Energiansäästösuunnitelma HELSINGIN KAUPUNGINMUSEON ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA 11.1.2013
Sisällys 1 Helsingin kaupunginmuseon energiansäästösuunnitelma 2013... 3 1.1 Kaupunginmuseo... 3 1.2 Kaupunginmuseon energiankulutus... 3 1.3 Toimipisteet ja kiinteistöjen perustiedot... 4 1.3.1 Kaupunginmuseo, Sofiankatu 4... 4 1.3.2 Muut museon kiinteistöt... 6 1.3.3 Raitioliikennemuseo... 10 1.3.4 Museon kuljetukset ja liikkuminen eri toimipisteiden välillä... 11 2 Kokonaisenergian kulutus ja energian säästö... 12 2.1 Käyttäjien, ylläpitäjien ja kiinteistönhuollon välinen yhteistyö... 12 3 Keskeiset toimenpiteet energiansäästötavoitteen saavuttamiseksi... 13 3.1 Toimipisteet Sofiankatu 4 ja muut museot... 13 3.2 Toimipiste Raitioliikennemuseo... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.2.1 Museon kuljetukset ja liikkuminen eri toimipisteiden välillä... 15 3.3 Ylläpito (Tilakeskus ja Palmia)... 15 3.4 Yhteistyömuodoista sopiminen... 15 4 Remontit, Korjaukset ja pienet perusparannushankkeet (Tilakeskus, Kaupunginmuseo, Kulttuuritehdas Korjaamo)... 15 5 Peruskorjaukset ja uudisrakentaminen (Tilakeskus; Kaupunginmuseo, HKR - Rakennuttaja)... 16 6 Tietolähteet... 16 7 Seuranta (kulutukset ja tavoitteiden toteutuminen)... 17 8 Energiansäästötyön jatkosta sopiminen... 17 2
1 Helsingin kaupunginmuseon energiansäästösuunnitelma 2013 Energiansäästöneuvottelukunta on lähestynyt kaikkia Helsingin hallintokuntia oheisella, kokouksessaan 31.1.2012 hyväksytyllä kirjeellä, jossa on esitetty hallintokuntakohtainen sitova energiansäästötavoite vuodelle 2013. Tämä energiansäästön toimintasuunnitelma koskee toimintavuotta 2013. Helsingin kaupungin energiansäästöneuvottelukunta esittää vuoden 2013 hallintokuntakohtaiseksi energian säästötavoitteeksi 4 % vuoden 2010 kokonaiskulutuksesta mukaan lukien aiempien vuosien säästötavoitteet (2011 2 % ja 2012 2 %). Edellinen suunnitelma on laadittu vuodelle 2011. HKR - rakennuttaja tarjoaa apuaan hallintokuntien toimintasuunnitelmien laadinnassa ja päivittämisessä sekä käytännön toimenpiteiden suorittamisessa. Jatkossa käytetään hallintokunnasta nimitystä Kaupunginmuseo. Suunnitelman kaupunginmuseolta ovat laatineet ja tarkastaneet: Tiina Merisalo Päivi Elonen Harri Kuisma museonjohtaja hallintopäällikkö kiinteistö- ja turvallisuusvastaava Kulutustiedot ja tehdyt energiakatselmukset on saatu Helsingin kaupungin rakennusvirastolta. Tässä suunnitelmassa esitellään ensin nykytilanne ja lähtökohtia, sitten tavoitteita, toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi sekä lopuksi käsitellään, kuinka tavoitteita seurantaan vuonna 2013. 1.1 Kaupunginmuseo Kaupunginmuseo tallentaa ja vaalii Helsingin kaupungin alueen henkistä ja aineellista perintöä sekä rakennettua kulttuuriympäristöä. Kaupunginmuseossa kävijä kohtaa kaupungin historian valot ja varjot ja voi ammentaa juuriinsa sekä kulttuuritaustaansa liittyvää tietoa ja elämyksiä hyvinvointinsa lisäämiseksi. Kaupunginmuseolla työskenteli vuoden 2012 lopussa 114 (2011: 98, 2010: 102) henkilöä. Museon toimipisteille kertyi aukiolotunteja 9517 (2011: 9320, 2010: 8800) tuntia ja museovieraita oli 156 644 (2011: 214 520, 2010: 230 000). 1.2 Kaupunginmuseon energiankulutus Kaupunginmuseolla on Tilakeskukselta vuokrattuja toimisto-, työ-, näyttely- ja liiketiloja yhteensä 6 530 m². Kaupunginmuseolla on käytössä myös kaupungin ulkopuolisilta toimijoilta vuokrattuja tiloja. Ne jätetään tämän suunnitelman ulkopuolelle. Kaupunginmuseon käytössä olevat tilat ovat pääosin vanhoissa, rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaissa, asemakaavalla suojelluissa rakennuksissa. Kaupunginmuseo on kaikissa muissa kiinteistöissä pääkäyttäjänä pl. Ratikkamuseo, jossa kiinteistön käyttäjänä on Kulttuuritehdas Korjaamo yhteistyösopimuksen mukaan.. Kaupunginmuseo ylläpitää ja opastaa siellä Vuosisadan ratikkamatka -näyttelyä. 3
Tarkastellaan energiankultusta seuraavassa eri toimipisteiden osalta siten, että Sofiankatua ja Raitioliikennemuseo käsitellään erikseen sekä muut museot samana ryhmänä. 1.3 Toimipisteet ja kiinteistöjen perustiedot 1.3.1 Kaupunginmuseo, Sofiankatu 4 Virastotalo K31, pohjoisosa Rakennuksia tontilla 3 kpl Sofiankatu 4, museo Julkiset hallintorakennukset Virastotalo suojelukohde Rakentamisvuosi 1912 Saneerausvuosi 1994 Museon pinta-ala (huoneala) 2591,5 m² Museon kokonaiskerrosala (brutto) Pohjoisosan (K31) pinta-ala Pohjoisosan (K31) rak. tilavuus Koko kortteli (K31) pinta-ala Koko kortteli (K31) rak. tilavuus 10 200 br-m² 42 242 r-m³ 16 594 br-m² 67 047 r-m³ museon käytössä vuodesta 1994, avattiin 13.3.1996 Toimisto, näyttelyt, tutkimus, kuvankäsittely, arkistointi ja konservointi, tilavuokraus sekä tapahtumat Sofiankatu 4:ssä on tehty viimeksi energiakatselmus 26.6.2003. Museon Sofiankadun tila kuuluu K31 Virastotalon pohjoisosaan (K31, Kiseleff, Aleksanterinkatu 28), johon museon lisäksi kuuluu Sofiankatu 6-8/ Aleksanterinkatu 26 ja Aleksanterinkatu 28/ Unionikatu 27 (eli Sunnin- ja Kiseleffin talot)). Katselmuksessa todettiin sähköenergian ominaiskulutukseksi bruttoalaa kohti muutettuna olevan 51,6 kwh / br-m². Lämmönkulutus oli vastaavasti 132,7 kwh / br-m². Kokonaisenergiankulutus oli yhteensä 184,3 kwh / brm². Katselmuksen kohtuullisen pientä lämmönkulutusta selitettiin sillä, että ilmastoinnin käyttämät ilmamäärät ovat olleet varsin pieniä. Virastotalon pinta-alasta 20 % on liiketiloja, 30 % toimistotiloja, 20 % museon tiloja, 10 % käytävä- ja aulatiloja sekä loput 20 % muita tiloja. Museon tiloista vain vajaa kolmannes on varsinaisia näyttely- tai kokoontumistiloja ja loput tilat ovat toimistoja. Ikkunat kiinteistössä ovat pääasiassa vanhoja kaksilehtisiä ja kaksilasisia puupuitteisia ikkunoita. Kohtuullista sähkönkäyttöä perusteltiin pienten ilmamäärien lisäksi sillä, että liiketilojen energiankulutus laskutetaan kulutuksen mukaan ja eikä sisälly katselmukseen. 4
Sähköenergian kulutuksesta suurimmat kuluttajat laiteryhmittäin ovat ilmanvaihtolaitteet ja tietotekniset laitteet sekä sisävalaistus. Kylmät talvet lisäävät varmasti sähkölämpölaitteiden käyttöä. Vähäistä kulutusta syntyy esimerkiksi keittiökalusteista, konservoinnin ja tutkimuksen erikoislaitteita sekä ulkovalaistuksesta. Suunnitelmallisten energiakatselmusten toteuttamisessa K31, Kiseleff kuului DISPAY - hankkeessa vuonna 2008 energialuokkaan D. Sen kokonaisenergiankulutus oli tuolloin 249 kwh / br-m² / vuosi. Vuosina 2010-2012 korttelissa on toteutettu erilaisia rakennushankkeita ja pieniä perusparannushankkeita. Sunnin- ja Kiseleffin taloissa tehtiin mittava peruskorjaus. Vesikatto uusittiin peruskorjauksen yhteydessä Sunnintalossa ja museon kirjastossa. Kaupunginmuseon vesikattoremontti aloitettiin syksyllä 2011. Vesi- ja kosteusvahingoista sekä rikkoutuneista viemäreistä aiheutuneita korjaustöitä on tehty useita Sofiankatu 4:ssä. Uusi jätehuone rakennettiin. Sofiankatua on avattu kaapelointi- ja viemäritöiden vuoksi, ja työmaat ovat mahdollisesti käyttäneet kiinteistösähköä. Uutta panimoravintolaa rakennetaan Pohjoisesplanadi 15 17 sisäpihalle. Vertailuvuoden ja myös seuraavien vuosien sähkönkulutuksiin edellä mainitut remontit ovat vaikuttaneet kulutusta lisäävästi. Vesikattotyöt ovat ehkä lisänneet lämmönkulutusta auki olevien kattorakenteiden vuoksi. Mutta vastaavasti kiinni olleet ilmanvaihtolaitteet ovat säästäneet lämmitysenergiaa. 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Energian kulutus päämittarreilta, Aleksanterinkatu 26-28/P. esplanadi 15-17 (Lähde: www.buildercom.net) *) kukulus on arvio, johon on laskettu jaksot (2011/12-2012/11) 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 *) 2013 Lämmön (sääkorjattu) kokonaiskulutus [MWh] Lämmön ja sähkön kokonaiskulutus Sähkön kokonaiskulutus [MWh] Kuvio 1: K31 Virastotalon kokonaiskulutus 5
Energian kulutus [MWh] Kuviossa vuoden 2012 sähkön kulutus näyttäisi olevan huomattavasti pienempi kuin edellisvuonna. Tämä on todennäköisesti johtunut sähkömittarimuutoksista tai mittarin vaihdoista. Kortteli K31, Kiseleffissä on menossa parhaillaan mittareiden selvitys ja päivitystyö, jotta ne saadaan ajan tasalle vuoden 2013 aikana. Sofiankatu 4, energian kulutus Lähde: HKR-rakennuttaja, Kaupungin omistamien kinteistöjen kulutustiedot vuosilta 2010 ja 2011 700 600 500 400 300 200 100 0 2009 2010 2011 2012 *) 2013 Lämmon kulutus [MWh] 382 403 393 Sähkön kulutus [MWh) 232 223 216 Energia yhteensä [MWh] 614 626 609 Kuvio 2: Sofiankatu 4, energiankulutukset kulutusryhmien (kirjastot, museot ja näyttelyrakennukset) ominaiskulutuksen mukaan laskettuna 1.3.2 Muut museon kiinteistöt Virastotalo K4 Rakennuksia tontilla 5 kpl Sederholmintalo Aleksanterinkatu 16-18 Julkiset hallintorakennukset Rakentamisvuosi 1757 Saneerausvuosi suojelukohde Virastotalo Pinta-ala (huoneala) 478 m² Kokonaiskerrosala (brutto) Koko kiinteistön (K4) pinta-ala Koko kiinteistön (K4) rak. tilavuus avattiin 23.5.1995 1966 (peruskorjaus) 1994 (LVIS peruskorjaus) 6 500 br-m² 32 712 r-m³ 6
näyttelyt, tilanvuokraus ja tapahtumat Sederholmin talossa on tehty energiakatselmus 17.3.2000. Samassa yhteydessä on katselmoitu koko virastotalo K4. Edellisen lisäksi kohteeseen kuuluvat Goviniuksen talo, Katariinankatu 3, Remanderin talo ja Brummerin talo. Lämmön ominaiskulutus oli tuolloin 204,0 kwh/br-m² ja sähkön ominaiskulutus oli 81,5 kwh/br-m². Kokonaisenergiankulutus oli yhteensä 285,5 kwh/br-m². Sederholmin talossa on painovoimainen ilmanvaihto. Siellä lämmitys on toteutettu vesikiertoisen lattialämmityksen ja lämmitysradiaattoreiden avulla ja ne ovat rakennettu vuonna 1994. Lämmityslaitteiden todettiin katselmuksessa olevan hyvässä kunnossa. Energiakatselmuksesta on vaikea päätellä vastaavatko Sederholmin talon ominaiskulutukset yllä esitettyjä arvoja, sillä ne ovat noin 20 % korkeammat kuin museotkulutusryhmän kiinteistöjen kulutuskeskiarvo. Kiinteistön ikkunat ovat vanhoja kaksi lasisia puupuitteisia ikkunoita. Sederholmin talo ei kuulu mihinkään energiansäästöön tähtäävään projektiin. Mannerheimintie 13b Rakennuksia tontilla 3 kpl Hakasalmen huvila Suojelukohde Rakentamisvuosi 1843 Saneerausvuosi Pinta-ala (huoneala) Kokonaiskerrosala (brutto) Rakennustilavuus (lämmin) 1952 (täyssaneeraus) 1998 (LVIS peruskorjaus) 741 m² (62 m² eteläinen sivurakennus) 860 br-m² (kahvila 80 br-m²) 4 158 r-m³ (651 r-m³ sivurak.) avattiin 15.12.1912 näyttelyt, tilanvuokraus ja tapahtumat Hakasalmen huvilassa on tehty energiakatselmus 27.12.1999. Kohteeseen kuuluu kaksi sivurakennusta ja toisessa toimii kahvila. Lämmön ominaiskulutus rakennustilavuutta kohti 75 kwh/ r-m³ (bruttoneliötä kohti 363 kwh/br-m²) arvioitiin kustannusten perusteella. Sitä ei mitattu, koska se tulee Finlandia-talolta. Sen suuruutta ei myöskään kyseenalaistettu. Sähkön ominaiskulutus oli 5,51 kwh/ r-m³ (25,4 kwh/br-m²). Sähkön ominaiskulutuksen pienuuteen arvioitiin vaikuttavan tutkimusta edeltävän remontin. Ominaiskulutuksen oletettiin nousevan remonttia edeltävälle tasolle noin 46-49 kwh/br-m². Kiinteistö-Pakkiin on määritelty Eko-seuranta, mutta siellä ei ole talletettuja dokumentteja. Sähkönkulutusseurantaa ei ole tehty ollenkaan, ja lämmönkulutusseurantaa ei ole tehty kesäkuun 2008 jälkeen. Helenin Sävel plus palvelusta saadaan sähkön kulutustietoja. Niitä voidaan verrata keskimääräisiin ominaiskulutuksiin: 7
Liitteessä I on esitetty Hakasalmen huvilan käyttäjän sähkön kulutustietoja. Luvut on esitetty siksi, että kulutuksessa on tapahtunut selviä muutoksia. Siellä voidaan olettaa olevan mahdollista energiansäästöpotentiaalia. Vuoden 2010 nousu edelliseen vuoteen on ehkä selitettävissä lämpösähkön osuuden lisääntymisenä. 2011 tehtiin piharemontti ja työmaalla käytettiin museon sähköä. Vuoden 2012 sähkön käyttö palannee 2010 tasolle. Vaihteluväli minimin ja maksimin välillä vuosina 2009-2012 on ollut 24 kwh/br-m². Tuomarinkyläntie 7 Rakennuksia tontilla 4 kpl Tuomarinkylän kartano Suojelukohde Rakentamisvuosi n. 1790 Saneerausvuosi Pinta-ala (huoneala) 559 m² Kokonaiskerrosala (brutto) Rakennustilavuus (lämmin) Koko kiinteistön pinta-ala 3 556 br-m² avattiin 8.4.1962 näyttelyt ja tapahtumat Tuomarikylän kartanosta ei ole tehty energiakatselmusta. Kiinteistö Pakkiin oli määritelty Eko-seuranta. Lämmönseurantaa on tehty lämmönvaihtimen säätöpiirille. Sähkön ja lämmön kulutusseurantaa ei ole tehty PAKKIIN ollenkaan. Helenin Sävel plus palvelusta saadaan sähkön kulutustietoja. Niitä voidaan verrata keskimääräisiin ominaiskulutuksiin: Kirstinkuja 4 Rakennuksia tontilla 1 kpl Työväenasuntomuseo Suojelukohde Rakentamisvuosi 1911 Saneerausvuosi 2008 Pinta-ala (huoneala) 554 m² Kokonaiskerrosala (brutto) 734 br-m² Rakennustilavuus avattiin 12.61989 näyttelyt ja tapahtumat 8
Työväenasuntomuseossa ei ole tehty energiakatselmusta. Kulutustietoja ei ole Pakissa seurattu. Asuntomuseota lämmitetään kiinteästi asennetuilla sähköpattereilla. Työväenasuntomuseo on ns. kausimuseo ja se on tavallisesti avoinna museovieraille toukokuusta lokakuun alkuun. Museon ollessa suljettuna pyritään siellä pitämään sopivaa peruslämpöä noin 15 ⁰C ± 2 ⁰C. Kristianinkatu 12 Rakennuksia tontilla 3 kpl Ruiskumestarintalo Suojelukohde Rakentamisvuosi 1819 Saneerausvuosi Pinta-ala (huoneala) 170 m² (museon tilat) Kokonaiskerrosala (brutto) Rakennustilavuus Koko kiinteistön pinta-ala 635 br-m² (museo + päiväkoti) avattiin 10.9.1980 näyttelyt ja tapahtumat Ruiskumestarintalossa ei ole tehty energiakatselmusta. Kulutustietoja on seurattu sähkön osalta koko kiinteistössä. Museorakennuksia lämmitetään sähköllä. Sähkön ominaiskulutus koko kiinteistössä on ollut vuonna 2011 45,7 kwh/br-m² (48,7 kwh/br-m²) Ruiskumestarintalo on myös kausimuseo ja se on auki yleisölle kesäkuusta syyskuun loppuun ja marraskuusta tammikuun alkuun. Museon ollessa suljettuna pyritään siellä pitämään sopivaa peruslämpöä noin 15 ⁰C ± 2 ⁰C. Ruiskumestarin päärakennus ja sivurakennus lämmitetään siirrettävillä öljytäytteisillä sähköpattereilla. Kesäkaudeksi radiaattorit siirretään yleensä varastoon. Muutamia voidaan jättää käyttöön lähinnä ilman kosteuden hallitsemiseksi. Talvikaudella päärakennuksen puuhellassa pidetään tulta päivittäin. Hellaa ei lämmitetä lämmityksen vuoksi, vaan lähinnä luomaan museovieraille talven ja joulunajan tunnelmaa. Puuklapeja kuluu vuodenaikana noin 1-1,5 irtokuutiota. Tauko- ja sosiaalitilat ovat viereisessä kerrostalossa päiväkodin kellarissa. Tiloissa on keskuslämmitys. 9
Energian kulutus [MWh] Muiden museoiden energiankulutus Lähde: HKR-rakennuttaja, kulutustiedot Hakasalmen huvila Sederholmintalo Kartanomuseo Asuntomuseo Ruiskumestarintalo 700 600 500 400 300 200 100 0 2009 2010 2011 2012 2013 Lämmon kulutus [MWh] 369 390 380 Sähkön kulutus [MWh) 224 215 209 Energia yhteensä [MWh] 593 604 588 Kuvio 3: Muiden museoiden energiankulutukset kulutusryhmien ominaiskulutuksen mukaan laskettuna 1.3.3 Raitioliikennemuseo Einoleinonkatu 3 Rakennuksia 1 kpl Ratikkamuseo Suojelukohde Rakentamisvuosi 1900 Saneerausvuosi 2007 (tilamuutostyöt) Pinta-ala (huoneala) 1436 m² Kokonaiskerrosala (brutto) 1750 br-m² Rakennustilavuus 10 160 r-m³ avattiin 21.101993 osin Kulttuuritehdas korjaamon käytössä vuodesta 2008 museo, näyttely, kahvila, tilavuokraus, esitystoiminta ja tapahtumat Ratikkamuseossa tehtiin energiakatselmus 30.12.1999. Lämmön ominaiskulutus oli vuonna 1998 32 kwh/ rm³ (185 kwh/ bm²) Sähkön ominaiskulutus oli 51 kwh/ bm²). Molemmat ovat vastanneet yleisiä keskiarvokulutuksia. Lämmitysenergian kulutus oli jakautunut siten, että lämmityksen osuus on ollut 70 %, ilmanvaihdon osuus 29 % ja käyttöveden osuus 2 %. Sähkön kulutusjakauma 10
Energian kulutus [MWh] laiteryhmittäin oli: LVI-laitteiden osuus 57 %, ulkovalaistus 22 %, sisävalaistus 18 % ja pistorasiat 3 %. Katselmuksessa nähtiin julkisivuvalaistuksessa olevan säästöpotentiaalia ja ehkä myös vaunuhallin yleisvalaistuksessa. Yleisvalaistuksessa käytetään elohopeahöyrylamppuja, jotka myös lämmittävät ympäröivää tilaa. Vuonna 2007 Ratikkamuseo arvioitiin Display hankkeessa energiankulutusluokkaan C. Kokonaisenergian ominaiskulutukset olivat tuolloin 209 kwh/ bm². Energiakatselmuksen kulutusjakauma nyt tarkasteltuna on varmasti muuttunut huomattavasti ja erityisesti sähkön kulutus lisääntynyt merkittävästi. Entisestä museosta on tullut suuri kulttuuritapahtumien ja räätälöityjen yksityistilaisuuksien tuottaja. Kulttuuritehdas korjaamossa kävi vuonna 2011 yhteensä 131 000 kävijää. Tapahtumia oli noin 400 ja yksityistilaisuuksia oli noin 150. Ratikkamuseon ominaisenergiankulutukset Lähde: HKR-rakennuttaja, Kaupungin omistamien kiinteistöjen kulutustiedot vuosilta 2010 ja 2011; WebKulu 180,0 160,0 140,0 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 2009 2010 2011 2012 *) 2013 **) Kulutusryhmän lämpö MWh/bm² 147,3 155,7 151,7 Lämpö päämittarilta MWh/bm² 141,1 133,7 129,1 120,0 Kulutusryhmän sähkön MWh/bm² 89,7 85,9 83,4 Sähkö päämittarilta MWh/bm² 138,7 124,0 139,8 156,1 148,6 Kuvio 4: Ratikkamuseon energiankulutukset kulutusryhmien ominaiskulutuksen mukaan laskettuna ja päämittarilta luettuna. *) WebKulusta lämpöenergia 12/2011 11/2012 ja Sävel-plus -palvelusta vuoden 2012 sähkönkulutus. **) Sävel-plus -palvelun ennuste vuoden 2013 sähkönkulutuksesta. 1.3.4 Museon kuljetukset ja liikkuminen eri toimipisteiden välillä Kaupunginmuseon omistamaa pakettiautoa käytetään näyttelyrakentamisessa, esineiden ja kokoelmien siirroissa ja kuljetuksissa sekä kiinteistöjen ylläpitoon liittyvissä tehtävissä. Ajoa omalla autolla kertyy vuodessa noin 17 000-20 000 km. 11
Auton ajokilometrit ovat riippuvaisia näyttelyiden rakentamisesta, esineiden siiroista, muutoista ja kiinteistöjen huoltotoimenpiteistä. Esimerkiksi uusia näyttelyitä rakennetaan vuosittain vaihteleva määrä, ja myös niiden laajuus vaihtelee. Siksi on vaikeaa asettaa määrällistä säästötavoitetta (kuten polttoaineen kulutus tai ajokilometrit) energian säästölle. Tarvittaessa esine- ja tavarakuljetuksissa käytetään myös ulkopuolista kuljetuspalveluja tarjoavia tahoja. Vuonna 2012 kuljetuspalveluja ostettiin Hakonen yhtiöiltä ja Staran logistiikan kuljetuspalveluilta. Työ- ja työasialiikenteeseen käytetään myös takseja ja julkisia kulkuvälineitä. Museolla on myös ollut kesästä 2012 käytössä virastopyörä työasiamatkojen hoitamiseen. Polkupyörää käytettiin 5 kertaa. 2 Kokonaisenergian kulutus ja energian säästötavoite Kaupunginmuseo kulutti vuonna 2011 lämpöä 991 MWh (151,7 kwh/m²) ja sähköä 545 MWh (83,4 kwh/m²). Yhteensä energiaa kului 1535 MWh Kaupunginmuseon kokonaisenergiankulutuksen vähentämistavoite vuodelle 2013 on 4 % vuoden 2010 energiankulutuksesta mukaan lukien edellisten vuosien säästötavoitteet, eli yhteensä 127 MWh. 2.1 Käyttäjien, ylläpitäjien ja kiinteistönhuollon välinen yhteistyö Jotta kokonaisenergiankulutuksen vähentäminen olisi mahdollista, on kaupungin rakennuksissa tyypillisesti vaikuttavien käyttäjien, ylläpitäjien ja kiinteistönhuollon välinen yhteistyö rakennusten oikeanlaisen ylläpidon ja käytön aikaansaamiseksi erittäin tärkeää. Asetetut energiatehokkuus- ja säästötavoitteet syntyvät vain eri toimijoiden yhteistyön seurauksena. Yhteistyön merkitys Palmian huoltoon ja vuokranantajaan korostuu tulevaisuudessa. Yhteistyö voi muodostua haastavaksi, koska eri kohteilla on eri isännöitsijöitä ja kiinteistönhoidon puolelta useita yhteistyöhenkilöitä. Kokoelmakeskukset ja Harkkoraudantien verstas on vuokrattu kaupungin ulkopuolisilta toimijoilta, joita ei voida velvoittaa sitoutumaan Helsingin kaupungin energiansäästötavoitteisiin. Kaupunginmuseo tulee silti mahdollisuuksien mukaan soveltamaan keskeisimpiä energiansäätötoimenpiteitä näissä kohteissa tai tuomaan sieltä hyviä käytäntöjä muiden yksiköiden käyttöön. Tällöin saavutetaan parempi sitoutuminen koko organisaatiossa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi kaupunginmuseo pyrkii sitouttamaan Kulttuuritehdas Korjaamon toimimaan yhteistyössä energiatavoitteiden saavuttamiseksi. 12
Energian kulutus [MWh] Kuvio 5: Kulutusryhmän energian käyttö ja käyttötavoite 3 Keskeiset toimenpiteet energiansäästötavoitteen saavuttamiseksi Museo on seurannut sähkönkulutuksia kohteissa, joissa on sähkösopimus. Muut energiankulutukset sisältyvät museon ylläpitovuokriin. Kulutuksia on seurattu jonkin verran Webkulusta. Näitä arvoja ei voida suoraan kohdistaa museon käytöksi, koska niihin voi sisältyä myös muita kiinteistöjä ja käyttäjiä. Säästötavoitteet määriteltiin kiinteistön päämittarilta luettavaksi. Kaupunginmuseon näyttelyiden ja konservointi- sekä kokoelmakeskusten olosuhteiden (lämpö, kosteus) pitäisi pysyä vakiona museokokoelmien kokoelmaturvallisuuden vuoksi. Tyypillisesti ihanteellinen olosuhde museoesineille on esimerkiksi näyttelytiloissa 20±2 C, 45±10 % RH. Jotkut museorakennukset ovat erittäin vanhoja ja ne eivät olosuhteiden puolesta sovellu hyvin arvokkaiden näyttely tai taide-esineiden näyttelypaikoiksi. Siksi on houkuttelevaa tulevaisuudessa pyrkiä tasaamaan vuodenajoista johtuvaa olosuhteiden vaihtelua laiteinvestoinneilla. Tämä luo haastetta sille, että pystytään saavuttamaan säästöjä energiankulutuksessa. Museo voi vaikuttaa omalta osaltaan sähkönkulutukseen mm. valaistuksen suunnittelun ja lamppujen, sekä muiden sähkölaitteiden valinnan ja käytön kautta. 3.1 Toimipisteet Sofiankatu 4 ja muut museot Kiinteistön käyttäjä Kaupunginmuseo: Kapunginmuseon energiankulutus ja säästötavoite: Lähde HKR-rakennuttaja 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 säästötavoite 0 % - 2 % - 2 % - 4 % [32 MWh] [32 MWh] [63 MWh] 2009 2010 2011 2012 2013 Lämmon kulutus [MWh] 962 1017 991 Sähkön kulutus [MWh) 586 561 545 Energia yhteensä [MWh] 1547 1578 1535 Käyttötavoite [MWh] 1578 1546 1514 1451 muutokset toimintatavoissa kuten valojen sammuttaminen, ikkunoiden ja ulko-ovien sulkeminen, veden kulutuksen vähentäminen, mahdollisuuksien mukaan 13
varaustilassa olevien laitteiden sammuttaminen, kopiointilaitteiden oikea käyttö, akkulatureiden pitäminen kiinni turhaan pistorasioista, kahvikeittimien sammuttamin, valojen sammuttaminen, jne. varmistetaan, että lämmityspatterit eivät ole jääneet peitetyiksi esimerkiksi verhoilla tai pöydän tasolla varmistetaan, että kesän jälkeen ikkunat ovat kunnolla kiinni ja salvattu. Ikkunapesujen jälkeen löytyy yleensä useita avonaisia ikkunoita kiinteistöistä. sisäilman lämmössä ja muissa energiankulutukseen liittyvissä ongelmissa viivytyksetön yhteydenotto isännöitsijään ja palvelupyyntö Pakkiin ohjeiden ja tilojen käyttöehtojen ja -ohjeiden laatiminen virka-ajan ulkopuolisille käyttäjille energiansäästön aikaansaamiseksi? mahdollisuudet varmistaa sopimusteitse pito- / juhlapalveluja tuottavien yhteisöjen (Palmian juhlapalvelu) kanssa, että tilojen ovet ja ikkunat on lukittu ja tarpeettomat valot sammutettu yhteistyö HKR:n kanssa energiakatselmuksissa sekä seuranta- ja kulutustietojen hankinnassa ja hyödyntämisessä energiansäästämiseksi energiansäästötoimista sopiminen kaupungin ulkopuolisten palveluntuottajien kanssa ohjaus energiatehokkaiden hankintojen tekemiseksi tilojen hankinnassa otetaan uudisrakentamisessa sekä perusparannushankkeiden suunnittelussa huomioon kestävä kehitys ja energiansäästötavoitteet Tallentaa mahdolliset saamansa tarkastuspöytäkirjat Pakkiin. Seurataan Hakasalmen huvilan sähkönkulutusta, koska siellä havaittiin suuria vaihteluja kulutuksessa. Kiinteistön käyttäjä, Kulttuuritehdas Korjaamo: muutokset toimintatavoissa kuten valojen sammuttaminen, ikkunoiden ja ulko-ovien sulkeminen, vedenkulutuksen vähentäminen, mahdollisuuksien mukaan varaustilassa olevien laitteiden sammuttaminen, kopiointilaitteiden oikea käyttö, akkulatureiden pitäminen kiinni turhaan pistorasioista, kahvikeittimien sammuttamin, valojen sammuttaminen, jne. varmistetaan, että lämmityspatterit eivät ole jääneet peitetyiksi esimerkiksi verhoilla tai pöydän tasolla tilakohtaiset ohjeistukset käyttäjille yhteistyö HKR:n kanssa energiakatselmuksissa sekä seuranta- ja kulutustietojen hankinnassa ja hyödyntämisessä energiansäästämiseksi sisäilman lämmössä ja muissa energiankulutukseen liittyvissä ongelmissa viivytyksetön yhteydenotto isännöitsijään ja palvelupyyntö sähköiseen huoltokirja Pakkiin energiatehokkaat ratkaisut kiinteiden koneiden, laitteiden sekä järjestelmien hankinnassa (esim. tietokoneet), hankintaohjeiden noudattaminen energiatehokkuuden osalta, oikean käytön varmistaminen 14
3.1.1 Museon kuljetukset ja liikkuminen eri toimipisteiden välillä Kaupunginmuseo pyrkii kannustamaan työasialiikkumiseen julkisia kulkuneuvoja tai virastopyörää taksin sijasta siinä määrin kuin se on mahdollista. 3.2 Ylläpito (Tilakeskus ja Palmia) Palmia: huolehtii osaltaan kulutustietojen syöttämisestä Pakkiin iv koneiden ja - laitteiden säädöt tilojen lämpötilan säätö valojen sammuttaminen, ikkunoiden ja ulko-ovien sulkeminen vesihanojen vuodot veden kulutuksen vähentäminen Tilakeskus: koneiden ja laitteiden huoltojen järjestäminen kiinteistön kunnossapito tarpeettoman energiankulutuksen vähentämiseksi seuraa ja raportoi energiankulutuksista hallintokunnalle yhteistyö HKR:n kanssa energiakatselmuksissa sekä seuranta- ja kulutustietojen hankinnassa ja hyödyntämisessä energian säästämiseksi uudisrakentamisessa sekä perusparannushankkeiden suunnittelussa otetaan huomioon kestävä kehitys ja energiansäästötavoitteet, PTS 10 suunnitelmat, Elefanttikorttelin, Kokoelma- ja konservointikeskuksen suunnittelu. 3.3 Yhteistyömuodoista sopiminen Yhteistoimintaryhmä muodostuu museon, muiden käyttäjien, ylläpidon ja kiinteistön omistajan edustajien yhteyshenkilöistä. Tällaista energiansäästön yhteistoimintaa, johon kaikki osapuolet osallistuisivat, ei ole vielä muodostunut. Kiinteistönhoito ja isännöitsijät kokoontuvat säännöllisesti keskustelemaan mahdollisista toimenpiteistä energiansäästöjen saavuttamiseksi. Ehdotuksia ja vinkkejä kiinteistöjen käyttäjille on ollut toistaiseksi vähän saatavilla. 4 Remontit, Korjaukset ja pienet perusparannushankkeet (Tilakeskus, Kaupunginmuseo, Kulttuuritehdas Korjaamo) Sofiankatu 4:ssä uusittiin vuonna 2011 ikkunatiivisteet ja sisäpihan ikkuna puitteita korjausmaalattiin kesällä 2012. Syksyllä 2011 aloitettiin kiinteistössä korkean osan vesikattoremontti. Kesällä 2012 negatiiviarkistoon hankittiin aurinkosuojakalvot. Matalan osan vesikatot päätettiin uusia samalla, koska niissä havaittiin vesivuotoja. Loput työt saatetaan päätökseen kevään 2013 aikana Sofiankadun vesikattotöiden yhteydessä uusittiin 6. kerroksen ikkunoiden karmit ja tiivisteet. Sunnin talon peruskorjauksen yhteydessä sinne tuotiin uusi kaukolämpöliittymä. Uuden lämmönjakohuoneen kautta tapahtuu nyt Sofiankatu 4:n pohjoisosan lämmitys. 15
Helsingin energia rakentaa vuoden 2013 alkupuolella kaukojäähdyksen alakeskuksen Sofiankatu 4:n LJH:n yhteyteen. Työväenasuntomuseo avattiin kesällä 2008 kattavan perusparannuksen jälkeen uudelleen yleisölle nähtäväksi. Todennäköisesti sielläkään ei tehdä isompia korjauksia kuluvan PTS 10 -kauden aikana. Tuomarinkylän kartanossa kunnostettiin kesällä 2010 ikkunapuitteet. Tästä mahdollisesti seuraavat energiasäästöt voitiin todeta vasta vuonna 2011. Sederholmin talossa julkisivut ja ikkunapuitteet maalattiin syyskesällä 2011. Sederholmin taloon saatetaan tehdä LVIS muutos-/ perusparannustöitä K4 Elefantti rakennushankkeen (2014-2015) aikana. Hakasalmen huvilaan suunniteltua julkisivuremonttia kesäksi 2013 ei ole saatu mukaan talonrakennuksen investointiohjelmaan rakennusten huonokuntoisuudesta huolimatta. Ratikkamuseossa tehtiin remontti vuonna 2007-2008 ennen yhteistyöprojektin alkamista Kaupunginmuseon, Kulttuuriasiainkeskuksen ja Korjaamon välillä. Tässä voitaneen todeta, että siellä ei todennäköisesti tehdä isompia korjauksia kuluvan PTS 10 -jakson aikana. Case Korjaamon alkukartoituksissa havaittiin ilmastoinnin kostutuksen olevan rikki. Se korjattiin alkuvuodesta 2012. Samalla myös suositeltiin ilmastoinnin nuohousta ja ilmavirtojen ohjausta näyttämöalueelle. 5 Peruskorjaukset ja uudisrakentaminen (Tilakeskus; Kaupunginmuseo, HKR - Rakennuttaja) Kaupunginmuseon kaavailtu muuttaminen Elefanttikortteliin toteutunee vuoden 2015 lopussa. Elefanttikortteliin (K4) peruskorjataan museon käyttöön Katariinankatu 3, Remanderin talo, osin Valkoinen Sali ja Falkmannin talo. Remanderin talon siipi puretaan ja sen tilalle rakennetaan uudisrakennus. Vaikka ajanmukaisen museotoiminnan edellyttämät olosuhdevaatimukset näyttelytiloissa nostavat energiankulutusta, hankkeessa pyritään löytämään säästöjä nykyaikaisilla teknisillä ratkaisuilla kuten sisäänkäyntien tuulikaapeilla ja lämpö- ja uv-säteilyä vähentävillä lisälaseilla sekä kaukojäähdytyksen käyttöönotolla. Kiinteistön tekninen kunto paranee, mikä parantaa tilannetta kokoanisuudessaan. Kokoelmakeskusten vuokrasopimuksia on jatkettu 5 vuodella. Museon kokoelmakeskusten ja konservoinnin tilatarvekysymykset tullevat ratkaistavaksi viimeistään tämän vuosikymmenen loppupuolella. Museolta poisjäävän Sofiankatu 4:n kiinteistön peruskorjaus aloitetaan todennäköisesti heti muuton jälkeen. 6 Tietolähteet Kaupunginmuseon toimipisteiden energiankulutustietoja ei saada sähkön ja lämmön päämittareilta luettuna pl. Ratikkamuseo. Arvioitaessa museon energiankulutusta se perustuu HKR - rakennuttajalta saatuihin kulutusryhmien keskimääräisiin kulutustietoihin. Joitain kulutustietoja on voitu myös hakea WebKulusta. Kaupunginmuseon kiinteistöjen lämmitysenergia kuuluu ylläpitovuokriin. Hakasalmen huvilan ja Tuomarinkylän kartanon sähkökulutukset on saatu Helsingin energian Sävel- Plus -palvelusta. Näihin kulutustietoihin ei kuitenkaan sisälly kiinteistösähkö, joten 16
vertailujen teko on vaikeaa. Voidaan kuitenkin seurata muutoksia kulutuksessa ja arvioida muutoksien syitä. Lisätietoja voi kysyä kohteen kiinteistöhoitajalta, kiinteistönhoidon teknikoilta, palveluohjaajilta tai Palmian esimiehiltä. 7 Seuranta (kulutukset ja tavoitteiden toteutuminen) Kaupunginmuseossa on energiansäästön yhdyshenkilöksi nimetty kiinteistö- ja turvallisuusvastaava Harri Kuisma. Energiansäästön yhdyshenkilön tehtäviksi on sovittu seuraavat: energiansäästösuunnitelman tekeminen ja toteutumisen seuranta Kaupunginmuseon edustaja ei osallistu kaupungin energiasäästöneuvottelukunnan toimintaan. energiansäästösuunnitelman tarkistaminen ja päivittäminen säästötavoitteiden toteutumisen seuranta vuosittain. Säästötavoitteiden toteutuminen todetaan kulutustietojen perusteella, jotka kerätään em. tietolähteistä. Seurannasta vastaa kiinteistö- ja turvallisuusvastaava yhdessä hallintoyksikön kanssa. Mikäli säästötavoite ei näytä toteutuvan, käsitellään asia hallintoyksikössä ja/tai yhteistoimintaryhmässä. Säästötavoitteiden toteutumisesta raportoidaan tarvittaessa energiansäästöneuvottelukunnalle. Tämän suunnitelman toteutumista voidaan tarkastella vasta keväällä vuonna 2014, kun kululutusryhmän keskikulutukset on laskettu. Edelleen vuoden 2012 säästötavoitteen toteutuminen saadaan selville vasta 2013 kevään aikana. Kulutusryhmän keskikulutukset saadaan HKR:ssä laskettua huhtikuussa 2013. Silloin voidaan tarkastella, onko vuoden 2012 säästötavoite toteutunut Muutamasta ennusteesta ja Webkulun toteutuneista kulutustiedoista ei voida oikein päätellä vielä mitään. Kulutusryhmään kirjastot, museot ja näyttelyrakennukset kuulu 28 rakennusta, josta keskikulutus lasketaan. Kulutusennusteen saaminen olisi hyvä asia, koska silloin päästäisiin vaikuttamaan mahdollisilla toimenpiteillä heti seuraavan tarkastelujakson alusta. Nyt edellisen vuoden laskelmat valmistuvat vasta myöhään keväällä. Vuonna 2011 2 %:n säästötavoite onnistuttiin saavuttamaan (kuvio 5). Säästötavoite oli 32 MWh ja säästöä syntyi kulutusryhmän ominaiskulutuksen mukaan laskettuna 43 MWh. 8 Energiansäästötyön jatkosta sopiminen Kaupunginmuseo tarkentaa energiansäästötavoitetta vuosittain ja päivittää suunnitelman tarvittavin osin. Energiakatselmuksia ei ole tehty ollenkaan Työväenasuntomuseossa, Ruiskumestarintalossa ja Tuomarinkylän kartanossa. Näitä tutkimuksia voidaan ehkä harkita tehtäväksi. 17
LIITE I Ominaiskulutus Käyttöpaikan numero: 2063499 Karamzininranta 2, 00100 Helsinki-Kaisaniemi Raportti ajanjaksolle: Ominaiskulutus 2008-2012 Raportti luotu: 12.12.2012 klo 12:07:09 kwh/m² Ominaiskulutus Summa: 272,56 kwh/m² Keskiarvo: 54,51 kwh/m² Minimi: 44,45 kwh/m² (2009) Maksimi: 68,60 kwh/m² (2011) Helsingin Energia 18