TALOUS JUMISSA SAADAANKO YRITTÄJYYDESTÄ POTKUA? AKAVAn yrittäjäseminaari 12.2.2016 Jaakko Kiander 1
TALOUS JUMISSA SAADAANKO YRITTÄJYYDESTÄ POTKUA? Suomen talouden alamäki Ongelmien taustat Taantuman seuraukset Yrittäjien ja yritysten työllisyys Miten talous voisi kasvaa Yritykset ja talouskasvu 2
SUOMEN TALOUDEN ALAMÄKI Talouskasvu lähes pysähdyksissä vuosina 2008-2015 Tuotannon taso edelleen vuoden 2007 tason alapuolella: modernin historian pisin taantumajakso Vienti ja teollisuustuotanto noin 20 % vuoden 2007 tason alapuolella Työllisyys heikentynyt noin 5 % ja työttömyysaste noussut yli 9 %:in Julkinen talous alijäämäinen 2009-> Suomen talous on kehittynyt selvästi Ruotsia heikommin ja jopa hieman euroalueen keskiarvoa heikommin 3
1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 KOKONAISTUOTANTO ON JÄÄNYT JÄLKEEN VANHALTA KASVUTRENDILTÄÄN JO 20 % (= 40 MRD!!) 250 200 150 100 BKT kasvutrendi 50 0 4
1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 TÄRKEIN SYY KASVUN PYSÄHTYMISEEN ON HEIKKO TUOTTAVUUSKEHITYS 250 200 150 100 BKT kasvutrendi Tuottavuus 50 0 5
TAUSTALLA TUTUT ONGELMAT Ongelmat johtuvat viennin ja vientiteollisuuden heikkoudesta Heikon viennin takana ulkoisia ja sisäisiä tekijöitä Ulkoiset tekijät: Globaali finanssikriisi 2008-2009 Euron vahvuus 2008-2013 Euroalueen velkakriisi ja taantuma 2011-2014: heikko investointikysyntä Venäjän pakotteet, öljyn hinta ja ruplan heikkous 2014-2015 Kotimaiset tekijät: Nokia-sektorin nopea supistuminen 2009-2014 Metsäteollisuuden kapasiteetin lasku 2009-2012 Kilpailukyvyn heikentyminen 6
TUOTTAVUUS JA KILPAILUKYKY Korkean arvonlisäyksen tuotannon supistuminen on alentanut koko kansantalouden keskimääräistä tuottavuutta Jäljellejääneiden toimipaikkojen tuottavuus ei kuitenkaan ole alentunut Palkkatason nousu (2008-2011) ja tuottavuuden lasku (2009-2012) ovat nostaneet yksikkötyövoimakustannuksia nopeammin kuin kilpailijamaissa (2008-2012) Kilpailukyky on heikentynyt, koska yksikkötyövoimakustannukset ovat nousseet Palkkamaltin ansiosta kilpailukyky alkanut parantua 2013 7
ESIMERKKI MUUTOKSESTA: SUOMI VS. SAKSA 8
1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 VAIHTOTASEEN SUURI YLIJÄÄMÄ ROMAHTI 4 VUODESSA (2008-2011) 12 10 8 6 4 2 0-2 -4-6 -8 Vaihtotaseen ylijäämä, prosenttia/bkt 9
TYÖVOIMA JA TYÖLLISYYS: EI (VIELÄ) SUURIA MUUTOKSIA 2800 2600 2400 2200 2000 1800 1600 työvoima työlliset 1400 1200 1000 10
TAANTUMAN/LAMAN SEURAUKSET Kuten voi odottaakin: Julkinen velka kasvanut Valtio ja kunnat ovat vähitellen siirtyneet säästölinjalle Työttömyys on kasvanut ja kasvaa edelleen Mutta hieman yllättäen: Työllisyys ei ole romahtanut Kotitalouksien ostovoima ja kulutus ovat pitäneet pintansa Julkinen sektori ei ole toistaiseksi tehnyt merkittäviä leikkauksia Selitys: Siirtyminen 0-korkoihin on tukenut kotimarkkinoita ja pienentänyt velanhoitokustannuksia 11
TYÖVOIMA JA TYÖLLISET 2750 2700 2650 2600 2550 2500 2450 työvoima työlliset 2400 2350 2300 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 12
PALKANSAAJAT JA PALVELUALAT 2500 2000 1500 1000 palkansaajat palvelualojen työllisyys 500 0 13
YRITTÄJIEN TYÖLLISYYS 350 340 330 320 310 300 290 280 270 260 250 Yrittäjät ja perheenjäsenet, työlliset (1000 henk) 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 14
MITEN SUOMEN ONGELMAT RATKAISTAAN? Suomi ei voi vaikuttaa vientimaiden kysyntään eikä euron kurssiin Viennin kasvua voidaan edistää vain parantamalla kilpailukykyä ja luomalla uutta tuotantoa Pitkän aikavälin kasvupotentiaalia voidaan kohentaa työvoiman tarjontaa kasvattavilla rakenneuudistuksilla Eläkeuudistus Työmarkkinauudistukset Julkisen talouden tasapainoa voidaan parantaa julkisen sektorin rakenneuudistuksilla Sote-uudistus 15
ASTEITTAINEN SOPEUTUS VAI NOPEAT RAKENNEUUDISTUKSET? Kilpailukykyä suhteessa muihin euromaihin voidaan parantaa asteittain pitämällä työvoimakustannusten nousu kilpailijamaita hitaampana Suomi on ollut tällä tiellä vuodesta 2012 Suhteellisen aseman parantuminen tapahtuu hitaasti Nopea muutos edellyttää poikkeuksellisia toimia: Pelkkä palkkamaltti ei tällöin riitä, vaan tarvitaan heti 5 %:n alennus työvoimakuluihin, ja sen jälkeen pitkäaikainen suhteellista asemaa parantava palkkamaltti Hallitus: Jos sopimusta ei synny, tavoitteeseen pyritään sopimukset ohittavalla lainsäädännöllä (vaikutukset tosin vasta 2017) 16
MITEN TALOUS VOISI KASVAA Kasvua ei voida hakea julkisen sektorin kasvulla, vaikka julkisia investointeja voidaankin lisätä Uusien työpaikkojen pitää syntyä yrityksiin Tarvitaan yritysten kasvua ja uusia yrityksiä Yrityssektori ei kuitenkaan ole yhtenäinen Suuret vs. pienet yritykset Vienti- vs. kotimarkkinayritykset Teollisuus- vs. palveluyritykset Yrityksillä on erilaisia intressejä ja talouspolitiikka vaikuttaa erilaisiin yrityksiin eri tavoin 17
YRITYKSET JA TALOUSKASVU Kasvua voidaan edistää parantamalla yritystoiminnan yleisiä toimintaedellytyksiä Helppoja parannuskohteita ei kuitenkaan ole helppo nimetä Kustannustaso ja hintakilpailukyky Työvoimakustannusten aleneminen hyödyttää kaikkia yrityksiä, mutta yleinen palkkatason/ostovoiman lasku haittaa kotimarkkinoilla toimivia yrityksiä Verotus Yhteisövero on matala Arvonlisäveron nosto hyödyttää vientiä mutta haittaa kotimarkkinoilla toimivia Säätely: kuinka paljon on turhaa? Kokemus: yritystoiminta riippuu myös suhdanteista 18
19 KIITOS!