Jyväskylän energiatase 2012. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto



Samankaltaiset tiedostot
Jyväskylän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jyväskylän energiatase 2014

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase 2016

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jyväskylän energiatase 2016

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Puun energiakäyttö 2012

Luku 8 Energiankäytön ympäristövaikutukset

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA

Saako sähköllä lämmittää?

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Puun energiakäyttö 2011

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä Laajavuori, Jyväskylä

Energiatehokkuus ja lämmitystavat. Keski-Suomen Energiatoimisto

Key facts PLEEC. Rahoitus. Kumppanit. Kesto. Planning for energy efficient cities. EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma

Kainuun kasvihuonekaasutase 2009

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energiavuosi Sähkö Energiateollisuus ry

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

Rakentaminen, asuminen ja ympäristö

Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys 2013/ Motiva Oy

Suomen sähköntuotanto tänään ja tulevaisuudessa

Keski-Suomen energianeuvonta Benet kuntien kumppani viisaassa energian käytössä ja tuotannossa

Puun energiakäyttö 2010

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto energianeuvonta@kesto.

ILMASTO- JA ENERGIAOHJELMA 2020

Energialähteiden osuus (%) energian kokonaiskulutuksesta Suomessa v. 2010

Energian hankinta ja kulutus 2014

Energiatalous. Energian tuotanto ja käyttö, uusiutuvat ja uusiutumattomat energialähteet

Energiavuosi Energiateollisuus ry Merja Tanner-Faarinen päivitetty:

VASKILUODON VOIMA OY

Energian hankinta ja kulutus 2013

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Lämpöpumput energiatilastoissa nyt ja tulevaisuudessa. Virve Rouhiainen Maalämpöpäivä , Heureka, Vantaa

Energian hankinta ja kulutus 2015

Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Energia on elämää käytä sitä järkevästi

Energian hankinta ja kulutus 2011

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006

Toimialojen tulevaisuustyöpajat Rovaniemi Uusiutuva energia Toimialapäällikkö Markku Alm

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

Energian tuotanto ja käyttö

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit Alatunniste 1

Öljyhuippu- ja bioenergiailta Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Kaupunkisuunnittelun seminaari II Oulu Kestävä kaupunki

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön

TIETOISKU TUOTANTO LASKI VARSINAIS-SUOMESSA VUONNA 2012

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Biopolttoaineet ovat biomassoista saatavia polttoaineita Biomassat ovat fotosynteesin kautta syntyneitä eloperäisiä kasvismassoja

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä

Energian hankinta ja kulutus

Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6336/ /2017

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Primäärienergian kulutus 2010

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes

Energian hankinta ja kulutus

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

SYYSKOKOUS JA KAASUPÄIVÄ Timo Toikka

Energian hankinta ja kulutus 2012

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Transkriptio:

Jyväskylän energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 21.1.2014

Sisältö Perustietoa Jyväskylästä Jyväskylän energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva energia Sähkön hankinta ja kulutus Teollisuuden energiankulutus Rakennusten lämmitys Öljyn kulutus Energianhankinnan rahallinen arvo Energianhankinnan päästöt

Perustietoa Jyväskylästä Kaupunki perustettu vuonna 1837 Keski-Suomen maakuntakeskus, yliopistokaupunki, sekä väkiluvultaan Suomen seitsemänneksi suurin kaupunki ja viidenneksi suurin kaupunkialue Pinta-ala 1 466 km 2, josta 295 km 2 on vesistöjä Väkiluku noin 133 480, väestötiheys 114 asukasta/km 2 Keskimääräiset tulot per tulonsaaja 25 192 vuodessa* Maakunnan keskiarvo noin 26 340 vuodessa Työpaikkoja yhteensä 62 250 alkutuotannon osuus 0,9 % jalostuksen osuus 19,5 % palvelujen osuus 78,2 % 3 *Jkl tulot vuodelta 2011 (www.jyvaskyla.fi), maakunnan tulot tilastokeskuksen viimeisin tieto vuodelta 2010

Jyväskylän energiatase 2012 Tiedot kerätty kyselyillä energialaitoksilta sekä tilastoista, mm. Energiateollisuuden kaukolämpö- ja sähkötilastot Ympäristöhallinnon Vahti-tietokanta Tilastokeskuksen rakennusten lämmitystilastot VTT:n LIISA-tietokannan tieliikenteen polttoaineiden kulutus Öljyalan Keskusliiton tilastot Vertailutietoina käytetty aiemmin laadittujen Jyväskylän energiataseiden (2004 ja 2010) tietoja Energiataseessa esitetään kaupungin alueen kokonaisenergianhankinta, eli käytetyt polttoaineet ja alueen ulkopuolelta ostettu sähkö (ns. tuontisähkö eli alueen oman tuotannon ylittävä sähköenergiankulutus) Energialähteiden kulutus jaetaan merkittävimpien sektorien mukaan: teollisuus, rakennusten lämmitys, liikenne sekä muu sähkönkulutus (asuminen, maatalous, palvelut ja rakentaminen pois lukien rakennusten lämmityssähkö) Energiantuotannon häviöistä huomioidaan alueen oman tuotannon häviöt, jotka on jaettu kulutussektoreille niiden kulutusten suuruuksien mukaisissa suhteissa 4

Jyväskylän energiatase 2012 Öljy 1280 GWh Teollisuus 450 GWh Sähkö 62% Prosessilämpö 38 % Kivihiili 160 GWh Turve 1420 GWh Rakennusten lämmitys 2440 GWh Kaukolämpö 72 % Puu 4 % Öljy 10 % Sähkö 13 % 5 Puupolttoaineet 1270 GWh Biokaasu 30 GWh Vesivoima 30 GWh Muut 30 GWh Tuontisähkö 490 GWh Tieliikenne 920 GWh Bensiini 46 % Diesel 54 % Muu sähkönkulutus 900 GWh Asuminen ja maatalous 50 % Palvelut ja rakentaminen 50 % Yhteensä 4710 GWh * Alueen energiantuotannon häviöt on jaettu kulutuskohteille niiden suuruuksien mukaisissa suhteissa ** Muu sähkön kulutus = kaikki muu sähkö paitsi lämmitys ja teollisuus (kotitaloudet, palvelut ym.)

Jyväskylän energiatase 2012 Energian kokonaiskulutus alueella 4710 GWh Paikalliset energialähteet 2770 GWh Koko energiankäytöstä 59 % Omasta energiantuotannosta 84 % Paikalliset uusiutuvat energialähteet 1350 GWh Koko energiankäytöstä 29 % Omasta energiantuotannosta 40 % Energian loppukulutuksesta 26 % Merkittävin energialähde turve (30 % energialähteistä) Merkittävin tuontienergialähde öljy (27 % energialähteistä) Suurin energiankäyttäjä rakennusten lämmitys (52 % alueen kulutuksesta) 6

7 Jyväskylän energiankäytön jakautuminen 2012 (%)

8 Jyväskylän energiankäytön kehitys 2004-2012, GWh

9 Jyväskylän energialähteet 2012 (%)

10 Jyväskylän energialähteiden kehitys 2004-2012, GWh

11 Energialähteiden osuuksien kehitys Jyväskylässä 2004 2012, %

Uusiutuva energia Jyväskylässä 12 Uusiutuvan energian käyttö kasvoi 21 % vuodesta 2010 ja sen osuus on suurempi kuin koskaan Merkittävin uusiutuvan energian käyttäjä kaukolämmön ja yhteistuotantosähkön tuotanto, joka kattaa noin 80 % Jyväskylän uusiutuvista energialähteistä Merkittävin uusiutuvan energian lähde puupolttoaineiden käyttö lämpö-ja voimalaitoksissa (1180 GWh, lähes 90 % uusiutuvista energialähteistä) Käyttö kasvanut noin 20 % vuodesta 2010 Voimakas kasvu metsähakkeen käytössä, sivutuotepuun käyttö laski hieman Biokaasun käyttö 28 GWh(laski hieman) Ruokohelpi 5 GWh(laski 17 %) Kiinteistökohtainen lämmitys Puupolttoaineiden käyttö 95 GWh(laski 5 %) Maalämmöllä tuotettu n. 60 GWh(kasvua noin 47 %) Vesivoiman tuotanto 30 GWh(kasvua 57 %, tuotantokapasiteetissa ei muutoksia, tuotanto vaihtelee sään mukaan)

Uusiutuvien energialähteiden kehitys Jyväskylässä 2004-2012 Uusiutuvan energian käyttö kasvanut etenkin lämpö-ja voimalaitosten puupolttoaineiden käytön vauhdittamana 13

Jyväskylän alueen sähkönkulutus Alueella kulutettiin sähköä 1190 GWh vuonna 2012 Kokonaiskulutus laski hieman vuodesta 2010 Teollisuuden kulutus laski noin 8 %, palveluiden ja rakentamisen kasvoi noin 4 % ja asumisen ja maatalouden kulutus pysyi suunnilleen samana 14

Jyväskylän alueen sähkön hankinta Voimalaitosten tuotanto oli noin 680 GWh ja vesivoiman tuotanto 30 GWh Tuotanto laski 26 % vuodesta 2010, mutta oli kuitenkin selvästi enemmän kuin tätä aikaisempina vuosina Sähkön tuonti alueelle oli 490 GWh Sähkön tuonti lähes kaksinkertaistui vuodesta 2010, mutta on silti alemmalla tasolla kuin tätä aikaisempina vuosina Tuonti kattoi alueen sähkönkulutuksesta 40 % ja energian kokonaiskulutuksesta 10 % 15

Teollisuuden energiankulutus Teollisuuden energiankulutus oli noin 450 GWh vuonna 2012 Kulutus laski noin 24 % vuodesta 2010 Prosessilämmön polttoaineiden kulutus oli noin 170 GWh ja tuotanto 140 GWh (laski noin 17 %) Prosessilämmön tärkeimmät polttoaineet olivat puu (56 %) ja öljy (37 %) Teollisuuden sähkön nettokulutus oli 220 GWh(laski noin 8 %), alueen oman tuotannon häviöt mukaan lukien kulutus oli 280 GWh 16

Rakennusten lämmitys Rakennusten lämmitykseen kului energialähteitä 2340 GWh vuonna 2012 Kulutus laski lämpimämmästä säästä johtuen noin 9 % vuodesta 2010 Kaukolämmityksen ja sähkölämmityksen osuus on tasaisesti noussut, kun taas puukeskuslämmityksen ja öljylämmityksen osuudet ovat vähentyneet 17

Öljytuotteiden kulutus Öljytuotteiden kulutus Jyväskylässä oli 1280 GWh vuonna 2012 Kulutus laski 14 % vuodesta 2010 Öljyn käyttö vähentyi erityisen voimakkaasti lämpö-ja voimalaitoksissa, ja hieman myös liikenteessä ja rakennusten lämmityksessä Jakeluvelvoitteen myötä liikenteen polttoaineista 6 % biopohjaista 18

Energianhankinnan rahallinen arvo (käyttäjä- ja kuluttajahinnat, sis. energiaverot, ei alv.) Jyväskylän alueen energianhankinnan rahallinen arvo oli noin 239 miljoonaa euroa (M ) vuonna 2012 Energiantuotannon polttoaineiden arvo yhteensä 211 M Rahallisesti merkittävin energialähde olivat öljytuotteet, joiden arvo oli 158 M (tästä 81 % liikenteen bensiinistä ja dieselistä) Kiinteiden puupolttoaineiden arvo oli noin 26 M ja turpeen arvo 20 M Alueen ulkopuolelta tuodun sähkön arvo 26 M (oman tuotannon ylittävä sähköenergian kulutus, ilman siirtomaksuja) Tuontienergialähteiden kustannukset kasvoivat, etenkin öljytuotteiden hintojen nousun sekä lisääntyneen tuontisähkön määrän vuoksi Tuontisähkö ja öljy muodostivat 77 % energianhankinnan rahallisesta arvosta 19

Energianhankinnan CO 2 -päästöt Jyväskylän alueen energianhankinnan CO 2 -päästöt olivat noin 1,04 miljoonaa tonnia hiilidioksidia (MtCO 2 ) vuonna 2010 Suurimmat päästöjen lähteet olivat Turve 52 % päästöistä Öljy 33 % päästöistä Tuontisähkö 10 % päästöistä Päästöt laskivat noin 26 % vuodesta 2010, johtuen pitkälti turpeen käytön voimakkaasta vähentymisestä Energianhankinnan päästökerroin oli 222 kgco 2 /MWh, kerroin laski 15 % vuodesta 2010 Energianhankinnan päästöt olivat noin 7,8 tco 2 per asukas, päästöt per asukas laskivat 27 % vuodesta 2010 Suomen energianhankinnan hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2012 noin 8,8 tco 2 per asukas ja energianhankinnan päästökerroin 125 kgco 2 /MWh Jyväskylässä on asukaskohtainen kokonaisenergiankulutus Suomen keskiarvoa alempi, mikä selittää melko alhaisia päästöjä per asukas 20

21 Jyväskylän energianhankinnan CO 2 -päästöjen kehitys 2004-2012, tco 2

Yhteystiedot Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi Keski-Suomen ja kuntien energiataseet löytyvät osoitteesta www.kesto.fi/tietopankki Lisätietoja: lauri.penttinen@benet.fi 22