä-, tähti-, tai puurakennetta, mutta ei rengasta (silmukkaa). Puujohdotus TOIMISTO KNX-väylä Virtalähde Väyläjohdotus KOPIOHUONE KNX-järjestelmä muodostuu linjoista ja alueista. Jokaisessa linjassa on KNX-virtalähde, joka syöttää 30 VDC SELV käyttöjännitteen väylälle. Yhteen linjaan voidaan liittää enintään 6 KNX-laitetta, mikä määräytyy käytetystä virtalähteestä. KNXstandardissa on määritetty, että jokainen laite saa kuluttaa 10 ma, joten käytettäessä 60 ma KNX-virtalähdettä on 6:n KNX-laitteen liittäminen väylään mahdollista. TOIMISTO Tähtijohdotus TOIMISTO KÄYTÄVÄ TOIMISTO TOIMISTO TOIMISTO TOIMISTO TOIMISTO TOIMISTO Kaapeloinnissa voidaan soveltaa väylä-, tähti-, tai puurakennetta, mutta ei rengasta (silmukkaa). 1 ABB i-bus KNX-taloautomaatio Tuoteluettelo 201
KNX-järjestelmä muodostuu linjoista ja alueista. Linjoja voi yhdessä alueessa olla enintään 15 kpl ja alueita voi myös olla 15 kpl. Tämä mahdollistaa yli 1 000 KNX-laitteen järjestelmän. Kaikki toimilaitteet saavat ohjelmoinnissa yksilöllisen osoitteen ja ne voidaan myös uudelleenohjelmoida esim. rakennuksen toisessa osassa. Ohjelmoinnissa käytetään ryhmäosoitteita yhdistämään toimilaitteiden ohjaukset toisiinsa. 2 Kaapeloinnissa on myös huomioitava kokonaiskaapelimäärä ja etäisyydet Linjan johdotuksen pituutta on rajoitettu: Linjan kaapeloinnin kokonaispituus on enintään 1000 m. Virtalähteen ja viimeisen laitteen suurin mahdollinen kaapelointi etäisyys on 350 m. Kahden laitteen välinen suurin mahdollinen kaapelointietäisyys on 700 m. Max. 1000 m VL Max. 350 m VL Max. 700 m VL LTE 1 LTE 1 LTE 1 LTE 5 LTE 2 LTE 5 LTE 2 LTE 5 LTE 2 LTE LTE LTE LTE 6 LTE 6 LTE 6 LTE = laite VL = virtalähde Tuoteluettelo 201 ABB i-bus KNX-taloautomaatio 15
Järjestelmän rakenne Parikaapeli, KNX-TP 2 KNX-järjestelmä koostuu linjoista ja alueista. Alueita voi olla 15, jokaisessa alueessa voi olla 15 linjaa ja jokaisessa linjassa 6 KNX-laitetta. Alueet ja linjat liitetään toisiinsa alue-/linjayhdistimen kautta. Linjayhdistimet ja alueyhdistimet ovat yksikköinä identtisiä, mutta johtuen niiden erilaisista käyttötarkoituksista niillä on eri nimet. Yleensä niihin viitataan nimellä LK/S.2 -linjayhdistin. 16 ABB i-bus KNX-taloautomaatio Tuoteluettelo 201
6 laitetta x 15 linjaa x 15 aluetta = 100 laitetta/järjestelmä 2 Linja 2 Linja 15 Tuoteluettelo 201 ABB i-bus KNX-taloautomaatio 17
Järjestelmän rakenne Ethernet, KNX-IP 2 Ethernet verkkoja (LAN) voidaan myös käyttää KNX-sähkeiden välittämiseen. KNX/ IP-reitittimillä IPR/S2.1 voidaan korvata perinteiset linjayhdistimet ja samalla yksinkertaistaa rakennetta. KNX-linjat säilyvät samana, mutta linjayhdistimet vaihtuvat KNX/IP-reitittimiin, jolloin aluejako häviää. Kaikki 225 mahdollista linjaa kytketään ikään kuin rinnan LAN-kytkimen kautta. Myös KNX-linjojen välinen tiedonsiirtonopeus kasvaa kun linjayhdistimet vaihdetaan IP-reitittimiin. KNX-laitteet voidaan ohjelmoida LAN-verkon kautta ja myös etäkäyttö (etäohjelmointi) on mahdollista internetin kautta. 18 ABB i-bus KNX-taloautomaatio Tuoteluettelo 201
15 aluetta x 15 linjaa = 225 linjaa/järjestelmää 225 linjaa x 6 laitetta = 100 laitetta/ järjestelmää 2 Tuoteluettelo 201 ABB i-bus KNX-taloautomaatio 19
Järjestelmän rakenne Langaton (radiotaajuus-rf) 2 Langattomat kytkimet mahdollistavat valojen, markiisien ja kaihtimien ohjaamisen paikoista, johon tavallisia sähköjohtoja ei käytännössä voi vetää joko asennusteknisistä tai ulkonäkösyistä. Lasiseinät tai remonttikohteet ovat helposti ratkaistavissa RF-tuotteilla. Langattomien laitteiden toiminta Langattomien laitteiden toiminta-alue riippuu ympäröivien seinien materiaalista ja paksuudesta. Avoimessa tilassa toimintaetäisyys on noin 100 m, mutta jo yksi kevyt väliseinä vähentää matkan puoleen. Langattomat toimilaitteet toimivat myös toistimina, jolloin toiminta-aluetta saa laajennettua. Ne voidaan asentaa jakorasiaan tai kojerasiaan. RF-tuotteet myös KNX-taloautomaatioon Vaikka KNX-järjestelmä on huolella suunniteltu, saattaa aina tulla yllättäviä lisäyksiä jälkeenpäin. Langattomat napit ja vastaanottimet voidaan liittää KNX-järjestelmään RF-muuntimen kautta. RF-KNX-väylämuunnin tukee jopa 2 kanavaa, vastaanottavaa tai lähettävää. 20 ABB i-bus KNX-taloautomaatio Tuoteluettelo 201
KNX-järjestelmää voi myös laajentaa langattomilla laitteilla. Langattomat painikkeet ja toimilaitteet liitetään KNX-järjestelmään KNX/RF-muuntimen avulla. KNX/RF -muunnin on yksi KNX-laite KNX-linjassa. Muuntimessa on 2-kanavaa, joka voi lähettää tai vastaanottaa RF-sähkeitä. Langattomat laitteet toimivat 868 MHz taajuudella. Paristolliset painikkeet on saatavissa sekä Jussi- että Impressivo-sarjana. Toimilaitteet kuten rele tai yleissäädin voi myös toimia toistimena jolloin kantamaa saadaan lisättyä. 2 6731-8 6732-8 6733-8 677AGM-20-500 6730-21 6730-8 6720-6 6721-6 6770-500 KNX 6127/02-8-500 SA/S.10.2.1 6128/01-8-500 6320/50-83-500 63-825-101-500 8136/09-825-500 Langattomat toimilaitteet voidaan asentaa esimerkiksi jakorasiaan tai kojerasiaan. 6702-500 Rele 6703-500 Kaksoisrele 670-500 Yleissäädin Tuoteluettelo 201 ABB i-bus KNX-taloautomaatio 21
3 22 ABB i-bus KNX-taloautomaatio Tuoteluettelo 201
Sovellusesimerkit Sisällysluettelo Sovellusesimerkit Neuvotteluhuone ja opetustila 26 Toimistohuone ja käytävä 30 Tehtaan valaistus 32 Omakotitalo 33 Hotellihuone 3 3 Tuoteluettelo 201 ABB i-bus KNX-taloautomaatio 23
Sovellusesimerkit 3 KNX-järjestelmä soveltuu erinomaisesti erilaisten tilojen automaattisiin ohjauksiin. Monen käyttösovelluksen keskeinen laite on liike-/läsnäolotunnistin, jonka ympärille rakentuu muu ohjaus kuten valaistus, lämmitys/jäähdytys ja sähkön kytkentä. Kellokytkimen avulla voidaan monet sovellukset muuttaa toimimaan eri tavalla päiväsaikaan kuin yöaikaan, jolloin myös energiatehokkuuta voidaan parantaa. KNX voidaan liittää osaksi kiinteistöautomaatiota esimerkiksi erilaisilla muuntimilla. Järjestelmät toimivat yhdessä tehokkaasti ja ominaisuuksista ei tarvitse tinkiä. Sähkömittaus voidaan toteuttaa jopa laitekohtaisesti tai isommat alamittaukset myös suora- tai muuntajakytkennällä. Kylmän ja kuuman veden mittarien pulsseja saa kätevästi luettua esimerkiksi 2-kanavaisella US/U2.2 vastaanottimella. Myös perinteiset merkinantotuotteet voidaan liittää osaksi KNX-järjestelmää ja rakentaa molempia yhdistämällä turvallisempi ympäristö. 2 ABB i-bus KNX-taloautomaatio Tuoteluettelo 201
Tuoteluettelo 201 ABB i-bus KNX-taloautomaatio 25 3
Neuvotteluhuone ja opetustila 3 Monelta osin samoja ominaisuuksia vaativat tilat, kuten neuvotteluhuoneet ja opetustilat voidaan ohjata monipuolisesti ja helposti KNX-järjestelmällä. Näissä tiloissa valaistuksen ohjaus on tärkeässä osassa unohtamatta energiatehokkuutta ja sisäilman olosuhteita. Tällä aukeamalla kerrotaan tarkemmin eri tuotteiden käyttötarkoituksista esimerkkien kautta. Näitä ratkaisuja voidaan käyttää myös muissa kohteissa, joita on esitelty seuraavilla sivuilla. Manuaalinen ohjaus Perinteisesti jokaiselle toiminnolle on oma ohjain, KNXohjauksella saadaan yhteen painikkeeseen monta toimintoa. Valoja ja esimerkiksi valkokangasta tai pimmennysverhoja voidaan ohjata monipuolisesti esimerkiksi tilanteilla ja ryhmäkohtaisesti. Painikkeissa voi esimerkiksi olla seuraavia toimintoja: kaikki valot päälle/pois ja säätö ryhmäkohtaisesti päälle/pois ja säätö valkokangas tai pimmennysverhot ylös/alas tilanneohjauksia esimerkiksi yleisvalaistus/esitysvalaistus Tilanneohjaus Esitys säätää valot ennalta määrättyyn tasoon ja valkokangas/pimennysverhot haluttuun asentoon. Impressivo- ja Busch-triton-sarjan painikkeissa on merkin tä kentät, joihin saa selkeät teksti-/symbolimerkinnät. Merkinnät voi helposti tehdä nettisovelluksella ja tulostaa. 26 ABB i-bus KNX-taloautomaatio Tuoteluettelo 201
Impressivossa 6129/01-xx-500 ja kaikissa Busch-tritoneissa on lisäksi mahdollisuus hyödyntää kauko-ohjainta, jolla kätevästi ohjataan samoja asioita kuin painikkeista. Kaukoohjaimena voi käyttää joko IR-käsilähetintä 6010-25 tai yleismallia joka tukee RC5-protokollaa. Automaattinen ohjaus läsnäolotunnistimella Lisäämällä läsnäolotunnistimen 6131/10-xx-500 voidaan automatisoida perusvalaistuksen syttyminen huoneeseen astuttaessa ja kaikkien valojen sammuttaminen viiveajan jälkeen. Läsnäolotunnistin 6131/11-xx-500 tuo lisää toimintoja kuten vakiovalosäädön, jolla yleisvalaistusta säädetään valaistustarpeen mukaan, eli luonnonvalon mukaan. Läsnäolotiedolla voi myös ohjata KNX-huonetermostaatin tilaa ja lähettää esimerkiksi ilmanvaihdolle tilatiedon tai ohjata ilmanvaihtopeltiä. Lämmitys, jäähdytys ja ilmanlaatu KNX-huonetermostaatilla ohjataan tarkasti ja älykkäästi lämmitystä/jäähdytystä halutulla tavalla. Käyttämällä huonetermostaattia yhdessä läsnäolotunnistimen tai kelloohjauksen kanssa voidaan välttää turha lämmittäminen tai jäähdyttäminen. Esimerkiksi läsnäolotunnistin käskee huonetermostaattia käytössä-tilaan vasta kun huoneessa on oltu ennalta määrätyn ajan verran. Vastaavasti, kun huoneesta poistutaan, huonetermostaatti menee poissa-tilaan, läsnäolotunnistimen viiveajan jälkeen. Huoneen ilmanlaatua voi mitata LGS/S1.1-anturilla. Anturissa on CO ² -, suhteellisen kosteuden ja lämpötilan mittaus. Laitteella voi tehdä porrastettuja ohjauksia esimerkiksi ilmanvaihtopellille tai lähettää tiedot kiinteistöautomaation käyttöön ja seurantaan. Muut toiminnot Jos tila on jaettavissa esimerkiksi haitariovella, lisätään yksinkertaisesti rajakytkin, joka kytketään vastaanottimen US/U2.2 tuloon ja ohjauslogiikkaan käytetään logiikkayksikköä ABL/S2.1. Painikkeet toimivat aina oikein, olipa tila jaettu kahteen tai yhteen isoon tilaan. Käyttömukavuutta voi lisätä esimerkiksi käyttämällä projektorin yhteydessä KNX-muunninta. Tällöin voi tilanneohjauksella käynnistää automaattisesti myös projektorin. Monet projektorit käyttävät RS232-ohjausta, johon saa KNX/RS232-muuntimen. Pimen nys verhojen automaattiseen ohjaukseen voidaan käy t tää hämärä/valoisuuskytkintä HS/S.2.1. Pimennysverhot ohjautuvat automaattisesti auringonpaisteen mukaan. 3 1 01 Läsnäolotunnistus, vakiovalosäätö 02 Ohjauspainikkeet 03 Huonetermostaatti 0 Opettajan ohjauspainike 05 Verhojen ohjaus, manuaalisesti ja automaattisesti Tuoteluettelo 201 ABB i-bus KNX-taloautomaatio 27
Neuvotteluhuoneessa ja opetustilassa käytettävät tuotteet 3 Impressivo-painikkeet -osainen painike 6127/02-xx-500 mahdollistaa monipuoliset toiminnot ja sisältää lisäksi erillisiä lisätoimintoja kuten logiikkatoimintoja. Huonetermostaatilla 612/01-xx-500 säädetään lämmitys-/jäähdytystä. 612/01-8-500 6127/02-8-500 Triton-painikkeet 5-osainen 6320/58 painike toimii myös huonetermostaattina. Kaikissa Triton-painikkeissa on myös IR-vastaanotin. Kaukoohjaimena voi käyttää IR-käsilähetintä 6010-25 tai muuta yleiskauko-ohjainta, joka tukee RC-5-protokollaa. Ilmanlaatuanturi Huoneen ilmanlaatua voi mitata LGS/S1.1-anturilla, anturissa on CO2, suhteellinen kosteus ja lämpötilamittaus. Laitteella voi tehdä porrastettuja ohjauksia esimerkiksi ilmanvaihtopellille tai lähettää tiedon kiinteistöautomaation käyttöön ja seurantaan. 6320/58-2G-500 LGS/A1.1 Läsnäolotunnistimet 6131/10-xx-500 mallissa on kaksi liiketunnistinkanavaa 6131/11-xx-500 kaksi liiketunnistinkanavaa, kaksi kytkentäviiveellä (HVAC) liiketunnistinkanavaa, vakiovalo-ohjaus ja lisätoiminnot kuten logiikkatoimintoja. Tunnistimessa on myös IR-vastaanotin. 6131/11-2-500 Valonsäätö Säätötapoina käytetään yleisesti joko 1-10 V- tai DALI-ohjausta, kumpaankin on olemassa omat yksiköt. 1-10 V säätö on yksinkertaista ja ryhmitykset tehdään johdotuksessa, -valoryhmän ohjaukseen käytetään SD/S.16.1. Yksinkertainen DALI-ohjaus voidaan toteuttaa 8-kanavaisella DG/S8.1 DALI-ohjaimella, kytkentä/johdotus on sama kuin 1-10 V tekniikkaa käytettäessä jolloin DALI-ohjelmointia ei tarvita. Joustavaan DALI-valojen ryhmityksiin käytetään DALI-ohjainta DG/S1.16.1, jossa osoitteelliset valaisimet ryhmitetään halutun kokoisiksi DALI-ryhmiksi erillisellä ABB i-bus Tool:lla. DG/S8.1 DG/S1.16.1 SD/S.16.1 28 ABB i-bus KNX-taloautomaatio Tuoteluettelo 201
Verhomoottoriohjaimet Valkokangasta ja pimennysverhoja ohjataan esimerkiksi JRA/S2.230.2.1 tuotteella. JRA/S.230.2.1 3 Lämmitys/jäähdytys Monia eri lämmitys/jäähdytys-järjestelmiä voi ohjata KNX:llä. Perinteisesti vesikiertoinen patterilämmitys on ohjattavissa joko yksinkertaisilla elektrotermisillä toimilaitteilla tai portaattomasti venttiilimoottorilla ST/K1.1. Jäähdytyksessä on hyvin usein samat ohjaustavat käytössä ja myös puhallinkonvektoriohjaus, 0-10 V venttiliimoottoreita on myös ohjattavissa. VAA/A6.230.1 616/11U-500 ST/K1.1 FCA/S1.1M Moduulikotelo Lähtöyksiköt, jotka yleensä asennetaan keskuksen DIN-kiskoon voi korvata moduulikotelolla, jolloin järjestelmä saadaan hajautettua lähemmäksi käyttöpaikkaa. Tällä menetelmällä saadaan vähennettyä palokuormallista kaapelimäärää ja tarvittavaa keskustilaa. RC/A.2 BE/M.12.1 SD/M2.6.2 JA/M2.230.1 Tuoteluettelo 201 ABB i-bus KNX-taloautomaatio 29
Toimistohuone ja käytävä 3 Toimistohuoneen automaattisen ja energiatehokkaan ohjauksen keskipisteenä on läsnäolotunnistus. Valopainikkeita ei välttämättä tarvita ollenkaan, kun valot ohjataan ja säädetään automaattisesti läsnäolotunnistuksella ja vakiovalosäädöllä. Lisäämällä lämmitys-/jäähdytysohjauksen voi käyttö - mukavuutta ja energiatehokkuutta parantaa entisestään. Impressivo-huonetermostaatilla 6128/01-xx-500 voi lämpötilasetuksen lisäksi ohjata myös kahta valoryhmää. Valaistuksenohjauksessa käytetään yleisesti 1-10 V säädintä tai DALI-säätöä. Toimistohuoneiden pienien valoryhmien ohjaus toteutetaan kustannutehokkaasti DALI-säätimellä DG/S1.1, jossa on kaksi kanavaa; toisella ohjataan huoneiden osoitteelliset valaisimet jopa yksillöllisesti ja toisesta kanavasta taas kaikki käytävän valot yhtäaikaisesti. Käytävän valot ohjataan automaattisesti liike- tai läsnäolotunnistimilla. Liiketunnistimissa voidaan hyödyntää kahta kanavaa, toinen päiväkäyttöön ja toinen yökäyttöön, jolloin päiväsaikaan voidaan ohjata valoja esimerkiksi 100%-0% ja öisin 0%-0%. Vaihtoehtoisesti valonohjaus voidaan porrastaa 100 % - 0 % - 0 %, jolloin päälläoloviivettä lyhennetään öisin. KNX-kellokytkin ohjaa liiketunnistinta päivä/yö-tilojen välillä. Lämmitys/jäähdytys voidaan ohjata monella eri tavalla vesikiertoisilla pattereilla ja/tai puhallinkonvektoreilla. Huonetermostaatti seuraa läsnäolotunnistusta ja vaihtaa automaattisesti käytössä-/poissa-tilaa. 01 02 03 01 Impressivo-huonetermostaatti, LCD-näytöllä 02 3-portainen puhallinkonvektoriohjain 03 DALI-Gateway, 1-kanavainen 30 ABB i-bus KNX-taloautomaatio Tuoteluettelo 201
3 Avotoimisto Avotoimistossa käytetään automaattista valaistuksen ohjausta läsnäolotunnistimilla. Jos luonnonvaloa voidaan hyödyntää, käytetään läsnäolotunnistinta vakiovalosäädöllä. Automaattista valaistuksenohjausta läsnäolotunnistimilla, joissa on vakiovalosäädin, kannattaa käyttää tiloissa, missä voi hyödyntää luonnonvaloa. Tämä parantaa valaistuksen energiatehokkuutta merkittävästi ilman että käyttömukavuus kärsii. Läsnäolon tilatietoa voi käyttää hyväksi myös kiinteistöautomaatiossa. Lämmitystä/jäähdytystä voi tarvittaessa ohjata useamman huonetermostaatin 6108/03-500 lämpötila-arvon avulla ja asetusta muutetaan visualisointiserverin 6186-L tai kiinteistöautomaation kautta. Huoneilman laatua voi tarkkailla ilmanlaatusensorilla LGS/A1.1. Se lähettää arvoja kiinteistöautomaatioon tai ohjaa IV-tehoa. Valaistusta ohjataan ryhmittäin esimerkiksi 1-10 V säätimillä tai DALI-ohjaimilla DG/S8.1 tai DG/S1.16.1. 01 02 03 01 Läsnäolotunnistin 360, valkoinen 02 1-kanavainen DALI-säädin, 16-ryhmää 03 Hiilidioksidianturi Tuoteluettelo 201 ABB i-bus KNX-taloautomaatio 31
Tehtaan valaistus 3 Valaistuksen ohjaus isoissa tiloissa kuten tehdashalleissa, joissa on säännölliset työajat voidaan yksinkertaisesti ohjata kellokytkimellä ja lisäaikapainikkeilla. Jos tilassa on mahdollista hyödyntää luonnonvaloa, tuo vakiovalo-ohjaus parempaa energiatehokkuutta säätämällä valoja tarpeen mukaan. Varaston valaistus Myös korkeissa varastotiloissa voi hyödyntää läsnäolotunnistimia 6131/10 tai 6131/11. Ne toimivat kuitenkin tavallisina liiketunnistimina kun ovat asennettuna yli m korkeudelle. ABB:n tehtaassa on käytetty DALI-gatewayta DLR/S8.16.1M, johon on kytketty valoanturit ja kellokytkimet, jotka hoitavat ajastukset. Käyttämällä koteloitua DALI-gatewayta DLR/A.8.1.1 vanhoihin keskuksiin ei tarvitse tehdä muutoksia ja ohjaimen saa asennettua lähemmäksi valaistusaluetta, jolloin johdotustyö vähenee. 01 02 03 0 05 01 Kelloytkin 02 Logiikkayksikko 03 KNX-kytkinrunko 0 DALI-gateway vakiovalo-ohjauksella 05 DALI-gateway vakiovalo-ohjauksella, koteloitu 32 ABB i-bus KNX-taloautomaatio Tuoteluettelo 201
Omakotitalo 3 KNX-taloautomaatiojärjestelmä suunnitellaan asukkaan yksilöllisten toiveiden mukaan. Asuminen on yksilöllisempää, kun kodin lämmitystä, jäähdytystä ja ilmastointia voidaan ohjata omien tarpeiden mukaan. Mukavuutta on esimerkiksi, kun aamulla herätessä tarvitsee painaa vain yhtä painiketta ja silloin valot syttyvät vaikkapa makuuhuoneeseen, kylpyhuoneeseen ja keittiöön. Turvallisuutta tuovat liiketunnistimet, palovaroitin ja murtohälytysjärjestelmät. Energiansäästöä tuo se, että huoneet ovat lämmitettyinä vain silloin, kun niitä todella käytetään. Lastenhuoneissa, takkahuonee ssa, olohuoneessa tai vierashuoneessa voi olla erilaiset lämpötilat. Huoneiden lämpötilan lasku yhdellä asteella merkitsee viiden prosentin säästöä lämmitysenergiassa. Vaikutus näkyy nopeasti säästönä lämmityskustannuksissa. Energianmittaus ja seuranta on noussut yhä tärkeämpään osaan. Jotta voidaan paikallistaa mihin kallista energiaa kuluu, on sitä pystyttävä mittaamaan ja visualisoimaan. Vasta kun tiedetään mihin energiaa kuluu, voidaan siihen vaikuttaa. Visualisointi ja ohjaus myös etänä eri laitteilla kuten tietokoneella, tabletilla ja älypuhelimella helpottaa arkipäivää ja antaa turvallisuutta. 01 02 01 Ohjauspaneeli Busch-ComfortTouch 02 Ovipuhelin, ulkoyksikkö Tuoteluettelo 201 ABB i-bus KNX-taloautomaatio 33
Hotellihuone 3 KNX-järjestelmä soveltuu moneen erilaiseen hotellihuoneen ohjaukseen, olipa kyseessä yksinkertainen automaatio tavallisilla painonapeilla ja korttikytkimellä. Yksinkertainen huoneautomaatio toimii jopa yksinään ilman, että huoneet kytketään laajempaan KNX-verkkoon. RM/S.1 huoneyksiköllä voi kustannustehokkaasti ohjata huoneen valaistusta ja termostaattien lämpötilapudotukset sekä pistorasioiden sähköä välireleellä. Tavalliset painonapit toimii valaistuspainikkeina ja perinteinen lattialämmitystermostaatti pesuhuoneen lämmityksen ohjaukseen. Sängyn viereisellä painikkeella saa sammutettua huoneen kaikki valot. Korttikytkin sammuttaa heti kaikki muut valot, mutta eteisen valossa on sammutusviive, jotta huoneesta ei tarvitse lähteä pimeässä. Kattavampi huoneautomaatio jossa esimerkiksi ohjataan lämmitys ja jäähdytys puhallinkonvektoria sekä mahdollisesti moottoroidut verhot onnistuu huoneyksiköllä RM/S2.1 ja esimerkiksi huonetermostaatilla 612/01. Kaikki huoneen toiminnot voi tehdä yhdellä keskuslaitteella ja valonohjauspainikkeet voi olla perinteisiä painonappeja. 01 02 03 01 Huoneyksikkö 02 Huonetermostaatti 03 IceLight-infovalo 3 ABB i-bus KNX-taloautomaatio Tuoteluettelo 201
3 1 01 Korttikytkin 02 Painikkeet 03 Huonetermostaatti 0 Puhallinkonvektori 05 Ikkunakosketin Lisätoimintoja, joita väyläpohjaisella järjestelmällä saavutetaan: Hotellihuoneen kaikki valot voidaan sammuttaa yhdellä painalluksella sängyn päädyssä olevasta kytkimestä. Aamulla esimerkiksi toisella kytkimen napilla sytyttää valot eteiseen ja kylpyhuoneeseen (aamu/yö tilanne). Huoneesta lähdettäessä, ja kun avainkortti on otettu pois kortinlukijasta, eteisen valoryhmä sammuu vasta halutun sammutusviiveen jälkeen. Muut valoryhmät sammuvat heti ja lämpötilan pudotus aktivoituu. Huoneen siivouksen jälkeen huoneeseen jätetään päälle ns. tervetulovalaistus, joka aktivoituu, kun kortti asetetaan kortinlukijaan. Huonetermostaatin tila (läsnä/poissa) voidaan muuttaa varaustilanteen mukaan hotellin vastaanotosta. Puhallinkonvektorien tasoporras voidaan pakko-ohjata halutulle tasolle esimerkiksi kerroskohtaisesti, jolloin energiankulutusta voidaan hallita. Huonetermostaatti ohjaa automaattisesti lämmitys- ja jäähdytysventtiilien tilaa asetettujen parametrien mukaisesti. Huoneiden lämpötilatiedot voidaan kerätä esim. visualisointiohjelmistoon, joka on huoltoyhtiön käytettävissä. Ikkunakoskettimella voidaan välttää turha lämmittäminen/ jäähdyttäminen ikkunan ollessa auki. Tuoteluettelo 201 ABB i-bus KNX-taloautomaatio 35