2009 Personalrapport Henkilöstöraportti
Foto: Ben Griep INNEHÅLLSFÖRTECKNING SISÄLLYSLUETTELO 1. Inledning/ Johdanto...3 2. Personalstrategi och åtgärdsprogram Henkilöstöstrategia ja toimenpideohjelma...4 3. Personalens mängd och struktur Henkilöstön määrä ja rakenne...5 4. Personalkostnader/Henkilöstökustannukset...8 5. Personalsituationen Henkilöstötilanne...8 5.1 Årets arbetsteam/vuoden työtiimi...8 5.2 Arbetsplatsbespisning/Työpaikkaruokailu...10 5.3 Personalens sjukfrånvaro / Henkilöstön sairauspoissaolot...10 5.4 Arbetsolycksfall/ Työtapaturmat...12 5.5 Annan frånvaro / Muu poissaolo...14 5.6 Pensioner/Eläkkeet...14 6. Personalutbildning/Henkilöstökoulutus...17 7. Arbetsmiljö/Työympäristö...19 7.1 Samarbetet inom arbetarskyddet/ Työsuohjeluyhteistyö...19 7.2 Verksamhet för att upprätthålla arbetsförmågan Työkyvyn ylläpitämistoiminta...21 7.3 Arbetsklimatet/Työilmapiiri...23 8. Personalhälsovård/Työterveyshuolto...23 9. Samarbete med personalens representanter Yhteistyö henkilöstön edustajien kanssa...24 9.1 Lokala fackavdelningar/ Paikalliset ammattiosastot...25 10. Sysselsättningsverksamhet/Työllistämistoiminta...25 11. Personalföreningen/Henkilöstöyhdistys...27 12. Sjukkassa Ebba/Sairauskassa Ebba... 2
CARPE DIEM grip dagen Du håller i din hand Staden Jakobstads personalrapport för år 2009. I personalrapporten genomgås olika nyckeltal och centrala händelser i stadens verksamhet och personalens roll i den. Det gångna året har varit exceptionellt på många sätt. Under år 2009 upplevde världsekonomin en recession vars omfattning inte skådats sedan 1930- talet. Industriproduktionen i foto: Pirjo Salonen Finland sjönk år 2009 med 20,9% jämfört med året innan, den största djupdykningen sedan 1918. Inte ens under krigsåren på 1940-talet sjönk industriproduktionen i Finland lika mycket. Bruttonationalproduktionen sjönk med 7,8 % år 2009. Under 1990-talets depression var den största enskilda minskningen 6 % år 1991. Jakobstad, som har en exportinriktad näringsstruktur, drabbas mycket snabbare och hårdare än många andra orter av förändringar i världsekonomin. (Förvisso gäller också det omvända i uppgångar). CARPE DIEM tartu hetkeen Kädessäsi on Pietarsaaren kaupungin vuoden 2009 henkilöstöraportti. Henkilöstöraportissa esitellään kaupungin toiminnan eri tunnuslukuja ja keskeisiä tapahtumia ja henkilöstön osuutta toiminnassa. Kulunut vuosi on ollut poikkeuksellinen monella tavoin. Vuoden 2009 aikana maailmantalous vaipui taantumaan, jonka laajuista ei ole nähty sitten 1930-luvun. Suomen teollinen tuotanto väheni 20,9 % vuonna 2009 edellisvuoteen verrattuna, mikä oli syvin sukellus vuoden 1918 jälkeen. Edes sotavuosina 1940-luvulla ei Suomen teollinen tuotanto vähentynyt yhtä paljon. Bruttokansantuote väheni 7,8 % vuonna 2009. 1990- luvun laman aikaan suurin yksittäinen vähennys oli 6 % vuonna 1991. Maailmantalouden heilahtelut heijastuvat Pietarsaaren vientivoittoiseen elinkeinorakenteeseen paljon nopeammin ja tuntuvammin kuin monien muiden paikkakuntien (tosin sama pätee myös suhdanteiden noustessa). I tider som denna blir stadens personalstrategi ännu viktigare. Under svåra tider understryks och mäts de fyra centrala värderingar som vi har i vårs personalstrategi: delaktighet, förtroende, respektfullt bemötande och rättvisa. Om vi håller oss till dessa centrala principer så kommer vi ut tillsammans stärkta ur svårigheterna. Det gäller att se möjligheter i varje situation. I brytningstider föds möjligheter att göra saker och ting på nya sätt. Detta har vi mycket konkret sett under de samarbetsförhandlingar som hållits under början av 2010. Personalen har, i enlighet med våra värderingar, beretts möjligheter att komma med förslag och mycket av de resultat som åstadkommits kan vi alla dra nytta av för lång tid framöver. Detta bådar gott för framtiden. Det centrala är nu att titta framåt. Det som varit kan vi inte påverka. Framtiden kan vi påverka. För att bygga en framtid är det viktigt att både leva i nuet och se framåt. Det gäller att se möjligheter. Den romerske diktaren Horatius myntade det odödliga uttrycket Carpe Diem- grip dagen. Carpe Diem - låt oss bygga upp en ännu bättre stad. Mikael Jakobsson, stadsdirektör, kaupunginjohtaja Tällaisina aikoina kaupungin henkilöstöstrategian merkitys on vielä tärkeämpi. Vaikeina aikoina korostuvat ja tulevat punnituiksi henkilöstöstrategiamme sisältämät neljä keskeistä arvotusta: osallisuus, luottamus, kunnioittava kohtelu ja oikeudenmukaisuus. Jos pitäydymme noissa keskeisissä periaatteissa, voitamme yhdessä vaikeudet, jotka ovat vain vahvistaneet meitä. Jokaisen tilanteen mahdollisuudet on nähtävä. Murrosaikoina tulee esiin mahdollisuuksia tehdä asioita uudella tavalla. Tämä on nähty hyvin konkreettisesti vuoden 2010 alussa käydyissä yhteistoimintaneuvotteluissa. Henkilöstölle on arvotusten mukaisesti tarjottu mahdollisuus tehdä ehdotuksia, ja monista syntyneistä tuloksista on hyötyä kaikille vielä pitkäksi aikaa eteenpäin. Tuo ennustaa hyvää tulevaisuuden kannalta. Keskeistä juuri nyt on katseen suuntaaminen eteenpäin. Menneeseen emme voi vaikuttaa. Tulevaisuuteen voimme. Tulevaisuuden rakentamisessa on tärkeää elää nykyisyydessä ja katsoa eteenpäin. On nähtävä mahdollisuudet. Roomalainen runoilija Horatius ilmaisi asian lausumalla kuolemattomat sanat: Carpe Diem - tartu hetkeen. Carpe Diem - rakentakaamme kaupunkimme entistä ehommaksi. 3
1.1. PERSONALRAPPORT 2009 I personalrapporten redovisas tabeller och grafer huvudsakligen enligt en uppdelning i fyra grupper: a) socialväsendet, b) dagvårds- och utbildningsväsendet c) tekniska verket och d) övriga. I gruppen övriga ingår centralförvaltningen, miljö- och byggnadstillsynsverksamheten, kulturväsendet, idrottsbyrån samt stadens tre affärsverk (Jakobstads Energiverk, Jakobstads Vatten och Jakobstads Hamn). Detta är den sista rapporten som görs upp enligt den gamla organisationen. Från och med 2010 övertog staden värdskapet för social- och hälsovårdsservicen för fyra kommuner i nejden (Jakobstad, Nykarleby, Pedersöre och Larsmo). I samband med detta fördubblades antalet anställda i staden vilket självklart kommer att väsentligt påverka personalrapporten som redovisar verksamhetsåret 2010. 2. PERSONALSTRATEGIN OCH ÅTGÄRDSPROGRAM Stadens personalstrategi förnyades år 2008 Inom ramen för projektet Mobilisering 2010 utarbetades i samarbete med representanter från Larsmo kommun, Pedersöre kommun, Nykarleby stad och samkommunen MHSO den förnyade personalstrategin. Strategin är anpassad för att gälla i staden också 1.1.2010 när värdkommunarrangemanget för nejdens social- och hälsovårdsservice infördes. Staden Jakobstad är en modern och attraktiv arbetsgivare, som har en motiverad, kunnig och välmående personal. Personalstrategin utgör grunden för den personalpolitik som staden iakttar vid skötseln av olika personalfrågor. Stadens personalpolitik bör skapa en sådan arbetsmiljö och sådana attityder att personalen känner arbetstillfredsställelse samt motivation att arbeta ansvarsfullt och effektivt för att uppnå stadens och samarbetsområdets målsättningar. Inom ramen för Mobilisering 2010 har också uppgjorts ett åtgärdsprogram för genomförandet av personalstrategin. Åtgärdsprogrammet godkändes av stadsstyrelsen 14.4.2009. I programmet som långt skall betraktas som personaladministrationens verksamhetsplan konkretiseras olika personalpolitiska åtgärder med tidtabell och ansvarspersoner. 1.1. HENKILÖSTÖRAPORTTI 2009 Henkilöstöraportissa esitetään taulukoita ja graafeja pääasiassa neljän ryhmän mukaan. Ne ovat a) sosiaalitoimi, b) päivähoito- ja koulutustoimi, c) tekninen virasto ja d) muut. Muiden ryhmään kuuluvat keskushallinto, ympäristö- ja rakennusvalvontatoiminta, kulttuuritoimi, liikuntatoimisto ja kaupungin kolme liikelaitosta (Pietarsaaren energialaitos, Pietarsaaren vesi ja Pietarsaaren satama). Tämä on viimeinen raportti, joka tehdään vanhan organisaation mukaan. Kaupunki alkoi toimia vuodesta 2010 alkaen seudun neljän kunnan (Pietarsaaren, Uudenkaarlepyyn, Pedersören ja Luodon) sosiaali- ja terveydenhuollon isäntänä. Tässä yhteydessä kaupungin työntekijämäärä kaksinkertaistui, mikä vaikuttaa luonnollisesti tuntuvasti toimintavuodesta 2010 laadittavaan henkilöstöraporttiin. 2. HENKILÖSTÖSTRATEGIA JA TOIMENPIDEOHJELMA Kaupungin henkilöstöstrategia uudistettiin vuonna 2008. Uudistettu henkilöstöstrategia laadittiin Liikkeelle 2010 -hankkeessa yhteistyössä Luodon kunnan, Pedersören kunnan, Uudenkaarlepyyn kaupungin ja MTHA:n kuntayhtymän kanssa. Kaupunki voi soveltaa strategiaa myös 1.1.2010 lähtien, jolloin seudun sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen isäntäkuntajärjestely alkoi. Pietarsaaren kaupunki on houkutteleva, uuden ajan työnantaja, jolla on motivoitunut, osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. Henkilöstöstrategia toimii kaupungin eri henkilöstöasioiden hoidossa noudattaman henkilöstöpolitiikan perustana. Kaupungin henkilöstöpolitiikan on luotava sellainen työympäristö ja sellaiset asenteet, että henkilöstö tuntee työtyytyväisyyttä ja on motivoitunut työskentelemään vastuullisesti ja tehokkaasti kaupungin ja yhteistyöalueen tavoitteiden saavuttamiseksi. Liikkeelle 2010 -hankkeessa laadittiin myös toimenpideohjelma henkilöstöstrategian toteuttamista varten. Kaupunginhallitus hyväksyi toimenpideohjelman 14.4.2009. Ohjelmassa, jota on paljolti pidettävä henkilöstöhallinnon toimintasuunnitelmana, konkretisoituvat erilaiset henkilöstöpoliittiset toimenpiteet aikatauluineen ja vastuuhenkilöineen. 4
3. PERSONALENS MÄNGD OCH STRUKTUR Staden hade på avlöningslistan vid årsskiftet 2009-10 totalt 1425 personer som hade anställningsförhållande på minst 10 % av full arbetstid. Motsvarande siffra var ett år tidigare 1440. Inga förskjutningar av personalvolymerna av betydelse mellan de olika verken kan noteras under år 2009. 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE Kaupungin palkkalistoilla oli vuodenvaihteessa 2009 10 yhteensä 1425 työntekijää, joilla oli vähintään 10 %:n työsuhde kokopäivätoimisuudesta. Vastaava luku oli edellisvuonna 1440. Eri virastojen välillä ei ole havaittavissa merkittäviä henkilöstövolyymien siirtymiä vuoden 2009 aikana. Antal anställda, lägesrapport 31.12.2009 Työntekijämäärä, tilanneraportti 31.12.2009 100 % 50-99 % 10-49 % DAGVÅRDS- OCH UTBILDNINGSVÄSENDET TOT./ 464 138 99 PÄIVÄHOITO- JA KOULUTUSTOIMI YHT. SOCIALVÄSENDET / SOSIAALITOIMI TOT/YHT. 185 108 TEKNISKA VERKET / TEKNINEN VIRASTO TOT/YHT 182 33 7 ÖVRIGA / MUUT 189 52 14 TOTALT / YHTEENSÄ 1012 328 119 Antal anställda i huvudsyssla (arb.tid 50-100 %) Päätoimisia työntekijöitä (työaika 50-100 %) 1324 Antal årsverken sektorvis under åren 2005-2009 Henkilötyövuodet toimialoittain 2005-2009 2005 2006 2007 2008 2009 Socialväsendet/ Sosiaalitoimi 182 209 214 219 219 Dagvårds- och utb.väsendet/ Päivähoitoja koulutustoimi 524 522 534 562 554 Tekniska verket/ Tekninen virasto 207 202 202 207 211 Övriga/Muut 190 198 198 200 195 Årsverken totalt, Henk.työv. yhteensä 1103 1131 1150 1188 1179 sysselsättningsanställda ingår inte, työllästämisvaroin palkattuja ei sisälly Under 1970-talet och likaså under 1980-talet utvidgades den kommunala servicen märkbart och på samma sätt utökades också personalen. Antalet kommunalt anställda i vårt land fördubblades under denna 20-års period från ca 200 000 personer till ca 400 000. På 1990-talet stagnerade den kommunala personalens antal och har efter år 2000 i någon mån stigit. På 1970-talet och 1980- talet gjordes även i vår stad en mängd nyanställningar för att kunna ombesörja den utökande kommunala servicen. Största delen av dessa anställda finns kvar vilket medför att genomsnittsåldern på de anställda är relativt hög. Kunnallisia palveluja laajennettiin tuntuvasti 1970- ja samoin 1980-luvulla, ja henkilöstö lisääntyi sen myötä. Kunnallisten työntekijöiden määrä kaksinkertaistui maassamme tuona 20-vuotiskautena n. 200 000 henkilöstä n. 400 000:een. 1990- luvulla kunnallisen henkilöstön määrän lisääntyminen pysähtyi ja on vuoden 2000 jälkeen hiukan noussut. 1970- ja 1980-luvuilla palkattiin omassa kaupungissammekin uusia työntekijöitä lisääntyneiden kunnallisten palvelujen hoitamiseksi. Suurin osa näistä työntekijöistä on edelleen kaupungin työssä, mistä johtuen työntekijöiden keski-ikä on suhteellisen korkea. Kaupungin 5
Medelåldern för stadens alla anställda är 48 år. Motsvarande medelålder för kommunalt anställda i Finland är 45,3 år. kaikkien työntekijöiden keski-ikä on 48 vuotta. Vastaava kunnallisten työntekijöiden keski-ikä on Suomessa 45,3 vuotta. Medelålder för staden Jakobstads anställda 2005-2009 Pietarsaaren kaupungin työntekijöiden keski-ikä 2005-2009 2005 2006 2007 2008 2009 46,6 47,5 47,6 47,7 48,0 Personalens medelålder / Henkilöstön keski-ikä 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 Ordinarie / Vakinaiset Tidsbundna / Määräaikaiset 0,0 Socialväsendet / Sosiaalitoimi Dagvårds- och utb.väsendet / Päivähoito- ja koulutustoimi Tekniska verket / Tekninen virasto Övriga / Muut Personalens åldersfördelning kvinnor / män Henkilökunnan ikäjakauma, naisia / miehiä 160 140 120 Antal / määrä 100 80 60 40 Kvinnor/Naiset Män/Miehet 20 0 <20 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 >59 Ålder / ikä 6
Fördelningen av kvinnor och män är i staden Jakobstad på samma sätt som inom hela kommunala sektorn starkt övervägande kvinnlig. Gällande hela stadens personal utgör kvinnornas andel 74,7 % och männens andel 25,3 %. Kvinnornas andel av hela landets kommunalt anställda är 79 %. Inom Staden Jakobstad är många yrkesgrupper uppdelade enligt kön till typiska kvinnliga och manliga yrken. Inom sociala sektorn och inom barndagvården finns stor majoritet kvinnor. Inom tekniska yrken är majoriteten män, medan man inom undervisningsväsendet har en jämnare fördelning, fastän kvinnornas andel även här har ökat Naisten ja miesten välinen jakauma on Pietarsaaren kaupungissa koko kunta-alan tavoin vahvasti naisenemmistöinen. Kaupungin koko henkilöstöstä on naisten osuus 74,7 % ja miesten 25,3 %. Naisten osuus koko maan kuntatyöntekijöistä on 79 %. Pietarsaaren kaupungin monet henkilöstöryhmät ovat jakautuneet sukupuolen mukaisiin tyypillisiin naisten ja miesten ammatteihin. Sosiaalisektorilla ja lasten päivähoidossa on valtaenemmistö naisia. Teknisissä ammateissa on enemmistö miehiä, opetustoimessa puolestaan on tasaisempi jakauma, vaikka naisten osuus on lisääntynyt myös siinä. Personalens fördelning kvinnor / män verksvis Henkilökunnan jakautuma naiset / miehet virastoittain Antal / määrä 700 600 500 400 300 200 100 0 Socialväsendet / Sosiaalitoimi Dagvårds- och utb.väsendet / Päivähoito- ja koulutustoimi Tekniska verket / Tekninen virasto Övriga / Muut Kvinnor/ Naiset Män/Mie het Till fördelarna med en kommunal arbetsplats hör tryggheten och många faktorer som har med välbefinnande att göra, bland annat trivsel och arbetsklimat. Omsättningen bland den fast anställda personalen är ytterst liten. Tre fjärdedelar av kommunernas anställda i Finland har arbetat kommunalt i minst tio år. I personalpolitikens grundprinciper ingår att personalen anställs tills vidare (ordinarie anställningsförhållande) ifall det inte finns grundad anledning att ingå arbetsavtal eller ge tjänsteförordnande för viss tid. Anställningsförhållandet för stadens alla anställda är till 77 % ordinarie tjänste- eller arbetsavtalsförhållande och till 23 % tidsbundna tjänsteförordnanden eller arbetsavtal. Bland samtliga kommunanställda i landet är 75 % fastanställda. Den verksvisa fördelningen i Jakobstad framgår nedan. Kunnallisen työpaikan etuja ovat turvallisuus ja monet hyvinvointiin liittyvät tekijät, mm. viihtyvyys ja työilmapiiri. Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus on erittäin pieni. Kolme neljäsosaa kuntatyöntekijöistä Suomessa on ollut kunnan palveluksessa vähintään kymmenen vuotta. Henkilöstöpolitiikan perusperiaatteisiin kuuluu, että henkilöstö palkataan toistaiseksi jatkuvaan (vakinaiseen) työsuhteeseen, ellei määräaikaisen työsopimuksen tekemiseen tai virkamääräyksen antamiseen ole perusteltua syytä. Kaupungin kaikista työntekijöistä 77 % on vakinaisessa virka- tai työsopimussuhteessa ja 23 % määräaikaisessa virka- tai työsuhteessa. Kaikista maamme kuntatyöntekijöistä 75 % on vakinaisia. Pietarsaaren virastoittainen jakauma ilmenee seuraavasta. 7
Personalens anställningsförhållanden ordinarie / tidsbundna verksvis Henkilökunnan työsuhteet vakinaiset / määräaikaiset virastoittain 120,0 % 100,0 % 80,0 % 60,0 % Tidsbundna / Määräaikaiset 40,0 % 20,0 % Ordinarie / Vakinaiset 0,0 % Socialväsendet / Sosiaalitoimi Dagvårds- och utb.väsendet / Päivähoito- ja koulutustoimi Tekniska verket / Tekninen virasto Övriga / Muut 4. PERSONALKOSTNADER Under perioden 2005-2009 har stadens totala löneoch arvodeskostnader stigit från 33,2 milj till 40,1 milj. vilket innebär en ökning med i genomsnitt 5,2% per år. Från år 2008 till 2009 steg kostnaderna med 4,9 %. 4. HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET Kaudella 2005 2009 ovat kaupungin palkka- ja palkkiokustannukset lisääntyneet 33,2 milj. :sta 40,1 milj. :oon, missä on lisäystä keskimäärin 5,2 % vuodessa. Vuodesta 2008 vuoteen 2009 kustannukset lisääntyivät 4,9 %. Stadens utbetalda löner och arvoden 2005 2009 Kaupungin maksetut palkat ja palkkiot 2005-2009 1 000 2005 2006 2007 2008 2009 Socialväsendet. Sosiaalitoimi 5 099 5 355 5 630 6 149 6 420 Dagvårds- och utb.väs., Päivähoito- ja koul.toimi 15 371 15 580 16 440 17 875 18 011 Tekniska verket, Tekninen virasto 5 628 5 587 5 779 5 951 6 301 Övriga, Muut 7 118 7 729 7 777 8 261 9 403 Lönekostn. Totalt/ Palkkakust. Yhteensä 33 216 34 251 35 626 38 236 40 135 5. PERSONALSITUATIONEN 5. HENKILÖSTÖTILANNE 5.1 Årets arbetsteam Vid stadens julfest 4.12.2009 korades till årets arbetsteam 2009 personalen vid Solbackens demeshem avd 1. I belöning fick de åtta medlemmarna 450 per person. Såsom motivering till utnämningen framförs följande: I teamet ingår: Tiimiin kuuluvat: 5.1. Vuoden työtiimi Kaupungin joulujuhlassa 4.12.2009 valittiin vuoden 2009 työtiimiksi Aurinkorinteen demen-tiakodin osasto 1. Nuo kahdeksan tiimiläistä saivat palkkioksi 450 henkilöä kohden. Nimitys perustui seuraaviin seikkoihin: Svetlana Karhu, Anne Särkioja, Yrsa Saranpää, Hanna Villbacka, Katja Holmqvist, Anu Kujala, Gun-Mari Östman, Anneli Olin. 8
Solbackens boende är i centrum. Arbetsteamet ser till demenshemmets alla speciella personer. Man lockar fram den enskilda personen och ger utrymme för dennes vilja och intresse. Var och en får hjälp att göra det som han/hon kan och vill. Teamets medlemmar vill göra sitt bästa eftersom man tycker om sina boende. Man gråter och skrattar tillsammans. Den lilla glada stunden med en boende på Solbacken ger en guldkant i vardagen. På delad andra plats i tävlingen placerade sig följande arbetsteam vars medlemmar fick 100 /person: Arbetsteamet för Runebergsveckan, 5 personer Arbetsteamet vid Björkbackas kök, 8 personer Arbetsteam Hava vid Energiverket, 4 personer Genom att på detta sätt uppmuntra och lyfta fram de goda arbetsteamen vill staden speciellt poängtera att det goda teamarbetet höjer arbetsmotivationen och ger trygghet i jobbet. Det känns inte tungt att dagligen åka till jobbet utan tvärtom så känns det behagligt. Aurinkorinteen asukkaat ovat tärkeimmällä sijalla. Työtiimi huolehtii dementiakodin kaikista persoonista. Jokaisen oma persoonallisuus houkutellaan esiin ja annetaan omalle tahdolle ja kiinnostuksenkohteille tilaa. Jokainen saa apua siinä, mitä tahtoo ja osaa tehdä. Tiimin jäsenet tahtovat tehdä parhaansa, sillä omista asukkaista pidetään. Heidän kanssaan nauretaan ja itketään yhdessä. Pieni iloinen hetki Aurinkorinteen asukkaan kanssa kultaa arjen. Toiselle sijalle kilpailussa sijoittuivat seuraavat työtiimit, joiden jäsenet saivat 100 /henkilö: Runeberginviikon työtiimi, 5 henkilöä Koivurinteen keittiön työtiimi, 8 henkilöä Energialaitoksen Hava-työtiimi, 4 henkilöä. Kannustamalla hyviä työtiimejä ja tuomalla niitä esiin tällä tavoin kaupunki tahtoo korostaa erityisesti sitä, että hyvä tiimityö parantaa työmotivaatiota ja tuo työhön turvallisuuden tunnetta. Työhön lähteminen ei tunnu raskaalta, vaan päinvastoin mukavalta. 5.2. Arbetsplatsbespisning Arbetsplatsbespisning ordnas i huvudsak på två olika sätt a) ett system med subventionerade måltidskuponger som kan användas vid ett 20-tal matserveringar i staden med vilka avtal har ingåtts, b) möjlighet till måltider som framställs i skolor, daghem, åldringshem o.s.v. Av de måltider som framställts på arbetsplatserna är en del avgiftsbelagda. Utgående ifrån arbetsuppgifternas art, kan en betydande del av de anställda få den dagliga måltiden som naturaförmån. 5.2. Työpaikkaruokailu Työpaikkaruokailu järjestetään pääasiassa kahdella eri tavalla, joko a) subventoiduilla aterialipukkeilla, joita voidaan käyttää parissakymmenessä kaupungissa sijaitsevassa ruokailupaikassa, joiden kanssa kaupunki on tehnyt sopimuksen, tai b) tarjotaan mahdollisuus nauttia kouluissa, päiväkodeissa, vanhainkodeissa jne. valmistettuja aterioita. Työpaikoilla valmistetuista aterioista osa on maksullisia. Työtehtävien laadun mukaan huomattava osa työntekijöistä saa päivittäisen ateriansa luontoisetuna. PERSONALENS ARBETSPLATSBESPISNING, ANTAL MÅLTIDER HENKILÖSTÖN TYÖPAIKKARUOKAILU, ATERIAMÄÄRÄ 2005 2006 2007 2008 2009 Måltidskuponger, restaurang, Aterialipukkeita, ravintola 28 788 30 594 31 236 32 143 33 693 Måltider på arb.platsen, avgiftsbelagda ca. Aterioita työpaikalla, maksullisia n. 8 210 5 863 8 408 9 133 8 064 Måltider, naturaförmån ca. Aterioita, luontoisetu n. 62 579 62 996 62 999 63 117 63 908 MÅLTIDER TOTALT, ATERIOITA YHTEENSÄ 99 577 99 453 102 643 104 393 105 665 9
5.3 Personalens sjukfrånvaro Vår målsättning enligt Tyky-programmet är fortsättningsvis att förebygga sjukfrånvaron så att den är högst 11,5 kalenderdagar/anställd. Då vi granskar sjukfrånvarostatistiken, som visar en stigande trend, bör vi även beakta följande faktorer: 1. Personalens medelålder har stigit från 46,6 år till 48,0 år under perioden 2005-2009. Den ordinarie personalens medelålder är nu 49,9 år. Medelåldern för kommunalt anställda i landet är 45,6 år. 2. Medelåldern för anställda som gått i KomPL pension är 60,7 år mot 59,4 år i hela landet. 3. Medelåldern för dem som gått i inv. pension är 61 år, jfr med 57,8 år för hela landet. 4. Kostnaderna för sjukfrånvarodagar just innan anställda fyllt 63 år blir betydligt billigare för arbetsgivaren än det skulle vara om de gick i förtidspension. 5. Under 2009 har 65 anställda gått i pension, jfr med 31 personer år 2008. Ibland föregås pensioneringen av långa, t.o.m. 365 dagar långa, sjukskrivningar. Alla sjukfrånvarodagar räknas med i statistiken, medeltalet har fåtts så att dagarna dividerats med antalet anställda 31.12.2009 dvs. med färre antal personer än som de facto bidragit med frånvarodagar 6. Ifall man jämför antalet sjukfrånvarodagar med övriga kommuner, bör man känna till att dagarna beräknas på många olika sätt, en del använder kalenderdagar, en del arbetsdagar och en del endast avlönade dagar. Dessutom bör även medelåldern beaktas. 5.3 Henkilöstön sairauspoissaolot Tyky-ohjelman mukaisena tavoitteena on edelleen ehkäistä sairauspoissaoloja siten, että ne ovat enintään 11,5 kalenteripäivää/työntekijä. Sairauspoissaolot ovat tilastossa noususuunnassa, ja sitä tarkasteltaessa on otettava huomion seuraavat tekijät: 1. Henkilöstön keski-ikä on noussut 46,6 vuodesta 48,0 vuoteen kaudella 2005 2009. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä on nyt 49,9 vuotta. Kunnan työntekijöiden keski-ikä on maassamme 45,6 vuotta. 2. KuEL-eläkkeelle jääneiden työntekijöiden keski-ikä on 60,7 vuotta koko maan 59,4 vuoden keski-ikään verrattuna. 3. Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden keskiikä on 61 vuotta, vrt. 57,8 vuotta koko maassa. 4. Sairauspoissaolokustannukset juuri ennen kuin työntekijät ovat täyttäneet 63 vuotta ovat huomattavasti huokeammat työnantajalle kuin jos työntekijä jäisi varhaiseläkkeelle. 5. Vuonna 2009 on eläkkeelle jäänyt 65 työntekijää, vrt. 31 vuonna 2008. Joskus eläkkeelle jäämistä edeltävät pitkät, jopa 365 päivän sairauslomat. Kaikki sairauspoissaolopäivät lasketaan tilastoon, keskiarvo on saatu siten, että päivät on jaettu työntekijöiden määrällä 31.12.2009 - ts. pienemmällä henkilömäärällä kuin joka itse asiassa on tuottamassa poissaolopäiviä 6. Verrattaessa sairauspoissaolojen määrää muihin kuntiin on tiedettävä, että päiviä voi laskea monin eri tavoin; jotkin käyttävät kalenteripäiviä, jotkin työpäiviä ja jotkin ainoastaan palkallisia päiviä. Lisäksi on huomioitava myös työntekijöiden keski-ikä. Foto: Pirjo Salonen 10
Antal sjukfrånvarodagar (kalenderdagar/anställd, olycksfall ingår) Sairauspoissaolopäivät (kalenteripäiviä/työntekijä, tapaturmat mukaan luettuna) Medelsjukfrånvaro Sairauspoissaolojen keskiarvo 2005 2006 2007 2008 2009 Socialväsendet Sosiaalitoimi 16,2 17,8 18,0 17,2 15,6 Dagvårds- och utbildningsväsendet Päivähoito- ja koulutustoimi 9,3 10,6 10,9 10,0 12,7 Tekniska verket Tekninen virasto 19,7 20,4 20,7 19,6 21,8 Övriga Muut 9,4 11,5 10,7 13,7 13,4 Hela personalen Koko henkilöstö 12,4 13,9 13,7 13,5 14,2 Sjukfrånvarodagar totalt Sairauspoissaolopäiviä yht. 17 152 19 839 19 425 19 435 19 857 Som framgår av följande diagram är det framför allt den medellånga sjukfrånvaron inom dagvårds- och utbildningsverket som ökat samt längre sjukfrånvaro inom tekniska verket. Kuten seuraavasta kuviosta ilmenee, ovat erityisesti keskipitkät sairauspoissaolot lisääntyneet päivähoitoja koulutusvirastossa ja pitkät sairauspoissaolot teknisessä virastossa. Sjukfrånvarons indelning i kortare och längre frånvaron Sairauspoissaolojen jakauma lyhyisiin ja pitkiin poissaoloihin Dagvårds- o utb.väsendet/päiväh. ja koulutustoimi Socialväsendet/Sosiaalitoimi dagar päiviä 5000 4000 3000 2000 1000 0 1-10 dagar 11-60 dgr 61-180 dgr > 180 dagar päiviä 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 1-10 dagar 11-60 dgr 61-180 dgr > 180 Tekniska verket/tekninen virasto Övriga/Muut dagar 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 1-10 dagar 11-60 dgr 61-180 dgr > 180 dagar 2000 1500 1000 500 0 1-10 dagar 11-60 dgr 61-180 dgr > 180 2005 2006 2007 2008 2009 11
De största orsakerna till den ökade sjukfrånvaron 2009 är olika långvariga sjukdomar som tumörer och andra fynd, över 1 000 dagar. Övriga sjukdomar som har ökat antalet frånvarodagar är förkylningar, mentala problem och förhöjt blodtryck. En positiv sak är att sjukfrånvaro p.g.a. problem i stöd- och rörelseorgan minskat från 36 % år 2007 till 29 % år 2009. Belastningsskadornas andel av sjukfrånvaron är fortsättningsvis stor inom t.ex. hemservice och städservice. Men belastningsskadornas andel av sjukfrånvaron har inom hemservice minskat från 51 % år 2008 till 46 % år 2009. Sjukfrånvaron inom hemservice har minskat med 810 dagar från 2008 till 2009! Projekt hemservice, 2007-2008, som har ordnats med skolningshjälp från arbetshygieninstitutet har gett god utdelning. Städpersonalen har en liten ökning av från tidigare hög sjukfrånvaro. Projekt för dem planeras. Suurimmat syyt sairauspoissaolojen lisääntymiseen vuonna 2009 ovat erilaiset pitkäaikaiset sairaudet, joita kasvaimet ja muut löydökset aiheuttavat, yli 1000 päivää. Muut poissaolopäivien määrää lisänneet sairaudet ovat vilustumisia, mielenterveysongelmia ja kohonnutta verenpainetta. Myönteistä on, että tuki- ja liikuntaelimistä johtuvat vaivat ovat vähentyneet oltuaan 36 % vuonna 2007 29 %:iin vuonna 2009. Rasitusvammojen osuus sairauspoissaoloista on edelleen suuri esim. koti- ja siivouspalveluissa. Mutta rasitusvammojen osuus poissaoloista on kotipalvelussa vähentynyt vuoden 2008 51 %:sta 46 %:iin vuonna 2009. Kotipalvelun sairauspoissaolot ovat vähentyneet 810 päivää vuodesta 2008 vuoteen 2009! Hanke kotipalvelu, 2007 2008, joka on järjestetty työhygieniainstituutin koulutusavulla, on tuottanut hyvää tulosta. Siivoushenkilöstössä on pientä lisäystä edellisistä suurista poissaoloista. Henkilöstölle suunnitellaan hanketta. De främsta av arbetshälsan statistikförda orsakerna till sjukfrånvaro Työterveyden tilastoimat sairauspoissaolojen yleisimmät syyt: 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % andnigsorgan, hengityselim övriga infektioner, muut infektiot mentala störningar, mielenterv. stöd- o. rörelseorgan,tuk i- ja liikuntaelin skador,vammat blodtryck, verenpaine 2005 2006 2007 2008 2009 5.4 Arbetsolycksfall Då man granskar statistiken från 2009 kan man konstatera att det inträffat 39 arbetsolycksfall. På grund av olycksfall som inträffat under arbetsfärd har If Skadeförsäkringsbolag Ab ersatt 69 dagar, på grund av olycksfall på arbetsplatsen 201 dagar. Olycksfall som inträffat när man snubblat och fallit har förorsakat flest frånvarodagar. Av olycksfallen inträffade 13 inom tekniska sektorn, 9 inom sociala sektorn, 7 inom dagvårds- och utbildningssektorn och 10 inom övriga förvaltningsenheter. Sammanlagt har 14 skriftliga anmärkningar angående hot om våld -situationer inlämnats under 5.4 Työtapaturmat Vuoden 2009 tilastoa tarkasteltaessa voidaan todeta, että työtapaturmia on sattunut 39. Työmatkalla sattuneista tapaturmista on If Vahinkovakuutusyhtiö oy korvannut 69 päivää, työpaikalla sattuneista tapaturmista 201 päivää. Kompastumisesta ja kaatumisesta aiheutuneet tapaturmat ovat aiheuttaneet pisimmät poissaolot. Tapaturmista 13 sattui teknisellä sektorilla, 9 sosiaalisektorilla, 7 päivähoito- ja koulutussektorilla ja 10 muissa hallintokunnissa. Väkivallan uhka -tilanteista tehtiin yhteensä 14 kirjallista ilmoitusta vuoden 2009 aikana, lähinnä 12
2009, främst från Solbacken och hemservice. 5 kortkurser i självförsvar har ordnats för sammanlagt 81 anställda. Under 2009 deltog 55 anställda i förstahjälprepetitionskurser Aurinkorinteestä ja kotipalvelusta. Itsepuolustuskursseja järjestettiin 5 yhteensä 81 työntekijälle. Vuoden 2009 aikana osallistui 55 työntekijää ensiapukertauskursseille. Till If erlagda olycksfallsförsäkringsavgifter If:ille maksetut tapaturmavakuutusmaksut Olycksfallsersättningar, av If betalda,ifin maksamat tapaturmakorvaukset * Förskott/ennakko 2005 2006 2007 2008 2009 222 126 212 554 184 765 173 438 199 552 * 61 325 41 157 41 860 39 728 25 949 Antal olycksfall och yrkessjukdomar 2005-2009 Tapaturmien ja ammattitautien lukumäärä 2005 2009 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007 2008 2009 Olycksfall, mindre än 3 dagar.tapaturmat alle 3 sairp Olycksfall, minst 3 sjukdagar. Tapaturmat väh. 3 sairpv Olycksfall under arbetsfärd Työmatkatapaturma Antal ersättningsdagar (av försäkringsbolaget ersatta) Korvauspäivien lukumäärä (vakuutusyhtiön korvaamat) 1000 800 600 400 200 Olycksfall, minst 3 dagar. Tapaturmat väh. 3 sairp. Olycksfall under arbetsfärd Työmatkatapaturma 0 2005 2006 2007 2008 2009 Olycksfallsfrekvens Tapaturmataajuus Antal olycksfall/1 miljon arbetstimmar. Tapaturmien lukumäärä/miljoona työtuntia 30 25 20 15 10 5 0 2005 2006 2007 2008 2009** Jakobstad/Pietarsaari Kommuner/Kunnat* 13
* med kommuner avses kommuner som till storlek och verksamhet kan jämföras med J:stad (IF:s bedömning) / kunnilla tarkoitetaan kooltaan ja toiminnaltaan Pietarsaarta vastaavia kuntia (IF:n arvio) ** kan ännu ändra / voi vielä muuttua 5.5. Annan frånvaro Staden förhåller sig positiv till olika former av familjeledigheter. Till denna kategori kan man räkna moderskapsledighet, föräldraledighet, faderskapsledighet, föräldraledighet vid adoption, vårdledighet och vård av sjukt barn. Därutöver ser arbetsgivaren om möjligt positivt på begärda studieledigheter, alterneringsledigheter och tidsbestämda deltidsarrangemang. Gällande prövningsbaserade tjänste- och arbetsledigheter finns en princip som i korthet går ut på att en anställd efter fem års anställningstid har rätt till ett års prövningsbaserad ledighet oberoende av orsak. Ledigheten kan dock avslås ifall arbetsgivaren inte kan finna en tillfredställande ersättande skötsel av tjänste-/arbetsuppgifterna (vikarie) för den tid som ledigheten varar. 5.5. Muu poissaolo Kaupunki suhtautuu myönteisesti erilaisiin perhevapaisiin. Tähän luokkaan voidaan laskea äitiyslomat, vanhempainlomat, isyyslomat, vanhempainvapaa adoption yhteydessä, hoitovapaa ja sairaan lapsen hoito. Lisäksi työnantaja suhtautuu mahdollisuuksien mukaan myönteisesti pyydettyihin opintovapaisiin, vuorotteluvapaisiin ja määräaikaisiin osa-aikajärjestelyihin. Harkinnanvaraisiin virka- ja työvapaisiin sovelletaan lyhyesti ilmaistuna periaatetta, jonka mukaan työntekijällä on viiden vuoden työssäolon jälkeen oikeus yhden vuoden harkinnanvaraiseen vapaaseen syystä riippumatta. Vapaahakemus voidaan kuitenkin hylätä, ellei työnantaja pysty järjestämään virka-/työtehtävien hoitoa (sijaista) tyydyttävällä tavalla vapaan kestoajaksi. 5.6. Pensioner Sedan 2005 finns det inte längre någon egentlig pensionsålder. En anställd kan gå i ålderspension enligt eget val efter fyllda 63 år. Enligt eget övervägande kan den anställde fortsätta i arbete fram till 68 års ålder och t.o.m. efter det, om man kommer överens om saken med arbetsgivaren. På grund av detta kan man inte förutse de årliga pensionsavgångarna. Man kan dock beräkna att under de inkommande tio åren kommer i genomsnitt ca 40-45 personer per år att gå i pension. Därtill kommer sannolikt olika former av deltidspensioner. Dessutom med anledning av att stadens antal anställda fördubblades från 2010, kan man räkna med att också antalet pensioneringar kommer att dubbleras. 5.6. Eläkkeet Vuodesta 2005 lähtien ei enää ole varsinaista eläkeikää. Työntekijä voi jäädä vanhuuseläkkeelle oman valintansa mukaan täytettyään 63 vuotta. Hän voi myös oman harkintansa mukaan jatkaa työssään 68 vuoden ikään asti ja jopa sen jälkeen, jos asiasta sovitaan työnantajan kanssa. Tästä syystä ei vuotuisia eläkkeellesiirtymisiä voida ennakoida. Kuitenkin voidaan arvioida, että tulevan kymmenen vuoden aikana eläkkeelle tulee jäämään keskimäärin n. 40 45 työntekijää vuodessa. Lisäksi tullaan todennäköisesti jäämään erilaisille osa-aikaeläkkeille. Koska kaupungin työntekijämäärä vielä kaksinkertaistui vuodesta 2010 lukien, voidaan olettaa, että myös 14
Ur arbetstagarens synpunkt fungerar systemet så att ju längre man fortsätter att förvärvsarbeta, desto bättre pension får man. Fortsatt förvärvsarbete sporras bl.a. genom en pensionstillväxtprocent som stiger med åldern. Pensionens tillväxt på årsinkomsten: fram till 53 års ålder med 1,5 %, därifrån fram till 63 år med 1,9 % och från fyllda 63 år med 4,5 %. Arbetstagarna kan kontrollera sin egen situation med hjälp av en pensionskalkylator som finns på webbsidorna (www.keva.fi). Kalkylatorn beräknar pensionens belopp i olika åldrar vid avgång med ålderspension, förtida ålderspension eller deltidspension. eläkkeellesiirtymisten määrä kaksinkertaistuu. Työntekijän kannalta järjestelmä toimii siten, että mitä pitempään ansiotyössä ollaan, sitä parempi on eläke. Ansiotyössä jatkamista kannustetaan mm. siten, että eläkkeenkarttumisprosentti nousee iän myötä. Eläkettä karttuu vuosiansioista seuraavasti: 53 vuoden täyttämiseen saakka 1,5 %, siitä eteenpäin 63 vuoden täyttämiseen saakka 1,9 % ja 63 vuoden täyttämisestä alkaen 4,5 %. Työntekijät voivat tarkistaa oman eläkkeensä karttumisen eläkelaskurin avulla, joka on Internetsivuilla (www.keva.fi). Laskuri arvioi eläkkeen määrän eri-ikäisenä vanhuuseläkkeelle, varhennetulle vanhuuseläkkeelle tai osa-aikaeläkkeelle lähdettäessä. Pensionsform 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Eläkemuoto Ålderspens./Vanhuuseläke 17 18 19 24 16 38 Deltidspension/Osa-aikaeläke 3 3 1 4 4 9 Inv.pens/Työkyvyttömyyseläke 5 9 5 4 2 3 Part. inv.pens./ositt. työkyvyttömyyseläke 4 5 9 8 4 6 Indiv.förtidspens/Yksilöll. varhaiseläke 2 2 0 0 0 0 Rehab.stöd/Kuntoutustuki 8 7 14 5 0 3 Arbetslöshpens./Työttömyyseläke 4 5 0 3 5 6 Pensioner totalt / Eläkkeitä yhteensä 43 49 48 48 31 65 Medelåldern för den personal som gått i KomPLpension år 2009 var 60,7 år. En jämförelse mellan Jakobstadsregionen och hela Finland visar att medelåldern för staden Jakobstads anställda som gått i KomPL pension under 2009 varit högre än medelåldern för anställda i övriga kommuner i landet. Medelåldern för ålderspension var 63,6 år. KuEl-eläkkeelle jääneen henkilöstön keski-ikä oli 60,7 vuotta vuonna 2009. Pietarsaarta koko muuhun Suomeen verrattaessa nähdään, että Pietarsaaren kaupungin KuEL-eläkkeelle vuonna 2009 jääneiden työntekijöiden keski-ikä oli korkeampi kuin maamme muiden kuntien työntekijöiden. Vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 63,6 vuotta. 15
Medelålder för dem som gått i KomPL-pension, alla, samt för dem som gått i invalidpension 2009 Kaikkien KuEl-eläkkeelle jääneiden keski-ikä, sekä niiden, jotka ovat jääneet työkyvyttömyyseläkkeelle v. 2009 Källa: Kommunernas pensionsförsäkring, statistik Lähde: Kuntien eläkevakuutus, tilasto 62 61 Jakobstad/Pietarsaari 60 59 58 57 56 Jakobstadsregionen/ Pietarsaaren seutu Västra Finland/Länsi- Suomi Hela Finland/Koko Suomi 55 Kom-PL-pension/KuEL-eläkkeelle inv.pension/työkyvyttömyyseläke Självriskandelar som har betalats till Kommunernas pensionsförsäkring, /år Kuntien eläkevakuutukselle maksetut omavastuuosuudet, /vuosi 2005 2006 2007 2008 2009 Euro/euroa 237 270 228 250 201 801 279 551 341 898* förskott/ennakko 16
6. PERSONALUTBILDNING Målsättningen med personalutbildningen är att säkerställa och öka kunnandet samt att upprätthålla, utveckla och fördjupa yrkesskickligheten. Personalutbildningen samordnas för yrkesgrupper med liknande behov, både internt och regionalt. I personalutbildningen samarbetar personalbyrån och utvecklingsenheten. Personalen skall få någon form av utbildning minst en gång i året. Så långt som möjligt sker utbildningen i Jakobstad. De kunskaper som finns i förvaltningen skall utnyttjas så att den förs vidare där det är motiverat. Specialutbildning sker inom ramen för olika förvaltningsenheters egen kvot. Värdkommunen innebär också nya utmaningar för personalutbildningen i Jakobstad. Under året saknade utvecklingsenheten anslag för personalutbildning men i samband med utbildningen för förtroendevalda ordnades två seminarier som var öppna även för tjänstemannaledningen: Inledande seminarium med kommunminister Mari Kiviniemi Kuntarakenteet, kuntien tulevaisuus ja aluerakenneuudistus. Avslutande seminarium med stadsdirektör Mikael Jakobsson som talade kring temat Jakobstads framtid, VD Niclas Dahl från näringscentralen Concordia Fantisera dig möjligheterna och forskare Siv Sandberg Reform på reform vad väntar kommunerna under den kommande mandatperioden. En chefspalaver ordnades också kring temat strategiarbete teori och praktik, Case tekniska verket med verkschef Heimo Toiviainen och Marianne Fäldén-Nylund, Q-Energy. Specialutbildningar som har ordnats under 2009: Kurser i ADB på svenska och finska 6. HENKILÖSTÖKOULUTUS Henkilöstökoulutuksen tavoitteena on varmistaa osaaminen ja lisätä sitä, sekä ylläpitää, kehittää ja syventää ammattitaitoa. Samantapaisia tarpeita omaavien ammattiryhmien henkilöstönkoulutus sovitetaan yhteen, sekä sisäisesti että alueellisesti. Henkilöstötoimisto ja kehittämisyksikkö tekevät yhteistyötä henkilöstökoulutuksessa. Henkilöstö saa jonkin muotoista koulutusta vähintään kerran vuodessa. Koulutus järjestetään mikäli mahdollista Pietarsaaressa. Hallinnossa olevaa tietoa hyödynnetään siten, että se välitetään edelleen, kun asia on perusteltua. Erityiskoulutusta annetaan eri hallintokuntien oman kiintiön rajoissa. Kuntaisännyys tuo mukanaan uusia haasteita Pietarsaaren henkilöstökoulutukselle. Kehittämisyksiköllä ei ollut käytettävissään määrärahaa viime vuonna, mutta luottamushenkilökoulutuksen yhteydessä järjestettiin kaksi seminaaria, joihin myös virkamiesjohto saattoi osallistua: Aloitusseminaari, jossa kuntaministeri Mari Kiviniemi esitelmöi aiheesta Kuntarakenteet, kuntien tulevaisuus ja aluerakenneuudistus. Päätösseminaari, jossa kaupunginjohtaja Mikael Jakobsson puhui aiheesta Pietarsaaren tulevaisuus, tj. Niclas Dahl elinkeinokeskus Concordiasta aiheesta Fantisera dig möjligheterna ja tutkija Siv Sandberg aiheesta Reform på reform vad väntar kommunerna under den kommande mandatperioden. Yksi päällikkötapaaminen järjestettiin myös aiheena Strategiatyö -teoriaa ja käytäntöä, Case tekninen virasto. Aiheesta puhuivat virastopäällikkö Heimo Toiviainen ja Marianne Fäldén-Nylund Q-Energystä. Vuoden 2009 aikana on järjestetty atk-kursseja ruotsiksi ja suomeksi. Foto. Pirjo Salonen 17
Det centrala utbildningsanslaget har använts på följande sätt: Keskeistä koulutusmäärärahaa on käytetty seuraavasti: Understöd för enskild utbildning Yksityisen kouluttautumisen tukeminen 3 733 Övrig utbildning inklusive ledarskapsutbildning Muu koulutus ja johtajuuskoulutus 11 310 Totalt / Yhteensä 15 043 Kursdagar / anställd 2009 Kurssipäiviä / työntekijä 2009 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 Socialväsendet / Sosiaalitoimi Dagvårds- och utb.väsendet / Päivähoito- ja koultustoimi Tekniska verket / Tekninen virasto Övriga / Muut Kursdagar totalt verksvis / kurssipäivät yhteensä virastoittain Kursdagar / Kurssipäiviä 1200 1000 800 600 400 200 0 2008 2009 Socialväsendet / Sosiaalitoimi Dagvårds- och utb.väsendet / Päivähoito- ja koulutustoimi Tekniska verket / Tekninen virasto Övriga / Muut 18
7. TYÖYMPÄRISTÖ Työympäristö, tarkoituksenmukaiset työtilat ja - välineet sekä hyvä sosiaalinen työilmapiiri ja hyvä työnjohto ovat tärkeitä henkilöstön turvallisuus-, terveys- ja hyvinvointitekijöitä Foto: Pirjo Salonen M. Westersund, D. Nilsström 7. ARBETSMILJÖN Arbetsmiljön, ändamålsenliga arbetsutrymmen och - redskap samt ett gott socialt arbetsklimat och en god arbetsledning har stor betydelse för personalens säkerhet, hälsa och välbefinnande 7.1 Samarbetet inom arbetarskyddet Syftet med arbetarskyddet är att säkerställa trygga och sunda förhållanden på arbetsplatserna och hjälpa arbetstagarna att upprätthålla sin arbetsförmåga. Arbetarskyddet är en kontinuerligt fortgående process där arbetsmiljön granskas, följderna och förändringarna förutses och missförhållandena rättas till. Arbetarskyddsverksamheten bygger till stor del på en bedömning av riskerna på arbetsplatsen och på de planer som gjorts upp i samarbete med de anställda. Obs! De psykosociala riskerna är minst lika stora som de fysiska. Från början av året togs den nya personalstrategin, som uppgjorts i samarbete med MHSO och grannkommunerna, i bruk. Under innevarande år har bl.a. följande gjorts för att uppnå personalstrategins målsättningar: a) en åtgärdsplan för personalstrategin Åtgärdsplanen har uppgjorts i samarbete med grannkommunerna inom projektet Mobilisering 2010. b) anvisningar för förebyggande av osakligt bemötande. Anvisningarna, Osämja på arbetsplatsen?, har uppgjorts i samarbete med representanter från MHSO. 227 anställda har deltagit i skolningstillfällen angående osakligt bemötande. Även personalen från MHSO och grannkommunerna inbjöds till skolningstillfällena, sammanlagt deltog 447 anställda. 7.1 Työsuojeluyhteistyö Työsuojelun tarkoituksena on varmistaa työpaikkojen olosuhteiden turvallisuus ja terveellisyys ja auttaa työntekijöitä ylläpitämään työkykynsä. Työsuojelu on jatkuva prosessi, jossa työympäristöä tarkastetaan, vaikutuksia ja muutoksia ennakoidaan ja epäkohtia korjataan. Työsuojelutoiminta perustuu paljolti työpaikan riskitekijöiden arvioinnille ja työntekijöiden kanssa yhteistyössä laadituille suunnitelmille. Huom! Psykososiaaliset riskit ovat vähintään yhtä suuret kuin fyysiset. Vuoden alussa otettiin käyttöön uusi henkilöstöstrategia, joka laadittiin yhteistyössä MTHA:n ja naapurikuntien kanssa. Kuluvana vuonna on tehty mm. seuraavaa henkilöstöstrategian tavoitteiden saavuttamiseksi: a) henkilöstöstrategian toimintasuunnitelma Toimintasuunnitelma on laadittu yhteistyössä naapurikuntien kanssa hankkeessa Liikkeelle 2010. b) ohjeet epäasiallisen kohtelun ehkäisyyn. Ohjeet Epäsopua työpaikalla? laadittiin yhteistyössä MTHA:n edustajien kanssa. 227 työntekijää on osallistunut epäasiallista kohtelua koskeneisiin koulutustilaisuuksiin. Myös MTHA:n ja naapurikuntien henkilöstö kutsuttiin koulutustilaisuuksiin, ja yhteensä osallistujia oli 447. Foto: Pirjo Salonen Andreas Käld 19
c) Överenskommelsen om samarbete har förnyats under året. Överenskommelsen har utarbetats tillsammans med representanter för MHSO och grannkommunerna och godkändes i december 2009. Överenskommelsen gäller koordineringen av samarbetet även gällande arbetarskydds- och tyhyverksamheten. c) Yhteistyösopimus on uudistettu vuoden aikana. Sopimus on laadittu yhdessä MTHA:n ja naapurikuntien edustajien kanssa ja se hyväksyttiin joulukuussa 2009. Sopimus koskee yhteistyön koordinointia ja sisältää myös työsuojelu- ja tyhytoiminnan. En räddningsplan för stadshuset har uppgjorts i samarbete med representanter för personalen från alla avdelningar som verkar i fastigheten. Information om räddningsplanen har ordnats för förmän och våningsansvariga. En svensk- och en finskspråkig säkerhetsutbildning har ordnats vid Procenter för intresserad personal. Kaupungintalon pelastussuunnitelma on laadittu yhteistyössä kaikkien kiinteistössä toimivien osastojen henkilöstön edustajien kanssa. Tiedotusta pelastussuunnitelmasta on järjestetty esimiehille ja kerrosvastaaville. Ruotsin- ja suomenkielinen turvallisuuskoulutus on järjestetty Procenterissä siitä kiinnostuneille työntekijöille. Övertid Nedan redovisas övertiden endast för de arbetsplatser/avdelningar som har det största antalet övertidstimmar per anställd. Arbetstidslagen tillåter 250 h + 80 h (lokal överenskommelse) = 330 övertidstimmar per anställd/år. Hamnverket har en 20 % minskning av antalet övertidstimmar jämfört med föregående år. Hamnverkets övriga statistikuppgifter visar även en minskning av antalet fartygsbesök och avfallshanteringsservice jämfört med 2008, vilket är anledningen till den minskade övertiden. Ylityö Seuraavassa selvitetään ainoastaan niiden työpaikkojen/osastojen ylityö, joilla on eniten ylityötunteja työntekijää kohden. Työaikalaki sallii 250 h + 80 h (paikallinen sopimus) = 330 ylityötuntia työntekijää kohden vuodessa. Satamalaitoksen ylityötunnit ovat vähentyneet edellisvuodesta 20 %. Satamalaitoksen muut tilastotiedot osoittavat myös aluskäyntien määrän ja jätehuoltopalvelun vähenneen vuoteen 2008 verrattuna, mikä on syynä ylityöhön vähentymiseen. Övertidstimmar/anställd Ylityötunnit/työntekijä 2005 2006 2007 2008 2009 TV, kom.tek./timavl 41 40 35 43 34 TV, kunnallistekn /tuntip Jakobstads vatten/timavl 16 10 10 6 31 Pietarsaaren vesi/tuntip Jakobstads energiv/timavl 20 33 47 38 40 Pietarsaaren energial/tuntip. Jakobstads hamn 265 199 209 239 190 Pietarsaaren satama 20