Suhdannekatsaus joulukuu 2014 16 joulukuu 2014 Myötätuulta tiedossa Suomi ontuu länsiviennin varassa Maailmantalous kääntyy laaja-alaiseen nousuun vuoden 2015 alkupuoliskolla. USA toimii globaalin kasvun moottorina, mutta myös euroalue, Kiina ja Japani kasvavat. Kasvua ruokkii öljyn hinnan romahtaminen, julkisen talouden kiristysten helpottaminen, elvyttävä rahapolitiikka ja rahoitusolojen kohentuminen. Öljy voitelee kasvua Euroalueella toipumista vauhdittaa selvästi heikentynyt euron arvo, joka tukee vientisektoria. Keskeisin kasvun lähde on kuitenkin yksityinen kulutus. Patoutunut investointikysyntä purkautuu vähitellen. Keskuspankit kulkevat eri suuntiin, kun Yhdysvallat normalisoi rahapolitiikkaa ja EKP tukee taloutta poikkeustoimin. EKP aloittaa valtionlainojen ostot 2015 alussa. Historiallisen alas pudonneet euriborit pysyttelevät matalina vielä pitkään. Deflaation vaara on yhä olemassa. Kuluvana vuonna pohjan Suomen talouskasvulta vei Venäjän talouden taantuma, mikä on iskenyt sekä suoraan vientiin ja turismiin että epäsuorasti investointeihin kasvaneen epävarmuuden myötä. Suomen vienti Venäjän ulkopuolelle on jo vilkastunut. Teollisuuden uusien tilausten nousu kertoo positiivisesta pohjavireestä. Heikkenevä euro, hitaasti koheneva kilpailukyky ja kiihtyvä globaali talouskasvu antavat lisää vauhtia viennille. Kotimainen kysyntä pysyy heikkona, mutta polttonesteiden halventuminen tukee kasvua merkittävästi. Talous päässee kituliaaseen kasvuun viennin vedolla 2015-2016. Suomen kasvu uhkaa jäädä kituliaaksi viennin kasvusta huolimatta, ellei rakenneuudistuksia toteuteta laajalla rintamalla ja työvoiman tarjontaa saada nousuun. Julkisen talouden velkasuhde nousee kiristystoimista huolimatta, eikä selvää käännettä nähdä ennen talouskasvun piristymistä. SUOMI Nykyinen ennuste 2014 2015 Edellinen ennuste 2014 2015 BKT, volyymi, % -0,2 0,5-0,4 0,8 Työttömyysaste, % 8,6 9,0 8,6 8,6 Inflaatio, % 1,0 0,9 1,0 1,0 Ansiotaso, % 1,4 1,1 1,2 1,0 Asuntojen hinnat, % -0,5-0,6-0,5-0,5 Vaihtotase / BKT, % -1,5-1,0-1,2-1,0 Julkinen velka / BKT, % 59,5 61,5 59,0 61,0 Pääekonomisti Pasi Kuoppamäki 0105467715 pasi.kuoppamaki@danskebank.fi Ekonomisti Juhana Brotherus 0105467159 juhana.brotherus@danskebank.fi
Kansainvälinen talous Myötätuulta tiedossa Maailmantalouden kehitys on jäänyt vuonna 2014 odotuksista ja kasvu jäänee kahden edellisvuoden tasolle. Maailman kahden suurimman kansantalouden, USA:n ja Kiinan, kasvuvauhti hiipui vuoden alussa ja vaikutukset levisivät euroalueelle samaan aikaan Ukrainan kriisin syvenemisen kanssa. 2014 vaisun lopun jälkeen maailmantalous kääntyy nousuun kasvun kiihtyessä globaalisti ja laaja-alaisesti. Vuosina 2015-2016 maailmantalous kasvaa liki 4 prosentin vuosivauhtia. Yhdysvalloissa kasvua rajoittaneet julkisen talouden kiristykset ovat lientyneet, työmarkkinat toipuvat ripeästi ja varallisuusarvot ovat nousussa. Edes rajusti vahvistunut dollari ei riitä pysäyttämään positiivista kehityskulkua Atlantin takana. Euroalue piristyy vihdoin euron laskun tukiessa vientiä ja laskevan öljyn hinnan vahvistaessa kotimaista kysyntää. Lisäksi odotamme finanssipolitiikan kiristyksiin taukoa ja uutta rahapoliittista elvytyspakettia heti ensimmäisellä neljänneksellä 2015. EKP ottaa deflaation uhan viimein tosissaan, joskin toimet jäänevät riittämättömiksi nostamaan inflaatiota lähelle keskuspankin 2 prosentin tavoitetta 2015-2016. Yritysten ylikapasiteetti ja korkea työttömyys yhdistettynä vähäisiin hintapaineisiin raaka-ainemarkkinoilla ylläpitävät huolta deflaatiosta. Korkotaso tulee pysymään euroalueella matalana koko ennustehorisontin ajan vuoden 2016 lopulle. Venäjän näkymät pysyvät synkkinä matalan öljyn hinnan ja ulkomaisten sijoittajien poistumisen vuoksi. Talouskuvaa muuttavia reformeja ei ole näköpiirissä. Kiinassa kasvu hiipuu kohti 7 prosenttia, mutta riskit keskusjohtoisen investointibuumin aiheuttamista uhista ruokkivat epävarmuutta. Intian talous kasvaa vahvemmin parin heikomman vuoden jälkeen. Heikommat kasvunäkymät ovat raaka-aineiden, etenkin öljyn, viennistä riippuvaisissa maissa. Yleiskuva on kuitenkin viimein varovaisen positiivinen. Maailmantalouden kasvu kiihtyy Yhdysvallat kiipeää kuopasta USA:n talous kasvaa ensi vuonna 3 prosentin vauhtia, ensimmäisen kerran sitten vuoden 2005. Lähivuosina kasvu ylittää potentiaalisen tuotannon kehityksen, joten finanssikriisissä syntynyt tuotantokuilu ero todellisen ja potentiaalisen kasvun välillä supistuu merkittävästi. Kasvua tukee useampi osa-alue. Keskeistä on, että finanssikriisin jälkeistä nousua hidastanut yksityisen sektorin velkataakan supistaminen on edennyt pitkälle, minkä lisäksi rahoitusmarkkinoiden toimintakyky rahoittaa investointeja ja kulutusta on toipunut lähes ennalleen. Rahoituksen saatavuus ja toimivat finanssimarkkinat ovat elinehto modernin kansantalouden nousulle, kuten euroalueella on saatu huomata. Tuotantokuilua kurotaan kiinni Valtiontalouden siirtyminen kohti tasapainoa, sovun säilyminen finanssipolitiikan raamien osalta sekä velkasuhteen nousun taittuminen helpottavat julkisen talouden paineita. Dollarin vahvistumisesta huolimatta amerikkalainen tuotanto on edelleen kilpailukykyistä maailmanmarkkinoilla. Julkisen talouden suurin riski ei liitykään talouteen vaan politiikkaan. Kongressivaaleissa menestyneiden republikaanien on osoitettava kykynsä kantaa vastuuta. Joulukuussa tehty budjettisopu näytti kenties mallia tulevasta republikaanijohto teki yhteistyötä demokraattipresidentti Obaman ja maltillisten demokraattien kanssa, kun teekutsuliikkeen oikean laidan edustajat jäivät oppositioon yhdessä liberaalimpien demokraattiedustajien 2 16 joulukuu 2014
Kansainvälinen talous kanssa. Julkisen hallinnon sulut ja velkakattokiistat pitää voida ratkaista ilman tarpeetonta epätietoisuutta liittovaltion luotettavasta toiminnasta. Markkinoiden suurin mielenkiinto kohdistuu poliitikkojen sijaan USA:n keskuspankkiin Fediin. Kasvu kiihtyy ja työmarkkinat toipuvat vauhdilla, joten ohjauskoron nostot lähestyvät vääjäämättä. Toisaalta inflaatio on pysynyt sitkeästi alle keskuspankin 2 prosentin tavoitteen, inflaatio-odotukset maltillisina ja työmarkkinoiden reservin suuruuteen liittyy poikkeuksellista epävarmuutta. Työttömyysaste on laskenut vuoden 2009 10 prosentin huipusta lokakuun 5,8 prosenttiin lähestyen luonnollista työttömyysastetta (arviolta noin 5,5 prosenttia). Kuitenkin työllisyysaste on pysynyt käytännössä paikallaan, joten merkittävä osa työikäisistä pysyttelee tilastoissa edelleen työvoiman ulkopuolella. Maasta löytyy hieman pintapuolista tarkastelua enemmän lisäresursseja talouskasvun vauhdittamiseen ilman, että palkkataso lähtee voimakkaaseen nousuun ruokkien inflaatiota. Laaja työttömyysaste yhä korkeahko Positiivisesta vaikutuksesta huolimatta keskuspankin tehtävää mutkistaa öljyn hinnan romahtaminen liki 40 prosenttia, mikä tukee kuluttajien ostovoimaa ja pitää inflaation matalalla ensi vuonna. Odotamme Fedin aloittavan kesällä 2015 ohjauskoron nostosyklin, vaikkakin inflaatio pysyy yhä vaatimattomana. Lyhyiden korkojen lisäksi pitkien korkojen pitäisi nousta nykyisessä talousympäristössä ja dollarin vahvistumisen jatkua. Yrityslainojen korot ovat edelleen pysyneet vakaina ja asuntolainojen pisimmät viitekorot pysyvät maltillisina riskilisien kaventuessa. Rahapolitiikan kiristymisellä tulee olemaan globaaleja vaikutuksia, vaikkakin EKP ja Japanin keskuspankki kulkevat vastakkaiseen suuntaan lisäten globaalia likviditeettiä. Rahapolitiikan kiristys toteutettaneen USA:ssa pienin askelin, jotta markkinat eivät häiriintyisi liikaa. Hyvä työllisyyskehitys lisää käytettävissä olevia tuloja. Kotitalouksien taseessa velkataakka on keventynyt kestävämmälle tasolle ja varallisuusarvot kehittyvät edelleen suotuisasti. Tämä tukee yhdysvaltalaista kuluttajaa, joka on edelleen maailmantalouden tärkein toimija. Yhdysvaltain julkinen talous velkaantuu yhä, mutta budjettivaje supistuu jo nykyisillä toimilla ja velka-aste vakiintuu nykytasolleen. Finanssipolitiikka painaa kasvulukuja aavistuksen myös jatkossa, mutta vaikutus heikkenee selvästi edellisistä vuosista. Kehittyvien talouksien kiri hiipuu Kehittyvien maiden kasvuvauhti on yleisesti hyytynyt kahden viime vuoden aikana. Samalla myös kehittyvien talouksien kasvuero suhteessa kehittyneihin maihin on supistunut. Kehittyvät taloudet kattavat laajan joukon eri tilanteissa ja eri haasteiden parissa painivia maita. Maita ei olekaan mielekästä tarkastella yhtenäisenä kokonaisuutena, vaan joukkona hyvin erilaisia talouksia, joita yhdistää lähinnä alhainen elintaso suhteessa kehittyneisiin maihin ja suuri kasvupotentiaali, mikäli ne pystyvät nostamaan tuottavuutta ja säilyttämään vakauden. Kasvuero supistunut Maailmantalouden kannalta merkittävään asemaan nousseen Kiinan kasvumalliin liittyvät ongelmat ovat myös tänä vuonna aiheuttaneet huolia rahoitusmarkkinoilla. Kiinan talouskasvu on perustunut suuressa määrin investointibuumin, minkä nousupotentiaali alkaa olla vähitellen käytetty. Kasvumallia pitäisi kääntää vahvemmin yksityiseen kulutukseen nojaavaksi, jotta kasvu olisi kestävää pitkällä aikavälillä. Positiivista on, että alikehittynyttä kulutusta on varaa lisätä kotitalouksien tulojen noustessa ja julkisen sektorin turvaverkkojen vahvistuessa. Kiinan kasvuvauhti hiipuu rakenteellisesti tulevina vuosina, ja kasvulukemat jäävät normaalissa kehityksessä alle 7 3 16 joulukuu 2014
Kansainvälinen talous prosentin 2016, alle 6 prosentin vuoteen 2020 mennessä ja alle 4,5 prosentin vuoteen 2025 mennessä. Perässähiihtäjän etu hupenee ja yhden lapsen politiikka mullistaa demograafista rakennetta työikäisen väestön kasvun huvetessa. Kiinan talouskasvu oli kolmannella neljänneksellä 7,3 prosentin vauhdissa. Kiinan keskuskomitea itse tavoittelee lähivuosille aiempaa alhaisempaa 7,5 prosentin vauhtia talouteen, jotta vältyttäisiin kiinteistömarkkinoiden ylikuumenemiselta ja inflaatiolta. Viime aikaiset kasvuprosentit ovat jääneet hitusen tavoitteista. Kiinan keskuspankki laskikin markkinoiden yllätykseksi keskuspankkikorkoa marraskuun lopulla ja pk-yritysten rahoitusolot ovat helpottumassa. Rahapoliittiset helpotukset yhdistettynä kesän minielvytykseen tukevat taloutta, mutta eivät riitä ylläpitämään 7,5 prosentin kasvua. Kiinan poliittinen johto onkin vähätellyt aiemmin keskeisenä pitämäänsä kasvutavoitetta, korostaen nyt laadullisia tekijöitä. Mittavat reformit ovat välttämättömiä edesauttamaan maan kääntymistä kohti kestävämpää kulutusvetoista mallia, joka samalla pyrkii huomioimaan alati pahenevat ympäristöongelmat. Reformit yrittävät antaa kiinalaisille kuluttajille turvaa, jotta kansalaiset uskaltaisivat muuttaa kulutuskäyttäytymistään. Yksityisen kulutuksen osuus BKT:stä on virallisten tilastojen mukaan alle 40 prosenttia, eli puolet Yhdysvaltojen tasosta. Varaa kasvulle on runsaasti. Kasvun hidastuminen yhdistettynä kasvun rakenteen muuttumiseen kulutusvetoiseksi liittyy kuitenkin riskejä, kuten investointien aiheuttamat luottotappiot kertovat. Riskit talouspolitiikan murrosvaiheessa ovat todellisia. BKT:n kasvun rakenne Kiinassa Rahapoliittinen elvytys yhdistettynä laskeviin öljyn ja raaka-aineiden hintoihin tukee Kiinan kasvua tulevina kuukausina. Lisäksi globaalin kasvun piristyminen näkyy viennin kehityksessä, vaikkakin loppusyksystä on ollut merkkejä hetkittäisestä heikkoudesta. Odotamme kuluvan vuoden kasvun jäävän 7,4 prosenttiin ja ensi vuonna 7,2 prosenttiin. Intia näyttää päässeen eroon mittavasta vaihtotaseen alijäämästä ja maan talouden kasvunäkymät ovat rohkaisevat. Myös pitkään kiusannut korkea inflaatio on helpottanut. Markkinahintainen BKT nousi kolmannella vuosineljänneksellä 6 prosenttia ja tuottajahintainen 5,3 prosenttia edellisvuodesta. Lähiajan näkymiä vauhdittaa myös ripeästi laskenut öljyn hinta, mikä tukee talouden noususuhdannetta. Toukokuun vaaleissa ehdottoman enemmistön saanut BJP uuden pääministerin Narendra Modin johdolla kykenee vauhdittamaan talouden uudistuksia, joskin suuressa maassa reformit voivat viedä vuosia. Intian inflaatio maltillistuu Brasilian talous on vaikeuksissa ja kokonaistuotanto luisui koko kesän 2014 vajaan prosentin vauhtia. Teollisuustuotanto vähenee yli 2 prosentin vauhtia, kulutuskysyntä on heikkoa ja talouden näkymät ovat vaisut. Lokakuussa presidentti Rousseff valittiin toiselle kaudelle, mikä näkyi negatiivisena markkinareaktiona. Merkittäviä kasvua tukevia uudistuksia saadaan yhä odottaa. Inflaation nousu johti keskuspankin ohjauskoron nostoon lokakuun lopussa. Laskevat raaka-ainehinnat piinaavat myös vientisektoria. BKT kasvanee Brasilian taloudelle vaatimattomasti vain 1,4 prosenttia ensi vuonna ja 2 prosenttia 2016. Abenomicsia ei ole vielä lyöty Japanissa pääministeri Shinzo Aben mukaan nimetty talouspoliittinen doktriini, Abenomics, onnistui ainakin tilapäisesti tavoitteessaan irrottaa Japani vuosikymmeniä riivanneesta deflaatiosta. Voimakas rahapoliittinen elvytys on heikentänyt jeniä ja nostanut inflaatio-odotuksia. Inflaatio oli 4 16 joulukuu 2014
Kansainvälinen talous lokakuussa 2,9 prosenttia, mistä merkittävä osa johtui myyntiveron nostosta huhtikuussa. Kuitenkin veromuutoksista puhdistettu inflaatio on noussut ja etenkin inflaatio-odotusten kasvu noin prosenttiin on tärkeä ensimmäinen askel. Matkaa on kuitenkin vielä 2 prosentin tavoitteeseen, joten pääministeri Abe siirsi myyntiveron korotusta ensi vuodelta aina vuoteen 2017 asti. Päätökselle saatiin vahvistus Aben voittaessa ennenaikaiset parlamenttivaalit 14.12.2014. Kulutusveron nosto kuluvan vuoden huhtikuussa aiheutti talouteen odotettua kovemman kolhun Japanin ajautuessa taantuman partaalle keskuspankin voimakkaasta elvytyksestä huolimatta. Toisaalta merkit vakautumisesta ja teollisuuden kasvusta yhdistettynä heikompaan jeniin ja öljyn hintaan tukevat Japanin kasvua tulevina kuukausina. Pidemmän ajan näkymien kannalta keskeistä ovat Aben lupaamat rakenteelliset uudistukset, jotka turvaavat paremman kasvupotentiaalin tulevaisuudessa. Japani kaipaa kipeästi työmarkkinoiden avaamista naisille ja maahanmuuttajille sekä kilpailun lisäämistä tuotemarkkinoille. Nämä uudistukset ovat kuitenkin poliittisesti hankalia, minkä vuoksi kunnon tuloksia ei ole toistaiseksi nähty. Kulutusveron nosto näkyi kesällä Odotamme koko vuoden BKT:n kasvun jäävän kuluvana vuotena alle puoleen prosenttiin. Vuosina 2015-2016 Japani kasvaa yli 1 prosentin vauhtia ylittäen potentiaalisen kasvun lukemat. Ripeä kasvu ja voimakas rahapoliittinen elvytys nostavat inflaatiolukemia, vaikka aivan 2 prosenttiin ei päästä vielä vuonna 2016. Valtion velkaantuminen jatkuu ja julkinen velka nousee kohti 250 prosenttia bruttokansantuotteesta. Japanin yksityisen sektorin suuret säästöt sekä vaihtotaseen ylijäämä ovat mahdollistaneet valtion velkaantumisen ilman kriisiä, ja matalat korot ovat riittäneet sijoittajille. Keskuspankin 2 prosentin inflaatiotavoite on muuttanut Japanin valtionlainojen reaalituoton negatiiviseksi. EKP astuu näyttämölle Euroalueen bruttokansantuote elpyi alkuvuodesta 2013 lähtien, mutta kuluvan vuoden keväällä kasvu pysähtyi. Keväällä alkanut heikkous johtuu pitkälti Ukrainan kriisistä. Venäjän ja lännen välien kiristyminen on lisännyt ulkoista epävarmuutta, mikä on supistanut kotimaisia investointeja. Yritykset ovat reagoineet kriisiin lykkäämällä investointipäätöksiä ja pienentämällä varastojen kokoja. Sen sijaan yksityinen kulutus ei ole heikentynyt, vaan kotitaloudet ovat jopa lisänneet ostojaan työttömyyden laskiessa ja reaaliansioiden noustessa. Vienti Venäjälle on toki kärsinyt, mutta Yhdysvaltain ja Ison-Britannian nousu on kompensoinut laskua. Ilman uusia negatiivisia yllätyksiä, euroalueen edellytykset talouden piristymiselle ovat paremmat kuin vuosiin. Yksityinen kulutus kasvussa Nousulle on kaksi keskeistä syytä. Ensinnäkin euron efektiivisen valuuttakurssin heikkeneminen 5 prosentilla kesän jälkeen tekee vientituotteista kilpailukykyisempiä euroalueen ulkomarkkinoilla. Euron arvo suhteessa dollariin on sukeltanut yli 10 prosenttia toukokuusta, mikä lupaa hyvää etenkin USA:han suuntautuvalle viennille. Odotamme euron heikkenevän hieman lisää, koska Yhdysvaltojen suhteellisesti kiristyvän rahapolitiikan sekä vahvemman kasvun pitäisi välittyä yhä valuuttakursseihin. Toinen kasvua tukeva tekijä on elvyttävä rahapolitiikka. Rahanmäärä on kääntynyt kasvuun ennakoiden tuotannon nousua seuraavan 9 kuukauden sisällä. EKP on julkistanut jo kahdesti vuoden 2014 aikana uusia toimenpiteitä deflaation torjumiseksi ja kasvun tukemiseksi, mutta toistaiseksi ilmoitetut tukitoimet eivät riitä saavuttamaan keskuspankin tavoitetta. Keskuspankki 5 16 joulukuu 2014
Kansainvälinen talous tavoittelee taseensa kasvattamista vuoden 2012 tasolle uusilla kohdennetuilla lainaohjelmilla ja vakuudellisten lainojen osto-ohjelmilla. Odotamme ilmoitettujen toimien jäävän vajaaksi, jolloin EKP joutuu julkistamaan uusia elvytystoimia vuoden 2015 alussa lopulta päätyen myös euromaiden valtionlainojen ostoihin USA:n, Japanin ja Ison-Britannian keskuspankkien tavoin. Etenkin Saksan, mutta spekulaatioiden mukaan myös Suomen ja Alankomaiden, keskuspankkiirien vastustuksen vuoksi elvytystoimet uhkaavat kuitenkin jäädä riittämättömiksi. Yksimielisyyttä keskuspankin johtokunnassa ei varmasti saavuteta, jolloin tulevien toimien kokoluokan arviointi on haastavaa enemmistöpäätöksen linjojen ollessa hämärän peitossa. Deflaation torjumiseksi tarvitaan rohkeita ratkaisuja. Inflaatio pysyy matalana ainakin vuoden 2016 lopulle, eikä deflaation mahdollisuutta voi sulkea pois. Öljyn hinnan romahtaminen tukee euroalueen kasvua ja kotitalouksien reaaliansioita, mutta vetää inflaatiota alaspäin hauraassa tilanteessa. Toisaalta euron heikkeneminen tarkoittaa tuontihyödykkeiden kallistumista. Lisäksi ruoan hinnassa on odotettavissa pientä palautumista kuluvan vuoden laskun jälkeen. Ensi vuonna Saksan asettaessa minimipalkat ja Etelä-Euroopan toipuessa sisäisestä deflaatiosta, myös pohjainflaatio kääntyy hienoiseen nousuun. Deflaatio vaarallisen lähellä Kasvu valuutta-alueella perustuu viennin ohella eurooppalaiseen kuluttajaan. Kotimainen kysyntä nouseekin vientiä tärkeämmäksi kasvun moottoriksi. Alhainen inflaatio ja laskuun kääntynyt työttömyys tukevat kotitalouksien ostovoimaa. Pankkien luottokriteerit ovat hieman lieventyneet ja EKP:n rahapoliittisten poikkeustoimien ja luotettavampien stressitestien ansiosta edellytykset investointien ja kulutuksen rahoitukselle ovat aiempaa paremmat. Pankit kertovatkin jo kasvaneesta kiinnostuksesta velkarahoitusta kohtaan. Myös joukkolainamarkkinoilla yritysten korot ovat laskeneet historiallisen alas. Kotimaista kysyntää tukee myös julkisen sektorin paineiden helpottaminen. Veronkorotukset ja menojen leikkaukset jarruttivat talouskasvua vielä viime vuonna, mutta nyt finanssipolitiikan vaikutus ei ole yhtä kiristävä. Pari vuotta sitten kriisin kourissa painineiden valtioiden korot ovat painuneet historiallisen alas. Positiivisesta käänteestä huolimatta euroalue laahustaa yhä raskas reki perässään eteenpäin. Kasvu on kriisiä edeltänyttä hitaampaa, työttömyys edelleen ennätyskorkea ja julkinen velka jatkaa toistaiseksi nousua. Tulevaisuuden kannalta huolestuttavaa on rakenteellisten uudistusten hitaus monissa maissa, yleisesti matalaksi jääneen investointiasteen ja monia maita vaivaavan pitkäaikaistyöttömyyden tuottavuuden kasvua alentava vaikutus. Euroalue kaipaisi tehokasta investointiohjelmaa, mutta Junckerin 300 miljardin investointipaketti jäänee tavoitteista. Heikentyvä euro tukee vientiä Odotamme euroalueen kokonaistuotannon nousevan vajaan prosentin vuonna 2014. Ensi vuonna kasvu yltää jo 1,5 prosentin tasolle ja vuonna 2016 hätyytellään jo 2 prosenttia. Epävarmuutta euroalueen rajoilla Viron talous on kärsinyt Suomen ja Venäjän heikosta kehityksestä. Tammisyyskuussa tavaravienti väheni likimain 10 prosenttia tärkeimpiin vientimaihin. Sen sijaan kotimainen kysyntä kasvaa liki 2,5 prosentin vuosivauhtia 2014. Viron kasvu pysynee kotimarkkinoiden vedolla yli 2 prosentissa, mutta kasvu pysyy tulevinakin vuosina Baltian maista vaisuimpana. 6 16 joulukuu 2014
Kansainvälinen talous Euroalueen ulkopuolisissa EU-maissa kokonaistuotannon kasvu jatkuu euroaluetta nopeampana. Ruotsissa kasvua tukee rahapoliittinen elvytys, kun keskuspankki vihdoin otti deflaatiohuolet vakavasti ja laski ohjauskoron nollaan lokakuun lopussa. Epävarmuutta aiheuttaa Ruotsissa harvinainen poliittinen epävakaus. Uudet valtiopäivävaalit järjestetään 22.3.2015, mutta mitään takeita ei ole kummankaan blokin ehdottomasta enemmistöstä sen jälkeenkään. Ruotsidemokraattien nousu vaa ankieliasemaan mullistaa perinteistä järjestelmää. Ruotsin demokraattiset instituutiot ovat epävarmuudesta huolimatta vankat, eikä tilanne ole heijastunut rahoitusmarkkinoille toistaiseksi. Poliittisen tilanteen lisäksi asuntomarkkinoiden ylilyönnit voivat aiheuttaa ikäviä yllätyksiä koko kansantalouteen. Se, purkautuuko kupla vähitellen vai äkillisesti, vaikuttaa myös ensi vuoden noin 2 prosentin kasvuodotuksiin. Ison-Britannian talous pääsi kasvuun heikon punnan, kevyen rahapolitiikan ja pankkisektorin tervehtymisen avittamana jo 2013. BKT kasvoi kolmannella neljänneksellä 2014 noin 3 prosenttia edellisvuodesta. Ennakoivat indikaattorit kertovat edelleen hyvistä näkymistä. Yksityinen kulutus hyötyy työttömyysasteen laskusta. Talouden mittareiden yllättävän nopea vahvistuminen pakottaa keskuspankin harkitsemaan rahapolitiikan kiristämistä. Maan talous ei kuitenkaan ole vielä ylikuumenemassa ja odotamme keskuspankin kiristävän rahapolitiikkaa varoen ensi vuoden aikana. Työttömyys loivaan laskuun Venäjän talouskasvu on hidastunut kuluvana vuonna Ukrainan kriisin ja öljyn hinnan romahtamisen myötä. Ukrainan selkkauksen aiheuttama ulkomaisten investointien vetäytyminen, rahoitusolosuhteiden kiristyminen ja talouspakotteet heikentävät kasvua jopa voimakkaammin vuonna 2015. Vaikka tilanne Ukrainan suhteen rauhoittuisikin, maan talouskasvu tulee pysymään vaatimattomana. Venäjän talous supistunee ensi vuonna liki 2 prosenttia. Venäjän raaka-ainevetoinen talous ei ole onnistunut kehittämään riittävästi muuta maailmanmarkkinoilla kilpailukykyistä tuotantoa. Maa hyötyisi ulkomaisista investoinneista, mutta epävarmuuden lisäännyttyä investointitoiminta pysynee heikkona useita vuosia. Venäjä pyrkii lisäämään kauppasuhteita Kiinan kanssa, mutta muutokset kauppapolitiikassa ja energiayhteistyössä toteutuvat hitaasti. Kolme riskiä kasvunäkymille Talousennustetta laadittaessa maailmalla oli runsaasti epävarmuustekijöitä, jotka kärjistyessään johtaisivat odotettua heikompaan talouskehitykseen. Keskeisimmät riskit lähiajan näkymille voidaan tiivistää kolmeen kohtaan. Ensinnäkin Ukrainan kriisin kärjistyminen pakotekierteineen heikentäisi etenkin euroalueen talouskehitystä. Toiseksi USA:n kiristyvä rahapolitiikka voi johtaa rahoitusmarkkinoilla ja kehittyvissä maissa yllättäviin heilahteluihin. Kolmanneksi Kreikan presidentinvaalit ja tästä mahdollisesti aiheutuva eurokriisin uudelleensyttyminen vaikuttaisi globaalisti negatiivisesti. Lisäksi Ebola, ISIS ja OPEC pitävät talousennustajat varpaillaan myös vuonna 2015. Mahdollisuuksia olisi vihdoin myös positiivisille talousyllätyksille. Juhana Brotherus 7 16 joulukuu 2014
Kansainvälinen talous Kokonaistuotannon kasvu teollisuusmaissa Kokonaistuotannon kasvu BRIC-maissa Kuluttajien luottamus Teollisuuden suhdanneodotukset Keskuspankkien ohjauskorot Euroalueen pitkät korot 8 16 joulukuu 2014
Kotimaiset suhdanteet Seitsemäs laiha vuosi edessä Suomen talous ei pääse tukevaan kasvuun vielä 2015. Kansantalouden kokonaistuotanto pysyy alempana kuin finanssikriisiä edeltäneessä suhdannehuipussa 2008 lopulla. Nettovienti nostaa bruttokansantuotetta, mutta kotimaisen kysynnän näkymät ovat heikot. Maailmantalouden positiivinen vire ja kasvu heijastuvat vääjäämättä myös Suomeen, mikä on näkynyt jo teollisuuden uusien tilauksien nousuna. Euron heikentyminen tukee Suomen vientiä. Taloustilanne säilyy kuitenkin hauraana, eikä uusille negatiivisille yllätyksille ole sijaa. Suomen taloutta rasittaa edelleen teollisuuden rakennemuutoksen ja väestön ikääntymisen lisäksi Venäjän epävakaa taloustilanne. Haasteita talousnäkymille luovat kotimaassa varovaiset kuluttajat, heikkenevä ostovoima ja julkisen sektorin säästöt. Polttonesteiden halventuminen toisaalta tukee kotimaista ostovoimaa ja parantaa ulkomaankaupan vaihtosuhdetta. Ennustamme viennin kääntyvän globaalin talouden mukana kasvuun, mutta supistuva kotimainen kysyntä jarruttaa kokonaistuotannon käännettä pitkälle vuoteen 2015. Inflaatio laskee noin prosenttiin. Julkinen velkasuhde heikkenee ilman talouskasvua kiristystoimista huolimatta ja vaihtotase pysyttelee alijäämäisenä. Palkkamaltti ja mahdolliset rakenneuudistukset tuovat helpotusta vasta tulevina vuosina. Sitä ennen matalasuhdanne heijastuu myös työ- ja asuntomarkkinoille. Suomen talouteen on luvassa laiha vuosi 2015, jatkossakin Suomen kasvunäkymät pysyvät maltillisina. Kasvua saadaan odottaa pitkälle ensi vuoteen Suomen BKT:n kasvu ennusteen mukaan Menetetty vuosikymmen ilman roimaa kasvua 9 16 joulukuu 2014
Kotimaiset suhdanteet Ulkomaankaupan näkymät kohentuneet Suomen tavaroiden ja palveluiden viennin volyymi kasvoi tammi-syyskuussa 0,7 prosenttia vuoden 2013 vastaavasta jaksosta. Tavaraviennin kasvu on ollut erityisesti läntisten markkinoiden varassa. Tammi-lokakuussa tavaraviennin arvo EU-maihin nousi 5 prosenttia ja ulkokaupan vienti laski 7 prosenttia. Saksa nousi tammi-syyskuussa Ruotsin ohi suurimmaksi vientimarkkinaksi. Vientivetoista kasvua odottanut Suomi koki vuoden ensimmäisellä puoliskolla kolauksen, kun Venäjän kauppa hyytyi Ukrainan kriisin jälkeen. Tavaraviennin arvo Venäjälle vajosi tammi-syyskuussa 12 prosenttia. Venäjän lisäksi takapakkia on tuonut Kiinaan suuntautunut vienti. Palveluiden ulkomaankauppaa saattavat rokottaa Nokian perillisen, Microsoftin, leikkaukset tänä ja ensi vuonna. Vienti kasvaa, vaikka Venäjä jarruttaa Tammi-syyskuussa tavaravientiä painoivat öljytuotteiden, elintarvikkeiden ja paperin viennin lasku, kun kemian- ja metalliteollisuuden vienti kasvoi. Mielenkiintoinen yksityiskohta tullitilastoissa on myös sähkö- ja elektroniikkateollisuuden kääntyminen kasvuun, mikä kertoo Nokian romahduksen vaikutusten vihdoin olevan takana päin tavaraviennissä. Teollisuuden uusien tilauksien arvon nousu tammi-lokakuussa antaa syytä odottaa teollisuustuotannon ja viennin kääntyneen loppuvuonna kasvuun huolimatta Venäjän kysynnän hiipumisesta. Yhdysvaltojen, Ison-Britannian ja myös euroalueen voimistuvat talouskasvu sekä euron heikentyminen suhteessa dollariin parantavat Suomen vientinäkymiä 2015. Kuluvana vuotena 2014 päästään 1,5 prosenttia plussalle. Ensi vuonna kasvun esteet hälvenevät ja nousua tullee 3 prosenttia, vaikka Venäjän talous pysyy arviomme mukaisesti taantumassa. Epävarmuus myrkkyä investoinneille Kansantalouden tilinpidon uudistuksen (EKT 2010) yhteydessä kesällä 2014 investointien käsitettä laajennettiin sisältämään myös aineettomia eriä. Tutkimus- ja kehittämismenojen laskeminen osaksi investointeja nosti bruttokansantuotetta likimain 4 prosenttia. Vaikka rakennusinvestoinnit käsittävät yli puolet kokonaisinvestoinneista, on uusi erä merkittävä kokoluokka on sama kuin kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestoinnit yhteensä. Investointien suhde bruttokansantuotteeseen nousi yli 21 prosenttiin. Investointiaste alin sitten 1996 Tammi-syyskuussa investoinnit supistuivat yli 5 prosenttia edellisvuodesta. Rakennusinvestoinnit vähenivät yli 3 prosenttia ja ailahtelevat kone-, laite ja kuljetusvälineinvestoinnit vajosivat liki 10 prosenttia. T&K-investoinnit ovat luonteeltaan vakaampi alaerä ja laskua tuli tammi-syyskuussa vajaat 2 prosenttia. Rakennusalan heikkous on näkynyt myös myönnettyjen rakennuslupien supistumisessa. Rakennusalan luottamusmittarit kertovat tilanteen pysyvän heikkona ensi vuoden puolelle asti. Talouden supistuessa yritysten tarpeet uusille investoinneille ovat rajalliset ja ylimääräistä kapasiteettia on riittävästi käytettävissä. Ukrainan tilanteen ja euroalueen heikon kasvun aiheuttama epävarmuus heijastuvat yritysten investointipäätöksiin, eli investointipäätöksiä siirretään pitkälle vuoteen 2015. Metsäteollisuus on kertonut suurista uusista investoinneista, mutta näiden 10 16 joulukuu 2014
Kotimaiset suhdanteet päätösten suorat vaikutukset näkyvät vasta vuoden 2015 jälkeen. Vuodesta 2014 tulee kolmas peräkkäinen vuosi, kun investoinnit supistuvat. Viimeksi vastaava laskuputki on nähty Suomen taloudessa 90-luvun alussa. Ensi vuonna investoinnit polkevat paikoillaan mutta tilanne pysyy herkkänä. Pienetkin takaiskut voivat painaa investointeja entisestään. Kasvunäkymien kirkastuminen voisi toisaalta nostaa investointeja pitkän tauon jälkeen. Kotimarkkinoilla ankeat näkymät Kotitalouksien kulutusmahdollisuuksia ja -haluja rajoittavat monet tekijät, joiden vuoksi yksityisen kulutuksen näkymät pysyvät ankeina 2015. Työllisyys uhkaa heikentyä edelleen ja yhä useampaa uhkaa pitkäaikaistyöttömyys. Työllisten ansiotason nousu hyytyy 1 prosentin tuntumaan, mikä inflaation ja verotuksen kiristymisen huomioiden merkitsee reaalisen ostovoiman heikkenemistä. Työ- ja kansaneläkeindeksiä korotetaan vain 0,4 prosenttia vuoden 2015 alussa, mikä merkitsee heikkoa ostovoimaa myös eläkkeensaajille. Talouden supistumisen ja ostovoiman heikkenemisen huomioiden ei ole yllättävää, että kuluttajien luottamus on pysynyt vaatimattomana 2014. Odotukset oman talouden näkymistä ovat pysyneet vankasti pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella. Lisäksi työttömyyden uhka on pysynyt merkittävänä hilliten kulutushaluja. Kaupan ja palveluiden luottamusmittarit kertovat alan yritysten näkymien olevan selvästi tavanomaista heikommat. Kotimarkkinayritysten heikkous ja huolet ovat ymmärrettäviä. Suomalaisten kotitalouksien tila on ankea ostovoiman supistuessa. Matkailijoihin nojaavissa toimialoissa venäläisten turistien virran lasku näkyi 2014 aikana jo etenkin Itä-Suomessa. Yksityinen kulutus on pysynyt tammi-syyskuussa 2014 edellisen vuoden tasolla. Kestokulutustavaroiden kauppa kävi hyvin vielä alkuvuonna, palveluiden kysyntä pysyi vakaana, mutta puolikestävien hyödykkeiden (kuten vaatteet) kysyntä on laskenut selvästi. Kuukausittaiset tilastot kertovat koko kaupan myynnin laskeneen vuoden 2014 tammi-syyskuussa 0,3 prosenttia edellisvuoden vastaavasta. Vähittäis- ja tukkukauppa supistuivat, mutta autokauppa kasvoi 2,7 prosenttia. Autokaupan kasvu johtuu lähinnä heikosta vertailuajanjaksosta, uusien autojen rekisteröinnit ovat pysyneet normaalia alemmalla tasolla. Matkailualalla yöpymiset majoitusliikkeissä laskivat tammisyyskuussa 2014 noin 2 prosenttia, minkä takana on lähinnä 12 prosentin pudotus venäläisten matkailijoiden yöpymisissä. Ostovoima supistuu, kulutus hiipuu Yksityinen kulutuksen nousumahdollisuudet pysyvät lähivuodet laihoina, kun matalat palkankorotukset ja vaatimaton työllisyystilanne pitävät kotitaloudet puristuksissa. Veronkorotukset painavat ostovoiman pakkaselle 2015. Tiukka finanssipolitiikka merkitsee julkisen kulutuksen polkemista paikoillaan. Luokan priimuksesta alisuoriutujaksi Suomi sijoittuu kärkijoukkoon monissa kilpailukykyä, koulutuksen laatua, luottokelpoisuutta ja talouden dynaamisuutta vertailevissa selvityksissä. Tästä huolimatta bruttokansantuote supistuu eikä vienti lähde vahvaan nousuun maailmanmarkkinoiden kasvusta huolimatta. Suomen talous näyttää joutuneen sekä rakenteellisten ongelmien että epäonnen murjomaksi. 11 16 joulukuu 2014