Arkkitehdin näkökulma luonnossuunnitteluun Aalto-yliopisto Rakennustekniikan laitos Rakennuksen rungon suunnittelu I Arkkitehti Tina Ullrich 29.9.2015
Sisältö Arkkitehdin ja rakennesuunnittelijan yhteistyö Luonnosprosessi Luonnossuunniteluun vaikuttavat tekijät Hotelli Katajanokalle lähtökohdat suunnittelu
Arkkitehdin ja rakennesuunnittelijan yhteistyö It s my design until it falls down then it syours Kuvassa Jörn Utzon ja Ove Arup (Kuvalähde: http://www.eoi.es)
Suunnitelutyö on ensisijaisesti kommunikaatiota Architecture is social, everythingis relevant Mark Wigley Arkkitehdin tehtävä on kysyä kysymyksiä Arkkitehtuuri - mitä se on?
Arkkitehtuuri- Tiedettä vai taidetta? Arkkitehtuuri materialisoituu tekniikan ja insinööritieteiden avullamutta taiteessa on arkkitehtuurin sielu (Saija Holmen, au 9/2015) Kuvalähteet:www.sydneycloseup.com/sydney-opera-housefacts.html; http://www.sydneyoperahouse.com/about/media/photo_gallery.aspx
Luonnosprosessi Hahmotelma, konsepti
Yleiset lähtökohdat Kuka? Tilaaja Mitä? Tehtävä Miten? Budjetti Milloin? Aikataulu Miksi? Suostumus, eettisyys Vastuualueet
Prosessin alussa Lähtötiedot Analyysi Tonttikäynti Valokuvaus Kävelyt Genius loci Keskustelut tilaajan ja käyttäjien kanssa Mistä on kyse? Määritetään tilaajan ja käyttäjän tarpeet Ideointivaihe Luonnostelu Aiheiden keruu
Analyysi Tontin koko ja muoto Kaavassa määrätty ym. Käyttötarkoitus Rakennusoikeus (kerrosala) Kerroskorkeus Liittymäkohdat. muut. Maankäyttö- ja rakennuslaki Määräykset RakMk Rakennustapaohjeet Esim. pksrava (yhtenäiset käytännöt) Asemakaavaluonnos, Katajanokanlaituri 2
Luonnossuunniteluun vaikuttavat tekijät Kuva: Olympic Stoa, Ateena, Santiago Callatrava
Toimistorakennukset Työympäristö esim. Valaistus - rungon syvyys Pysäköintihalli - pilareiden jako Kuva: RT 95-11151 Toimistotilat, yleiset suunnitteluperusteet
Kerrostalot Asuinympäristö esim. Rakennusoikeus, tontin käyttö Asuntojen jako Tavoitteet
Liike,- teollisuusrakennukset Työympäristö Toimivuus Logistiikka Suuret jännevälit Varastohyllyt tai hyllyjärjestelmä HUOLTO Maankäyttöluonnos, Suunnitteluhuone Oy
Hotelli rakennukset Asuinympäristö lyhytaikaista asumista Konsepti Vapaa-aika Business-hotelli Design Boutique Toimivuus Houkuttelevuus Kuva: Hotelli Katajanokalle, Herzog & De Meuron
Hotelli Katajanokalle Aalto-yliopiston Arkkitehtuurin laitos, Studio kevät 2010
Tontti Katajanokanlaiturilla Kauppatorin kupeessa. Etelärannan puolella autojen lastausaluetta suunnitellaan sijoitettavaksi kannen alle, jolloin rannat Kauppatorin läheisyydessä saataisiin kaupunkilaisten vapaaseen käyttöön. Kuvalähde: Housing-studion ohjelma, 2010
Tontti Kaavassa suojellut Katajanokanlaituri kuuluu Helsingin historialliseen keskustaan. Etelä- Sataman ja Katajanokan rannan alueet ovat muutostilassa satamatoimintojen vähentyessä Kuvalähde: Housing-studion ohjelma, 2010
Tehtävä arkkitehdille Minkälainen on tulevaisuuden hotellin konsepti? Miten mm. yöpyjän tarpeet yksityisyydestä ja hyvistä näkymistä ratkaistaan? Palvelutilojen ja toisaalta henkilökunnan tilojen toiminnallinen ratkaiseminen asuintilojen yhteyteen Painotetaan laadukasta kaupunkikuvaa, arkkitehtonista ilmaisua ja hotellin tilojen toiminnallisuutta ja innovatiivisuutta tehtävän ratkaisemisessa Kuva: Työmallit, Tina Ullrich Lähde: Studion ohjelma, 2010
Tilaohjelma Hotellihuoneet: Hotellihuoneita tulee olla vähintään kolmea eri kokoa: 1hh, 2hh ja sviitti Kahden hengen huoneen pinta-ala on noin 30m2 kylpyhuoneineen Jokaisessa hotellihuoneessa on oltava oma kylpyhuone/wc Hotellihuoneiden määrä riippuu ratkaisusta, kannattavuusrajana tämän tason hotellissa pidetään yleensä noin 150-180 huonetta Yhteiset palvelutilat: Aula n. 200 m2 hotellin vastaanotto ja yhteys henkilökunnan toimistotiloihin, matkalaukkujen säilytys, matkamuistomyymälä ja yleisöwc-tilat Business-center (toimistopalvelut, kokoushuoneet) n. 50 m2 Hissit, riittävä määrä hissejä ratkaisusta riippuen, min. 2 kpl Kahvio tai baari aulan yhteydessä n. 80-100 m2 Ravintola / ravintolat n. 300 m2 Hotellivieraiden aamiais-, lounas- ja päivällistarjoilu Keittiö varastoineen
Tilaohjelma Ravintolalla tulee olla yhteys ulkoparvekkeeseen tai terassiin. Ravintolan pinta-ala sisältää myös keittiön aputiloineen. Pinta-ala voidaan jakaa myös kahdelle ravintolalle, toinen esim. kattokerroksessa ja toinen alakerrassa Sauna-osastot sekä miehille että naisille, joissa puku-, pesu ja saunatilat sekä yhteinen uima-allas tai poreallas. Saunaosastojen yhteydessä wc-tilat sekä takkahuone. n. 200 m2 Kuntosali ja hoitohuone, esim. hieronta n. 50 m2 Henkilökunnan tilat: Toimistohuoneet hallinnolle 4 x 20 m2 Puku- ja pesuhuoneet henkilökunnalle 2 x 40 m2 Henkilökunnan taukotila ja keittiö 30 m2 Pesula ja kuivaus + silitys 25 m2 Liinavaatevarastot hotellihuoneiden lähellä, joka kerrokseen n x 4m2 Siivouskomerot hotellihuoneiden lähellä, joka kerrokseen n x 4 m2 Tekniset tilat: sähkötila, telelaitetila, lämmönjakohuone 100 m2 IV-konehuone 200 m2 Varasto 50 m2 Jätehuone huoltoyhteyden lähellä 50 m2 Lähde: Housing-studion ohjelma, 2010
Herzog & De Meuron Hotelliehdotus vuonna 2010
Kristian Forsberg Kristian Forsbergin ehdotus, Housing-studio 2010
Tina Ullrich, Housing-studio 2010
kellarikerros
1. kerros
2. kerros
Hotelli Katjanokalle, näkymä aulasta
1. kerros
AOA Arkkitehdit, Woodcity Jätkäsaari
3.-5. kerros
6. kerros
leikkaus
Kiitos ja työn iloa! Schäume, Frei Otto IL, Uni Stuttgart