Teknologiateollisuuden tilanne ja strategiset tavoitteet Finnmobile Toimitusjohtaja Jorma Turunen 8.11.2012
Esityksen sisältö Maailmantilanteesta Teknologiateollisuuden tilanteesta Suomen kilpailukyvystä Uudet mahdollisuudet ja viesti maan hallitukselle Teknologiateollisuus ry:n strategiset tavoitteet 5.11.2012 2
Näkymät ovat entistä haastavammat maailmanlaajuisesti
Bkt euromaissa supistuu myös lähikuukausina Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi on selvästi kasvun rajan alapuolella PMI, 50 = ei muutosta edeltävästä kuukaudesta Bkt, 3 kk / 3 kk, % Viimeisin tieto 10/2012. Lähde: Markit, Eurostat 5.11.2012 4
Myös Kiinan teollisuudessa tilanne on heikentynyt PMI, 50 = ei muutosta edeltävästä kuukaudesta Viimeisin tieto 10/2012. Lähde: Markit 5.11.2012 5
Teknologiateollisuuden tilaukset laskussa, kannattavuus koetuksella - Liikevaihto jää vuotta aiemmasta
Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 170 2005 = 100 160 150 140 130 120 110 100 90 80 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 1-7,2012 / 1-7,2011 Muutos: + 3 % Kausipuhdistettu liikevaihdon arvoindeksi, viimeisin tieto 7/2012. Lähde: Tilastokeskus 5.11.2012 7
Teknologiateollisuuden toimialoilla liikevaihto Suomessa on kehittynyt epäyhtenäisesti 170 160 2005=100 Muutos: 1-7,2012 / 1-7,2011, % 150 140 130 120 110 100 90 80 70 60 Metallien jalostus -4 % Tietotekniikka-ala +7 % Kone- ja metallituoteteollisuus +3 % Elektroniikka- ja sähköteollisuus -2 % Suunnittelu ja konsultointi +11 % 50 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kausipuhdistetut liikevaihdon arvoindeksit, viimeisin tieto 7/2012. Osuudet yritysten liikevaihdosta 2011: kone- ja metallituoteteollisuus 41 %, elektroniikka- ja sähköteollisuus 27 %, metallien jalostus 15 %, tietotekniikka-ala 10 %, suunnittelu ja konsultointi 7 %. Lähde: Tilastokeskus 5.11.2012 8
Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset Suomessa Yrityksistä 68 % raportoi uusien tilausten vähenemisestä verrattuna huhti-kesäkuuhun Milj. euroa, käyvin hinnoin 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 Yhteensä Vientiin Kotimaahan 3000 2000 1000 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 III,2012 / III,2011 III,2012 / II,2012 Muutos (vientiin): -23 % -7 % Muutos (kotimaahan): -7 % -27 % Muutos (yhteensä): -20 % -14 % *) Pl. metallien jalostus. Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeisin tieto III/2012. 5.11.2012 9
Yritysten välillä taloudellinen tilanne vaihtelee merkittävästi 200 % 180 % 160 % 140 % 120 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % -20 % -40 % -60 % -80 % -100 % Tilauskannan muutos teknologiateollisuudessa Suomessa yrityksittäin: 30.9.2012 / 30.9.2011 Mediaani: -7 % Keskiarvo: -10 % Yritykset satunnaisjärjestyksessä Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu 5.11.2012 10
Tarjouspyyntöjen kehitys teknologiateollisuudessa 100 % Prosenttia yrityksistä 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 05(1) 05(7) 06(1) 06(7) 07(1) 07(7) 08(1) 08(7) 09(1) 09(7) 10(1) 10(7) 11(1) 11(7) 12(1) 12(7) Oleellisesti lisääntyneet Ei oleellista muutosta Oleellisesti vähentyneet Onko tarjouspyyntöjen määrässä viime viikkoina näkyvissä oleellista vähenemistä tai lisääntymistä, kun verrataan tilannetta noin kolme kuukautta sitten vallinneeseen tilanteeseen Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeisin tieto 10/2012. 5.11.2012 11
Teknologiateollisuuden alihankkijayritysten näkemys kannattavuutensa kehittymisestä tulevan 6 kk:n aikana 100 90 80 70 60 50 40 30 % yrityksistä Heikkenee (10/2012: 32 %) Pysyy ennallaan (10/2012: 57 %) 20 10 0 Kevät 2005 Syksy 2005 Kevät 2006 Syksy 2006 Kevät 2007 Syksy 2007 Kevät 2008 Syksy 2008 Kevät 2009 Syksy 2009 Kevät 2010 Syksy 2010 Kevät 2011 Paranee (10/2012: 11 %) Syksy 2011 Kevät 2012 Syksy 2012 Lähde: Teknologiateollisuus ry:n alihankkijakysely, viimeisin tieto 10/2012. 5.11.2012 12
Yritysten välillä henkilöstömäärä Suomessa on kehittynyt epäyhtenäisesti 60 % Henkilöstön määrän muutos teknologiateollisuudessa yrityksittäin: 30.9.2012 / 30.9.2011 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % -10 % Mediaani: 0 % Keskiarvo: -1,9 % -20 % -30 % -40 % -50 % -60 % Yritykset satunnaisjärjestyksessä Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu 5.11.2012 13
Yhteenveto alan tilanteesta ja lähiajan näkymistä Teknologiateollisuuden liikevaihto ja vienti Suomessa ovat kaukana talouskriisiä edeltävästä ajasta. Uudet tilaukset ja tilauskanta ovat laaja-alaisesti laskusuunnassa. Tarjouspyynnöt ovat niin ikään vähentyneet viime kuukausina. Alan liikevaihto jää lähikuukausina alemmalle tasolle kuin vuotta aiemmin. Teknologiateollisuuden alihankkijayritysten kannattavuus on heikkenemässä. Koko alan henkilöstön määrä Suomessa on polkenut paikallaan vuosien 2009 ja 2010 pudotuksen jälkeen, mutta kesän jälkeen tapahtui käänne heikompaan. Työpaikat ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus ovat vaarassa. 5.11.2012 14
Suomen kilpailukyky rapautuu Kustannuskehitys on karannut käsistä Vientituloja puuttuu 20-30 mrd. euroa Talouskasvu on riittämätön valtionvelan kasvun taittamiseksi
Teollisuuden jalostusarvo, tuottavuus ja työvoimakustannukset Suomessa 120 2008 = 100 115 110 105 100 95 90 85 80 75 70 2008 2009 2010 2011 2012 Jalostusarvo (kiintein hinnoin) Tuottavuus Työvoimakustannukset Viimeisin tieto huhti-kesäkuu 2012. Lähde: Eurostat / Quarterly National Accounts / Labour Cost Index 5.11.2012 16
Yksikkötyökustannukset teollisuudessa Työvoimakustannukset suhteessa työtunteihin 130 2008 = 100 125 120 115 110 105 Kustannuskilpailukyky heikkenee 100 95 90 Kustannuskilpailukyky paranee 85 80 75 2008 2009 2010 2011 2012 Suomi Saksa Ruotsi Puola Viro Tšekki Viimeisin tieto huhti-kesäkuu 2012. Lähde: Eurostat / Quarterly National Accounts / Labour Cost Index 5.11.2012 17
Yksikkötyökustannukset kansantaloudessa (ml. efektiivinen valuuttakurssi) 110 2008 =100 105 Kustannuskilpailukyky heikkenee 100 95 90 Kustannuskilpailukyky paranee 85 2008 2009 2010 2011 2012 Saksa Viro Espanja Italia Alankomaat Itävalta Suomi *) EKP:n harmonisoidussa kustannuskilpailukykymittarissa kunkin maan keskimääräinen efektiivinen valuuttakurssi lasketaan 20-30 tärkeimmän vientimaan valuuttakurssipainoilla sekä koko talouden yksikkötyökustannusten kehityksellä. Viimeisin tieto II/2012. 5.11.2012 18 Lähde: Euroopan keskuspankki
Suomen viennistä puuttuu vuositasolla 20-30 miljardia euroa 27 26 25 24 23 22 21 20 19 18 17 16 15 14 13 12 11 10 Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, mrd. euroa, käyvin hinnoin 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 *) Maltillinen kasvu tarkoittaa 4,6 %:n vuosikasvua, kun kasvu oli keskimäärin 9,1 % vuosina 1992-2007 ja 5,2 % vuosina 2000-2007. Viimeisin tieto huhti-kesäkuu 2012 (ennakkotieto). Lähde: Tilastokeskus, Suomen Pankki Toteutunut vienti Jos vienti olisi jatkanut maltillista kasvua* 5.11.2012 19
Suomen vienti on kaukana kilpailijamaiden kehityksestä 220 210 200 190 180 170 160 150 140 130 120 110 100 90 Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, käyvin hinnoin, indeksi 2005,I = 100 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Suomi Saksa Ruotsi Alankomaat Puola Viro Tšekki Viimeisin tieto huhti-kesäkuu 2012. Lähde: Eurostat 5.11.2012 20
Valtionvelka Suomessa kasvaa nopeasti Kilpailukyky ja talouskasvu eivät riitä yhteiskunnan rahoittamiseen 85 Mrd. euroa, kuukausisaldo 80 75 70 65 60 55 50 45 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Viimeisin tieto syyskuu 2012. Lähde: Valtiokonttori 5.11.2012 21
Mitä opimme? Tuottavuuden lisäksi on kiinnitettävä huomiota työllisyyden kehitykseen. On pidettävä huolta myös alemman tuottavuuden yrityksistä. Kustannuskehitys on mitoitettava turvaamalla koko vientisektorin (ml. alihankkijat) kilpailukyky ja ottamalla huomioon yrityskohtaiset erot. Työaikoja, työntekomuotoja ja työehtoja on kehitettävä palvelemaan yritys- ja yksilökohtaisia tarpeita. Nykyisiä jäykkyyksiä on purettava. 5.11.2012 22
Uusia liiketoimintamahdollisuuksia Hallituksen on tuettava proaktiivisesti kasvua
Uusia liiketoimintamahdollisuuksia Cleantech Energian säästöjä ja pienempiä ympäristöpäästöjä aikaansaavat teknologiat. Puhtaan käyttöveden ja jätevesien tehokkaamman puhdistuksen mahdollistavat teknologiat. Kaivosteollisuuden ja malmien jatkojalostuksen tuomat uudet mahdollisuudet Ohjelmistot ja pelit Lääketieteellinen teknologia ja palvelut Maantieteellisen ja poliittisen ilmaston vakaus mahdollistaa globaalien konesalien (pilvipalvelut) sijoittamisen Suomeen. Teollisuutta palveleva suunnittelutyö Autoteollisuuden murros Älyä tuotteissa, pakkauksissa, koneissa ja laitteissa (anturointi, gps, ohjattavuus, valvonta,...). 5.11.2012 24
Hallituksen velvollisuus tukea kasvua 1. Ei enää uusia rasitteita yrityksille 2. Teollisuuden ja koko elinkeinoelämän uusiutumista on tuettava 3. Yritys- ja ansiotuloverotuksen kilpailukykyä on parannettava usean vuoden ohjelmalla 5.11.2012 25
Teknologiateollisuus ry:n Strategiset teemat vuosille 2013-2014
Teknologiateollisuus ry:n strategia 2013-2014 Vaikuttavin suunnannäyttäjä TeknologiaSuomi nousuun! Uusilla Teollisuuspolitiikalla Yrityskohtaisuudella Osaamisesta toimintamalleilla Teema 1 Teema 2 Teema 3 Teema 3 kasvua kilpailukykyä ja ylivoimaa kasvua ja tuottavuutta kilpailukykyä Kasvun ja menestyksen rakentaja
Teknologiateollisuus ry:n strategia 2013-2014 TeknologiaSuomi nousuun! Teollisuuspolitiikalla kasvua Teollisuuspolitiikalla aikaansaadaan Suomessa ja EU-tasolla päätöksiä ja linjauksia, jotka luovat jäsenyritysten kasvulle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Laaja-alaisen edunvalvonnan painopistealueilla torjutaan uhkia ja luodaan kasvulle, investoinneille ja omistamiselle suotuisat olosuhteet. Yrityskohtaisuudella kilpailukykyä ja tuottavuutta Teknologiateollisuuden työmarkkinaratkaisut vahvistavat alan yritysten ja suomalaisen vientisektorin kilpailukykyä sekä Suomessa tehtävän työn edellytyksiä. Vientiteollisuudella on keskeinen asema työmarkkinapolitiikan määrittelyssä. Käytännön palkanmuodostus ja työehdot perustuvat ensisijaisesti yritysten ja henkilöstön tarpeisiin tavoitteena tuottavuuden, kilpailukyvyn, työllisyyden ja kannustavuuden parantaminen paikallista yhteistyötä kehittämällä. Osaamisesta ylivoimaa Kehitetään yhdessä kumppaniverkoston kanssa toimintamalleja ja konsepteja edistämään erityisesti pkyritysten strategista, kasvua ja uudistamista tukevaa osaamisen kehittämistä ja osaajien saatavuutta. Koulutus- ja innovaatiopolitiikalla aikaansaadaan päätöksiä ja linjauksia, jotka lisäävät jäsenyritysten toimintaympäristön kilpailukykyä. Edunvalvonnan painopisteenä on yliopisto- ja ammattikorkeakouluuudistusten tavoitteidemme mukainen eteneminen sekä digiosaaminen koulutuksessa ja yrityksissä. Uusilla toimintamalleilla kasvua ja kilpailukykyä Kehitetään uusia konsepteja sekä tuotetaan tietoa yritysten kasvun ja uudistamisen tueksi käyttäen hyväksi laajaa yksityisen ja julkisen sektorin partneriverkostoa. Esimerkkejä strategiakauden konsepteista ovat TRIOplus, Isot teemat, Kasvuyrittäjyys, Ennakointi ja Digitalous. Menestyksekkäät konseptit integroidaan partnerien olemassa oleviin instrumentteihin toimimaan ilman Teknologiateollisuuden rahoitusta.