Energiansäästösopimuksen seurantajärjestelmä

ESPOO 2004 TUTKIMUSRAPORTTI RTE 439/04 Energiansäästösopimuksen seurantajärjestelmä Esitutkimus Kari Mäkelä VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Juhani Laurikko VTT Prosessit VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA

Energiansäästösopimuksen seurantajärjestelmä Esitutkimus Kari Mäkelä VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Juhani Laurikko VTT Prosessit VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Tutkimusraportti RTE 439/04 Espoo 2004

Kari Mäkelä & Juhani Laurikko 2004. Energiansäästösopimuksen seurantajärjestelmä. Valtion teknillinen tutkimuskeskus, Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Tutkimusraportti RTE 439/04. 24 s. + liitt. 4 s. TIIVISTELMÄ Suomen Kuorma-autoliitto ry, liikenne- ja viestintäministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö ja ympäristöministeriö tekivät sopimuksen kuorma- ja pakettiautoliikenteen energiansäästöohjelmasta vuosiksi 2003-2005. Sopimus edellyttää sopimuksen toteutuman seurantaa. Seurantajärjestelmällä tarkoitetaan tässä sellaista tietotekniikkaan perustuvaa järjestelmää, jota yritykset voivat hyödyntää noudattaessaan energiansäästösopimuksen velvoitteita. Järjestelmällä voidaan myös seurata kuljetusyritysten edistymistä energiansäästösopimuksen toteuttamisessa. Tässä esitutkimuksessa kartoitettiin olemassa olevia työkaluja ja järjestelmiä, tarkasteltiin kuljetusten energiatehokkuuden määrittämisessä tarvittavia tietoja ja hahmoteltiin seurantajärjestelmän yleinen rakenne tietosisältöineen. Lisäksi tarkasteltiin kuljetuskaluston energiakatselmuksen vaihtoehtoja ja yrityksen erilaisia tasoja energiansäästön toteutuksessa sekä esitettiin seurantajärjestelmän toteutuksen tehtäviä ja aikatauluja. Selvityksessä ilmeni, että ilman seurantajärjestelmää ei energiansäästöohjelman toteutumista voida tyydyttävästi arvioida. Mikään nykyinen järjestelmä ei suoraan sovellu seurantajärjestelmäksi. Olennainen kysymys on miten seurantajärjestelmä voidaan toteuttaa riittävässä laajuudessa hyödyntäen nykyisiä järjestelmiä ja tekemättä päällekkäistä työtä. Järjestelmän tulee olla riippumaton tiedonkeruu-, laskenta- ja tiedonsiirtojärjestelmistä. Parhaiten tämä toteutuu siten, että tiedon keruusta, laskennasta ja tiedon siirrosta seurantajärjestelmään huolehtii kuljetusyritys joko itse tai valitsemansa palveluntarjoajan kautta. Seurantajärjestelmän sisältäisi tilastotietokannan, yritystietokannan ja informaatio- ja koulutusosion. Seurantajärjestelmäkokonaisuuteen sisältyisi myös jatkuvana prosessina järjestelmään tulevan tiedon varmennus, energiakatselmukset, opastusta ja koulutusta. Seurantajärjestelmän tekemiselle ja ylläpidolle tulee taata riittävä osaaminen ja rahoitus. Erityinen paino seurantajärjestelmän tietosisällössä tulee kohdistaa ajoneuvojen polttoaineen kulutuksen ja lastitiedon mahdollisimman yksityiskohtaiselle kirjaamiselle. Ilman näitä energiatehokkuuden todellisia muutoksia ei voida todentaa. ESS-seurantajärjestelmä on pioneerihanke ja ainutlaatuinen koko maailmassa. Tällaisen hankkeen onnistuminen tällä hetkellä muualla kuin pohjoismaissa tuntuu epätodennäköiseltä. Hanke edellyttää korkeaa tietotekniikan tasoa, edistyksellistä yrityskulttuuria ja tahtoa olla edelläkävijä ympäristövastuun todellisessa toteutumisessa. Hyvin toteutettuna seurantajärjestelmä osoittaa muulle maailmalle miten pitkälle sektorikohtaisella vapaaehtoisilla toimilla voidaan päästä. 2

ALKUSANAT Tämä tutkimushanke on toteutettu VTT Prosessien koordinoimassa projektissa "Raskaan ajoneuvokaluston energiankäytön tehostaminen", jonka koordinaattori on erikoistutkija Nils-Olof Nylund VTT Prosessit yksiköstä. Hanke kuuluu projektin vuoden 2003 toimintaan ja sen on rahoittanut Ajoneuvohallintokeskus. Tutkimuksen ovat tehneet erikoistutkija Kari Mäkelä VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan yksiköstä ja erikoistutkija Juhani Laurikko VTT Prosessit yksiköstä. Tutkimusraportin on pääosin kirjoittanut Kari Mäkelä. 3

Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 5 2 KULJETUSTEN ENERGIATEHOKKUUS... 7 3 ESS-SEURANTAJÄRJESTELMÄ... 9 3.1 Yleistä... 9 3.2 Seurantajärjestelmän rakenne... 10 3.2.1 Yleistä... 10 3.2.2 Keskusyksikkö... 11 3.2.3 Raportointi... 14 4 YRITYSTEN TASOT SEURANTAJÄRJESTELMÄSSÄ... 15 4.1 Yleistä... 15 4.2 ESS-tasot... 15 5 KULJETUSKALUSTON ENERGIAKATSELMUKSET... 17 6 OLEMASSA OLEVAT JÄRJESTELMÄT... 18 7 PÄÄTELMÄT JA EHDOTUS JATKOTOIMIKSI... 21 7.1 Yleistä... 21 7.2 Jatkotoimet... 22 LIITTEET 4

1 Johdanto Suomen kuorma-autoliitto ry (SKAL), liikenne- ja viestintäministeriö (LVM), kauppaja teollisuusministeriö (KTM) ja ympäristöministeriö (YM) käynnistivät maaliskuussa 2003 kuorma- ja pakettiautoliikenteen energiansäästöohjelman, joka on jatkoa 7.9.1999 SKAL:n, KTM:n ja LVM:n solmimalle kuorma- ja pakettiautokuljetusten energiansäästösopimukselle (Anon. 2003). Ohjelma toteutetaan vuosina 2003-2005. Tätä ohjelmaa kutsutaan tässä raportissa lyhennelmällä ESS. Energiansäästöllä tarkoitetaan energiansäästöohjelmassa tavarakuljetusten, kaluston muun käytön ja ylläpidon sekä kuljetusyritysten kiinteistöihin liittyvän energiatehokkuuden parantamista. Energiatehokkuuden parantamisella tarkoitetaan ensisijaisesti kuljetus- ja liikennesuoritteen ominaiskulutuksen sekä niitä tukeviin toimintoihin käytettävän energian kulutuksen vähentämistä. Energiansäästöohjelman tavoitteet on lueteltu seuraavassa: Saada mahdollisimman suuri osuus vanhan sopimuksen piiriin kuuluvista tavarakuljetuksista mukaan ohjelmaan. Kehittää ja ottaa käyttöön toimintatapoja ja -menetelmiä, jotka parantavat kuljetusalan yritysten energiatehokkuutta. Edistää kuorma- ja pakettiautokuljetusten energiankäytön tehokkuutta. Tehostaa ohjelmaan liittyvien yritysten kuljetus- ja liikennesuoritteiden polttoaineenkulutusta vuoden 2000 tasosta 2 %:lla vuoteen 2005 mennessä ja 5%:lla vuoteen 2010 mennessä. Kannustaa ohjelmaan liittyneet yritykset ja yrittäjät suorittamaan vähintään SKAL:n ympäristöhallinnan ensimmäisen tason koulutusohjelman tai muun vastaavan ohjelman (jonka tavoitteet ja sisältö vastaavat SKAL:n ohjelmaa) vuoteen 2005 mennessä. Tukea neuvoin yrityksiä, jotka katsovat tarpeelliseksi auditoida ympäristöhallintajärjestelmänsä ulkopuolisen katselmoijan avustuksella. Selvittää ja seurata sopimusyritysten energiankulutusta, kuten rakennusten lämmitystä, ilmastointia, sähkönkulutusta ja veden käyttöä ja löytää keinoja niiden vähentämiseen. Edistää ja nopeuttaa kuorma- ja pakettiautoliikenteen alalla SKAL:n ympäristöohjelman toimenpiteiden toteuttamista, SKAL:n ympäristöhallintajärjestelmän tai muun vastaavan ympäristöjohtamisen (ISO 14001 -standardiin tai EMAS - järjestelmään perustuvan) hallintajärjestelmän käyttöönottoa ja toteuttamista sekä uuden, energiaa säästävän tekniikan ja telematiikan hyödyntämistä. Edellisestä energiansäästösopimuksesta tehtiin arviointi (Liedes & Arposalo 2002). Arviointiraportin mukaan osapuolet eivät olleet tyytyväisiä toteutuneeseen. Keskeiseksi ongelmaksi energiansäästötoiminnassa havaittiin seurantatietojen saamisen vaikeus. Seurantatietojen puutteellisuuden johdosta ei ole pystytty esittämään energiatehokkuuden kehittymistä. 5

Uudessa energiansääsäästöohjelman liitteessä on kohdassa 2/3 sanottu mm., että LVM ja AKE selvittävät, voitaisiinko LIPASTO-päästölaskentajärjestelmää hyödyntää paremmin kuljetusalan energiansäästöohjelman vaikutusten arvioinnissa. Edellisen säästösopimuksen pahin ongelma oli seurantatiedon puute. Koska Ajoneuvohallintokeskus joutuu ohjelman puitteissa muutenkin hankkimaan mm kalustotietoa, päätti Ajohallintokeskus käynnistää tässä raportissa kuvatun hankkeen. Hanke liitettiin osaksi VTT:n raskaan ajoneuvokaluston energiankäytön tehostamisprojektia. Seurantajärjestelmä on ainutlaatuinen, maailmanlaajuisesti pioneerityö, jonka onnistuminen viitoittaa suuntaa koko kuljetusalan tulevalle ympäristöhallinalle. Oikein toteutettuna se edistää Suomen ympäristötavoitteita ja toimii globaalisti mallina kuljetusasioiden hyvästä hoidosta. 6

2 Kuljetusten energiatehokkuus Kuljetusten energiatehokkuuden systemaattiseksi seuraamiseksi tarvitaan tietoa monimutkaisesta järjestelmästä. Kuvassa 1 on kuvattu yksinkertaisella mallilla kuljetustapahtuman eri tekijöiden keskinäistä riippuvaisuutta. Energiatehokkuuden muutosten seuraamiseksi tarvitaan tietoa autosta, ajomatkoista, kuormista ja tankkauksista. Keskeisenä tiedon toimijana on kuljettaja ja koko järjestelmän toimivuus on riippuvainen yrityksestä. KULJETUSYRITYS On töissä KULJETTAJA PERÄVAUNU LÄHETYS Omistaa Ajaa Liittyy Kuljettaa Koostuu AUTO Kuljettaa KUORMA (Yhdistelmän lastin paino ja tyyppi) Täyttää tankin Kuluttaa Kulkee Viedään TANKKAUS On osa POLTTOAINE- MÄÄRÄ OSAMATKA Voi olla TYHJÄ Kuva 1. Kuljetusten tiedonhallinnan kaavio. Kuvan 1 osoittamassa systeemissä tiedonkeruun puutteellisuuksia ja ongelmia voi olla missä tahansa tekijässä. Energiatehokkuuden seurannan kannalta keskeistä on kuitenkin itse energian eli polttonesteen ja sen käyttöön liittyvien tekijöiden sekä lastimäärätiedon oikea kerääminen ja käsittely. Kuljetusyritykset hallitsevat melko hyvin autoon, ajettuihin kilometreihin, tankattuun polttonestemäärään ja kuljetettuun tonnimäärään liittyvät tiedot. Todellisen energiatehokkuuden mittaamiseen tarvitaan kuitenkin tietoa myös kulloisestakin lastin määrästä ja energiankulutuksesta yksittäistä ajotapahtumaa kohden. Energiatehokkuus tarkoittaa kulutettua energiamäärää kuljetettua yksikköä kohden. Tavallisesti polttonesteenkulutusta seurataan ajoneuvotasolla. Ajoneuvon vuotuisen (tai minkä pituisen ajan tahansa) kulutuksen muutos (l/100 km) ei sinällään osoita energiatehokkuuden muutosta. Ajoneuvon kulutukseen vaikuttavat hyvin monet tekijät. Seuraavassa on listattu ne muutokset, jotka voivat olla autokohtaisen, vuositason kulutuseron syynä. 7

Muutokset kulutuksessa [l/100 km] voivat aiheutua muutoksista: ajoneuvossa (tekniset muutokset korissa ym, moottori, huollot, ym.) ajotavassa (eri kuljettaja tai saman kuljettajan taloudellisempi ajo) kuormitusasteessa (kuorman paino/ajo, mukaan lukien paluumatka) reittityypissä (katu-/maantieajo, reitin pituus ym.) ajo-olosuhteissa (sää) ajankohdassa (vuodenaika, viikonpäivä tai kellonaika) Auton vuosikulutuksen tai kilometriä kohden lasketun kulutuksen muutokset eivät siis riitä energiatehokkuuden mittariksi. Tällä perusteella tehdyt päätelmät voivat johtaa virheellisiin tulkintoihin, sillä esimerkiksi paluukuormien lisääntyvä kuljettaminen kasvattaa välitöntä energiankulutusta, mutta alentaa kuljetussuoritetta kohden laskettua kulutusta, koska tyhjänäajo vähenee. Vain tuntemalla lastin paino kuljetuskohtaisesti voidaan määrittää todellinen energiatehokkuusindeksi. Tämän indeksin muutosten taustalla olevien, yllä olevassa listassakin mainittujen tekijöiden analyysi on yrityksen toiminnan tehostamisen kannalta välttämätöntä. Muutokset reiteissä, kuljettajien vaihdokset ym. tunnetaan kyllä sinänsä yrityksissä, mutta niiden hyödyntäminen energiatehokkuuden mittaamisessa ja analyysissä edellyttää systemaattista otetta. Tällaiseen systematiikkaan tarvitaan järjestelmä, jossa eri tekijät otetaan huomioon. Tämän selvityksen tarkoitus on tuollaisen järjestelmän toteutusmahdollisuuksien tarkastelu. 8

3 ESS-seurantajärjestelmä 3.1 Yleistä Tämän selvityksen tarkoituksena oli tarkastella erilaisia mahdollisuuksia toteuttaa seurantajärjestelmä vuosina 2003-2005 voimassaolevan energiansäästöohjelman tavoitteiden toteutumisen todentamiseksi. Seuraavassa esitetään mahdollisesti toteutettavan seurantajärjestelmän perusrakenteita ja tietosisältöä. Varsinaisen seurantajärjestelmän toteutus ei kuulunut tähän projektiin. Lyhenne ESS tarkoittaa seuraavassa "Sopimusta kuorma- ja pakettiautoliikenteen energiansäästöohjelmaksi kaudelle 2003-2005". ESS-seurantajärjestelmän tarkoituksena on todentaa energiansäästöohjelman toteutuksen tila(nne). Seurannan kohteena on sekä yritysten kokonaisaktiivisuus ESS-asioissa että kehitys energian kulutuksessa. Järjestelmän sisältämistä tiedoista on jalostettavissa lukuisia yrityksiä ja yhteiskuntaa palvelevia vertailutietoja. ESS-seurantajärjestelmä tarkoittaa systeemiä, joka koostuu yritysten toimittaman yritysja ajotiedon vastaanottamisesta, tarkistuksesta ja tallennuksesta, tietojen analysoinnista ja raportoinnista eri tasoilla ja yritysten ESS-aktiivisuuden kirjaamista koulutusten, katselmusten ym. muodossa. Laajimmassa merkityksessään seurantajärjestelmä voisi tarkoittaa prosessia, jossa koko energiansäästöön liittyvä toimeliaisuus ilmenee. Energiansäästöohjelmaan liittyvät asiat voidaan jakaa kahteen energiansäästön kannalta erilaiseen ryhmään: 1. Kuljettaja- ja yrityskoulutus, kalustohankinnat, järjestelmät, sitoumukset ym. (muodostavat energiansäästöpotentiaalin) 2. Kulutuksen muutoksia kuvaavat mittaustulokset (osoittavat energiansäästötoteutumaa). Energiansäästöpotentiaali luo mahdollisuudet saavuttaa energiansäästöä, mutta ei sinällään vielä ole energiansäästöä. Sen vuoksi energiansäästön todentaminen edellyttää mittaustietoa. Todellisen energiansäästön osoittaminen edellyttää oikeiden asioiden mittaamista. Energiansäästöä voidaan tarkastella myös aktiivisuuden muutosten tasolla. Ensinnäkin energian käyttö voi alentua siksi, että aktiviteetti alenee eli kuljetetaan entistä vähemmän. Jos kuljettamistarve pienenee sen vuoksi, että toimintoja on voitu kehittää vähemmän kuljetusta vaativaksi, on tällainen kehitys yleisellä tasolla myönteistä (ei välttämättä kuljetusyrityksen kannalta). Jos kuljetusmäärä alenee taloudellisen laman tai muu negatiivisen syyn vuoksi, on tilanne kaikkien kannalta kielteinen. Toisekseen energiankäyttö voi alentua energiatehokkaamman kuljettamisen vuoksi. Tällöin sama määrä tavaraa kulkee vähemmällä polttoaineella tai energian kulutus ei kasva vaikka kuljetusmäärä kasvaa. Edellä mainituissa tapauksissa aina, kun energiankulutus alenee, on kehitys Suomen kasvihuonekaasupäästöjä koskevien sitoumusten täyttämisen kannalta myönteistä, mutta joissain tapauksissa yritysten ja yhteiskunnan muun kehityksen kannalta negatiivista. Seurantajärjestelmää tarvitaan tunnistamaan edellä mainitut erilaiset tilanteet ja mahdollistamaan oikeanlaiset päätökset. 9

Vaikka seurantajärjestelmä kehitetään ennen kaikkea energiankulutuksen seurantaan, voidaan järjestelmää hyödyntää vähällä vaivalla myös moneen muuhun käyttöön. Järjestelmän laaja hyödyntäminen edellyttää luottamusta, avoimutta ja pelisäännöistä sopimista sellaisten tietojen suhteen, jotka voivat kuulua liikesalaisuuksien piiriin. Alan itsensä kannalta laaja avoimuus tuo uskottavuutta. 3.2 Seurantajärjestelmän rakenne 3.2.1 Yleistä Järjestelmä tulisi koostua keskusyksiköstä, tietoliikenneyhteyksistä ja tiedonkeruuyksiköistä (kuva 2). Keskusyksikkö on palvelintietokoneella (eli serverillä) oleva ohjelmisto, joka vastaanottaa tietoliikenneyhteyksien kautta tiedonkeruuyksiköistä tietoa, analysoi tiedon ja tekee tuloksista raportit. Tietoliikenneyhteydet välittävät tietoa keskusyksikön ja tiedonkeruuyksiköiden välillä. Tietoliikenneyhteyksiä ja välineitä ovat esim. internet, sähköposti, kommunikaattori tai vastaava mobiili monitoimimatkapuhelin, tekstiviesti, puhelin. Tiedonkeruuyksiköllä tarkoitetaan tässä laajaa joukkoa laitteita ja järjestelmiä. Parhaimmillaan se on "musta laatikko", joka kerää jatkuvasti tietoa auton liikkeistä, kulutuksesta, lastista, sijainnista jne. Yksinkertaisimmillaan tiedonkeruuyksikkö on ihminen, joka lukee matkamittarin ja tankkaustiedot ja lähettää niistä tiedon keskusyksikölle. Seurantajärjestelmän rakenteesta voidaan vain keskusyksikkö tehdä yhtenäiseksi ja yhdessä paikassa olevaksi. Muut osiot (lähinnä tiedon keruu) määräytyvät sen mukaan miten yritykset haluavat tiedon keruun ja välittämisen järjestää, ja järjestelmän rakenteen tulee olla sopivan joustava ja monipuolisuutta tukeva.. Seuraavassa esitetyt järjestelmän yksityiskohdat eivät ole perusteellisen järjestelmäsuunnitelman tulosta, vaan toimivat pikemminkin hahmotelmana niistä toiminnoista, joita järjestelmässä tulisi olla. Lopullinen tietosisältö tulee määräytymään perusteellisen kehittelyn, testauksen ja sopimisen tuloksena. 10

ESS-seurantajärjestemän keskusyksikkö Informaatioja koulutusosio Tilastotietokanta Yritystietokanta Tiedon varmennus, Analyysit, Raportointi Tiedonsiirto, tietoliikenneyhteys Aktiviteettitiedot Yritys Aktiviteettitiedot Muut tahot Tiedonkeruuyksiköt Tiedonsiirto, tietoliikenneyhteys Kuva 2. ESS-seurantajärjestelmän yleinen rakenne. 3.2.2 Keskusyksikkö Keskusyksikkö koostuu seurantajärjestelmän palvelintietokoneella (serveri) olevasta ohjelmistosta. Riippumatta seurantajärjestelmän todellisesta rakenteesta keskusyksikön tulee sisältää kolme erityyppistä osiota: yritystietokanta, tilastotietokanta ja informaatioja koulutusosio. Tällainen jako auttaa hahmottamaan keskusyksikön toiminnan eri piirteitä. Keskusyksikön tulee olla mahdollisimman riippumaton tiedonkeruujärjestelmistä (erityyppisistä laitteista, laitemerkeistä ja järjestelmistä). Tämä mahdollistaa keskusyksikön laitteistoista vapaan kehittämisen. Keskusyksikkö on ns. Application Service Provider (ASP), jolloin asiakas ei tarvitse erillistä ohjelmaa tietokoneeseensa, vaan järjestelmää käytetään pelkän internet selaimen välityksellä. Keskusyksikön sisältämän informaation julkisuus tulee määritellä eri tasoihin. Keskusyksikön sisältämä osiot on kuvattu tarkemmin seuraavassa. Liitteessä A on osioiden tietosisältö luettelomaisesti. 11

Yritystietokanta Seurantajärjestelmän perustietona ovat tiedot yrityksestä ja sen kuljetuskalustosta. Nämä suhteellisen hitaasti muuttuvat tiedot sisältyvät tähän yritystietokantaan, jota yritys päivittää tarvittaessa (esim. kalusto- tai koulutustietojen muuttuessa). Yritystietokanta sisältää tietoja yrityksen ESS-tasosta (tai luokasta, joka selvitetään jäljempänä), yrityksen järjestelmäraporttien historiatiedot, yrityksen ESS aktiivisuustiedon, koulutustiedot jne. Tässä tietokannassa on kaikki olennainen tieto yrityksen saavutuksista energiansäästöohjelmassa. Tietokannasta poimitaan sovitut tiedot keskusyksikön yleiseen tilastotietokantaan. Yritystietokanta sisältää myös autokohtaiset tiedot erilaisista aktiviteeteistä. Näitä ovat esim. ajetut kilometrit halutulla aikajaolla, ajetut tonnikilometrit ja kulutettu polttoneste. Tämän tiedon yritys voi tuottaa haluamallaan tavalla; keräämällä ja laskemalla itse, antamalla ulkopuolisen palveluyrityksen laskea jne. Tätä kuvaa rakennekuvassa oleva yrityksen sisällä oleva ja yrityksen ulkopuolella oleva "aktiviteettitiedot" niminen osio. Tällainen menettely antaa yritykselle enemmän vapautta kuin sitomalla laskenta seurantajärjestelmän keskusyksikköön. Aktiviteettitietokannasta enemmän keskusyksikkökuvauksen jälkeen. Tilastotietokanta Tilastotietokanta sisältää pääasiassa yleiseen käyttöön tarkoitettua tietoa. Se on siten seurantajärjestelmästä ulospäin lähtevän tiedon analyysi- ja säilytyspaikka. Tämän tietokannan tiedot tulevat kahdesta muusta keskusyksikön tietokannasta eli yritystietokannasta ja ajotietokannasta. Tilastotietokannasta saavat yritykset vertailutietoa oman toimintansa sijoittumisesta koko energiansäästöohjelmaan osallistuvien yritysten joukossa. Ohjelman seurantaryhmä ja muut tahot saavat tästä kannasta tietoa koko ohjelman toteutumasta. Tietotason tulee olla yritysten kanssa sovittu ja siten yhdisteltyä, että yksittäisen yrityksen liikesalaisuuden piiriin kuuluvat tiedot eivät paljastu. Yrityskohtaisesti tietokannasta saadaan tieto yrityksen autokannan ikäjakaumasta (euroluokista), energiatehokkuuden kehittymisestä, yrityksen energiakatselmuksista, koulutuksista jne. Tietokannan tietoihin perustuu myös yrityksen sijoittuminen energiansäästöohjelman eri laatutasoille. Näiden tietojen yhdistämisestä saadaan summa- ja jakaumatietoa koko energiansäästösopimuksen toetutumistasosta. Tilastotietokanta olisi mahtava ja ainutlaatuinen tietopaketti moneen käyttöön. Tällainen tietokanta mahdollistaisi sellaisen tiedon tuoton, jota ei millään muulla tavalla saataisi aikaan. Esimerkiksi autokaluston todellinen polttonesteenkulutus saataisiin tällä tavoin hyvin suurena otoksena ja siten erittäin luotettavana tietona. Tarpeeksi laajasti toteutuessaan seurantajärjestelmä tuottaisi myös sellaisia indeksilukuja, joiden tuottamiseen nykyiset tilastointimenetelmät ovat aivan liian karkeita. Näitä ovat esim. autokaluston todellisen kulutuksen kehittyminen, suoritetieto euroluokittain ja energiatehokkuuden kehittyminen. Seurantajärjestelmä tuo liikenne- ja kuljetustutkimukseen aivan uuden tietolähteen. Informaatio- ja koulutusosio Seurantajärjestelmä on erinomainen alusta kaikenlaiseen kuljetusten ympäristöinformaation välittämiseen. Se mahdollistaa korkealaatuisen itseopiskelun niin yritysten johdolle kuin koko henkilöstöllekin. Tämä on tärkeää henkilöstön 12

dolle kuin koko henkilöstöllekin. Tämä on tärkeää henkilöstön motivoinnin näkökulmasta. Koulutuspaketteihin voidaan liittää reaaliaikainen tulostus oman yrityksen saavutuksista ympäristötoimissa verrattuna muihin yrityksiin ja näin luoda lisämotivaatiota tulosten parantamiseen. Välitön palaute järjestelmästä esimerkiksi kuljettajille heidän toimistaan polttonesteen kulutuksen ja lastitiedon järjestelmään syötön suhteen ja sen vaikutuksesta oman yrityksen sijoittumiseen parantaa motivaatiota toimia oikein. Informaatio- ja koulutusosiossa esitetään viimeisin tieto eri koulutusmahdollisuuksista. Tämä edistää myös koulutusta antavien yritysten markkinointia ja mahdollistaa tasapuolisen koulutusmahdollisuuksia koskevan tiedon jakamisen. Seurantajärjestelmän tilastoosiosta voidaan tulostaa koko seurantajärjestelmän piiriin kuuluvien yritysten kouluttautumistilanne ja näin luoda lisämotivaatiota kouluttautumiseen. Informaatio- ja koulutusosio toimii kuljetusalan kouluille luonnollisena lähdemateriaalina ja samalla koulut voivat myös tuottaa koulutusosioon oppimateriaalia opinnäytetöineen. Koko ESS-järjestelmän valtava tietovaranto toimii jo sinällään monen opinnäytteen lähdemateriaalina ja oppilaiden tekemät analyysit voidaan liittää seurantajärjestelmän osaksi. Oppilastyönä voitaisiin järjestelmään tuottaa esimerkiksi logistiikan ensyklopedia verkkoversiona. Informaatio- ja koulutusosiossa voitaisiin esittää myös informaatioiskuja ja yleistä tiedottamista, linkkejä, tutkimuksia ym. kuljetusalan ulkopuolisille tahoille ja näin edistää myönteistä suhtautumista kuljetuksiin liittyvissä ympäristönäkökohdissa. Yhteiskunnan edustajille koulutusosio antaisi nopean ja kattavan kuvan kuljetussektorin koulutusmahdollisuuksista ja kouluttautumistahdosta. Aktiviteettitiedot Aktiviteettitiedolla tarkoitetaan tässä aktiivisesti päivittyvää autokohtaista tietoa kilometreistä, kulutuksista, lasteista jne. Nämä tiedot kuljetusyritys tai yrityksen valitsema palveluyritys tuottaa autoista. Tällaisia palveluyrityksiä ovat mm. (ks. kappale "6 Olemassa olevat järjestelmät" ja liite B) EC-Tools Oy (SKALNET), AC-Sähköautot, Bitblit Oy (EcoTra), Sybase Finland (ISMO). Seurantajärjestelmän rakennekuvassa aktiviteettitietokannat on merkitty keskusyksikön ulkopuoliseksi, yrityksen itsensä päätettäväksi asiaksi. Tiedot tulevat yrityksistä ESS-seurantajärjestelmän yritystietokantaan halutulla menetelmällä ja tiheydellä. Yrityksillä tulee olla mahdollisuus valita vapaasti tietojen keräys- ja syöttötapa. Mahdollisia keräystapoja ovat esim. autoon asennettu tiedonkeruulaite eli ns. "musta laatikko" tai erilaisten mittareiden tai näyttöjen lukemien ja käsin kirjaaminen. Tietojen syöttö seurantajärjestelmään voidaan järjestää esim. tietokoneyhteyden avulla suoraan yrityksen tietokannasta, sähköpostilla, kommunikaattorilla tai vaikka puhelimella. Ennen tiedon viemistä seurantajärjestelmän tietokantaan tulee kuitenkin riittävällä tavalla varmistua tiedon oikeellisuudesta, koska virheellisiä syötteitä vai olla vaikeata tai jopa mahdotonta paikantaa sen jälkeen kun ne on viety tietokantaan. Seurantajärjestelmän keskusyksikköön syötettävät ja sieltä raportoitavat tiedot ovat määrämuotoisia ja siten mahdollistavat niiden yhtenäisen käytön niin yrityksen omissa tarpeissa kuin ulospäin suuntautuvassa tiedon luovutuksessa. Yritystietokannasta poimitaan sovitut tiedot keskusyksikön yleiseen tilastotietokantaan, jolla voidaan seurata alan 13

kokonaiskehitystä ja verrata yksittäisen yrityksen kehittymistä muihin verrokkeihin, joita ei kuitenkaan yksilöidä. 3.2.3 Raportointi Raportointi tarkoittaa seurantajärjestelmän tiedoista tehtäviä tulostuksia. Raportteja on julkisuudeltaan kahden tyyppisiä: Vain yrityksen omaan käyttöön tulevat raportit ja julkiset raportit. Raportit sisältävät määrämuotoisia taulukoita siten, että eri lähteistä tulevat tiedot ovat vertailukelpoisia. Yritysten omaan käyttöön tulevat raportit mahdollistavat seurantajärjestelmän käytön yrityksen oman toiminnan kehittämisessä. Seurantajärjestelmä mahdollistaa hyvin monen asian seurannan, mutta yhtenäisyyden vuoksi on eduksi sopia tietyt vakiomittarit. Yrityksen omasta tiedonkeräysaktiivisuudesta riippuu miten yksityiskohtaista tietoa voidaan raportoida. Julkisuuteen tulevat raportit tallennetaan tilastotietokantaan. Näitä raportteja hyödyntävät sekä yritykset vertaillessaan omaa toimintaansa muihin yrityksiin että energiansäästöohjelman seurantaryhmä tarkastellessaan ohjelman toteutumista. Raportoinnin tietosisältö ei ole keskusyksikön tekninen eikä matemaattinen ongelma, vaan syöttötiedon tasosta riippuvaa. Raportoinnin tarkkuustaso on juuri sillä tasolla kuin on tiedonsyöttökin. Seurantajärjestelmän raporttien tietosisällön suunnittelu toteutetaan järjestelmäsuunnittelun yhteydessä. 14

4 Yritysten tasot seurantajärjestelmässä 4.1 Yleistä Yrityksen motivoimiseksi ja energiansäästöohjelman tehokkuuden ja seurannan lisäämiseksi on eduksi, että sopimukseen kuuluvat yritykset luokitellaan niiden osoittaman ESS-aktiivisuuden pohjalta. Perusluokkia olisi kolme. Päätöksen yrityksen kuulumisesta johonkin luokkaan tekisi jokin organisaatio tai muu toimielin, jonka riippumattomuudesta ei ole epäilystä. Pääosin luokitus perustuisi ESS-seurantajärjestelmän yksiselitteisiin raportteihin yrityksen kaluston ja toiminnan tasosta. Yrityksen toiminta voi sen lisäksi olla aktiivista ilman, että se aina näkyy ESS-järjestelmässä. Tällaisen aktiivisuuden arviointiin tarvitaan ryhmä, joka tekee lopullisen päätöksen yrityksen kuulumisesta tietylle tasolle. Ryhmän työ on vaativaa ja vastuullista, koska luokittelu saattaa vaikuttaa suoraan yrityksen talouteen. Toisaalta tällainen luokittelu juuri pakottaa yritykset ponnistelemaan todellisten ympäristötekojen tiellä. Luokittelu ja sen perusteet tarvitsevat yritysten ja etujärjestöjen siunauksen. 4.2 ESS-tasot Seuraavassa on esitetty hahmotelma erilaisiksi tasoiksi (luokituksiksi), joihin yritykset sijoittuvat sen mukaan miten ne toteuttavat energiansäästöohjelman tavoitteita. 1. Perustaso ( Oppipoika ) Yritys syöttää ESS-seurantajärjestelmään - kalustotiedot vähintään vuositasolla - kaluston ajokilometrit ja polttonesteenkulutuksen vähintään vuositasolla - koulutustiedot (ESS-koulutuspaketti, taloudellinen ajotapa jne.) - ympäristöhallintajärjestelmätiedot Vähintään yrityksen johto on osallistunut ympäristökoulutukseen Kuljettajista >20 % on käynyt taloudellisen ajon kurssin 2. Edistynyt ( Kisälli ) Perustason lisäksi yritys syöttää ESS-seurantajärjestelmään - tonnikilometrit yleisellä tasolla autoittain vähintään vuositasolla - polttonesteenkulutus autoittain vähintään vuositasolla - yrityksen koko energiankulutus (toimitilat, varastot ym.) Yrityksen keskeinen henkilöstö on osallistunut ympäristökoulutukseen Kuljettajista >50 % on käynyt taloudellisen ajon kurssin. Yrityksessä on tehty (tai tehdään säännöllisesti) kaluston energiakatselmus Tähän tasoon kuuluminen edellyttää, että yritys käyttää aktiivisesti ESSseurantajärjestelmää tai muuta vastaavaa 15

3. Mestari, Valio, Edelläkävijä Edistyneen tason lisäksi yritys syöttää ESS-seurantajärjestelmään - tonnikilometrit tavaralajeittain ja autoittain ajokohtaisesti - polttonesteenkulutus tavaralajeittain ja autoittain ajokohtaisesti - yrityksen koko energiankulutus ja päästöt Yritys toimii aktiivisesti ympäristöjärjestelmien hyödyntämisessä ja oman toiminnan kaikinpuolisen ympäristömyönteisyyden edistämisessä. Yritys kykenee vastaamaan kaikkiin oman toiminnan yleisiin ympäristökysymyksiin. Yrityksen koko henkilöstö on osallistunut ympäristökoulutukseen Kuljettajista >90 % on käynyt taloudellisen ajon kurssin 16

5 Kuljetuskaluston energiakatselmukset Seuraavassa esitetään hahmotelma ja näkemyksiä kuljetusalalla uudesta menettelystä, joka liittyisi olennaisesti energiansäästösopimukseen. Tällaista katselmusta esitettiin eräänä kehittämiskohteena ESS 1999-2002:n arviointiraportissa. Analogisesti kiinteistöpuolen kanssa voitaisiin kuljetusyrityksissä tehdä kuljetuskaluston energiakatselmus. Katselmus tarkoittaa tässä prosessia, joka on yrityksen kannalta merkityksellinen tai vähäinen riippuen siitä, miten hyvin yritys on syöttänyt tietoa ESSseurantajärjestelmään ja hyödyntänyt seurantajärjestelmässä olevaa ohjemateriaalia. Yritys voi tehdä huomattavan paljon etukäteistyötä niin, että varsinainen katselmoijan katselmus on lyhyt ja yksinkertainen toimitus. Tämä edellyttää selkeän ohjeiston luomista seurantajärjestelmään katselmuksen edellytyksistä. Katselmuksen varsinaisesta kohteesta, kuljetusvälineestä, voi yritys syöttää ESS-seurantajärjestelmän yritystietokannan kalustoa koskevaan osioon hyvinkin tarkkaa tietoa. Tämä tieto muodostaa katselmuksen olennaisen osan ja voidaan tulostaa järjestelmästä sellaisenaan. Tällöin yritys saa myös tiedon kalustonsa sen hetkisestä tasosta verrattuna koko energiansäästöohjelman yrityksiin. Katselmuksen yhtenä tarkoituksena on varmistaa, että yritys on tietoinen kalustoon, sen hallintaan ja henkilöstön ympäristökoulutukseen liittyvistä mahdollisuuksista energiansäästön kannalta. Katselmus voi siten tuoda suoraa kustannussäästöä riippuen yrityksen aikaisemmasta valmiudesta. Yksi mahdollisuus on, että kyseessä ei olisikaan pelkkä kaluston energiakatselmus, vaan koko toiminnan ympäristökatselmus. Katselmus voitaneen toteuttaa joko ohjeistettuna, jolloin yrityksen henkilö(t) kokoavat tiedot ja täyttävät raportointilomakkeistot ohjeistuksen mukaisesti ilman katselmoijan läsnäoloa (ja katselmoija vain tarkistaa hänelle toimitettujen tietojen paikkansapitävyyden) tai ohjattuna, jolloin katselmoija on läsnä ja mukana katselmointia suoritettaessa toimien myös tarvittaessa neuvojana selvitettäessä mahdollisia ongelmia tietojen etsinnässä. Perustason yritykselle riittäisi ohjeistettu katselmointi, mutta ylemmille tasoille pyrkiville järjestettäisiin ohjatut katselmoinnit. Katselmuksen piiriin voidaan haluttaessa ottaa myös yrityksen koko toiminta, ts. kuljetustoiminnan lisäksi mahdollinen huolto- ja korjaustoiminta (energiankäyttö, jätteet jne.) sekä rakennukset ja niihin liittyvä energian (sähkö, lämpö) käyttö normaalien rakennusten energiakatselmuksen tapaan. Näiden ns. tukitoimien osuudet voidaan laskennallisesti viedä myös osaksi kuljetusten energia- ja ympäristötasetta. 17

6 Olemassa olevat järjestelmät Järjestelmiä ja laitteita, jotka tuottavat ESS-seurantajärjestelmän tarvitsemia aktiviteettitietoja on useita. Liitteessä A on luettelo yrityksistä, järjestelmistä ja laitteista, joita voidaan hyödyntää seurantajärjestelmässä. Luettelon lähteenä on runsas joukko esitteitä, verkkosivuja ja haastatteluja niitä erikseen lähdeluettelossa mainitsematta. Luettelossa on verkko-osoitteet sekä yrityksiin että tuotetta kuvaavalle sivustolle. Erilaisia järjestelmiä kehitetään koko ajan niin, että luettelo on loputon ja aina ajastaan jäljessä, jos otetaan huomioon kaikki maailmalta löytyvä aineisto. Tässä yhteydessä ei ollut mahdollisuutta kattavaan selvitykseen ja suosituksiin laitteista, joita yritykset voisivat käyttää. Yhteistä useimmille laitteille ja järjestelmille on, että niitä voidaan räätälöidä kunkin yrityksen tarpeisiin. Tämän vuoksi liitetaulukossa olevat maininnat esim. polttonesteenkulutuksen mittausmahdollisuudesta saattaa olla tulkintakysymys. Missään järjestelmässä polttonesteenmittaus ei liene kynnyskysymys. Järjestelmät ja laitteistot voidaan ryhmitellä usealla tavalla. Tässä on esitetty vain yksi ryhmittelytavoista. Seuraavassa luetellut järjestelmät ja laitteet ovat niitä, jotka tuottavat seurantajärjestelmän yritystietokantaan tarvittavia aktiviteettitietoja. Kuljetusyritys voi tuottaa tarvittavat tiedot täysin haluamallaan tavalla eli myös muilla kuin alla luetelluilla. Kuljetusyrityksillä, jotka ovat pitkään toimineet eturivissä tietojärjestelmien kehittelyssä, on omia kehittyneitä järjestelmiä ja menetelmiä, jotka sopivat hyvin tiedon tuottamiseen. Seurantajärjestelmään lähetettävien tietojen tulee olla kuitenkin määrämuotoisia ja tiettyjen kriteerien mukaan tuotettuja vertailukelpoisuuden takaamiseksi. ASP -järjestelmät ESS-seurantajärjestelmän näkökulmasta tärkeimmät yrityksen ulkopuoliset järjestelmät ovat ASP (Application Service Provider)-palvelun tarjoajat (sovellusvuokraus internetin välityksellä). ASP-palvelu on käytännössä yritys, joka tarjoaa ohjelmistopalvelun internetin välityksellä. Tällöin ohjelmiston käyttäjällä ei tarvitse olla tietokoneellaan kuin internet-selain ja itse ohjelma toimii palvelun tarjoajan serverillä. Tällaiseen järjestelyyn siirtyvät käytännössä kaikki vähänkään laajemmat yritykset, joilla on hajautettu toimistoverkko. Tämä on myös ainoa järkevä toteutustapa maanlaajuisen ESS-seurantajärjestelmän toteutukselle. SKALNET mobiilipalvelu on Suomen Kuorma-autoliiton yhteistyössä EC-Tools:in ja AC-Sähköautot Oy:n kanssa kehittämä, kuorma-autojen kustannusseurantaan soveltuva laitteisto ja ohjelmisto. Järjestelmällä voidaan seurata ajotapaa ja polttonesteenkulutusta, autojen sijaintia, työaikaa ja kuorman lämpötilaa. Tiedonkeruu edellyttää tiedonkeruulaitteen eli "mustan laatikon" asennusta. ASP palvelun tuottaa EC-Tools ja "mustan laatikon" AC-Sähköautot Oy. Edellä mainitut seurantajärjestelmät sisältyvät asennuspakettiin. Palvelun käyttäjiä on tällä hetkellä noin 20 yritystä ja 60 autoa. Lähiaikoina järjestelmään liitettävän palkanlaskentaosion odotetaan lisäävän käyttäjäkuntaa huomattavasti. SKALNET mobiilipalvelu on kehitetty kotimaisena hankkeena edeten markkinoiden kiinnostuksen mukaan. Järjestelmän tuottamat tiedot ovat ESS-seurantajärjestelmään hyvin soveltuvaa tietoa. Järjestelmässä olevat neljä erilaista toiminto-osiota antavat mahdollisuuden tuottaa seurantajärjestelmään erittäin yksityiskohtaista tietoa. "Mustan laatikon" tuottajalla AC-Sähköautot Oy:llä on myös laajaa omaa ohjelmistotuotantoa 18

mukaan lukien ASP-palvelu. SKALNET:ssä on ominaisuuksia (esim. koulutuspaketit), joita voidaan hyödyntää seurantajärjestelmän keskusyksikön toteutuksessa. EcoTra on EU:n Life02 ohjelman rahoituksella toteutettu kansainvälinen työväline pienille ja keskisuurille kuljetusyrityksille liiketoiminnan ympäristöasioiden tietojen keräämiseen ja raportointiin. Järjestelmän on toteuttanut Teknillinen korkeakoulu yhdessä Bitblit Oy:n, Suomen Kuorma-autoliiton, Portugalilaisen ADENEn ja unkarilaisen GEONARDO Environmental Technologies Ltd:n kanssa. Projektin koordinaattori on TkT Tuula Pohjola Teknillisestä korkeakoulusta ja ohjelmointityön on tehnyt Bitblit Oy. EcoTra on tällä hetkellä viisikielinen (suomi, ruotsi, englanti, unkari, portugali). Järjestelmä on tiedon keräys- ja siirtojärjestelmistä riippumaton siten, että tietoa voidaan syöttää suoraan internetissä, kommunikaattorilla tai puhelimitse. EcoTra:ssa voi käyttää eri valmistajien "mustia laatikoita", testattuna on Aplicom:in ja AC-Sähköautojen laite. EcoTra sisältää myös taloushallinnon suunnittelu- ja seurantajärjestelmän ja laatujärjestelmän dokumentoinnin. Se sisältää myös ympäristöalan koulutuspaketteja yrityksille. Projektissa on tällä hetkellä menossa pilotointivaihe, jossa Suomesta on mukana yhdeksän yritystä, Portugalista ja Unkarista molemmista kaksi yritystä. Projekti päättyy elokuussa 2004. EcoTra:n tuottaneen EU-projektin budjetti on 1,2 miljoonaa euroa ja se on toteutettu käytännössä koetellun konseptin pohjalta. EcoTra soveltuu hyvin ESSseurantajärjestelmän aktiviteettidatan tuotantoon. EcoTra:ssa on useita ominaisuuksia, joita voidaan hyödyntää keskusyksikön toteutuksessa. Tällaisia ovat esim. raportoinnit, koulutuspaketit, tiedonsiirtojärjestelmät ja pilottiyritysten tuoma kokemus. EcoTra eroaa kuitenkin monelta osin keskusyksiköstä, koska EcoTra on tarkoitettu tiedon tuotantoon suoraan yritykselle. ESSseurantajärjestelmän keskusyksikkö puolestaan tuottaa muun ohella runsaasti tilaston kaltaista tietoa kaikista järjestelmän piirissä olevista yrityksistä ja autoista tietyllä tasolla julkistettavaksi. ISMO on Sybase Finlandin kehittämä, noin 3 vuotta markkinoilla ollut reaaliaikainen monitorointi- ja mobiilijärjestelmä kuljetusyrityksille. ISMO kerää tietoja mm. ajotavoista, tehokkaan työajan käytöstä, mahdollisista odotusajoista ja ajoreiteistä. ISMOjärjestelmään kuuluvat ajoneuvojen päätelaitteet ja yrityksen tiloissa sijaitseva tietokanta. Mobiiliyhteys on auki vain tarvittaessa, joten pientietokantaan kerätty tieto voidaan siirtää edullisesti yritykseen. ISMO on mahdollista toteuttaa myös ASP-palveluna. IS- MO järjestelmää hyödyntää noin 10 yritystä ja niissä on noin 1000 autoa. Tämä järjestelmä sopii hyvin tiedon tuottamiseen ESS-seurantajärjestelmään. Oman ryhmänsä muodostavat autonvalmistajien järjestelmät. (DYNAFleet Volvolla, SCANIAFleet SCANIAlla, MAN TeleMatics MANnilla). Nämä laitteet kehitettiin alun perin autonvalmistajien omiin tarpeisiin ja niille on tyypillistä, että ne seuraavat moottorin toimintaa hyvinkin tarkasti. Laitteet ovat kehittyneet entistä enemmän palvelemaan myös kuljetusyritystä ja nykyisin ne mahdollistavat täydellisen logistiikan hallinnan paikannusta ja palkanmaksua myöten. Yksityiskohdat selviävät taulukon linkeistä. Yrityksen kannalta ongelmallista on, että nämä laitteet ovat sidoksissa automerkkiin. ESSjärjestelmän kannalta nämä laitteet ja järjestelmät ovat erittäin hyviä edellyttäen, että niitä käytetään täysimittaisesti. Ne soveltuvat ESS-seurantajärjestelmään tulevan tiedon keräämiseen. 19