TÄMÄ TYÖ KUULUU OPISKELIJOIDEN MIDE-TEKNOLOGIAPROJEKTIIN "YLÄMUMMO HEILAHTAA"

AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt LOPPURAPORTTI 19.12.2008 Simo Heimonen 2008-A33-Omaishoitajan kuvapuhelinjärjestelmä (3 op / 2 ov) Aloitettu: 16.09.2008 Päätetty: 18.12.2008 Ohjaaja: Panu Harmo TÄMÄ TYÖ KUULUU OPISKELIJOIDEN MIDE-TEKNOLOGIAPROJEKTIIN "YLÄMUMMO HEILAHTAA"

Sisällys Johdanto... 3 Kartoitus / tekniikka... 4 Kokonaiskonsepti... 4 Laitevaihtoehtoja... 5 Yhteydet... 6 Käyttöliittymä... 6 Toteutus... 7 Testit... 7 Muita testejä... 11 Työmäärät... 11 Yhteenveto... 13 Suositukset... 13

Johdanto Projektin tavoitteena oli kehittää prototyyppi omaishoitajan kuvapuhelinjärjestelmästä. Kuvapuhelimella on edellytykset tuoda lisää omaa aikaa omaishoitajille, jotka joutuvat valvomaan hoidettavaa jatkuvasti. Kuvapuhelimen avulla omaishoitaja voi tarkkailla hoidettavaa lyhyen matkan päästä ja näin päästä esimerkiksi ulos toteuttamaan itseään. Kuvapuhelin tuo myös lisävarmuutta omaishoitajalle sekä hoidettavalle, koska kuvapuhelimen avulla he voivat saada yhteyden toisiinsa nopeasti ja helposti. Projektin idea lähti Kustaankartanoon järjestetyn omaishoitajatapaamisen ideariihestä, suoraan omaishoitajilta itseltään. Projekti lähti siis nollatilanteesta, jossa kuvapuhelimen toteutusta ei ole kartoitettu aiemmin (esimerkiksi oppilastyönä). Tavoitteeksi asetettiin kartoituksen tekeminen ja sen lisäksi myös nopeiden tulosten saaminen. Tämän johdosta lähdettiin samanaikaisesti sekä kartoittamaan millainen kuvapuhelimen oikein tulee olla ja samalla suoraan toteuttamaan kuvapuhelinta oman tuntuman mukaisesti. Kartoituksessa tarkoituksena oli selvittää sidosryhmät, joille olisi eniten hyötyä kuvapuhelimesta, mitä vaatimuksia omaishoitajat asettavat kuvapuhelimelle ja minkälaisia ovat kuvapuhelimen käyttötapaukset. Projektissa oli yhteistyökumppanina Laurean opiskelijoita ja heistä Niina Pesonen teki kyseisen kartoituksen. Teknologian osalta kartoituksessa oli tavoitteena selvittää laitteita ja tekniikoita, joilla kuvapuhelinyhteys voidaan toteuttaa, sekä kokonaiskonseptia erilaisten rakennekuvausten muodossa. Toteutuksessa lähdettiin suoraan kokoamaan järjestelmää. Ensimmäiseksi työn ohjaaja Panu Harmo hankki Nokia N810 Internet Tablet:in päätelaitteeksi omaishoitajalle. Toiseen päähän oli tarkoituksen hankkia WLAN-kamera ja ottaa päätelaitteella suoraan yhteys kameraan. Yksinkertaiselta näyttävä ratkaisu kaatui kuitenkin N810 ominaisuuksin. Projektin kuluessa kävi selväksi että kyseisen päätelaitteen valinta oli väärä ratkaisu.

Kartoitus / tekniikka Teknologiakartoituksen pohjana toimii Laurean samaan aikaan tekemä kartoitus kuvapuhelinjärjestelmän tarpeista. Kyseisessä kartoituksessa rajattiin käyttäjäryhmiksi: 1. Omaishoitajat, jotka asuvat samassa taloudessa hoidettavan kanssa. 2. Omaishoitajat, jotka asuvat eri taloudessa hoidettavan kanssa. 3. Laitosten yöhoitajat. Näistä ensimmäinen on selkeä pääkäyttäjäryhmä. Muita ryhmiä otetaan huomioon suunnittelussa. Perusteluna lähinnä se että kahdessa viimeisemmässä mennään helposti laajempiin ratkaisuihin ja projektin alueen yli. Yhtenäistä kaikille on että hoidettava vaatii jatkuvaa seuraamista ja huolenpitoa. Kokonaiskonsepti Kuvapuhelinjärjestelmän on tarkoitus olla toteutukseltaan kevyt, yksinkertainen ja kustannustehokas. Tällöin järjestelmän käyttäminen tai asentaminen vaatii mahdollisimman vähän tietoteknistä osaamista. Omaishoitajat ovat usein senioreita, joita näitä taitoja ei voida olettaa. Toisaalta, jos järjestelmä on liian hankala käyttää, niin hyvin nopeasti hyöty kadotetaan. Karkeasti voidaan jakaa järjestelmä kahteen osaan: omaishoitajan päätelaitteeseen ja hoidettavan tarkkailulaitteisiin. Näiden kahden osion lisäksi tarvitaan mahdollisesti liityntä internet:iin, joko mobiili-puhelinyhteyksien tai laajakaistan avulla, riippuen kuinka laajalla alueella laitetta halutaan käyttää. Pihapiirissä näitä ei välttämättä tarvita. Tässä projektissa keskityttiin pelkästään kotiin ostettavaan järjestelmään. Toinen mahdollisuus olisi tarjota ulkopuolisena palveluna valvontaa koteihin. Palvelumallisessa toteutuksessa olisi hyötynä varmempi toimivuus ja lisäpalvelut. Esimerkiksi hoidettavan voisi jättää ulkopuolisen valvottavaksi. Ulkopuolinen valvoja ilmoittaisi omaishoitajalle jos hänen tulisi palata hoidettavan luo. Toisaalta tällaisena ulkopuolisen tahona voisi toimia hoitoalan ammattilaisia. Tällöin omaishoitaja saisi myös yhteyden ammattihenkilöihin nopeasti. Kuva 1. Järjestelmän periaatteellinen rakenne palvelumallisessa toiminnassa. Palvelukeskus tarkkailee hoidettavaa ja ilmoittaa puhelimitse omaishoitajalle, jos on tarvetta.

Laitevaihtoehtoja Kuva 2. Laitevaihtoehtoja ja niiden yhteensopivuus. Omaishoitajan päätelaitteen vaihtoehdoiksi valikoitui: puhelimet, tabletit ja mini-laptop:it. Projektin aikana Laurean kartoituksesta selvisi että osalle hoitajista on tärkeää että laitetta on helppo kantaa mukanaan. Tämän johdosta suuremmat laitteet karsiutuivat pois. Hinnasta esitettiin myös arvioita, joiden mukaan 1000 hintaluokka alkaa olla maksimi. Tämä taas rajaa esimerkiksi tablet-pc:t pois. Hoidettavan päässä koettiin aiempien kokemusten puolesta sekä myös haastattelujen perusteella että laitteiston tulee olla kiinteästi asennettu. Tällä estetään se että hoidettava ei voi siirtää laitetta pois. Lisäksi kiinteästi sijoitettu laitteisto koetaan vähemmän häiritsevänä. Hoidettavan pään laitteisto voi olla hyvinkin vaihteleva kokonaisuudeltaan. Tässä työssä rajattiin alue WLAN-kameraan, mini-pc + web-kameraan sekä mini-pc + WLAN-kameraan. WLAN-kamera valittiin yksinkertaisuuden ja hinnan vuoksi. WLAN-kameraa käyttämällä ei tarvita välttämättä muita laitteita hoidettavan päähän. Mini-pc + web-kamera valittiin, koska omaishoitajan päätelaitteessa ei välttämättä ole riittävästi tehoa videokuvan ja äänen prosessointiin ja tällä laitteistolla kuvaa ja ääntä voidaan prosessoida ennalta. Käyttämällä halpaa web-kameraa voidaan myös laitteiston hintaa laskea. Minipc + WLAN-kamera-vaihtoehdossa voidaan kuvaa ja ääntä esiprosessoida sekä saadaan hyvää kuvaan paremman kameran johdosta. Hintaraja voi tosin jo ylittyä. Eri päiden välille tarvitaan datan siirtotie. Joissain tapauksissa, joissa toinen päätelaite on riittävän älykäs, ei välttämättä lisälaitteita tarvita. Asetetaan kyseinen laite WLAN-tukiasemaksi ja liitytään toisella laitteella siihen. Muussa tapauksessa järjestelmässä tulee olla erillinen WLAN-tukiasema. Erillinen tukiasema tarvitaan myös silloin jos tukiasemana toimivan laitteen kantama ei riitä esimerkiksi koko pihapiirin alueelle. Erilaisia antenniratkaisuja voidaan myös tarvita. Jos pihapiiristä halutaan mennä pidemmälle, niin tällöin tarvitaan operaattoriratkaisuja. Näitä voivat olla esimerkiksi 3G-puhelinverkot tai @450 verkko. Kiinteästi asennetusta hoidettavan päästä voidaan myös liittyä laajakaistalla internet:iin.

Yhteydet Eräs merkittävä asia kuvapuhelinjärjestelmän kannalta on halutut yhteydet. Eli halutaanko kuvaa ja ääntä yhteen vai molempiin suuntiin ja millä tavalla ja formaatilla data siirretään. Jos riittää yhdensuuntainen kuva tai pysäytyskuvia muutaman sekunnin väliajoin, niin tällöin voidaan keventää omaishoitajan päätelaitteen kuormaa. Kuorman määrä taas on kriittinen, koska päätelaitteiden prosessointikapasiteetti on rajallinen. Laurean selvityksessä ei otettu riittävästi kantaa tarvittaviin datansiirron suuntiin. Tässä työssä käytiin kuitenkin läpi seuraavia vaihtoehtoja: 1. Pelkkä video hoidettava -> hoitaja 2. Video ja ääni molempiin suuntiin 3. Pysäytyskuvia hoidettava -> hoitaja, ääni molempiin suuntiin Näistä vaihtoehdoista ensimmäinen täyttää minimivaatimuksen järjestelmälle. Kun tarjotaan omaishoitajalle videokuva hoidettavasta, niin hän voi katsoa hoidettavan tilan ja tarvittaessa reagoida siihen. Toisessa vaihtoehdossa on kaikki suunnat käytössä ja järjestelmä toimisi reaaliaikaisena videoneuvotteluyhteytenä. Tämän vaihtoehdon ongelmana on videon ja äänien prosessoinnin raskaus, joka saattaa hyydyttää etenkin päätelaitteen. Kolmas vaihtoehto on karsitumpi versio edellisestä. Tässä vaihtoehdossa ensimmäiseen verrattuna omaishoitajalla on mahdollisuus esimerkiksi rauhoitella potilasta. Myös muut vaihtoehdot ovat täysin mahdollisia. Tässä työn toteutusosiossa pyrittiin kuitenkin vastaamaan näihin vaihtoehtoihin. Käyttöliittymä Omaishoitajan päätelaitteen käyttöliittymä on haastava. Käyttöliittymän tulisi palvella liikkuvaa käyttöä, antaa omaishoitajalle mahdollisuus tehdä omia asioita mutta samalla toiminnan tulisi olla toimintavarmaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että päätelaite ei saa jäädä taskun pohjalle lojumaan samalla kun potilaalla on hätä tai sitä että omaishoitajan pitää näpelöidä laitetta jatkuvasti, kun hän on omalla ajalla. Molemmissa tapauksissa laitteen antama hyöty kadotetaan. Käytännössä vaatimus voi tarkoittaa, joko hälytystä liikkeestä, poistumisesta kuvasta tai vastaavasta. Toimintavarman hälytyksen toteuttaminen voi olla haastavaa. Toinen esitetty idea on päätelaitteen asettaminen alustalle, jolloin kuvaa on helppo vilkaista nopeasti. Toisaalta tätä ratkaisua ei voida käyttää liikkuessa. Ideana oli myös rajoittaa kameroiden määrää kustannussyistä. Tämän johdosta yhdellä kameralla on tarkoituksena kattaa suurempi alue. Kameran näyttämästä alueesta valitaan tietty alue, jossa hoidettava on. Käyttöliittymältä tämä vaatii zoom-toimintoa sekä kohdistusta. Edelliset toiminnot tulee olla helposti asetettavissa ja käytettävissä. Lisäksi ohjelmien käynnistämien ei saisi vaatia kryptisiä komentoja tai muuta vastaavaa. Perustietotekniikkataidoilla tulee pärjätä. Tämä tarkoittaa käyttöliittymän räätälöintiä käyttötarkoitukseen. Esimerkiksi soitinohjelmista puuttuu usein haluttuja toimintoja tai ne ovat liian hankalasti käytettävissä.

Toteutus Toteutuksessa lähdettiin suoraan kokoamaan järjestelmää. Alkutilanteessa ohjaaja Panu Harmo oli hankkinut päätelaitteeksi Nokia N810 Internet Tabletin, joten järjestelmää lähdettiin toteuttamaan kyseiseen laitteeseen nähden. Hoidettavan päähän ei ollut laitteita hankittu valmiiksi. Esivaikutelmaltaan N810 näyttää varsin pätevältä. Valmistaja lupaa hyvää internet-selattavuutta, web-puheluja ja vastaavaa. N810:ssä oli valmiiksi asennettuna Skype internet-puheluja varten sekä kevennetty Mozilla-selain. Myös Gizmo 5 pikaviestin oli helposti ladattavissa ja asennettavissa laitteeseen. Tarkemmin katsottuna Skype:llä luvataan vain äänipuheluja eikä videopuhelujen toimivuutta. Mozilla-selaimesta puuttuu Java-tuki ja muutenkaan laite ei tue Javaa. Sinällään hankala juttu allekirjoittaneelle, koska olin odottanut Java-tukea. N810-laiteetta voidaan ohjelmoida c-kielellä mutta c-kieli on hieman vierasta. Tämä hankaloitti projektin onnistumista huomattavasti. Testit Testeissä lähdettiin testaamaan helpoimmasta päästä. Aluksi testattiin pikaviestiohjelmien toimivuutta. Pikaviestiohjelmat ovat tehty juuri vastaavaan käyttöön, joten asentamalla ohjelma sekä N810 että PC:lle hoidettavan päähän saataisiin järjestelmä toimimaan. Testattavia sovelluksia olivat siis Skype ja Gizmo 5. Skypen puhelut toimivat jollain tasolla mutta äänen laatu ei ollut kovinkaan hyvä. Yhteys pätki jonkin verran. Gismo 5:lla testattiin videoneuvottelua. Ongelmaksi muodostui N810 merkittävä hidastuminen sekä kuvasta suuri osa jäi vihreäksi, koska kuvan päivitys ei toiminut. Testit tehtiin N810 ja Windows XP PC:n välillä. Molemmat laitteet oli yhdistetty Zyxel 660 tukiasemaan WLAN-verkon avulla. Kuva 3. Testijärjestely. Pikaviestintesteissä testit tehtiin N810:n ja Windows XP PC:n välillä. Stream-testeissä testit tehtiin N810:n ja Ubuntu PC:n välillä. Flash-testeissä käytetiin kaikkia laitteita. Pikaviestinohjelmien huonon menestyksen johdosta lähdettiin selvittämään miten äänen ja videokuvan siirtoa voitaisiin tehdä kevyemmin. Siirryttiin testaamaan stream-tyylistä tiedonsiirtoa ja soitinohjelmien käyttöä.

Kuva ja ääni-streamin avaaminen N810 laitteesta PC:n suuntaan onnistui hyvin nopeasti. Keskustelupalstoja selaamalla löytyi suoraan ohje kuinka streamit avataan Half-Lifepeliympäristöön. Tätä ohjetta soveltamalla saatiin toistettua PC.ssä N810:n lähettämää kuvaa ja ääntä VLC-soitinohjelmalla. Tämän ohjeen mukaan piti ensin asentaa gainroot-ohjelma, jolla saatiin root-oikeudet laitteeseen. Seuraavaksi piti keskustelupalstalta löytynyttä komento-skriptiä hieman muokata tarkoitukseen sopivaksi ja siirtää se USB-kaapelilla laitteeseen. Laitteessa komentosarja piti siirtää laitteen varsinaiseen muistiin sillä komentosarjojen ajaminen muistikortilta ei ole mahdollista. Lisäksi piti muuttaa tiedoston oikeuksia chmod-komennolla. rtp.sh #!/bin/sh VPORT=5434 APORT=5432 HOST=${1:-192.168.1.120} gst-launch-0.10 v4l2src! \ video/x-raw-yuv,width=640,height=480,framerate=\(fraction\)15/1! \ hantro4200enc stream-type=1 profile-and-level=1001! \ video/x-h263,framerate=\(fraction\)15/1! rtph263ppay mtu=1438! \ udpsink host=$host port=$vport dsppcmsrc! queue! \ audio/x-raw-int,channels=1,rate=8000! mulawenc! rtppcmupay mtu=1438! \ udpsink host=$host port=$aport Tiedosto 1. N810-laitteen komentosarja äänen ja videon avaamiseksi PC:lle. PC:n ip-osoite on 192.168.1.120 ja kuvan koko 640x480. n810.sdp v=0 o=- 37 614155991 IN IP4 127.0.0.0 s=quicktime t=0 0 a=range:npt=nowm=audio 5432 RTP/AVP 0 c=in IP4 192.168.1.160 b=as:63 m=video 5434 RTP/AVP 96 c=in IP4 192.168.1.160 a=rtpmap:96 H263-2000/90000 a=fmtp:96 a=cliprect:0,0,480,640 a=framesize:96 640-480 Tiedosto 2. PC:n määrittelytiedosto kuvan ja äänen toistamiseksi VLC-soitinohjelmalla. N810-laitteen ip-osoite on 192.168.1.160.

Toiseen suuntaan avaaminen oli huomattavasti hankalampaa. Toimivia ohjeita oli hankala löytää internetistä ja Nokia ei tue tai anna ohjeita kyseisille toiminnoille vaan se on tietynlaista hakkerointia. Useiden tuntien erilaisten testien jälkeen löytyi suhteellisen toimiva ratkaisu, jossa N810 laitteeseen asennettiin M-Player ja sille syötettiin kuva- ja ääni-streamia PC:ltä VLCsoittimella. Tällä saatiin linkki pystyyn mutta yhteys katkesi aina noin 5-15 minutin välein. Luultavasti N810 prosessoinnin teho-ongelmista johtuen. Lisäksi viive tähän suuntaan oli suhteellisen suurta. Noin 5-10 sekunnin luokkaa. vlc.sh vlc -vvv v4l:/dev/video0:size=320x240:adev=/dev/dsp:audio=0 --sout '#transcode{vcodec=mp1v,vb=384,fps=25.0,scale=0.5,acodec=mpga,ab=64,channels=1}: duplicate{dst=std{access=http,mux=mpeg1,dst=:56666}}' Tiedosto 3. Komentosarja PC:n web-kameran kuvan ja äänen siirtämiseksi N810-laitteelle. Kuvan koko on 320x240. Komento tulee suorittaa linux-koneessa. http://192.168.120:56666 Tiedosto 4. M-Player ohjelman komento kuvan ja äänen toistamiseen N810-laitteella. Koska ongelmana oli selkeästi suunta PC:ltä N810 laitteeseen eikä streameista riittävän hyvin toimivaa ratkaisua löytynyt, niin testattiin myös toistamista Flash-tekniikan avulla. N810 laitteen web-selain tukee Flash 9.0-toistoa eli tekemällä sopiva web-sivu voidaan toistaa kuvaa ja ääntä PC:ltä N810-laitteeseen. Testiä varten asennettiin FlashCam-ohjelma Windows XP-koneeseen. Kyseinen ohjelma asentui ongelmitta ja N810 muutaman yrityksen jälkeen onnistui toistamaan kuvan ja äänen. Suurin osa ajasta meni ihmetellessä testi-pc:n palomuureja, koska web-sivulle toiselta koneelta ei vaan päässyt. Lopuksi vaihdettiin konetta ja yhteys toimi samoilla asetuksilla välittömästi. FlashCam-ohjelman generoima web-sivulle asetettava koodi ei ollut toimiva N810 näytön koosta johtuen. Parametroimalla soitin toisella tavalla saatiin kuva näkymään riittävän hyvin selaimessa. Ongelmaksi kuitenkin muodostui hyvin pitkä viive, joka oli noin 20-40 sekuntia. Tämä johtuu luultavasti siitä että Flash-ohjelmat halusivat luoda riittävän pitkän puskurin toiston sujuvuudeksi. Kiinteitä tiedostoja soitossa tällä tavalla toimiessa ei ole ongelmaa, koska toisto vaan alkaa myöhemmin. Live-keskustelussa viive on liian pitkä sujuvan keskustelun aikaansaamiseksi. Test.htm <html> <head><title>kuvapuhelin</title></head> <body> <object id="flashcam" classid="clsid:d27cdb6e-ae6d-11cf-96b8-444553540000" codebase="http://fpdownload.macromedia.com/pub/shockwave/cabs/flash/swflash.cab# version=7,0,0,0" type="application/x-shockwave-flash" width="740" height="800" data="http://192.168.1.156:55666/flashcam.swf?file=stream.flv&host=http://192.16 8.1.156:55666/"> <param name="allowfullscreen" value="true"/> <param name="movie" value="http://192.168.1.156:55666/flashcam.swf?file=stream.flv"/> <param name="flashvars" value="file=stream.flv&host=http://192.168.1.156:55666/" />

<embed id="flashcam2" src="http://192.168.1.156:55666/flashcam.swf?file=stream.flv&host=http://192.168.1.156:55666/" allowfullscreen="true" width="740" height="800" type="application/x-shockwave-flash" pluginspage="http://www.macromedia.com/go/getflashplayer" /> </object> <script language="javascript"> function getobj1(){return document.getelementbyid("flashcam");} function getobj2(){return document.getelementbyid("flashcam2");} function _setsize(obj, width, height) { if(obj){obj.width=width, obj.height=height;}; } function setsize(width, height) { _setsize(getobj1(), width, height); _setsize(getobj2(), width, height); } function normalmode(){ setsize(740, 300); } function doublemode(){ setsize(320*2, 260*2+170); } function fullscreenmode(){ setsize(840, 600); } normalmode(); function getcookie(name) { var isinternetexplorer = navigator.appname.indexof("microsoft")!= -1; var flashcamobj = isinternetexplorer? document.all.flashcam : document.flashcam2; flashcamobj.setvariable("_root."+name, ""); } </script> </body> </html> Tiedosto 5. Web-sivun koodi flash-kuvan ja äänen toistamiseksi. Muutettu kokoasetuksia, jotta kuva näyttää hyvältä N810-laitteessa. Testien tekemiseen kului yllättävän paljon aikaa ja tämän projektin puitteissa aika loppui kesken. Toimivaa ratkaisua ei siis löytynyt. Suurimpana ongelmana on N810 prosessointikapasiteetin puute toistettaessa kuvaa PC:ltä. Luultavasti tämä johtuu siitä että toiston prosessointi suoritetaan ohjelmilla, kun taas toiseen suuntaan käytetään hyvin pitkälle N810 erikoispiirejä hyväksi. N810:ssä käytetään G-Streamer-framework:ia ääni ja kuvasignaalien käsittelyssä. C-kielellä ohjelmoimalla voitaisiin ehkä saada hyödynnettyä erikoispiirejä myös toiseen suuntaan toistettaessa kuvaa ja ääntä. Testien perusteella kuvan ja äänen siirto ja toisto N810 laitteesta PC:lle toimii hyvin. Toiseen suuntaan ei löytynyt riittävän hyvää ratkaisua. Paras ratkaisu tähän suuntaan oli käyttää Flashtekniikkaa ja samalla jättää toinen suunta huomioimatta. Tällöin myös viive pieneni hiukan. Flash ratkaisulla voidaan tarjota testausta varten hyvin helposti ratkaisu mutta se ei välttämättä ole riittävän käytettävä.

Muita testejä Edellisten testien lisäksi projektissa oli tarkoituksena kokeilla MJpeg-kuvien välitystä suoraan WLAN-kamerasta. Java-koodi tähän oli suurelta osin olemassa. Projektin alkuvaiheissa N810 ominaisuuksia tutkiessa kävi hyvin selväksi että laite ei tue Javaa. Asiaa kuitenkin tutkittiin pidemmälle kiinnostuksesta johtuen. Java:a varten Maemo-käyttöjärjestelmälle (joka on myös N810:ssä) on olemassa toteutuksia. Niistä lupaavimmalta näytti Jalimo-projektin sivut. Jalimo kokoaa eri Java-osuuksia yhteen ja tarjoaa niitä pakettina. Esimerkkinän paketissa tulee virtuaalikoneita ja kirjastoja. Jalimon asentaminen osoittautui hieman hankalammaksi kuin oli odotettavissa. Periaatteessa pakettien olisi pitänyt asentua ns. red-pill-moodissa suoraan web-sivulta klikkailemalla. Red-pill moodilla tarkoitetaan N810 jätettyä takaporttia, jolla sovelluksia voidaan suoraviivaisemmin asentaa pakettien hallinnalla. Red-pill-moodi saadaan päälle avaamalla pakettien hallinnan uuden katalogin lisäys ja kirjoittamalla kohteeksi matrix. Tämän jälkeen painetaan peruuta nappulaa ja valitaan punainen pilleri. N810 oli kuitenkin asennettu ennestään paketteja ja eri ohjelmat halusivat samasta paketista eri version. Tämän johdosta N810 pakkauksenhallinta ei onnistunut asentamaan tarvittuja sovelluksia. Ongelman kiertämiseksi paketit ladattiin laitteen muistiin ja asennettiin komentoriviltä apt-get-komennolla. Tällöin paketit asentuivat ilman ongelmia ja muutenkin sovellukset toimivat kuten piti. Jalimo tukee Java-komentoriviohjelmia sekä eclipse SWT-kirjastojen avulla tehtyjä graafisia sovelluksia. Valmis MJpeg-katselukoodi oli kuitenkin kirjoitettu Java:n Swing-kirjastoilla. Tämän johdosta koodin uudelleen muokkausta tarvittiin hyvin paljon. Esimerkiksi SWT:ssä voidaan käyttöliittymäkomponentteja kutsua vain UI-säikeestä, kun Swing-toteutuksessa voidaan komponentteja kutsua vapaasti mistä säikeestä tahansa. Java-ohjelmat tulee palkata deb-paketeiksi Maemo-alustaa varten (siis esimerkiksi Ubuntun debpaketit eivät toimi Maemossa). Keskustelupalstoja selaamalla ja kokeilemalla muutamia ohjeita saatiin useampi tunti vietettyä aikaa. Lopulta löytyi plug-in-komponentti Apache Maven ohjelmalle. Maven on yleinen koontityökalu ohjelmien kokoamiseksi erilaisista kirjastopaketeista. Komponentin löytymisen jälkeen deb-pakettien teko oli suoraviivaista. Huomattavaa tosin on että koonti tulee suorittaa ympäristössä, joka tukee deb-pakettien tekoa (esim Ubuntussa). Ohjelman koodin muokkauksen, käännön ja paketoinnin jälkeen ilmeni että koodi ei kuitenkaan toiminut oikein Jalimo-alustalla. Ilmeisesti cacao-virtuaalikone ei tue synchronized-lohkoja. Käytännössä tämä estää useampisäikeisten ohjelmien teon ilman tee se itse synkronointia. Tämän johdosta koe päätettiin keskeyttää. Työmäärät Projekti oli tarkoitettu 3 op / 2 ov työmäärää vastaavaksi. Käytännössä tämä tarkoittaa 80 tunnin työtä. Projektissa pidettiin 1-2h palavereja kerran viikkoon. Tämä osaltaan söi tuntimäärää suhteellisen paljon. Alkuperäinen aikataulu ja tuntijako oli seuraava:

Kuvaus: Tunnit: Valmis: a) Projektisuunnitelman teko 3 30.9.2008 b) Olemassa olevaan laitteistoon tutustuminen 8 6.10.2008 Projektisuunnitelma 3 7.10.2008 c) Järjestelmäsuunnittelu ja laitteiston valinta 8 13.10.2008 d) Laitteisto ja ohjelmat valmiina toteutusta varten 8 20.10.2008 Väliraportointi 3 4.11.2008 e) Toteutuksen tekeminen 20 1.12.2008 Loppuraportointi 3 2.12.2008 f) Dokumentoinnin viimeistely 8 15.12.2008 Dokumentointi, tehdään pitkin projektia 10 Tilanne ja ohjauspalaverit 16 Yht: 90 Alkuperäisestä aikataulusta jo nähdään lievä tuntien ylimitoitus. N810-laitteen ominaisuuksista, johtuen projektin luonne muuttui toteutuksen osalta. Käytännössä toteutus meni N810 ominaisuuksien kartoittamiseksi eikä päästy tekemään varsinaista sovellusta projektin ajan puitteissa. Toteutunut aikataulu näytti suunnilleen tältä: Kuvaus: Tunnit: Valmis: a) Projektisuunnitelman teko 3 30.9.2008 b) Olemassa olevaan laitteistoon tutustuminen 8 6.10.2008 Projektisuunnitelma 3 7.10.2008 c) Järjestelmäsuunnittelu (ja laitteiston valinta) 8 13.10.2008 d) N810 testaus / pikaviestimet 4 20.10.2008 Väliraportointi 3 4.11.2008 e) N810 testaus / streamit 12 1.12.2008 f) N810 testaus / Flash 12 1.12.2008 g) Java-testit 16 1.12.2008 Loppuraportointi 3 2.12.2008 h) Dokumentoinnin viimeistely 8 18.12.2008 Dokumentointi, tehdään pitkin projektia 10 Tilanne ja ohjauspalaverit 16 Yht: 105 Voidaan todeta että saatuihin tuloksiin nähden käytettiin paljon aikaa. Projektin ongelmakohdaksi osoittautui N810-laitteen käyttö. Päätelaite olisi pitänyt vaihtaa toisenlaiseen viimeistään väliraportoinnin yhteydessä. Toisaalta laite oli jo hankittu eikä siitä haluttu luopua. Laitetta oltiin vaihtamassa vasta 1½ viikkoa ennen loppuraportointia. Tällöin kuitenkin todettiin että aika ei riitä ja keskitytään N810 testaamiseen.

Yhteenveto Projektin lähtökohtana oli nollatilanne. Aikaisemmin omaishoitajan kuvapuhelinyhteyttä ei oltu laboratoriossa tutkittu. Teknologian kartoituksen osalta projektissa saatiin tietoa kokonaiskonseptista, laitteista ja yhteyksistä. Toteutuksen osalta N810-päätelaitteen ominaisuudet tulivat selville. Pääongelmana laitteessa on kuvan ja äänen siirto PC:tä laitteeseen, koska laitteesta loppuu prosessointiteho kesken. Varsinaista prototyyppiä ei onnistuttu rakentamaan testausta varten. Tietoa kertyi kuitenkin sen verran että seuraavilla ryhmillä on helpompi jatkaa. Suositukset Suosituksena jatkoa varten: - N810:n ominaisuudet eivät ole riittävät kuvan ja äänen siirtoon molempiin suuntiin. Joko luovuttava laitteen käytöstä tai selvitettävä mistä voidaan karsia (esim. still-kuvat) - Kartoitettava tarkemmin miten järjestelmän käyttö tapahtuu. Tietoa käytettävä hyödyksi ominaisuuksien karsimiseksi - Kartoitettava päätelaitteita sekä samalla järjestelmän hintaa. Verrattava näitä keskenään ja valittava toteutustapa - Palvelukonseptina tarjoamisen kartoittaminen. Voidaanko päätelaite poistaa kokonaan tai oikeammin siirtää palvelukeskukseen. Samalla poistaa kannettavan päätteen tarve ja korvata se esimerkiksi puhelimella, johon soitetaan keskuksesta