Matkailun tulevaisuuden trendit Aimo Bonden 29.5.2013
MATKAILUN KASVUSUUNTA: lähimatkailu, lyhyt lomat, päiväkäynti, osallistuva matkailu, sosiaalinen matkailu, vapaa-aikaasuminen, pidempiaikainen oleskelu, joustava elämäntapa ja kakkosasuminen, sekä etätyö. MATKAILUN TULEVAISUUDESTA Matkailukysyntää muovaavat väestön ikääntyminen, perhemuotojen monimuotoistuminen, sinkkutalouksien lisääntyminen ja työelämän vaatimusten kasvu. Kuluttajat odottavat matkailutarjonnalta joustavuutta, erinomaista hintalaatu-suhdetta ja/tai hinta-määrä-suhdetta. Lisäksi palveluista odotetaan yksilöllisyyttä, henkilökohtaista huomioimista ja välittämistä. Matkailua on kehittävä ja johdettava kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Kuluttajat ovat yhä huolestuneempia omasta terveydestään ja turvallisuudestaan ja vaativat matkustamisen varmuutta. Kuluttajat ovat kykenevämpiä käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa ja siten vertailemaan erilasia matkailu- matkustusvaihtoehtoja. Median, markkinoinnin ja kaupankäynnin painopiste siirtyy sähköisiin sovelluksiin: sosiaaliseen mediaan, e-markkinointiin ja online varauksiin. Menestys riippuu näiden sovellusten nopeassa käyttöönotossa ja kehittämisessä.
Väestö ikäryhmittäin koko maa 1900-2060 (vuodet 2010-2060:ennuste) Seuraavan kymmenen vuoden aikana (2010-2020) n.350.000 suomalaista siirtyy työelämästä eläkkeelle. * Miljoona raja yli 65- vuotiaissa ylitettiin heinäkuussa 2012. * Yht. 0-14 15-49 50-64 65-2010 5378165 886705 2385792 1161683 943985 Osuus % 16,5 44,3 21,6 17,6 Lähde: Tilastokeskus, Väestöennuste &.Eurostat, People by age classes
Suomi ei ole yksin ikääntymishaasteen kanssa, vaan koko Euroopan mantere ikääntyy seuraavan 50 vuoden kuluessa. Suomi kulkee kuitenkin ikääntymisjunan ensimmäisessä vaunussa. Eurostat julkisti kaikille 27 nykyiselle jäsenmaalle laaditun väestön ennusteen. Tuon ennusteen mukaan Suomen väestöllinen huoltosuhde olisi EU 27- maide korkein v. 2019. Ennusteen mukaan vuoteen 2039 mennessä Suomen ohi kiilaavat kuitenkin suuret jäsenmaat Saksa, Ranska ja Italia. Lähde: Tilastokeskus, Väestöennuste & Eurostat, People by age classes
IKÄ ON UUSI NOKIA Kun suuret ikäluokat ikääntyvät, syntyy uudenlaisten kuluttajien joukko: aktiivisten, terveiden ja vauraiden ihmisten massa. Heillä on aikaa ja halua nautiskellä elämästä- ja varaa maksaa siitä, että joku tyydyttää heidän tarpeensa. Muutos luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Parhaimmillaan muutos synnyttää uuden Nokian. Suomalaisilla yrityksillä on nyt mahdollisuus kehittää ikääntymisen ympärille uusia liiketoimintamalleja- joista voi leipoa jopa vientikelpoisia. Lisäksi mahdollisuudet on palveluissa joita ulkomaalaiset tulevat hakemaan Suomesta. Lähde: Talouselämä, Rainisto 6/2010
Millaisia kuluttajia ovat suuret ikäluokat? Ensiksi: Asiantuntijat korostavat, koska suuret ikäluokat ovat niin suuri ryhmä, ei saisi yleistää. Yleistetään kuitenkin: Ainakin he ovat aiemmin eläkkeelle siirtyneitä varakkaam Velat on maksettu pois. He ovat aktiivisempia, kaupunkilaisempia ja terveempi Tämä joukko on ensimmäinen moderni nuorisosukupolvi, joka on omaksunut piirteitä nuorisokulttuurista. Tämä heijastuu vieläkin, kun he kuluttavat, he usein tavoittelevat nuoruutta. Ikääntyneet eivät halua eristäytyä omiin eläkeläisyhtiesöihinsä. He eivät ole nuukia samalla tavalla, kuin vanhemmat ikäpolvet. Heidän kulutusaste on työssäkäyviä korkeampi. He eivät halua ostaa niinkään tavaroita, kuin palveluita.
Millaisia kuluttajia ovat suuret ikäluokat? Lähivuosina kasvaa kaikenlaiset hyvinvointipalvelut. Vasta 2020 luvulla lisääntyy rajummin terveyspalvelut. Minkälaisen muuttoliikkeen suuret ikäluokat käynnistävät? Vapaa-ajan asunnot, kakkosasuminen, vai Espanjan lämpöön, kotiseudulleen, kasvukeskuksiin palveluiden perässä vai elämys-hyvinvointimatkailuun. Ihmiset maailmalla ovat valmiita matkustamaan saadakseen laadukasta hoitoa, esim: esteettistä kauneushoitoa, leikkauksia, tutkimuksia. Varmaan myös väestö Euroopassa ovat kiinnostuneita yhdistelmästä matkailu, kulttuuri, luonto, hyvinvointipalvelut.
Matkailun taloudelliset vaikutukset Matkailijat kuluttavat rahaa tavaroihin ja palveluihin, ja tuottavat uutta rahaa aluetalouteen ja sen kiertokulkuun. Välitön matkailutulo syntyy tästä kulutuksesta. Välillistä matkailutuloa syntyy silloin, kun välitöntä matkailutuloa saavat yritykset hankkivat tavaroita ja palveluita toimittajayrityksistä. Välitöntä ja välillistä matkailutuloa saavien yritysten liikevaihto kasvaa, mikä aiheuttaa työllisyyden, palkkatulojen ja kunnan verotulojen kasvua. Matkailu vaikuttaa positiivisesti, yritykset ja kunnat pystyvät tarjoamaan monipuolisempia valikoimia ja enemmän palveluja. Näin myös paikalliset asukkaat hyötyvät matkailusta.
MATKAILIJOIDEN KÄYTTÄMÄ RAHAMÄÄRÄ VÄLITÖN TALOUDELLINEN VAIKUTUS: Liikevaihdon kasvu alueen yrityksissä VÄLILLINEN TALOUDELLINEN VAIKUTUS: Liikevaihdon kasvu alueen tavaroiden/palvelujen toimittajayrityksissä VÄLITÖN TYÖLLISYYSVAIKUTUS: Matkailun ansiosta syntyneet työpaikat alueella VÄLILLINEN TYÖLLISYYSVAIKUTUS: Matkailun ansiosta syntyneet työpaikat alueen tavaroiden / palvelujen toimittajayrityksissä VÄLITÖN JA VÄLILLINEN PALKKATULOVAIKUTUS VÄLITÖN/VÄLILLINEN VEROTULOJEN KASVU Kuvio: Matkailutulon ja työllisyysvaikutusten muodostuminen (Vuoristo 1998, 124 mukaan) kuviota muutettu
Matkailutulon välitön vaikutukset Päijät- Hämeen saama välitön matkailutulo oli vuonna 2010 yhteensä 344 miljoonaa euroa. Välitön matkailutulo toimialoittain vuonna Milj. Välitön matkailutulo 2010 Majoitus ja ravitseminen 78,5 23% Ohjelmapalvelut 41,6 12% Kauppa 143,2 42% Huoltamot 71,8 21% Muut palvelut 8,5 2% Yhteensä 343,6 100% Lähde: Lahden seudun matkailijat ja matkailun taloudelliset vaikutukset 2010. Haaga- Perho, 2010.
Matkailun välitön matkailutulo kunnittain vuonna 2010 Milj. Majoitus & ravitseminen Ohjelmapalvelut Vähittäiskauppa ja huoltamot Muut palvelut Heinola 13,4 18,3 31,4 0,6 63,7 Asikkkala 5,5 0,2 11,7 0,4 17,8 Sysmä 3,0 0,3 8,3 0,4 12,0 Hartola 1,8 0,2 8,5 0,2 10,7 Yhteensä Lähde: Lahden seudun matkailijat ja matkailun taloudelliset vaikutukset 2010. Haaga- Perho, 2010.
Välitön matkailumeno matkailijaryhmittäin vuonna 2010 Matkailijaryhmät Välitön matkailu meno milj. Hotellimajoitus 63,7 17% Muu maksullinen majoitus 13,2 4% Oma loma-asunto 34,1 9% Sukulaiset ja tuttavat 29,1 8% Päiväkävijät 228,4 62% Yhteensä 368,6 100 % Lähde: Lahden seudun matkailijat ja matkailun taloudelliset vaikutukset 2010. Haaga- Perho, 2010.
Lähde: Lahden seudun matkailijat ja matkailun taloudelliset vaikutukset 2010. Haaga- Perho, 2010. Matkailutulon välilliset vaikutukset Välillinen matkailutulo, eli matkailusta suoraan hyötyä saavien yritysten ostot muilta toimialoilta, oli Päijät-Hämeessä runsaat 90 miljoonaa euroa. Tässä välillinen matkailutulo kattaa kaikki ostot, myös hankinnat maakunnan ulkopuolelta. Palkkatulovaikutukset olivat runsaat 105 miljoonaa euroa. Maksetuista palkoista Päijät-Hämeen kunnat saivat runsaan 20 miljoonaan verotulot. Matkailun välilliset vaikutukset vuonna 2010 Milj. Päijät- Häme Välillinen matkailutulo 90,7 Palkkatulovaikutus 105,1 Verotulovaikutus 20,6
Matkailun palkka- ja verotulovaikutukset kunnittain Milj. Palkkatulovaikutukset Verotulovaikutukset Heinola 18,2 3,8 Asikkala 4,1 0,8 Sysmä 3,5 0,7 Hartola 3,0 0,6 Lähde: Lahden seudun matkailijat ja matkailun taloudelliset vaikutukset 2010. Haaga- Perho, 2010.
Matkailijoiden vuorokautinen rahankäyttö Päijät- Hämeessä vuonna 2010 Majoituskohde Ostot / vrk Hotellimajoitus 142,99 Muu maksullinen majoitus 86,33 Oma loma-asunto 137,26 Sukulaiset tai tuttavat 57,38 Päiväkävijät 96,96 Kaikki matkailijat keskimäärin 111,35 Lähde: Lahden seudun matkailijat ja matkailun taloudelliset vaikutukset 2010. Haaga- Perho, 2010.
Päiväkävijät Loma-asukkaat Kotitalouksissa yöpyvät Hotellimajoitus Muu maksullinen majoitus MATKAILUTULON KEHITTÄMISEN HAASTEITA Palvelut Osaaminen Luonto / Vesistö MATKAILUSTRATEGIA Matkailutoimijoiden rooli ja työnjako Yritysten välinen yhteistyö Matkailutulo Kunnan rooli ja työnjako Kunnan ja yritysten välinen yhteistyö ASIAKKAAT 1.vyöhyke = Pääkaupunkiseutu-metropolialue matka-aika 1,5-2t, matkan pituus 150-200km
Matkailupalveluiden käsitemäärittelyt I/II Kulttuurimatkailu tarkoittaa matkailua, jonka pääasiallisena tarkoituksena on perehtyä kohteen kulttuuriseen vetovoimaan. Kulttuuri voidaan ymmärtää monella tavalla, ja käsitteenä se on monimuotoinen. Kulttuurin katsotaan sisältävän henkisen ja aineellisen kulttuuriperinteen, korkea- ja populaarikulttuurin, koulutuksen, urheilun, harrastustoiminnan ja erilaiset alakulttuurit. Ympäristössämme kulttuuri esittäytyy erilaisina kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluina, jotka tuottavat hyvinvointia ja viihtyvyyttä. Tapahtumamatkailu määrittyy kulttuurimatkailun alaluokaksi. Tapahtumamatkailu on nimensä mukaan matkustamista toiselle paikkakunnalle tapahtumaan osallistumisen vuoksi. (Vuoristo 2003: Swarbrooke&Horner 1999). Luontomatkailuaktiviteeteilla tarkoitetaan luonnossa liikkumista joko ohjatusti tai itsenäisesti. Yleensä aktiviteetit vaativat reitistöjä, tulentekopaikkoja yms. rakenteita tueksi. Liikkuminen tapahtuu joko lihasvoimin (hiihto, laskettelu, pyöräily, vaellus, retkeily, soutu, kanootilla liikkuminen) tai moottoriajoneuvolla (moottorikelkka, mönkijä, mopo, moottorivene). Ohjattuja aktiviteetteja ovat esim. safarit sekä ohjatut kalastusja metsästysretket. Osa luontomatkailuaktiviteeteista on selvästi ns. liikuntamatkailua, jossa matkailijan käyttämien matkailupalvelujen kokonaisuus liittyy aktiiviseen liikuntaan (Verhelä & Lackman 2003).
Matkailupalveluiden käsitemäärittelyt II/II Wellness/ Hyvinvointimatkailu nähdään kattavana kokonaisuutena, johon kuuluu useita erilaisia palveluja ja tuotteita, jotka on tarkoitettu elvyttämään ja ylläpitämään mielen, sielun ja kehon hyvinvointia. Hyvinvointimatkailussa tavoitellaan siis fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ja se liittyy ns. wellness-ajatteluun (keskeistä on se, että tehtyjen valintojen odotetaan edistävän terveyttä kaikilla em. osaalueilla). Lisäksi tähän kuuluvat hemmottelu, nautiskelu ja hyvän mielen tavoittelu. Terveydenhoitomatkailuun kuuluvat matkat, joiden aikana matkailija on lääketieteellisen toimenpiteen kohteena. TYKY-matkailu on yhdistelmä terveydenhoito- ja hyvinvointimatkailua (TYKY = työnantajan työntekijöilleen järjestämä työkyvyn ylläpitoon tähtäävä toimminta). (Suontausta & Tyni 2005; Hentinen 2005; Kairamo 2005.) Kokous- ja liikematkailu tarkoittaa lähinnä työ- ja kokousmatkailua, mutta tämän strategian yhteydessä käsitteen alle on otettu myös työhyvinvointi toimintaan liittyvä matkailu, incentive matkailu, sekä yritysten ym. yhteisöjen matkoja omistamilleen loma-osakkeille tai huoneistoille. Käsitemääritelmät ovat aina hiukan häilyviä. Käytännössä edellätehtyjä määritelmiä tuleekin peilata erityisesti matkailijan motiiveihin ja käyttäytymiseen.
KIITOS