Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Yhteenveto ja päätelmät 5.11.2009



Samankaltaiset tiedostot
Hannu Pesonen Strafica Oy

Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Liikenteellinen arviointi

Helsinki-Porvoo Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Liikenteellinen arviointi

Etelä Sipoon liikennevisio

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella

Raidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia

HLJ liikennejärjestelmäehdotus

Metron huippukuormitusten keventämistoimien arviointi

Metro Pasilasta eteenpäin

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa

HELSINGIN KAUPUNKI LIITE 3 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Yleissuunnitteluosasto JM

Kerassa ja Koivuhovissa edellyttää. laitureiden kulkuyhteydet. Espoon kääntöraide. rakennetaan kokonaisuudessaan.

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari Kouvolassa

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa Jarek Kurnitski

Hallitus LAUSUNTO ÖSTERSUNDOMIN YLEISKAAVAEHDOTUS 2526/ /2010. Hallitus 61

VAIHE 1: Selvitys Raide-Jokerin linjausvaihtoehdoista Espoossa Linjausvaihtoehtojen vertailun yhteenveto

Oulun (seudun) kaupunkirakenteesta

HELSINGIN YLEISKAAVA. Yleiskaavaluonnoksen KARVI -arviointi. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2014:36

HSL-alueen suurten joukkoliikenneinvestointien vaikutus HSL:n talouteen, lippujen hintoihin ja kuntaosuuksiin Raide-Jokeri

Maakuntakaavan laadinta

Liikenteellinen arviointi

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys

AHOT-prosessien johtaminen Pedaforum 2013

Lähijunaliikenteen toteutusmahdollisuudet Jyväskylän seudulla

Suora. Nopea ... Edullisempi metro? RAIDEYHTEYS

HELSINKI - PORVOO -KEHYSSUUNNITELMA

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen

Länsimetron liityntälinjastosuunnitelma 2014

PIRKANMAAN TAVOITTEET VALTION KEHYSBUDJETTIIN JA VALTION VUODEN 2017 TALOUSARVIOON

Joukkoliikenteen ja matkaketjujen edistäminen maakuntakaavoituksella

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Tampereen raitiotiehanke

Etelä Karjalan tärkeimmät liikenteen kehittämishankkeet

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA

Nykyinen junatarjonta. Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittäminen: asemien ja liikenteen suunnittelu

VE0+ Liite 2- Liikkumisen ja liikenteen tarkemmat tarkastelut. Joukkoliikennelinjastot VE0+

Joukkoliikenneratkaisun toteutuksen ensimmäinen vaihe

Esimerkki raideliikenteestä maakuntakaavassa Pirkanmaa Päärata Tampereelta etelään

ASEMAKAAVOJEN ULKOPUOLISEN RAKENTAMISEN SEUDULLISET PERIAATTEET

Palvelusetelin uudet. Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen

HSL-alueen poikittaisliikenteen kehittämissuunnitelma Ville Lehmuskoski

Helsingin strategiaohjelmasta tukea kestävälle liikennepolitiikalle. Leena Silfverberg

PISARARATA. Sisältö. Yhteystiedot Mikä on Pisararata Asemat ja tunnelireitti Erityispiirteitä Hankkeen vaiheet

Kuurinniityn asukaskyselyn yhteenveto

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

FORSSAN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASON MÄÄRITTELYTYÖ

MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA

Uutta yhdyskuntarakenteista Kuntajakoselvittäjien työseminaari Matti Vatilo

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/3 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA

Espoon kaupunki Pöytäkirja 115. Valtuusto Sivu 1 / 1

PORVOON SUUNNAN JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISVAIHTOEHTOJA Muistio Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaa varten

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä

kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto

OHJE YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA

Kalasataman raitioteiden yleissuunnitelma Asukastilaisuus Niko Setälä

Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla. Mitä me siitä tiedämme ennalta

Seudullinen ratikkalinjasto Östersundomiin metron hinnalla

Espoon raideliikennevisio

MAL Miten liikkuminen muuttuu Helsingin seudulla vuoteen 2030 mennessä? Heikki Palomäki, HSL Liikenne & Maankäyttö

Transit-oriented development: tavoitteet, keinot ja toteutus

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä

Helsingin poikittaislinjojen kehittämissuunnitelma

REITTIANALYYSI MILA SPECIAL 1 SÖRNÄINEN, KATRI VALAN PUISTO

Turun Matkakeskus -hanke

Raitiotien suunnitteluperusteet

Kuntosaliharjoittelun kesto tunteina Kokonaishyöty Rajahyöty

Kulttuuripalvelut, toimintamallien vertailu

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin hallien läheisyydessä

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto

Joukkoliikennekäytävä raiteille välillä Mäntyluoto-Pori

Kehäradan liikennöinti 2015

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari Osmo Soininvaara

Turun raitiotien yleissuunnitelma

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi

Lentokenttämetro Toiminnalliset tarkastelut

Kaupunkiseudun raideliikenneratkaisut osana MALsopimusmenettelyä. Pro Rautatie seminaari Seutujohtaja Päivi Nurminen

Suoran ja pohjoisen metrovaihtoehdon vertailu

TURKU / KAARINA / RAISIO / LIETO / NAANTALI / RUSKO.

Linjastoluonnos 1: 13

Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari Pekka Petäjäniemi

LAUSUNTO UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSESTA

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liikennestrategia (ULSA) - Kahden maakunnan yhteinen näkemys liikennejärjestelmän kehittämistavoitteista ja -tarpeista.

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenteen kehitys

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä

Monikeskuksinen kaupunki elinympäristönä. Saavutettavuus ja laatu Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen keskuksissa

Kuntien sote-menot ,6 miljardia

Pohjoiset suurkaupungit

Metron matkustajakuormitusennuste

Linja 51 Hakaniemi Kallio Maunula Haaga Konala Malminkartano

vt. kaupunkisuunnittelupäällikkö Maija-Riitta Kontio, puh

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä

Transkriptio:

Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Yhteenveto ja päätelmät 5.11.2009 Strafica Oy

Liikennejärjestelmävaihtoehdot 1. Taajamaliikennerata Porvooseen HELI-käytävässä (960 Meur) Yhteinen rata Pietarin ja Itä-Suomen kaukoliikenteen kanssa, pistoraide Porvoon keskustaan (Tapanila-Porvoo 680 Meur, josta taajamaliikenteen osuus n. 40 Meur) Nopea, harvakseltaan asemia, harva vuoroväli (n. 30 min) Östersundomiin oma joukkoliikenneratkaisu (metro, 280 Meur) 2. Kaupunkirata Porvooseen (1 040 Meur) Erillinen kaupunkiliikennerata Tapanilasta Porvoon keskustaan (760 Meur) Poikkeaa HELI-käytävän eteläpuolelle Östersundomin ja Söderkullan välillä Taajaliikennettä hitaampi, mutta tiheämmin asemia ja vuoroja (n. 15 min) Östersundomiin oma joukkoliikenneratkaisu (metro, 280 Meur), yhteinen asema Östersundomissa 3. Metro Söderkullaan (440 Meur) Kaupunkirataa tiheämpi vuoroväli (5 min) Samat asemapaikat kuin kaupunkiratavaihtoehdossa Länsisalmen ja Söderkullan välillä (ei kuitenkaan Landbon asemaa) 4. Pikaratikka Söderkullaan ja Granöhön (210 Meur) Mahdollinen Raidejokerin jatke, vaihto metroon Itäkeskuksessa Gumbölestä haarautuu linjat Söderkullaan ja Granöhön, molempien vuoroväli 10 minuuttia, yhteinen vuoroväli 5 minuuttia Pysäkit tiheämmin kuin muissa raidejärjestelmissä, hitaampi

Maankäyttömallit Kaupunkijunamalli Metromalli Pikaratikkamalli

Yleisiä havaintoja ja päätelmiä Liikkumisen tunnusluvuissa on melko pienet erot Kaikissa malleissa on pääosin tiivis, kevyt- ja joukkoliikenteen kannalta edullinen maankäyttörakenne ja valtaosa maankäytöstä raideliikenteen piirissä Eri raideliikennemallit tukevat ja samalla edellyttävät eri tyyppistä toiminnallista yhdyskuntarakennetta Esimerkiksi pikaraitiomallissa korostuu paikallinen toiminnallisuus (asiointi ja työssäkäynti), kun taas taajamajunamallissa seudullinen työssäkäynti ja asiointi Mikäli yhdyskuntarakenteen toiminnallisuus ei istu raideliikennejärjestelmän ominaisuuksiin, heikentyvät myös liikkumisen tunnusluvut Tarkasteltuja päämalleja voidaan muokata ja myös yhdistellä. Tutkitut mallit ovat hieman karrikoivia otoksia mahdollisista skenaarioista Esimerkiksi taajamaratamallia voidaan kehittää kaupunkiratamaiseksi, mikäli kaukoliikenteeltä jäävä vapaa kapasiteetti sen mahdollistaa Metro- tai pikaraitiomalleihin voidaan yhdistää kaupunki- tai taajamajunaoptiot

Taajamajunamalli Vahvuudet ja mahdollisuudet Osa Pietarin suunnan uutta yhteyttä (tai sen toteutusvaihe), jolloin osa kustannuksista kohdistettavissa kaukoliikenteelle Selvästi nopeimmat joukkoliikenneyhteydet Porvoon ja Helsingin välillä Tehostaa joukkoliikenteen käyttöä myös Porvoossa Tiheämpi liikenne ja useampi asemapaikka eivät poissuljettuja, mikäli kaukoliikenteeltä jää kapasiteettia Vaihtoyhteys metroon/pikaratikkaan Östersundomin kohdalla? Kullooseen asema? Vaihtoyhteys metroon/pikaratikkaan toteutettavissa myös jatkamalla metro/pikaratikka Söderkullaan asti Taajamajunille riittää hyvin kysyntää (liikennöinti kannattavaa) Investointikustannukset käyttöön nähden edulliset, mikäli Tapanila- Porvoo radan kustannukset kohdistetaan kaukoliikenteelle Voidaan toteuttaa myös Söderkullaan ulottuvan metron tai pikaratikan lisäoptiona

Taajamajunamalli Heikkoudet ja uhkat Riippuvainen Pietarin- ja Itä-Suomen kaukoliikenneratkaisuista, joiden toteutuminen HELI-käytävän kautta epävarmaa HEPI-yhteyden toteutuminen Lentoaseman kautta poistaisi edellytykset ainakin Söderkullan asemalta Edellyttää pääradan ja Helsingin rautatieaseman kapasiteetin lisäämistä/vapauttamista (esim. Pisara ja Lentokenttärata) Toteutuminen ei mahdollista lähitulevaisuudessa Perusmallissa vähän asemia, jolloin osa uudesta maankäytöstä jää etäälle asemista Vaikuttaa Östersundomin raideliikenneratkaisun kysyntään vähentävästi, jolloin edellytykset tiheälle liikenteelle heikentyvät Kalleimmat raideinvestoinnit käyttöön suhteutettuna, mikäli Tapanila-Porvoo välin investointi kohdistuu Porvoon lähiliikenteelle

Kaupunkijunamalli Vahvuudet ja mahdollisuudet Parhaimmat joukkoliikenneyhteydet Porvoon ja Helsingin seudun välillä Yhteydet Pasilaan sekä itämetroon Östersundomissa vaihtaen Parhaimmat työssäkäyntiyhteydet Tarjoaa hyvät joukkoliikenneyhteydet sekä seudulliseen että lähialueiden väliseen liikkumiseen Liikkumisen tunnusluvut kaikkein myönteisimmät Kaupunkijunille riittää hyvin kysyntää (liikennöinti kannattavaa) Lähes koko rannikko raideliikenteen piirissä Tukee käytävän kehittymistä koko pituudeltaan Kaupunkimainen raideliikenne Porvooseen toteutettavissa myös metro- ja pikaraitiomallien optioina Östersundomiin ulottuvan metron/pikaratikan lisäoptiona Söderkullaan ulottuvan metron/pikaratikan lisäoptiona HELIkäytävässä Söderkullaan ulottuvan metron jatkeena

Kaupunkijunamalli Heikkoudet ja uhkat Edellyttää pääradan ja Helsingin rautatieaseman kapasiteetin lisäämistä/vapauttamista (esim. Pisara ja Lentokenttärata) Toteutuminen ei mahdollista lähitulevaisuudessa Vaikuttaa Östersundomin raideliikenneratkaisun kysyntään vähentävästi, jolloin edellytykset tiheälle liikenteelle heikentyvät Kalleimmat raideinvestoinnit myös käyttöön suhteutettuna

Metromalli Vahvuudet ja mahdollisuudet Toteutus riippumaton muista raideliikennehankkeista tai - päätöksistä Toteutettavissa vaiheittain Hyvät edellytykset nopeaan toteutukseen Monipuoliset optiot Porvoon suunnan raideyhteyksien kehittämiselle Ei sulje pois optioita kaupunki- tai taajamaradasta Porvooseen Optiona myös metron jatke Porvooseen (edellyttänee nopeampia metrojunia) Metron liikennöintikustannukset ovat edulliset Tiheälle liikenteelle (vuoroväli 5 min) riittävä kysyntä Kohtuulliset investointikustannukset myös käyttöön suhteutettuna

Metromalli Heikkoudet ja uhkat Yhteydet Pasilaan ja ratasektoreille jäävät heikoiksi (elleivät junarataoptiot vaihtoasemineen toteudu) Metrolinjojen tasapainoinen kuormittuminen haaste (uhkana Söderkullaan kulkevan metrolinjan ylikuormittuminen Kalasataman kohdalla)

Pikaratikkamalli Vahvuudet ja mahdollisuudet Toteutettavissa vaiheittain Optiona junarata Porvooseen HELI-käytävässä Yhteinen vaihtoasema Söderkullassa Tiheälle liikenteelle riittävä kysyntä Lyhimmät etäisyydet pysäkeille Tarjoaa parhaat yhteydet kaupunkirakenteen sisällä Tukee paikallisesti suuntautuvaa toiminnallisuutta (paikallista työssäkäyntiä ja asiointia) Synnyttää yhtenäisen Sipoonlahden merenrantakaupungin Vähäinen liityntäliikenteen tarve Edullisimmat investointikustannukset myös käyttöön suhteutettuna

Pikaratikkamalli Heikkoudet ja uhkat Selvästi hitain ja vaihdollinen yhteys Helsingin niemelle Huonoimmat työssäkäyntiyhteydet muualle Helsingin seudulle Yhteydet Pasilaan kahden vaihdon takana Seudullisesti suuntautunut toiminnallisuus (työssäkäynti ja asiointi) ei sovi pikaraitiojärjestelmän ominaisuuksiin Riskinä, ettei yhdyskuntarakenteen toiminnallisuus muodostukaan liikennejärjestelmän ominaisuuksia tukevaksi (esim. työpaikat jäävät syntymättä) Raitiovaunu on liikennöintikustannuksiltaan kallis Liikkumisen tunnusluvut hieman muita raidemalleja heikommat Päätös liittyy Helsingin seudun pikaraitiojärjestelmää koskeviin yhteisiin perusratkaisuihin (esim. varikot)

Vaiheittainen toteuttaminen ja päätöksenteko Maankäyttö-raideliikennemalleja koskevassa päätöksenteossa on tärkeää säilyttää riittävästi optiota tulevaisuuden erilaisille kehitysmahdollisuuksille. Sekä toteuttaminen että päätöksenteko voidaan tehdä vaiheittain. Ratkaisuja tehdessä on tunnistettava, mitkä tulevaisuuden vaihtoehdot jäävät mahdolliseksi ja mitkä vaihtoehdot suljetaan todennäköisesti pois. Yksittäinen päätös raideliikenteestä liittyy yleensä aina isompaan seudulliseen yhdyskuntaratkaisuun ja pidemmän aikavälin kokonaisuuden muodostumiseen.

Porvoon junayhteysoptiot vaiheittaisessa päätöksenteossa (1/2) Jos päätetään rakentaa metro Östersundomiin Voidaan rakentaa kaupunkirata Tapanila-Östersundom-Södekulla- Porvoo (jos varaus) Voidaan rakentaa taajama- tai kaupunkirata (HELI) Tapanila- Söderkulla-Porvoo (jos varaus) ja jatkaa metroa Söderkullaan Jos päätetään jatkaa metroa Söderkullaan asti Voidaan edelleen rakentaa kaupunkirata Tapanila-Östersundom- Söderkulla-Porvoo (jos varaus, vaihtamalla metrotekniikka junatekniikaksi välillä Östersundom-Söderkulla Voidaan edelleen rakentaa taajama- tai kaupunkirata (HELI) Tapanila- Söderkulla-Porvoo (jos varaus) Voidaan jatkaa metroa nopeana Porvooseen (jos varaus Söderkulla- Porvoo)

Porvoon junayhteysoptiot vaiheittaisessa päätöksenteossa (2/2) Jos päätetään rakentaa pikaratikka Östersundomiin Voidaan rakentaa kaupunkirata Tapanila-Östersundom-Södekulla- Porvoo (jos varaus) Voidaan rakentaa taajama- tai kaupunkirata (HELI) Tapanila- Söderkulla-Porvoo (jos varaus) ja jatkaa pikaratikkaa Söderkullaan Jos päätetään jatkaa pikaratikkaa Söderkullaan asti Voidaan edelleen rakentaa taajama- tai kaupunkirata (HELI) Tapanila- Söderkulla-Porvoo (jos varaus) Jos päätetään rakentaa Lentoaseman kaukoliikenneyhteys Voidaan HEPI-yhteyden toteutuessa rakentaa Porvoon taajamajunayhteys lentoaseman kautta, jolloin asemat vain Porvoossa ja Kuninkaanportissa Ei sulje pois HELI-yhteyttä Tapanilan kautta