Sisält ltöä: Uniikki hoiva valttina Sari Rissanen, yliassistentti Terveyshallinnon ja -talouden laitos, sari.rissanen@uku.fi,, 017 162 615 Kuopion yliopisto Taustaa ja joitakin muutostekijöit itä Miltä hoivayrittäjyys näyttn yttää? Tutkimustiedon näkökulman kulma Yrittäjä- ja yritysnäkökulma kulma Hoivan/hoivayrittäjyyden tulevaisuus? perusteluja ja haasteita uniikille hoivalle?
Taustalla 2 hanketta Hoivayrittäjyys suomalaisessa yhteiskunnassa 1999-2004 (SA) Rissanen & Sinkkonen 2004: Hoivayrittäjyys Reaktioketju Naisyrittäjät t Pohjois-Savon kehittymisen voimavarana hanke hallinnoi Ylä-Savon ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä ja se toteutetaan EQUAL- yhteisöaloiteohjelman kautta. Kuopion yliopiston Minna Canth -instituutti toimii hankkeessa Development Partnerina (DP) ja vastaa hankkeeseen sisältyv ltyvän n koulutuksen ja tutkimuksen koordinoinnista ja toteuttamisesta yhteistyöss ssä yliopiston laitosten kanssa.
Taustaa: Hoivayrittäjyys - hyvinvointiyrittäjyys jyys- sosiaali- ja terveysalan yrittäjyys Kasvun näkymn kymä 1990-luvun puolivälist listä Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveyspalveluissa Sosiaalipalvelut kustannuksilla mitattuna 24% (6.7( % yritykset) ja henkilöst stöllä mitattuna 24 % (5.9%)( 1803 yritystä vuonna 2005 (1470 2003) Terveyspalvelut kustannuksilla mitattuna 22% (17.5 % yritykset) ja henkilöst stöllä mitattuna 17 % (11.8%)( Kauppinen & Niskanen 2005
Muutostekijöit itä: Kuntakentän n muutospaineet Paras-hanketta hanketta,, aluekuntaa, vahvaa kuntaa, sosiaali- ja terveyspiiri, tilaaja-tuottajamallia, tuottajamallia,... Seudullisuus ei ole yritykselle ongelma vaan menestymisen ehto Globalisaatio ja palvelurakenteen kehitys monituottajuus ajattelu vertaisarvioinnista- vertaispaineeseen... EU ja hankintalainsää äädäntö Raha-automaattiyhdistyksen automaattiyhdistyksen rooli ja järjestj rjestöt - yhtiöitt ittäminen Pertti Arajärven rven ehdotus: rajoitetun voitonjaon yrityksiä (Savon Sanomat 12.11.2006)
Hyvinvointiala/palveluala kiinnostuksen kohteeksi KTM, TESO, Sitra, Tekes... esim. Kotitalousvähennys ja sen laajennus Naisyrittäjyys painotus 84 prosenttia naisia Naisyrittäjyyteen liittyvät t toimenpiteet - äitiyden kustannukset, lainoitus ja investointituet... Hoivan rahoitus tulevaisuudessa halu / kyky maksaa enemmän n itse (esim. perintöpolitiikka/ajattelu politiikka/ajattelu Suomessa) LISÄKSI Hoiva-alan alan ominaispiirteet yritystoiminnan näkökulmastakulmasta esim. eettisyys- ammatillisuus-sitovuus sitovuus kustannusten näkyvn kyväksi ksi tekeminen
Reaktioketju hankkeen tutkimusteemoja: Naisyrittäjyyden /hoivayrittäjyyden kuvaus Pohjois- Savossa/valtakunnallisesti Johtaminen ja erityisesti sen vuorovaikutteisuus hoivayrityksissä (Anneli Hujala) Nais- ja hyvinvointiyrittäjien ja yritysten henkilökunnan työmotivaatio ja hyvinvointi ja suhde kannattavuuteen (mm. Merja Helisten, Jaana Karhapää) Kilpailutuksen ja ohjausjärjestelmien muutosten vaikutus naisyrittäjyyteen ja hyvinvointiyrittäjyyteen Työn ja perheen yhteensovittaminen (Suvi Tiirikainen) Yksityisen kotihoidon asiakkuus (mm. Ritva Sihvonen) Millä perusteella kilpailuttamaan? Tutkimus sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailuttamisesta ja sen toimijoiden tietoperustasta ja preferensseistä Mirja Willberg, VÄITÖS 15.12.2006 Kuopion yliopisto
Aineistoja 2005-2006 2006 Valtakunnallinen hoivayrittäjyyskysely n= 601, 52 % Pohjois-Savon naisyrittäjyystutkimus n=277, 54 % Kysely ja teemahaastattelu naisyrittäjyydestä Pohjois- Savon kuntien elinkeinovastaaville 23 kunnan elinkeinoasiamiehet (21 henk.) Kilpailutus hyvinvointiyrittäjyyden ilmiönä Kirjallisuuskatsaus, Haastattelut, 21 julkisen sektorin toimijaa 2 kunnassa Työhyvinvointikysely hoiva-alan yritysten työntekijöille Kyselylomake, 18 hoiva-alan yritystä, n = 92, 55%
Joitakin tuloksia: Hoivayrittäjän n kuvaus Naisia 84% Keski-ik ikä 48 vuotta, 40% 50-59 59 -vuotiaita, yli 40% jättj ttänyt työn n julkisella puolella yrittäjäksi siirtyessää ään, koulutason (22%), opistotason (43%), ammattikorkeakoulutason (13%), yliopistotason tutkinto (8%), ei yrittäjäkoulutusta (40%) Muutokset vähäisiv isiä 2000-2005 2005
Miksi yrittäjäksi? Itsenäisyys, itsensä toteuttaminen Työllistyminen Palvelun kehittäminen/paremman palvelun tarjoaminen Uralla eteneminen Parempi toimeentulo (miesten perustelu, miksi) Motivaatio ja työss ssä jaksaminen Motivoituneita ja vahva tunne siitä,, että on saavuttanut jotain merkittävää ää työss ssään Tulotaso ei tyydyttänyt kaikkia Myösk skään n lomia ei riittävästi ja työ vie aikaa perheeltä perheen tuki elinehto
Yrityksen kuvaus: Osakeyhtiö 52% - vähän n kasvua Yrityksen liikevaihto 167 000-833 000 (41%) - vähän n kasvua Henkilökunta: kunta: yksinyrittäji jiä 21%, 1-51 työntekij ntekijää 32%, 6-106 työntekij ntekijää 27%, vain 4 joilla yli 50 työntekij ntekijää Kannattavuus: Yrityksen taloudellinen menestyminen: -05 00 Erinomainen 9 % 5 % Hyvä 50% 46% Huono/erit.huono 3 % 5%
Tulevaisuuden näkymn kymät: Erittäin in hyvät t 19% Melko hyvät t 64% Ei hyvät, ei huonot 14% Melko huonot/erittäin in huonot 2% Kasvuhakuisuus: voimakkaasti kasvuhakuinen 9% (yritysbarometri 2006 10%), kasvaa mahdollisuuksien mukaan 41% (YB 2006 42%) Tosin elinkeinoasiamiesten näkymn kymä vaihteli... Johtamisen näkymn kymää Systemaattista laatutyötä,, henkilöst stö mukana Kriittisyydessä ja reflektoinnissa vielä tekemistä
Perusteluja uniikin hoivan valttiudelle? Miten hoiva ja yrittäjyys sopii yhteen? ei mitää ään n huolestuttavaa tietoa hoivayrittäjyys on tullut näkyvn kyvämmäksi palvelu- ja kehittämisrakenteissa. tosin työtä vielä tehtävänä esim. strategiakumppanuus kuntien suunnitteluprosesseissa Hiljaista tietoa ja osaamista on, haasteena esim. sukupolven vaihdos Kannattavuus kehittyy - yrittäjäosaaminen kehittyy ketkä toimivat yrittäjin jinä - ammattiyrittäjyys hoivan alueelle?
Työmotivaatio on kunnossa ja voi toteuttaa itseää ään - laadun kehittyminen systemaattinen laatutyö - asiakkaan ääni kuuluu Kiinnostusta verkostoitumiseen ja toisilta oppimiseen myös s kuntatoimijan suuntaan Osaavan henkilöst stön n löytyminen l - yksityinen hoiva kiinnostaa Odotusten murros - yksilöllisyyden llisyyden korostuminen - yksityisen sektorin mahdollisuudet ja muutosnopeus tässä Tulevaisuudessa : vapaus valita palvelunantaja vrt Kainuun malli Byrokratiarakenteen ja koon välinen v suhde koon kasvu voi viedä uniikkisuutta ja yksilöllisyytt llisyyttä... /kansainväliset monopolit
Eli tiivistäen Hoivayrittäjyyden kehitys ja laatu näyttn yttää pääsääntöisesti hyvält ltä mihin verrataan? esim. johtajuuteen liittyvät t tulokset positiivisempia kuin julkisessa hoitotyöss ssä?? (vrt. HumanRe- projekti, SA) Haasteina edelleen esim. Kilpailuttaminen ja sen prosessi esim. kuka määm äärittelee laadun hankintayhtiöiss issä? Hoivasuhteen varmuuden takaaminen Hoivayrittäjyys versus muu yrittäjyys Palvelujen tasa-arvoinen arvoinen saatavuus ja laatu asuinpaikasta riippumatta Onko kaikista yrittäjiksi tai yrittäjyydeksi? esim. sosiaalityön n tietyt alueet esim. yrittäjyyden kannattavaksi saaminen syrjäseuduilla seuduilla ELI kehittämispanosta tarvitaan vielä pitkäkestoisesti kestoisesti Kiitos