Hoitotyön näkökulma Pohjois-Savon SOTE integraatioon Kuntakierros kevät 2016 Merja Miettinen, hallintoylihoitaja Kirsi Leivonen, palvelualueylihoitaja
SOTE -uudistuksen tavoitteet 1. Yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut 2. Peruspalvelujen vahvistaminen 3. Sujuvat palvelu- ja hoitoketjut 4. Palvelujen toteutus uusilla tavoilla vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti 5. Henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen ja tarkoituksenmukainen kohdentaminen
Yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat palvelut Hoitotyön ja hoivan laatu on varmistettava uudistuksessa NP yhtenäiset käytännöt alueellisesti PSSHPn alueella hoitotyötä on kehitetty ja toimintatapoja yhtenäistetty näyttöön perustuen jo vuosien ajan Alueelliset asiantuntijaverkostot ovat toiminnassa Alueellinen potilasturvallisuusneuvosto Hoitotyön alueellinen asiantuntijaryhmä Alueellinen kaatumisten ehkäisytyöryhmä Sydänhoitajaverkosto ym. Opiskelijaohjauksen verkosto
Rajalliset voimavarat kohdennetaan mahdollisimman vaikuttavasti Terveyden edistämisen ja sairastavuuden vähentämisen oikein kohdistetuilla toimenpiteillä on huomattavat kustannusvaikutukset. (THL) n. 7000 lonkkamurtumaa 140 M /v lasten ja nuorten palveluihin kannattaa investoida ennaltaehkäisy 3000 /v huostaanotto 60 000 syrjäytynyt nuori 1M metabolinen oireyhtymä ja diabetes yli 500 M 30% säästöpotentiaali, mikäli ennaltaehkäisytoimet kohdistetaan matalasti koulutettuun väestönosaan alkoholin käytön haittavaikutukset 4-6 Miljardia, josta kunnat maksavat noin neljänneksen estettömyyskorjaukset kotona asumisen tukemiseksi palveluasumisen sijaan jne. 30.3.2016 4
Esimerkkejä näyttöön perustuvista hoitotyön yhtenäisistä käytännöistä Kaatumisriskin tunnistaminen ja kaatumisten ennaltaehkäisy IKINÄ toimintamalli ja kaatumisriskimittarin systemaattinen käyttö https://www.thl.fi/fi/web/tapaturmat/iakkaat/ikina-toimintamalli Vajaaravitsemusriskin tunnistaminen NRS -ravitsemusseulan systemaattinen käyttö Kivunhoito Systemaattinen kivun arviointi ja hoito Painehaavariskin tunnistaminen ja haavanhoito Painehaavariski arvioidaan Braden riskimittarilla ja ennaltaehkäistään painehaavojen syntyminen Kansallinen käsihygieniatoimintamalli infektioiden ehkäisemiseksi Potilasturvallisuutta, hoidon vaikuttavuutta ja kustannusten säästöä
Peruspalvelujen vahvistaminen Vähintään puolet perusterveydenhuollon palveluista voidaan tuottaa hoitajavetoisena toimintana STMn arvio: säästöpotentiaali noin 100 milj. Ammattiryhmien työn- ja vastuujaon uudistaminen esim. fysioterapia, ehkäisy- ja perheneuvola Hoitohenkilöstön tehtäväkuvien laajentaminen itsenäinen vastaanottotoiminta osaamisen kehittäminen (opetus ja ohjaus) Ammattiryhmien väliset tehtäväsiirrot jokaisen ammattihenkilön työpanos kohdennetaan mahdollisimman vaikuttavasti pientoimenpiteet lääkkeenmääräämisoikeudet
Sujuvat palvelu- ja hoitoketjut Esh:n käytön vähentäminen vahvistamalla peruspalveluja, sopimalla hoidon porrastuksesta ja alueellisesta työnjaosta hoitotyön konsultaatiotoiminta käyttöön eroom etäkonsultaatio ja asiantuntijatuki Hoito- ja palveluprosessien kehittäminen (lean) tavoitteena vähentää hukkaa eli viiveitä, jonottamista, odottamista, päällekkäistä työtä, tarkistamista, virheitä, turhia tutkimuksia, turhaa siirtämistä jne kerralla kuntoon Hoidon jatkuvuus eri toimijoiden välillä kirjalliset hoito-/palvelusuunnitelmat hoitotyön yhteenveto potilastiedon arkistoon yhdessä hoitopalautteen kanssa
Palvelujen toteutus uusilla tavoilla vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti Asiakassegmentointi ja tarvelähtöisyys palvelutuotannon suunnittelun lähtökohdaksi edellyttää asiakasymmärrystä eli luotettavaa tietoa eri asiakas-/potilasryhmien palvelutarpeista Terveyden edistämisen- ja ennaltaehkäisyn- sekä hyvinvointipalvelujen toteuttaminen IC-teknologiaa hyödyntämällä (digitalisaatio) Kevyet, potilaiden omahoitoa tukevat palvelut sitovat vähän henkilötyövoimaa Palveluohjauksen avulla voidaan vähentää palvelujen ylikäyttöä ja kokonaiskustannuksia
Voimavarojen kohdentaminen potilaiden/asiakkaiden tarpeiden mukaisesti Lähde: Juha Teperi 30.10.2014 Ideaklinikka
Henkilöstön työhyvinvointi ja toimintaa vastaava henkilöstömitoitus Hoitohenkilöstö on POSOTEssa määrällisesti suurin ammattiryhmä merkittävä rooli palvelutuotannon uudistamisessa ja tavoiteltavien kustannussäästöjen toteutumisessa Hoitohenkilöstön ammatillinen osaaminen ja toimintaa vastaava henkilöstömitoitus ovat yhteydessä potilasturvallisuuteen, työhyvinvointiin ja koko hoitoalan vetovoimaisuuteen Tutkittuun tietoon perustuvat henkilöstömitoitusmallit käyttöön kaikissa Pohjois-Savon alueen hoiva- ja hoitoyksiköissä
Case KYS: Hoitotyön palveluyksikkö Kliinisten hoitopalvelujen palvelualueelle perustettiin vuoden 2015 alussa Hoitotyön palveluyksikkö yksikköön siirtyivät kaikki vakituiset ja määräaikaiset sijaiset (yli 500 työntekijää) Tulokset: Käytössä yhtenäinen HR toimintamalli Hoitoyksiköiden äkilliset sijaistarpeet täytettiin yli 90%:sesti Henkilöstön liikkuvuus lisääntyi (n. 13.000 h/v) ns. keikkalaisten käyttö väheni 40% Sairauslomat vähenivät Hoitotyön tuottavuus parani 2% (palkat tai työpanos/hoidetut potilaat) Henkilöstömenot pysyivät hallinnassa toiminnalle asetetusta 1,6 M :n säästötavoitteesta toteutui 1,2 M Sisäinen- ja ulkoinen auditointi suosittelevat toimintamallin laajentamista. Keskitetyn HR -toimintamallin hyödyntäminen POSOTEssa
Hoitotyön asiantuntijuuden megatrendit Terveyden edistäminen ja omahoidon tuki Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointi Hoitajien itsenäinen vastaanottotoiminta Hoidon /palveluprosessin suunnittelu ja kokonaiskoordinointi esim. leikkaustoimenpiteen yhteydessä Hoidon jatkuvuuden varmistaminen esim. sairaalahoidon jälkeen kotiutus, kuntoutus jne Palveluohjaus (care- ja case-management) yksilöllinen toimintakyvyn tukeminen, elämänhallinta ja arjessa pärjääminen mielenterveyskuntoutujat, moniongelmaiset lapsiperheet, vammaiset, ikäihmiset, monisairaat Hoitotyön johtajien vastuulla on hoitotyön laatu, rajallisten henkilöstövoimavarojen allokointi ja hoitotyön kokonaiskustannusten hallinta