Elisa Tuomen rakkain esine on kotoa muuttaneen tyttären hymytyttöpatsas. Mitä lähempänä seuraavaa yövuoroa nukkuu, sitä paremmin elimistö jaksaa.

1 2009

super1 2009 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenvuoro 6 SuPer kanteli Lapuan tilanteesta 7 Apua potilassiirtokortista 8 Tammikuun lyhyet 9 Näin vastattiin! 9 Lehtikatsaus 10 Hoitajat oikeisiin tehtäviin 12 Miten työntekijä selviytyy muutoksesta? 14 Hymytyttö lohduttaa 16 Yötyöläisen kiintopisteet 20 Vuorotyötä tekevä lihoo herkästi 26 Kuntohoitaja tuntee hengityslaitteet 28 Yksityisten ammattiosasto kannatti perustaa 29 Kotihoidon palvelu tutkittiin 30 Pieniä uutisia 31 LH Tuomo Tumppi Valokainen 32 Uusi edustajisto aloitti toimintansa 34 Sarja lähihoitajakoulutuksesta alkaa 35 Laura valitsi sairaanhoidon ja huolenpidon 38 Japanilaisia vieraita ja naurukoulutusta 40 Varo, ettei tissuttelusta tule tapa 44 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 46 Superristikko 47 Lähihoitaja Kähönen 47 Mitä mieltä vastaa kyselyyn! 48 Jooga syventää itsetuntemusta 52 Jäsenrekisteri tiedottaa 53 Siskon pakina 54 Työttömyyskassan ajankohtaiset 57 P.S. 58 Kuulumisia 16 32 14 Elisa Tuomen rakkain esine on kotoa muuttaneen tyttären hymytyttöpatsas. Mitä lähempänä seuraavaa yövuoroa nukkuu, sitä paremmin elimistö jaksaa. Tiia Rautpalo johti uuden edustajiston ensimmäistä kokousta marraskuussa. 26 Anne Tuovila työskentelee hengitysapuvälinelainaamossa Oulussa. 48 Kuopiolainen Merja Lilja valmistui joogaohjaajaksi keväällä. 2 super 1 2009

super 56. vuosikerta. Tilaushinta 48 /vuosi Aikakauslehtien liiton jäsen Tuttua vain ja turvallista? Julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu 12 00520 Helsinki Fax (09) 2727 9120 Päätoimittaja Leena Lindroos (09) 2727 9174 Taittava toimittaja Jukka Järvelä (09) 2727 9176 Toimittajat Marjo Sajantola (09) 2727 9173 Sonja Kähkönen (09) 2727 9175 Vierailevat kirjoittajat Päivi Hujakka, Elina Kujala, Liisa Uusiniitty, Antti Vanas Kannen kuva Hymytyttöpatsaan kuvasi Timo Numminen Ulkoasu Timo Numminen Jukka Järvelä Painos 73 300 kpl Ilmoitukset Sonja Kähkönen (09) 2727 9175 Osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri 09 2727 9140 Tilatut: toimitus (09) 2727 9298 Kirjapaino ISSN 0784 6975 SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. leena lindroos Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä on viety läpi pilottihanke, jonka kuluessa kokeiluun halukkailla osastoilla kartoitettiin ne hoitohenkilöstön toteuttamat työtehtävät, jotka eivät kuulu varsinaisiin hoitotehtäviin. Tuli ilmi, että niitä oli paljon. Kun tehtävät organisoitiin uudelleen ja luotiin uudet käytännöt töistä suoriutumiseksi, työmäärä keveni ja ammattilaiset pystyivät keskittymään juuri omaa osaamistaan vastaaviin tehtäviin. Kokeilu osoittautui onnistuneeksi ja käytäntöjä laajennetaan koko sairaanhoitopiirin alueelle. Tuntuu vähän siltä, kuin kyseisessä pilotissa pyörä olisi keksitty uudelleen. Miksi yleensä missään perus- tai lähihoitaja viikkaa pesusta tulleita sukkia, purkaa tavaratoimituksia tai litistää pakkauslaatikoita jätekuormaan, kun samaan aikaan miltei kaikkialla on huutava pula koulutetuista käsipareista, jotka voisivat auttaa apua tarvitsevia. Huoltotyö sujuu heiltäkin, joilla hoitajan osaamista ei ole. Ehkä liian tiukaksi vedetyt vaatimukset ovat se syy, miksi hoitaja pakenee liinavaatevarastoon ja toivoo, että saisi edes hetken vetää henkeä rutiinitehtävän varjolla. Jos tämä tilanne on yleinen, on kyse suuremmasta työyhteisösolmusta, joka ei ole enää yhden yksilön oma asia. Tarvitaan viisaita esimiehiä purkamaan huonosti suunnitellut käytännöt ja rakentamaan paremmat uudet. Tarvitaan myös omaa rohkeutta. Turvallisuushakuisuus on henkilökohtainen ominaisuus. Mutta niidenkin, joille muutosten hyväksyminen ja läpi käyminen on vaikeaa, olisi tärkeää ravistautua uskaltamaan ja uskomaan, että joka tapauksessa muutos on jatkuvaa, pakollista ja usein myös palkitsevaa. Tove Janssonin kirjassa Muumilaakson marraskuu käydään seuraava keskustelu: Yksi asia on sitten kummallinen, hemuli sanoi. Toisinaan minusta tuntuu, että kaikki mitä sanomme tai teemme, on tapahtunut joskus aikaisemminkin. Ymmärrätkö sinä mitä minä tarkoitan? Kaikki on muuttumatonta. Miksi asiat muuttuisivat? Mymmeli kysyi. Hemuli on aina hemuli ja hänen elämässään tapahtuu aina samanlaisia asioita. Ja mymmeleille sattuu toisinaan niin, että he lähtevät tiehensä, jotta heidän ei tarvitsisi siivota Aiotko sinä aina olla samanlainen? Vilijonkka kysyi uteliaana. Sitä minä todellakin toivon! Mymmeli vastasi. Mitä sinä toivot? 1 2009 super 3

Ajankohtaista Tammikuu 1. 31.1. Tipaton tammikuu, www.tipatontammikuu.fi 5. 8.1. Valtakunnalliset lääkäripäivät, Suomen Lääkäriliitto, Helsinki 6.1. Loppiainen 15. 18.1. Matka 2009, Helsingin Messukeskus 19. 23.1. Luottamusmiestutkinto, 1. opintojakso, Oulu, SuPer ry 20. 21.1. Luottamusmiesten perusopinnot, 2. jakso, SuPer ry 21. 22.1. Terve Kunta -päivät, Helsinki, Stakes 23. 24.1. Educa 2009, Helsingin Messukeskus 13,5 tunnin työaika tapetilla tampereella yksityissektorilla omia jäseniltoja tammikuussa SuPer ja muut hoitoalan toimijat pohtivat Tampereella 13,5 tunnin vapaaehtoista työvuoromahdollisuutta paikallisen sopimuksen turvin. Asiassa on ilmennyt näkökantoja sekä puolesta että vastaan. Erityisesti nuoret työntekijät katsovat pitkien työvuorojen ja vastaavasti pitkien vapaiden sopivan heidän elämäntilanteeseensa. Pidempään alalla olleet ja SuPerin Tampereen ammattiyhdistysväki ovat korostaneet työsuojelu-, työssäjaksamisja potilasturvallisuusasioita. Joidenkin mielestä saavutettua kahdeksan tunnin työaikaa ei pidä romuttaa uusin sopimuksin. SuPerin Tampereen pääluottamusmies Juha Kataja kaipaa Tampereen tilanteen ympärille avointa keskustelua. Hän ymmärtää niitä, jotka haluavat päättää työajoistaan vapaammin ja muistuttaa, että pitkiä työpäiviä on jo tehty korvausta vastaan työnantajan pyynnöstä. Emme halua olla jarruna, jos jäsenistöllä on halua sopimukseen. Johtaja Anne Sainila-Vaarno SuPerin edunvalvontayksiköstä muistuttaa, että työsuojelullisesti pitkien työvuorojen tekeminen ei ole järkevää ja pitkät vuorot näkyvät työntekijän jaksamisessa. Tampereella 13,5 tunnin työajan mahdollistanut niin sanottu Pikonlinnan sopimus raukesi vuodenvaihteessa, mutta ennen joulua alettiin tunnustella uutta, koko kaupungin laitoshoitoa koskevaa sopimusta. 26. 30.1. Luottamusmiestutkinto, 2. opintojakso, Helsinki, SuPer ry 27.1. Kansallinen lähihoitajapäivä 28. 29.1. IX Valtakunnalliset astma- ja allergiapäivät, Turku, Filha ry 28. 30.1. Työsuojelun peruskurssi, 1. jakso, SuPer ry Helmikuu Yksityissektorille perustetaan vuoden 2009 aikana omia ammattiosastoja. Tule jäseniltoihin keskustelemaan edunvalvonnan parantamisesta ja tarpeesta perustaa oma ammattiosasto. Tarkempia tietoja lähetämme henkilökohtaisissa kutsuissa. Lisätietoja Anne Meriläiseltä, p. (09) 2727 9113 ja Tiina Eteläaholta p. (09) 2727 9134. Yksityissektorin jäseniltojen päivämäärät ja paikkakunnat: 20.1. Lappeenranta 21.1. Joensuu 22.1. Hämeenlinna 26.1. Seinäjoki 26.1. Savonlinna 27.1. Kokkola 29.1. Jyväskylä 29.1. Kouvola 3.2. Väestön terveyden edistäminen tutkimuksen ja päätöksenteon haasteena, Helsinki, Stakes 4. 5.2. Ammattiosastojen toimihenkilökurssi, Sokos Hotel Vantaa, SuPer ry 5. 6.2. Henkilöstön edustajien voimavarapäivät, Aktiivi-Instituutin koulutusta, Helsinki 5. 6.2. Kansalliset mielenterveyspäivät, Rovaniemi, Suomen Mielenterveysseura 9. 13.2. SuPerin luottamusmiestutkinto, 1. jakso, Kuopio 9. 12.2. Talouden perusteet tunnusluvut tutuiksi, Aktiivi-Instituutin koulutusta, Helsinki 10. 11.2. SuPerin opintopäivät, Tampere 14. 15.2. Taloudenhoitajien peruskurssi, Tampere, SuPer ry toimia ja lähteä perustamaan yksityissektorin omia ammattiosastoja. Tarkkaile postiasi, osallistu jäseniltoihin tai ota yhteyttä liittoon. Nyt on aika... tarkistaa vuoden 2008 jäsenmaksut. Kirjaudu www.superliitto.fi / kirjaudu jäsensivulle / sähköinen asiointi 24h / weblyyti. ilmoittautua Perustietoa SuPerista eli PeSukursseille. ilmoittautua SuPerin ammatillisille opintopäiville 10. 11.2.2009 Tampereella. Ilmoittautuminen päättyy 16.1.2009. ilmoittautua helmikuussa järjestettäville suomen- ja ruotsinkielisille ammattiosastojen toimihenkilökursseille. vierailla liiton toimistossa ja viettää Kansallista lähihoitajapäivää tiistaina 27. tammikuuta. sanoa työkaverille jotain piristävää. 4 super 1 2009

Positiivisuudessa on voimaa tiedotuspäällikkö sari tirronen Moni meistä on tehnyt uuden vuoden lupauksia. Tänä vuonna liikun enemmän, tapaan kavereita, annan aikaa perheelle ja nappaan hetkiä myös itselleni. Lopetan suklaansyönnin, olen kärsivällisempi ja aloitan öljyvärimaalauskurssin. Koskaan en ole opetellut soittamaan pianoa, huilua tai kitaraa. Nyt aloitan saksofonin soiton. Hyviä ajatuksia kaikki ja osa varmasti toteutuukin. Paljon on itsestä kiinni. SuPerissa olemme päättäneet omistaa tämän vuoden myönteisyydelle. Sysäyksen sille saimme teiltä. Viime vuonna teimme jäsenten keskuudessa selvityksen, jossa superilaiset lähi- ja perushoitajat paljastuivat keskimääräistä innostuneemmiksi työstään. Hieno juttu! Myönteisellä ajattelulla on tapana levitä. Se vahvistaa työhyvinvointia, antaa luovuudelle ja innostukselle tilaa ja saa tarttumaan toimeen, kehittämäänkin omaa ja työyksikön toimintaa. Myönteinen ajattelu helpottaa oppimista ja auttaa näkemään asioita laajemmin, useammastakin näkökulmasta. Ja antaa voimia myös vapaaajan harrastuksille ja perhe-elämälle. Työnantajalle myönteisyyden ylläpitäminen on hyvä kilpailukeino. Mahdollisuus käyttää osaamistaan kokonaisuudessaan sekä erityistaitojen ylläpitäminen ja kehittäminen ovat merkittäviä työntekijän hyvinvointia lisääviä tekijöitä. Näistä asioista hyötyy myös työnantaja mitä suurimmassa määrin. Ja tuottavuuskin kasvaa positiivisin keinoin. Väestön ikääntymistä tarkastellaan usein negaatioiden kautta. Joudumme toki pohtimaan, miten peruspalvelut pystytään jatkossa tuottamaan. Ikääntymiseen tulisi kuitenkin suhtautua positiivisesti niin henkilökohtaisella tasolla kuin kansantaloudellisestikin. Ikääntymisen vaikutukset näkyvät joka tapauksessa työyhteisöissä entistä voimakkaammin. Eri-ikäisten välisen yhteistyön hyödyntäminen on todellinen mahdollisuus myös hyvinvoinnin kannalta. Työterveyslaitos on tutkinut ikäjohtamista ja lanseerannut muun muassa ikäystävällisen työyhteisön. Ikäystävällisyydellä tarkoitetaan sellaisia työyhteisön käytäntöjä, joilla pyritään lisäämään eri-ikäisten työntekijöiden voimavarojen ja kykyjen hyödyntämistä työssä. Tutkimusten mukaan nuoret haluavat tehdä työtä, jolla on merkitystä. Hoitoalan tulevaisuus näyttää siis lupaavalta. Oman työn ja ammattitaidon arvostus on keskeinen meidän kaikkien hyvinvointiin vaikuttava tekijä. Siihen meillä kaikilla on mahdollisuus joka päivä. Kun arvostamme omaa ammattitaitoamme, meidän on helppo arvostaa myös työtovereiden osaamista. Ammatti-identiteetti saa alkunsa jo opiskelun alkuvaiheessa ja kypsyy pikkuhiljaa työtä tehtäessä ja työyhteisössä toimittaessa. Pidetään huoli siitä, että lähi- ja perushoitajien ammatti-identiteetti on vahva! Suomi tarvitsee supernaisia. Suomi tarvitsee supermiehiä. Hyvää Uutta Vuotta! 1 2009 super 5

SuPer kanteli Lapuan vanhustenhuollon tilasta SuPer on huolissaan vanhustenhuollon tilasta Lapualla. Liitto on tehnyt kantelun lääninhallitukselle Lapuan kaupungin Palvelukeskus Hopearinteen osastoista Illansini ja Hopeapaju sekä terveyskeskuksen vuodeosasto Liuhtarista. Molemmissa yksiköissä on liian vähän vakituista henkilökuntaa. Lisäksi Liuhtarissa on liikaa asukkaita samassa huoneessa, mikä ei vastaa tämän päivän hoidon vaatimuksia. Olemme erittäin huolissamme asukkaiden turvallisuudesta, hoidon tasosta ja henkilökunnan jaksamisesta, SuPerin puheenjohtaja Juhani Palomäki sanoo. Hopearinteen osastojen Illansini ja Hopeapaju 31 asukasta ovat monisairaita ja dementoituneita. Kaksi yöhoitajaa vastaa lisäksi kolmen muun pienryhmäkodin asukkaista yöaikaan eli heidän vastuullaan on kaikkiaan 69 vanhusta. Osastoilla ei ole erikseen osastoapulaisia. SuPer vaatii Hopearinteeseen vähintään kuutta uutta vakituista sosiaali- ja terveydenhuoltoalan koulutuksen saanutta työntekijää. Terveyskeskuksen vuodeosasto Liuhtarissa hoidetaan monen hengen huoneissa vaativaa hoitoa tarvitsevia psykogeriatrisia vanhuksia. Yhteensä hoidettavia on 29. Henkilökuntaa on reilusti alle valtakunnallisen laatusuosituksen. SuPer vaatii Liuhtariin vähintään kymmentä uutta vakituista sosiaali- ja terveydenhuoltoalan koulutuksen saanutta työntekijää. Työ laittomien määräaikaisten työsuhteiden kitkemiseksi tuottaa tulosta SuPer pitää Itä-Suomen hovioikeuden korvaustuomiota merkittävänä kannanottona laittomien määräaikaisten työsopimusten käyttöön. Tuomion perusteella Varkauden kaupunki velvoitettiin korvaamaan superilaisen perushoitajan työsuhteen perusteeton päättäminen sekä määräaikaisten työsuhteiden ketjutus. Tämä on yksi esimerkki sadoista superilaisista tapauksista, joissa perusteettomiin määräaikaisiin työsuhteisiin on puututtu tuloksellisesti. Hovioikeus katsoi, että Varkauden kaupungilla ei ollut perusteltua syytä ketjuttaa superilaisen perushoitajan määräaikaisia työsopimuksia. Päätöksen hovioikeus perusti siihen, että kaupungilla on ollut jatkuva perushoitajien sijaisten tarve. Lisäksi hovioikeus katsoi, että perushoitajan työsuhdetta olisi jatkettu entisin ehdoin, ellei hän olisi jäänyt äitiyslomalle. Varkauden kaupunki velvoitettiin suorittamaan perushoitajalle kuuden kuukauden palkkaa vastaava korvaus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Lisäksi kaupunki tuomittiin maksamaa perushoitajalle tasa-arvolain mukainen hyvitys, 6000 euroa sekä työntekijän oikeudenkäyntikulut. superin toimistossa avoimet ovet SuPerin toimisto Helsingin Itä-Pasilassa (Ratamestarinkatu 12, 5. kerros) pitää avointen ovien päivän tiistaina 27. tammikuuta, joka on samalla kansallinen lähihoitajapäivä. Päivän aikana kuka tahansa voi vierailla liiton toimitiloissa kello 9 16. Paikan päällä SuPerin henkilökunta kertoo vierailijoille työstään, SuPerin toiminnasta ja ajankohtaisista asioista. Liitto tarjoaa kävijöille kahvit pullan kera. Kysy ensin paikallisesti Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö TNJ:llä eli käytännössä Suomen lähija perushoitajaliitto SuPerilla on jokaisessa kaupungissa ja kunnassa ammattiosastoissa valitut pääluottamusmiehet ja mahdollisesti alueellisia luottamusmiehiä. Tarkistathan esimerkiksi työpaikkasi ilmoitustaululta, kuka on oman alueesi TNJ:n eli SuPerin pääluottamusmies. Kun työpaikallasi syntyy ongelmia esimerkiksi palkoista, työajoista tai työvuoroista, keskustele ensin esimiehesi kanssa. Jos asia ei selviä, ota yhteys pääluottamusmieheen tai alueesi luottamusmieheen. Asioiden käsittely omalla alueellasi on ensisijaista, sillä nykyisin sovitaan paikallisesti monista asioista. Tällainen on esimerkiksi tehtäväkohtainen palkka, jonka perusteena on työn vaativuuden arviointi ja paikallisesti valittu työn vaativuuden arviointijärjestelmä. Ammattiosastoissa valitaan loppuvuodesta 2009 seuraavalle nelivuotiskaudelle pääluottamusmiehet ja luottamusmiehet. Silloin on Sinulla taas mahdollisuus vaikuttaa valintoihin. eila koponen, edunvalvonta-asiamies 6 super 1 2009

Potilassiirtokortista apua raskaan työn ongelmiin Potilaiden liikuttaminen ja siirtäminen on monille hoitoalan työntekijöille yksi työn hankalimmista alueista. Uusi potilassiirtokortti kehittää työ- ja potilasturvallisuutta. Työterveyslaitoksen tutkija Virpi Fagerström ja erikoistutkija Leena Tamminen-Peter kertovat, mistä kortissa on kysymys. Mikä on potilassiirtokortti? Potilassiirtokortti on vapaaehtoinen koulutus, johon sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset voivat osallistua kehittääkseen työ- ja potilasturvallisuutta potilaan liikkumisen ja siirtämisen avustamisessa. Potilassiirtokortissa on määritetty potilassiirtojen turvalliseen hallintaan vaadittu tieto- ja taitotaso, jonka koulutukseen osallistuva on todentanut näytöllä. Kuka korttia tarvitsee? Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset, muun muassa lähihoitajat, sairaanhoitajat, siirtovastaavat, sosiaali- ja terveysalalla toimivat työfysioterapeutit sekä kaikki ne, jotka työssään avustavat potilaita liikkumaan ja siirtymään. Kuinka moni on Suomessa hankkinut potilassiirtokortin? Tällä hetkellä, kun potilassiirtokorttia kehitetään, sen on suorittanut jo 60 henkilöä potilassiirtokortin pilotointija kehittämisvaihe jatkuu vuoden 2009 helmikuun loppuun, jolloin kortin suorittaneita on noin 100 henkilöä. Kortin kehittämisvaiheen aikana koulutetaan myös noin 40 korttikouluttajaa, jotka tulevat jatkossa antamaan korttikoulutusta Työterveyslaitoksen kouluttajien kanssa. Minkä ammattikunnan edustajia kortin hankkineet ovat? Suurin osa kehitysvaiheen aikana potilassiirtokortin hankkineista on ollut sosiaali- ja terveysalan opettajia tai työfysioterapeutteja, jotka opettavat työssään potilaan liikkumisen ja siirtämisen avustamista. Potilassiirtokorttia on myös pilotoitu lähihoitajaopiskelijoilla ja erilaisissa työyhteisöissä, kuten vanhainkodissa ja akuuttisairaalan osastolla. Tavoitteena on, että potilassiirtokortin hankkisivat kaikki potilassiirtoja tekevät hoitajat, sillä jokaisen henkilökohtaisesta työturvallisuudestahan potilassiirtokortissa on kyse. Liikkeelle voi lähteä kuitenkin niin, että työpaikkojen siirtovastaavat hankkivat kortin ensin. Mitä hyötyä kortista on? Potilassiirtokorttikoulutuksen käynyt henkilö syventää tietämystään potilaan liikkumisen ja siirtämisen avustamisessa. Tällöin työn kuormituksesta johtuvat tuki- ja liikuntaelinongelmat vähenevät, avustustilanteiden riskinarviointikyky kehittyy ja potilasturvallisuus avustustilanteissa paranee. Osa kuormituksen vähenemisestä tulee siitä, että hoitajat oppivat paremmin aktivoimaan potilaita ja hyödyntämään heidän omaa toimintakykyään, jolloin myös hoidon laatu paranee. Miten potilassiirtokortin voi hankkia? Potilassiirtokortin voi hankkia osallistumalla Työterveyslaitoksen tai potilassiirtokorttikouluttajien järjestämiin koulutuksiin, joita järjestetään maaliskuusta 2009 alkaen. Kuka kortin myöntää? Potilassiirtokortin myöntää Työterveyslaitos, kun koulutukseen osallistuva on todentanut osaamisensa näytöillä potilassiirtokorttikouluttajalle. aktiiveille avattu keskustelupalsta superin nettisivuilla SuPerin Aktiivisivuille on avattu keskustelupalsta, joka on tarkoitettu SuPeropoille tiedonvaihto- ja keskustelufoorumiksi. Palstalla on useita aihealueita, jotka on luotu opoilta ja opiskelijatyöstä saatujen ehdotusten mukaan. Palstalle pääsevät opojen lisäksi hallitus, edustajisto, liiton henkilökunta sekä ammattiosastojen puheenjohtajat. Palstan keskustelua seuraavat ja valvovat Mari Niemi-Saari ja Paula Soivio. Keskustelupalstan löydät SuPerin Aktiivisivuilta. Kirjaudu ensin SuPerin jäsensivuille www.superliitto.fi -osoitteessa. Järjestelmä tunnistaa automaattisesti aktiivijäsenet (muun muassa luottamusmiehet ja opot) ja näyttää heille Jäsensivuilla oikealla olevan painikkeen Luottamustehtävissä oleva, siirry Aktiivisivuille. Klikkaa tätä painiketta ja olet Aktiivisivuilla. Keskustelupalstan löydät navigoinnista vasemmalta. muista levätä! SuPerin työhyvinvointikampajan kolmas juliste muistuttaa unen tärkeydestä. Kampanjallaan SuPer kehottaa jäseniään nauttimaan työn lisäksi riittävästä ja mielekkäästä vapaa-ajasta ja levosta. Kampanja käynnistyi kolmen julisteen sarjalla. Syksyn ensimmäisen julisteen teema oli Hulluna työhön?, toisen Miten lataat akkusi? ja kolmannen eli viimeisimmän teema Varastatko uniaikaasi? Juliste postitetaan automaattisesti SuPerin yhdysjäsenille, pääluottamusmiehille, luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille. 1 2009 super 7

tammikuun lyhyet koonnut jukka järvelä Suusta keuhkokuume Hampaiden harjaaminen ja suuhygieniasta huolehtiminen saattaisivat ehkäistä monien vanhusten keuhkokuumeen ja myös niistä johtuvia kuolemia, käy ilmi ruotsalaisesta katsaustutkimuksesta. Ehkä joka kymmenes vanhainkotiasukkaan keuhkokuumekuolema voitaisiin estää asukkaiden suuhygieniaa parantamalla, arvioivat tutkijat. He saivat tuloksensa analysoimalla 15 aikaisemman tutkimuksen aineistoja. uutispalvelu duodecim 146 000 työtapaturmaa Vuoden 2006 aikana Suomessa sattui yhteensä hieman yli 146 000 työtapaturmaa, käy ilmi Tilastokeskuksen tilastoista. Palkansaajille näistä sattui noin 134 000 ja yrittäjille (mukaan lukien maatalousyrittäjät) noin 11 800. Työpaikoilla tai työliikenteessä sattui suurin osa kaikista työtapaturmista eli hieman yli 127 300 tapausta. Noin 18 800 työtapaturmaa sattui työmatkoilla. Vuonna 2006 työpaikalla tai työmatkalla henkensä menetti yhteensä 71 henkilöä. www.edilex.fi ingram publishing Rotavirusrokote lapsille Rotavirusrokotus on tulossa yleiseen rokotusohjelmaan. Rokotteen lisääminen lasten rokotusohjelmaan vähentää merkittävästi viruksesta johtuvia sairaalahoitoja ja infektioita. Todennäköisesti Suomessa harvinaisilta lasten ripulikuolemiltakin vältytään kokonaan. Rokote on tarkoitettu kuuden viikon ikäisille ja sitä vanhemmille lapsille. Neuvolat aloittavat rokotukset viruksen aiheuttamaa ripulia vastaan syyskuussa 2009. Kansanterveyslaitos hankkii rokotteet ja antaa asiaa koskevat ohjeistukset lastenneuvoloille. www.edilex.fi Kuka saa astman? ingram publishing Suuri osa lasten astmoista saattaa selittyä sillä, mihin aikaan vuodesta lapsi on syntynyt. Yhdysvaltalaistutkijoiden mukaan suurin astmariski on neljä kuukautta ennen talven viruskauden huippua syntyvillä. He sairastuvat astmaan kolmanneksen todennäköisemmin kuin pian huipun jälkeen syntyvät. Jos tulokset todella pitävät paikkansa, nelikuukautisia lapsia kannattaisi ehkä suojata virushuipun aikoihin. Tutkijat tosin myöntävät tämän olevan vaikeaa ellei mahdotonta, sillä lähes kaikki lapset sairastuvat johonkin virusinfektioon ensimmäisenä elinvuotenaan. uutispalvelu duodecim Työikäisten kuolemat 2007 Työiässä kuolleiden yleisin kuolemansyy vuonna 2007 oli sekä miehillä että naisilla alkoholiperäinen tauti tai tapaturmainen alkoholimyrkytys. Ohessa viisi yleisintä työikäisten kuolinsyytä ja kuolleiden määrä. Alkoholi 1796 Sepelvaltimotauti 1419 Tapaturmat 1189 Itsemurhat 817 Keuhkosyöpä 589 Rintasyöpään menehtyi 322 naista. Vuonna 2007 kuoli 24 805 miestä ja 24 288 naista. Työiässä (15 64-vuotiaana) kuoli 7629 miestä ja 3219 naista. tilastokeskus Influenssarokote kaikille Kokemukset Kanadan Ontariosta viittaavat siihen, että infl uenssarokotuksia kannattaisi tarjota ilmaiseksi koko väestölle eikä vain yli 65-vuotiaille ja riskiryhmäläisille kuten Suomessa tehdään. Ontarion osavaltiossa infl uenssakuolleisuus väheni vuosina 2000 2004 noin 17 prosenttiyksikköä enemmän kuin muissa osavaltioissa, joissa rokotuskäytännöt pysyivät ennallaan. Myös infl uenssan takia tehdyt sairaala- ja lääkärikäynnit vähenivät enemmän ja erityisesti tämä havaittiin alle 65-vuotiaiden tilastoissa. uutispalvelu duodecim Silikoneista ei syöpää Silikoniset rintaimplantit eivät lisää naisen riskiä sairastua rintasyöpään tai muihinkaan syöpiin, osoittaa tuore ruotsalaistutkimus. Riskejä ei todettu edes naisilla, joita seurattiin 25 vuoden ajan. Samantapaisia tuloksia on saatu aiemminkin, mutta lyhyemmissä tutkimuksissa. uutispalvelu duodecim Uusi kriisinumero Mielenterveysseuran valtakunnallisen kriisipuhelimen numero on muuttunut. Uusi numero on 01019 5202. Viime vuonna sekä alle 18-vuotiaiden että 18 25-vuotiaiden nuorten aikuisten soitot lisääntyivät. Valtakunnallinen kriisipuhelin päivystää 18 paikkakunnalla ympäri Suomea. Puhelin on avoinna maanantaista perjantaihin kello 9 6, lauantaisin kello 15 6 ja sunnuntaisin kello 15 22. suomen mielenterveysseura ingram publishing 8 super 1 2009

Mitä mieltä? Joulukuun kysymys oli: Osallistutko hyväntekeväisyyteen? muut lehdet Jo kolme-nelivuotiaalle voi selostaa mainostamisen tarkoitusta ja logiikkaa. Lapselle voi kertoa, että muropakettien kyljessä on prinsessojen kuvia siksi, että me ostaisimme vain niitä. Mediakasvatusseuran puheenjohtaja Sara Sintonen lapsemme 4/2008 Vaikka sosiaalialan ammattilaisia on näissä kunnissa vähän, osaaminen on hyvää ja työntekijät päteviä. Kun väestöpohja on pieni, ongelmia on helpompi tunnistaa. Muonion sosiaalijohtaja Marja Metsola sosiaaliturva 11/2008 84 % kyllä 16 % en Eläinten fysioterapiassa ei koskaan saa olla kiire, sillä eläimet ovat lahjomattomia. Jos hoitaja on hermostunut ja kiireinen, asiakaskaan ei asetu hoidettavaksi. Eläinfysioterapeutti Leena Piira fysi 4/2008 30 vuotta sitten Kyllä, koska vaikkei olisi rahaa, voi antaa aikaansa. olen aina auttanut vähäosaisia mahdollisuuksieni mukaan. minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. tuen ambulanssihelikopteria ja voin sitä itsekin tarvita. toteutan näin lähimmäisenrakkautta, jota toivon jokaiselle. kaikilla ei ole niin hyvin asiat kuin itsellä. monta on autettavaa ja itsekin olen aikoinaan saanut. tulee hyvä mieli sekä avun saajalle että itselleni. suuren perheen lapsena olen oppinut jakamaan vähästäkin. En, koska siinä on jo tarpeeksi hyväntekeväisyyttä, kun tekee töitä tällä palkalla. hyvä, jos rahat riittävät omaan selämiseen. apua tarvitsevien asiat täytyy hoitua muuten. en tiedä varmasti, mihin rahat menevät. jos kaikkiin osallistuisi, olisi itse avuntarpeessa. det jag kan ge, skulle bara vara 1 droppe i havet. ei ole rahaa! keräyksiä on liian paljon. uusi kuukauden kysymys löytyy sivulta 47. olen kai itsekäs Lehti esitteli Ivalon terveyskeskuksen kotisairaanhoidossa työskentelevän apuhoitaja Annikki Seurujärven työtä. Mistään työstä, jota näkee potilaan tarvitsevan, ei voi kieltäytyä oli se sitten puiden pilkkomista tai vedenkantoa. ( ) Ennen kuin mennään kotikäynnille saatetaan soittaa potilaalle ja kysyä, onko leipää ja onko maitoa, kyllä me tuodaan. Korjausta kaipasi vaatetuspuoli. Kiertävässä työssä tarvittavien toppatakkien ja huopakenkien kuluja vaateraha ei korvannut. apuhoitajalehti 1/1979 1 2009 super 9

Hoitajat oikeisiin tehtäviin teksti ja kuvat marjo sajantola Hoitohenkilökunnan työpäivästä kuluu turhan paljon aikaa muuhun kuin varsinaiseen potilastyöhön. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä kehitettiin uudet käytännöt, joilla säästetään niin hoitajien työaikaa kuin rahaakin. Monissa eri tutkimuksissa on selvitetty, mitä kaikkea muuta kuin varsinaista potilastyötä hoitajat tekevät työpäivänsä aikana. Tehtäväluettelo on pitkä. Lukuisten satunnaisten tehtävien, kuten potilaiden tavaroiden etsimisen, sähköisten käyttöjärjestelmien ongelmien selvittämisen, kuljetusten ja noutamisten lisäksi hoitajien vastuulla on laajoja kokonaisuuksia, jotka vaikuttavat jokapäiväiseen toimintaan. Ravinto-, vaate- ja välinehuolto sekä huolehtiminen siitä, että hoitoyksikössä on aina tarvittavat lääkkeet ja muut hoitotarvikkeet, työllistävät hoitohenkilökuntaa liikaa riippumatta siitä, mikä on hoitoyksikön toiminnan tarkoitus. Hoitajat tilaavat, varastoivat ja järjestävät niin hoitotarvikkeita kuin lääkkeitä ja liinavaatteita. Määrien tarkistaminen, tilausten teko ja mahdolliset jälkitilaukset sekä kuormien purkaminen aina tuotelaatikoiden litistämiseen ja jätehuoltoon toimittamiseen asti on aikaa vievää työtä, jonka joku muu kuin hoitotyöhön koulutettu henkilö voisi tehdä. selvitystyöhön syksyllä 2007 Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä päätettiin syksyllä 2007 tehdä selvitystyö hoitohenkilöstön työmäärästä ja laatia toimintamallit, jotta hoitajat voisivat keskittyä hoitotehtäviin. Tehtävän organisointi annettiin hallintoylihoitaja Anneli Rauhasalolle, joka kutsui perustyöryhmään materiaalipäällikkö Lasse Äijön ja kehittämispäällikkö Eija Javanaisen. Lähdimme liikkeelle yhtäaikaisesti aika monelta rintamalta. Kyselytutkimuksella kartoitettiin, mitä sellaisia tehtäviä hoitohenkilöstöllä on, joita voisi tehdä joku muu, ja niitä on valtavan paljon. Aloitimme työllistävimmistä tehtäväkokonaisuuksista. Näitä ovat lääke-, hoitotarvike-, väline- ja vaatehuolto. Nyt on alkamassa ravintohuoltopilotti, kehittämispäällikkö Eija Javanainen kertoo. HOT-projekti, eli hoitajat oikeisiin tehtäviin, eteni nopeasti ja pilotit aloitettiin keväällä 2008 niillä Kymenlaakson keskussairaalan, Kuusankosken aluesairaalan ja Kymenlaakson psykiatrisen sairaalan osastoilla, joista oli ilmoitettu halukkuudesta osallistua pilotointiin. Nämä projektit on otettu positiivisesti vastaan. Henkilökunta on suhtautunut myönteisesti, sillä jokainen haluaa helpotusta työmäärään. Siten kaikki pilotit ovat olleet menestys, niin kuin arvattiinkin. Hyvät käytännöt tullaan viemään kaikkialle sairaanhoitopiirin alueella. Pilotointien tarkoitus oli etsiä paras toimintatapa jokaisen osaston tarpeisiin. Samalla haettiin optimaalista tavaroiden toimitusmäärää ja sellaista toimintamallia, joka on siirrettävissä eri yksiköihin. aikaa ja rahaa säästyi Lääkehuollon pilotit toteutettiin keskussairaalan kolmella erilaisella osastolla yhteistyössä Kymenlaakson sairaalaapteekin kanssa, joka lainasi työvoimastaan farmaseutit osastojen käyttöön. 10 super 1 2009

SuPerin Kymenlaakson keskussairaalan ammattiosaston puheenjohtaja Riitta Juujärvi saapui osasto 5 B:lle kuulemaan pilotin tuloksista perushoitaja Marketta Kolkalta ja osastonhoitaja Pirjo Laineelta. Osastofarmaseutit huolehtivat muun muassa lääketilausten teosta, jakoivat lääkkeet tarjottimille, seurasivat lääkeaineiden päiväyksiä ja kierrättivät lääkeaineita osastoille, joilla niille oli käyttöä. Farmaseutit kävivät läpi myös osastojen lääkeohjeita ja lääkevastaavuuslistoja sekä täsmensivät niitä. Säästöjä syntyi lääkkeiden tehokkaammalla kierrätyksellä ja turhien lääkkeiden palautuksella apteekkiin. Lisäksi apteekin, lääkäreiden ja hoitajien yhteistyö parani lääkehoidon toteuttamisessa, Javanainen toteaa. Keskussairaalan leikkausosaston toiminta vaatii monenlaisia hoitotarvikkeita, perustavarasta erikoistuotteisiin. Yksikköön tulee hoitotarvikkeita kaksi kertaa viikossa ja lisäksi vielä kerran viikossa lähetys keskusvarastotavaroita. Tilauksiin ja hyllytystyöhön kului hoitajien aikaa melkoisesti. Nyt varastohyllyihin on kiinnitetty viivakoodit, joten tilauksen voi tehdä viivakoodilukijan avulla. Hoitajat määrittävät hyllyjen järjestyksen ja arvioivat tarvittavat tuotemäärät. Tiedot sijoitettiin viivakoodeihin. Osaston tavaramäärä pysyy optimaalisena, sillä tavaroiden tilaaminen varmuuden vuoksi ei ole enää tarpeen. Keskusvaraston työntekijä purkaa osastolle saapuvat kuormat ja sijoittaa hoitotarvikkeet omille paikoilleen. Sairaanhoitajat Anu Koskinen ja Leikkausosastolla keskusvaraston hyllytyspalvelu huolehtii hoitotarvikkeiden riittävyydestä. Okko Hyöky kertovat, että erikoistavarat pitää vielä erikseen tilata, mutta muuten uusi käytäntö on toimiva ja yhteistyö hoitotarvikevaraston työntekijöiden kanssa sujuu hyvin. Osastonhoitaja Ritva Taipaleen mukaan henkilökunta on ollut erittäin tyytyväinen uuteen järjestelmään. Osaston erikoisluonteesta johtuen kaikkia eri piloteissa kokeiltuja uusia toimintatapoja ei voida siellä hyödyntää sellaisenaan, mutta vaatehuollon uudet käytännöt otetaan käyttöön. väline- ja vaatehuolto pois hoitajilta Keskussairaalan sydänvalvonta- ja tehoosastoilla etsittiin parasta työnjakoa välinehuollon ja hoitohenkilöstön kesken. Hoitajat olivat aikaisemmin muun muassa huoltaneet koneet, desinfi oineet, järjestelleet ja kuljettaneet tavaroita potilaspaikoille ja takaisin puhdistettaviksi. Pilotissa välinehuoltajan tehtäviin kuului myös osastolla olevien laitteiden pesu ja huolto sekä laitteiden ohjeiston päivitys. 1 2009 super 11

Perushoitaja Marketta Kolkka on tyytyväinen pesulan palveluihin. Yhteistyö pesulan henkilöstön kanssa on sujuvaa. Kirurgisen osaston osastonhoitaja Pirjo Laine on valmis hyödyntämään kaikki eri pilottien tulokset. Henkilöstö joutui viime kesänä aivan liian koville, koska sijaisia ei löytynyt tarpeeksi. Tarvitsemme kaiken, mikä voisi helpottaa meidän työtämme, niin osastofarmaseutin kuin suunnitelmissa olevan ravintohuollon uudistukset. Perushoitaja Marketta Kolkka on yksi vaatehuollon pilotin toimijoista. Näkyvin tulos vaatehuollon uudistuksessa on se, että suuret tavaravankkurit ovat poissa ahtailta käytäviltä, ja osaston ilme on siistiytynyt. Tavarat tulevat pesulassa pakattuna vaunukaappiin, joka palautetaan pesulaan täydennystä varten. Vaatepinojen siirtely kärryistä kaappeihin on jäänyt pois. Koska osasto on akuutin hoidon osasto, vaatetavaran tarve vaihtelee, mutta olemme löytäneet melko optimaalisen täydennys- ja kuljetusaikataulun. Kaikki on sujunut hyvin ja pesula antaa todella hyvää palvelua, Kolkka kertoo. uusia suunnitelmia Kehittämispäällikkö Eija Javanainen työskentelee jo uusien suunnitelmien Muutos mahdollisuus vai pelottava peikko? teksti marjo sajantola Sosiaali- ja terveysalaa uhkaava työntekijäpula pakottaa tehostamaan toimintaa ja löytämään uusia keinoja suoriutua työmäärästä. Miten työntekijä selviytyy muutoksessa, kun tehtävät ja jopa koko työpaikka voivat vaihtua? Työterveyslaitoksen psykologi Marjut Joki muistuttaa, että muutos ei ole kaiken vanhan kyseenalaistamista, vaan sitä, että katsotaan, ovatko toimintatavat enää juuri näiden asiakkaiden tai potilaiden kannalta tarkoituksenmukaisia. Sosiaalija terveydenhoitoala on ollut jo pitkään monenlaisten uudistusten tapahtumakenttänä. Työelämässä on ollut muutosta koko ajan. Esimerkiksi perushoitajan työ on viime vuosikymmeninä läpikäynyt jo sisällöllisesti niin suuria muutoksia, että selviytyminen on edellyttänyt joustavuutta jo pitkään. Ajatellaan nyt vaikka vanhustenhoitoa tai sairaalamaailmassa tapahtunutta kehitystä. Ihmiset ovat kuitenkin turvallisuushakuisuudessaan hyvin erilaisia. Vuosikymmeniä samassa organisaatiossa samoja tehtäviä suorittaneelle työpaikan ja tehtävien vaihtuminen voi olla liian iso asia. Pahan pettymyksen voi aiheuttaa sekin, että tehtävien uudelleen järjestelyssä tyydytystä tuonut työ on luovutettava toiselle. Tietysti ihminen pettyy. Luopuminen sellaisesta työstä, josta on pitkään kantanut vastuuta ja etenkin, jos siitä on saanut tietynlaista statusta, tekee kipeää. Tällaisessa muutostilanteessa on esimiehen kyettävä perustelemaan tehtäväsiirto esimerkiksi toiminnan, kaikkien toimijoiden ja osaamisen tarkoituksenmukaisen hyödyntämisen ja kuormituksen tasaamisen näkökulmasta. Muutoksen kourissa joku pahimmillaan jumiutuu omien pelkojensa, ahdistuksensa, pettymyksensä ja katkeroitumisensa vangiksi, mutta joku toinen näkee heti mahdollisuudet uusiin tehtäviin ja uusiin ihmissuhteisiin. Ihmisen uudistusmyönteisyyttä ohjailee myös se, minkälaisia kokemuksia hänellä on ollut aikaisemmista muutostilanteista niin henkilökohtaisessa elämässään kuin työpaikalla. Lisäksi koko työyhteisön muutosmyönteisyys vaikuttaa vahvasti siihen, miten uusia ajatuksia on toteutettu työssä ja miten ollaan valmiita luopumaan epätarkoituksenmukaisista käytännöistä. Joku voi nähdä upean mahdollisuuden siinä, missä toinen näkee kaiken ikään kuin mustien lasien läpi. Kuitenkin on erittäin tärkeää antaa tilaa ihmisten erilaisille tavoille reagoida. Valtaosa ihmisistä selviää suuristakin muutoksista, jos he vain saavat työstää ajatusta. Se on oma prosessi, joka jokaisen on läpikäytävä. tiedottamisen tärkeys korostuu Joen mielestä muutosvaiheessa henkilöstö on pidettävä jatkuvasti ajan tasalla. Koskaan ei voi tiedottaa liikaa. Epätietoisuus aiheuttaa ongelmia työyhteisössä. Jos tieto ei kulje, jokaisen toiveet ja pelot ohjailevat käyttäytymistä, väärinkäsityksiä syntyy ja yhteisö voi huonosti. Huonosti johdettu ja suunniteltu muutosprosessi voi poikia monennäköisiä konflikteja työpaikalla. Näen sen työssäni aika tavallisena taustatekijänä. Epätietoisuudessa ihmiset tarttuvat puolikkaaseen sanaan ja pelokas kuulee vain sen, minkä haluaakin kuulla. 12 super 1 2009

parissa, sillä ravintohuollon pilotti alkaa naistentautien ja äitiysosastolla. Piirsimme ja konkretisoimme nykytilanteen. Ruoka jaetaan tarjottimilla, hoitajat juoksuttavat ne potilaille ja keräävät ruokailun jälkeen astiat pois. Se ei ole hoitajan ydintehtävä. Pilotissa käyttöön otetaan uudenlainen ruokavaunu, jolla ateria tuodaan osastolle ja asetetaan tarjolle. Potilaat ottavat itse ruuan lautasille ja aterioivat osaston oleskelutilassa naistentautien ja synnytysten osastolla. Muille osastoille suunnitellaan toisenlainen malli, mikä sopii paremmin heidän tarpeisiinsa. Kehittämisryhmä kaavailee myös aulaemännän toimen perustamista. Keskussairaalan sisääntuloaulaan järjestettäisiin potilasinfonurkkaus, missä potilaat voisivat käyttää esimerkiksi internetiä. Tilassa voisivat muun muassa eri terveysjärjestöt pitää jaossa esitteitään. Tarkoitus on käydä aivan kaikki sairaanhoitopiirin toiminnot läpi. Nyt toteutetut pilotit olivat sellaisia, joista tuli yksiköistä eniten ilmoituksia. Välineja vaatehuollossa pilotti jäi normaaliksi toiminnaksi. Lääkehuollon uudistus jatkuu vuonna 2009, sillä osastofarmaseutit ovat isoissa sairaaloissa normaalia arkipäivää, vaikka meille uutta toimintaa. Kehittämispäällikkö Eija Javanainen esittelee kaaviota ruokahuollon nykykäytännöstä, jossa hoitajan kohdalla on eniten tehtävälaatikoita. Tähänkin tulee muutos. Javanaisen mukaan kaikki pilotit ovat onnistuneet erinomaisesti ja henkilökunta on ottanut ne positiivisesti vastaan. Uudistukset vaativat investointeja, mutta Javanainen uskoo, että kustannukset katetaan ajan myötä uusien käytäntöjen tuomilla säästöillä. Vaikka päätöstenteko olisi vielä kesken, ainakin huhuilta olisi leikattava siivet antamalla tietoa siitä, mitä vasta ollaan suunnittelemassa ja mistä asioista ei vielä ole lopullista tietoa. Muutostilanteissa huhut ottavat nopeasti vallan ja spekulointi kiihtyy. Joki pitää tärkeänä, että työntekijä saa mahdollisuuden miettiä, mitä uudistukset tarkoittavat oman työn kohdalla, ja mitä hänelle tulee tapahtumaan. Kun muutosta saa työstää, alkaa nähdä myös mahdollisuuksia, vaikka alkuun uhkakuvia voi olla enemmän. Kehityskeskustelu esimiehen kanssa voi auttaa kartoittamaan omat vahvuudet ja lisäkoulutuksen tarpeet. Kysymyksiä on paljon ja ihmiset janoavat vastauksia. Siksi on tiedotettava aina sitä mukaa, kun jotain uutta tietoa on ja työntekijöillä on oltava mahdollisuus kysyä lisääkin. Muutosjohtamisen tärkeys korostuu. Lisäksi lähiesimiehiä ei saa unohtaa. Hekin tarvitsevat tukea, ettei käy niin että esimies itse vie omat pelkonsa työyhteisölle. muutoksen kourissa Lähiesimieheltä vaaditaan kykyä kuunnella alaisiaan. Hänen tehtävänsä on kertoa faktat siitä, mihin asioihin muutostilanteessa työntekijä voi itse vaikuttaa ja mihin ei. Jos työntekijällä ei ole vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä, se on aina terveysriski. Toisaalta on olennaisen tärkeää sekin, että työyhteisössä keskustellaan selväksi, Psykologi Marjut Joki on johtava konsultti Työterveyslaitoksen Työyhteisöpalvelutiimissä. mitkä ovat niitä asioita, jotka voidaan yhdessä sopia ja mitkä ovat sellaisia määräyksiä, joita kaikkien on noudatettava. Työyhteisössä pitäisi käydä myös moniammatillisen työryhmän välisiä keskusteluja, sillä joskus ihmisten odotukset ja käsitykset eri ammattiryhmien tehtävistä ja rooleista voivat olla hyvinkin toisistaan poikkeavia ja epärealistisia. Jos työntekijällä on sellainen olo, ettei hän voi vaikuttaa yhtään mihinkään, se turhauttaa ja lisää jännitteitä työpaikan ihmissuhteisiin. Uusi työntekijä voi joutua ikävään tilanteeseen, jos työpaikan ihmissuhteet ovat pahasti tulehtuneet. Ristiriitojen valtaama työyhteisö vaatii tulokasta valitsemaan ikään kuin puolensa. Joki perää työyhteisöiltä vastuullisuutta ja tietynlaista sopimusta sille, että jokainen tulokas saisi tulla työyhteisöön avoimin silmin ja luoda ihmissuhteensa itse. Ikävä kyllä, monta kertaa tulokas saa tietoa muun muassa uusien työtovereidensa luonteesta ja ammattitaidosta joltain toiselta kuin asianomaiselta itseltään. Osallistumalla tällaiseen käyttäytymiseen jokainen yksittäinen työntekijä kantaa vastuuta siitä, miten konflikti laajenee. Voi toki kuunnella, mutta pitäisi myös kannustaa toista selvittämään itse ristiriidat. Ulkopuolelle jääminen vaatii kyllä aikamoista rohkeutta, eivätkä kaikki tähän pysty. Työelämä on jatkuvassa muutoksessa ja kehitystyö tehdään useimmiten projektina. Siksi jo sana projekti voi aiheuttaa vastustusta henkilöstössä. Valitettavasti sosiaali- ja terveysalalla on ollut käynnissä monenlaisia samanaikaisia projekteja. Ihmisille tulee väkisin mielikuva siitä, että perustehtäviä ei enää ehdi tehdä, kun jatkuvasti kehitetään jotain. Toivoisinkin, että projektit eivät olisi irrallisia, vaan osa perustyötä ja hyvät tulokset myös otettaisiin käyttöön. 1 2009 super 13

Hymytyttö lohduttaa teksti ja kuvat marjo sajantola Tyttären itsenäistyminen on kasvun paikka myös äidille. Muuttokuormasta äidille jätetty hymytyttöpatsas lievittää kuopuksesta eroamisen tuskaa. Tyttären kotoa muutto oli vielä kirvelevän tuore, kun kotkalainen lähihoitaja Elisa Tuomi näki Su- Per-lehden kyselyn lempiesineistä. Spontaanisti hän kirjoitti korttiin: Tärkein esineeni on tyttäreni Nooran hymytyttöpatsas. Tuomi kertoo muistavansa aina Korkeakosken ala-asteen kevätjuhlan vuonna 2000, kun hänen viidesluokkalainen tyttärensä kiipesi korokkeelle noutamaan hymytyttöpatsastaan. Sain kyyneleet silmiini, sillä niin ihanalta palkinto tuntui. Mielestäni Noora myös oli ansainnut hymytytön tittelin, sillä hän on aina ollut luonteeltaan auttavainen ja olemukseltaan iloinen, hymytyttö itsekin. Tyttären mielestä palkinto onkin aina ollut äidille tärkeämpi kuin saajalle itselleen. Siksi äiti sai pitää patsaan, kun tytär muutti kotoa pois. Ehkä Noora vielä joskus haluaa tämän itselleen, mutta vielä nyt en voisi tästä luopua, Tuomi jatkaa ja silittää hellästi patsaan hymykuoppaista poskea. tiivis äiti tytär-suhde Nyt tuntuu, että olen menettänyt parhaimman ystäväni! Elisa Tuomi on pohtinut voimakasta reaktiotaan tyttären kotoa muuttoon, sillä ensimmäinen pesästä lentänyt poikanen tämä ei ollut. Perheessä on kaksi Nooraa vanhempaa poikaa, joista toinen on jo perustanut oman perheenkin. Tietenkin oma vaikutuksensa on sillä, että tytär muutti melko kauas, kokonaan toiseen kaupunkiin. Äidin huolta nuorimmaisen pärjäämisestä maailmalla ei pelkkä puhelinkeskustelu lievitä. Minulla itselläni oli vaikea suhde äitiini. En saanut häneltä lapsena sellaista tukea kuin olisin tarvinnut ja jouduin kantamaan vastuuta itsestäni liian nuorena. Halusin katkaista suvussani kulkeneen huonon äiti tytär-mallin ja olla Nooralle myös hyvä ystävä. Tuomi onkin ollut tiiviisti mukana esimerkiksi tyttären tanssiharrastuksessa ja toiminut aina mukisematta autonkuljettajana baletista street-tanssiin ja meikkaajana näytöksissä. Koulun diskoiltoja valvoessaan Tuomi tutustui myös tyttären koulukavereihin. Opetin Nooran tekemään kulmien ja ripsien kestovärjäyksiä, värjäsimme hiuksia ja teimme kaikkia sellaisia tyttöjen juttuja. Kävimme yhdessä uimassa ja kuntosalilla. Nyt tuntuu, että olen menettänyt parhaimman ystäväni! Aikuinen Elisa tajuaa tilanteen, mutta joku pikkutyttö minussa on mielettömän mustasukkainen Nooran uudesta elämästä. Onkohan tämä joku hylkäämisreaktio, jonka juuret ovat lapsuudessani? elä nyt, älä vasta eläkkeellä Toisaalta tyttären rohkeus tuntuu tutulta, sillä Tuomi itsekin on aina tarttunut tilaisuuksiin oppia ja kokea uutta. Hän oli kiinnostunut hoitotyön kehittämisestä jo ennen lähihoitajanopintojaan. Kosmetologiyrittäjänä hän teki vanhusten palvelutalossa jalkahoitoja ja mietti jo silloin lähihoitajan ja jalkahoitajan työn yhdistämistä. Lähihoitajatutkinnon päättötyönä valmistuikin ryhmätyönä jalkojenhoito-opas hoitohenkilökunnalle. Jalkojenhoito on tärkeä osa perushoitoa, sillä hyvä hoito voi estää jopa amputaatiot. Olisin halukas itsekin luennoimaan aiheesta lähihoitajaopiskelijoille, sillä olen työpaikoillani opettanut monille jalkojenhoidon perusteita. Tuomi on halunnut hyödyntää monipuolista osaamistaan, joten hän on työskennellyt laajasti erilaisissa työpaikoissa, kuten kotisairaanhoidossa, keskussairaalan ortopedisellä osastolla ja palvelutalon hoivaosastolla. Tammikuussa hän aloittaa geronomiopinnot, sillä hän on kiinnostunut etenkin vanhuspalvelujen kehittämistyöstä. Vaikka opiskelu työn ohella voi olla raskasta, se ei opiskeluintoa vähennä: Viisikymppisenä kuollut isäni opetti, että elämä on elettävä täysillä ja unelmat on pyrittävä toteuttamaan heti, eikä vasta eläkkeellä. 14 super 1 2009

Hymypoika jo 55-vuotias Hymypoikapatsas ja sitä seurannut hymytyttöpatsas ovat Hyvän toveruuden kilvan palkintoja. Taiteilija Heikki Niemisen suunnittelemat veistokset jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1954. Hymytytön tai hymypojan on oltava rehti ja luotettava toveri, avulias, reipas ja iloinen sekä haluttava edistää terveitä elämäntapoja. Kouluyhteisö, luokka, kerho tai oppilaskunta äänestää patsaan saajasta. 1 2009 super 15 Lisätiedot: www.kerhokeskus.fi

16 super 1 2009

Yötyöläisen kello käy epätasaisesti teksti pävi hujakka kuvitus joonas väänänen Ei ole olemassa kultaista sääntöä siitä, miten yötyöhön sopeutuu. Osa ihmisistä hakeutuu yötyöhön koska kokee viihtyvänsä siinä parhaiten, toisille yötyö taas ei sovi. Osa meistä on illanvirkkuja, toiset aamuvirkkuja. Osa tarvitsee pitkät yöunet tunteakseen olonsa virkeäksi, toiset selviävät lyhyemmillä unilla. Nämä ominaisuudet ovat yksilöllisiä, synnynnäisiä taipumuksia, jotka vaikuttavat nukkumistottumuksiin ja vireystilan vaihteluun vuorokaudenajan mukaan. Näin ollen on hyvin yksilöllistä, kenelle yötyö sopii, kenelle ei, sanoo tutkija Tuuli Lahti Kansanterveyslaitokselta. syöpäriski Lahden mukaan yötyössä on kyse biologisen kellon toimintahäiriöstä. Se voi johtaa esimerkiksi häiriöihin solujen jakautumisessa ja lopulta siihen, että solut alkavat jakautua hallitsemattomasti ja muodostavat syöpäkasvaimen. Yötyöläisellä on riski sairastua päivätyöläisiä herkemmin esimerkiksi rinta-, eturauhas- tai imusolmukesyöpään. Syöpien tavallista korkeampi ilmaantuvuus yötyötä tekevien keskuudessa johtunee osittain siitä, että yötyö häiritsee elimistön biologisen keskuskellon toimintaa. Tämä biologinen kello, suprakiasmaattinen tumake, sijaitsee aivoissa näköhermoristin yläpuolella, Lahti selventää. Viestin valoisan ajan pituudesta biologinen keskuskello saa näköhermoja pitkin. Valo tahdistaa biologisen kellomme toimintaa ja epäsäännölliset työajat aiheuttavat epäsäännöllisyyttä valoisan ajan pituuteen ja ajoitukseen, jolloin myös biologisen kellomme toiminta häiriintyy. Koska biologinen kello säätelee elintärkeitä toimintoja, kuten solujen jakautumista, hormonieritystä ja aineenvaihduntaa, kellon toimintahäiriöt johtavat sen säätelemien toimintojen häiriintymiseen. uni, liikunta ja valorytmi Ihmisen elimistö sopeutuu yötyöhön viiveellä. Jatkuvaa yötyötä tekevälle suositellaan neljää, viittä peräkkäistä työvuoroa elimistön vuorokausirytmiin sopeutumisen vuoksi. Vuorokausirytmillä tarkoitetaan ympäristön pimeä valo-rytmiä, joka ei ole sidonnainen työvuoroihin. Kirkkaalle aamuvalolle altistuminen vaikeuttaa nukahtamista. Uni valve-rytmi muuttuu jatkuvaa yötyötä tekevällä. Työterveyslaitoksen professori Mikko Härmän mukaan yötyöläisen kannattaisi keskittyä siihen, kuinka menee nukkumaan. Jatkuvaa yötyötä tekevän on tärkeää ottaa huomioon uni, liikunta ja valorytmi. Mitä lähempänä seuraavaa yövuoroa nukkuu, sitä paremmin elimistö jaksaa. Viimeisen yövuoron jälkeen kannattaa nukkua maksimissaan kolme, neljä tuntia, jotta päivärytmiin kääntyminen olisi mahdollista. Jos elämäntilanne sallii, olisi hyvä pysytellä yötyön kaltaisessa rytmissä. Vapaapäivinäkin tulisi nukkua mahdollisimman pitkään ja valvoa illalla mahdollisimman myöhään. Yleensä yötyöhön hakeutuvat henkilöt, jotka ovat luontaisia iltaihmisiä. Toinen mahdollisuus on nukkua kahdessa jaksossa, heti yövuoron jälkeen ja toisen kerran mahdollisimman lähellä ennen seuraavan yövuoron alkua. Viimeisen yövuoron jälkeen päivärytmiin palaamista voi helpottaa aamuvalolla. Kolmivuorotyötä tekevälle henkilölle suositellaan yhtä tai kahta yövuoroa peräkkäin, jotta palautuminen päivävuoroon olisi helpompaa. Liikunnan merkitys yötyötä tekevälle on positiivinen. Härmä tutki jo vuonna 1985 väitöskirjaa tehdessään sairaanhoitajien sekä lähi- ja perushoitajien liikunnan vaikutusta vuoro- ja yötyöhön. Puolen vuoden tutkimustulokset näyttivät, että liikunnalla on positiivinen vaikutus vuorotyötä tekevälle. Aktiivinen liikunta, lenkkeily, voimistelu, uinti ja muu vastaa- 1 2009 super 17

va urheilulaji vaikutti rentouttavasti uneen. Unettomuus sekä väsymys vähenivät, voimattomuuden tunne katosi ja tukija liikuntaelimet voimistuivat. univaje altistaa sairauksille Niin Lahden kuin Härmänkin mukaan jatkuva yötyö vaatii pieniä nokosia juuri ennen työvuoron alkua. Myös iltapäivänokoset vapaapäivien aikana ovat paikallaan. Jo puolen tunnin nokoset parantavat unettomuutta, josta yötyöläinen saattaa kärsiä univajeen vuoksi. Työpaikoilla voitaisiin ottaa käytäntöön jaettu lepovuoro, jolloin yksi työntekijä kerrallaan ottaisi noin puolen tunnin nokoset toisten pitäessä sillä välin työtehtävistä huolta. Jo potilasturvallisuuden kannalta pienet nokkaunet yöllä olisivat paikallaan. Lentoemännillä tämä käytäntö on olemassa pitkillä mannerten välisillä lennoilla, se takaa vireystason sekä toimintakyvyn säilymisen yli yön, Lahti kertoo. Oikealla unirytmillä, riittävällä nukkumisella ja nokosilla voi vaikuttaa kolmivuorotyön tahdistumiseen sekä yötyöstä palautumiseen, Härmä sanoo. Univaje syntyy kun unta ei saada riittävästi. Jatkuva univaje saattaa altistaa sairauksille, kuten erilaisille sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksille, aineenvaihduntahäiriöille sekä esimerkiksi aikuistyypin diabetekselle. Moni kroonisesta univajeesta kärsivä on myös ylipainoinen. Yötyössä on riski lihavoitua, koska öiseen aikaan ruoansulatus on hitaampaa. Lisäksi valvominen vaikuttaa ruokahalua lisäävien hormonien, leptiinin ja greliinin, määrään. Tämä johtaa helposti kaloripitoisen ruuan syömiseen, vaikka elimistö ei sitä tarvitsisi. Välttääkseen epäterveellisiä välipaloja yötyöläisen olisikin hyvä syödä säännöllisesti, kolmen, neljän tunnin välein, kevyitä kuitupitoisia aterioita, jotka pitävät veren sokerin tasaisena, Tuuli Lahti sanoo. Ruoansulatusvaivat johtuvat pääosin siitä, että suolen toiminta on yöllä hitaampaa kuin päivällä. Ilmavaivat, närästys, sekä vatsan turvotus ovat yleisimpiä oireita, eikä ruokavaliolla tässä tapauksessa ole mitään merkitystä. Raskas ruoka väsyttää ja liika kahvin juonti aiheuttaa unettomuutta. Jos kahvia haluaa juoda, on hyvä ajoittaa se työvuoron alkuun. Nesteytyksestä on hyvä huolehtia, mutta siinäkin on muistettava, että täysinäinen rakko herättää päivällä herkästi, sillä munuaiset toimivat heti, Härmä muistuttaa. lähteet: toimivat ja terveet työajat, työterveyslaitos. työryhmä tarja hakola, christer hublin, mikko härmä, irja kandolin, jaana laitinen, mikael sallinen hyvä uni hyvä työ, mikko härmä, mikael sallinen Tieto tuo vastuuta Yötyöläisen arki ei ole niin helppoa kuin voisi kuvitella. Yöllä on otettava huomioon monenlaisia asioita, jotta hoitotyö toimisi myös päivällä. Yötyössä vastuunotto on erilaista. Kun vastaa yksin, kaksin tai kolmisin yövuoron tehtävistä, oppii näkemään asioita eri tavoin. Yökkönä toimiminen lisää vastuuta. Yöhoitajan on tiedettävä kaikesta kaikki, osattava ottaa selvää asioista sekä olla ajan hermolla kaiken aikaa. Antennit on oltava koko ajan ylhäällä, koska rutiinien muutos tapahtuu yllättäen, sanoo kuusi vuotta vakituisena yöhoitajana toiminut nimimerkki Yökkönen. Yökkönen hakeutui vakituiseen yötyöhön kuusi vuotta sitten, lasten ollessa pieniä. Olen aina halunnut olla yöllä töissä, päivävuoro ei houkuta, Yökkönen sanoo. Yötyössä viehättää rauhallisuus, omatahtisuus töiden tekemisessä. Kiire väsyttää enemmän, tällöin yövuoron jälkeen saattaa olla aivan puhki. Jos kii- Kiire, sosiaalisen elämän puuttuminen ja väsymys ovat yötyön varjopuolia. reisiä yövuoroja on useampi, uni maistuu makeammalta. Yötyöläinen voi aika pitkälle määritellä, kuinka työtehtävät suoritetaan, kierretäänkö potilashuoneet tunnin vai kahden tunnin välein. Vakiyökkö tietää, milloin vaipat ja asennot vaihdetaan, eritteet mitataan, tippaletkut vaihdetaan sekä nesteytykset hoidetaan kohdalleen. Yötyöläisen toimenkuva saattaa olla laajempi kuin päivävuorolaisen. Tiettyjä normeja on noudatettava, kiirekin sanelee, paljon voi myös itse suunnitella. Yötyöläinen ymmärtää toista yötyöläistä parhaiten, tuntee toisen tavat toimia eri tilanteissa, osaa antaa tukea sekä tilaa tarvittaessa. Kun työ on joustavaa, homma hoituu myös isommassa kiireessä. Hiljaisempana yönä voi rauhoittua istumaan, mutta kiireisessä yössä on pakko jaksaa taivaltaa. Kaikkien päivätyöläisten pitäisi kokeilla yötyötä ja yötyöläisten päivätyötä, jotta ymmärtäisi arvostaa toisen työpanosta, sanoo nimimerkki Yönhelmi liki kymmenen vuoden kokemuksella. Nimimerkki White Rabbit työskentelee akuutilla kirurgian osastolla ja nauttii työstään. Miespuolisena hoitajana hän tuo turvaa kollegoilleen. Sympaattinen ja rauhallinen olemus herättää luottamusta myös potilaiden keskuudessa. White Rabbit on toiminut vakituisen yöhoitajan virassa kolme vuotta. Yötyö sopii minulle paremmin kuin kolmivuorotyö. Kolmivuorotyössä iltavuorosta aamuvuoroon siirtyminen aiheutti sen, etten pystynyt nukkumaan koko yönä. Univaje syntyi helposti. Työnkuva yövuorossa muuttui jonkin verran, potilaan aamupesut, tutkimuksiin kuljetukset ja jatkuva puhelimeen vastailu jäivät pois. Yötyössä on puolensa. Yötyö on helpompaa, jos ajatellaan päivävuoron hälinää. Yöllä tunnelma on rauhallisempi, vaikka olisi kiireistäkin. Työ yöllä on monipuolista, vaihtelevaa ja arvaamatonta. Koskaan ei tiedä mitä edestään löytää. Yövuoron vie- 18 super 1 2009

pelkkää lentoa Tänä yönä vilutakki oli turha. Rexona petti jo ensimmäisen tunnin aikana, eikä tauosta tarvinnut uneksia ennen kolmea. Silloinkin vain kymmenen minuuttia, joista viisi minuuttia kello soi jatkuvasti. Alaselkä alkoi jomottaa aamutöiden aikaan, virtsarakko vasta kotiinlähdön hetkellä. Oli ollut tyypillinen akuutin kirurgianosaston hektinen yö. Ei tarvittu muuta kuin yksi dementoitunut mummoparka joka ei löytänyt kotiaan, yksi päivystysleikkaus ja lukematon määrä toipuvia leikkauspotilaita, joilla kaikilla tuntui olevan juuri tänä yönä kipeimmät oltavat ja valtava univaje. Aamutyöt saattoi alkaa suoraan kolmen tauon jälkeen. Nestetasapainokaavakkeiden täyttö ja eritteiden tyhjennyskierros sujuivat rivakasti turhia kainostelematta, lämpöjen mittaus ja sokeriarvojen tarkistus sähäkästi. Yö oli pelkkää lentoa, eikä ollut edes ensimmäinen. Kaiken keskellä oli muistettava, että edessä makasi hyvinkin sairas henkilö. Oli minun tehtäväni auttaa häntä jaksamaan. Hymy muuttuu irvistykseksi vasta kotona, kun peilistä heijastuivat verestävät silmät ja haamun kalpea naamataulu. Olo oli krapulainen ilman alkoholia. Unen tuloa ei tarvinnut odottaa, tällä kertaa. päivi hujakka hättävyys piileekin juuri siinä, White Rabbit kertoo. riittävä uni oikea ruoka Kiire, sosiaalisen elämän puuttuminen ja väsymys ovat yötyön varjopuolia. Myös uupuminen, stressi sekä muistin huononeminen ovat mahdollisia. Muistilappuja tarvitsee. Uupumuksen iskiessä mieliala vaihtelee herkästi. Käytös saattaa olla hiljaisempaa, syrjään vetäytyvämpää, jopa vihaista. Vireystason ollessa kohdallaan on hymy herkässä. Yötyön huonoiksi puoliksi luetaan myös se, ettei esimiestä tavata ja potilas- sekä asiakaskontaktit ovat vähäisempiä. Yötyöläisen on osattava pitää itsestään huolta. Väsymys painaa, hartiat ja niska ovat kovalla koetuksella. Koko keho kärsii, jos itseään ei hoida. Liikunta auttaa jaksamaan. Myös oikeanlainen ruokavalio on eduksi. Terveystarkastus säännöllisin väliajoin saattaa olla hyväksi. White Rabbit on ajan hermolla, hän tietää kuinka nukkua ja syödä oikein. Tosin aina kaikki ei suju suunnitelmien mukaan. Joskus yövuorot ovat niin kiireisiä, ettei tauolle ehdi. Vilkas yö vaikuttaa myös päivänukkumiseen. Uneen pääseminen on vaikeaa, eikä uni välttämättä kestä kauan. Päivärytmiin palautuminen ei onnistu aina täysin. White Rabbit elää myös vapaa-ajallaan osittaista yöelämää. Hän menee nukkumaan myöhään yöllä, nukkuu puoleenpäivään, päiväunia unohtamatta. Tämä vaikuttaa sosiaaliseen elämään, kavereita ei juuri tapaa. Joskus poden huonoa omaa tuntoa, asioiden hoitaminen jää vapaapäiville. Yövuoron jälkeen keskityn vain nukkumaan, White Rabbit huokaa. Yökkönen nukkuu yövuoron jälkeen kuusi, seitsemän tuntia. Unien jälkeen hän valmistaa perheelleen ruoan, hoitaa juoksevia asioita. Vapaapäivät ovat vapaata aikaa itselle, silloin voi lepäillä, harrastaa liikuntaa, keskittyä perheeseen. Osa Yökkösen vapaa-ajasta kuluu opiskelun parissa, yötyön ohessa opiskelu on mahdollista. Yönhelmi havaitsi muutama vuosi sitten rinnassaan patin, joka sai hänet huolestumaan. Patti osoittautui vaarattomaksi. Kokemus opetti, että itsestä on pidettävä huolta. Omaa pirteyttä tai väsymystä ei juuri huomaa. Väsymys ja hormonit vaikuttavat mielialaan. Univaje on jatkuva, on nukuttava silloin kuin vain voi, vaikka univaje ei kaiketi sillä korjaannukaan, Yönhelmi sanoo. Yönhelmi kokee, että kymmenen minuutin mikrounet työssä ollessa olisivat paikallaan. Työnantajan asenne on kielteinen, työpaikalla ei suotta istuta, unien ottamisesta puhumattakaan. white rabbit ja yökkönen tekevät yötyötä erikoissairaanhoidossa, yönhelmi on vanhusten hoitolaitoksessa työskentelevä lähihoitaja 1 2009 super 19

Ylipaino vaanii vuorotyön tekijää teksti liisa uusiniitty kuvitus joonas väänänen Kun vyötärö alkaa harmillisesti kiristää, olo käydä tukalaksi eikä työtäkään jaksa tehdä yhtä pontevasti kuin aikaisemmin, kannattaa miettiä omaa suhdetta ruokaan. Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Jaana Laitinen muistuttaa, että vuorotyötä tekevä lihoo herkemmin kuin päivätyössä oleva. Syy ei ole niinkään työssä vaan elämäntyylissä, joka on säännöllisen epäsäännöllinen. Vuorotyössä on vaikea noudattaa säännöllistä syömisrytmiä ja liikuntaa. Tämä altistaa lihomiselle, Laitinen toteaa. Kun ihmisen pitäisi olla levossa, vuorotyötä tekevän elimistö valvoo. Vuorotyö voi laukaista stressin, jota lievitetään alkoholilla tai syömällä. Myös univaje kiihottaa syömään. Jos ihminen nukkuu liian vähän, hormonitoiminta herkistyy ja makean sekä rasvaisen himo yltyy. Tekee mieli pistellä makkaravoileipää ja suklaata, joissa on paljon energiaa. Siinä on sudenkuoppansa: Yöllä insuliinin vaikutus heikkenee elimistön lepovaiheen aikana. Yösyöminen ja hidastunut aineenvaihdunta voivat osaltaan edistää lihomista ja kakkostyypin diabeteksen kehittymistä. Vuorotyötä tekevä nuori on Jaana Laitisen mielestä erityisen lujilla. Pätkätyöt stressaavat, asuntolainat painavat ja pienet lapset vaativat osansa. Nukkuminen ja lepääminen ovat äidille todel- linen haaste. Jatkuvasti muuttuva päivärytmi uuvuttaa, sillä yhteiskunta elää päivätyöntekijän ehdoilla. Jaana Laitinen muistuttaa, että ihmisen normaali unentarve on seitsemästä yhdeksään tuntia vuorokaudessa. Univaje on syytä paikata mahdollisimman pian. Ihanteellisinta olisi ottaa pienet torkut ennen yövuoroon lähtöä, jotta töiden alkaessa olo olisi virkeä. stressisyöminen nostaa kiloja Jaana Laitinen on ollut tekemässä Pohjois-Suomessa 1960 syntyneiden 31- vuotisseurantatutkimusta. Nuorilta kysyttiin, helpottavatko he stressiään tai 20 super 1 2009