KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOS Pelastusjohtajan 1.2.2016 hyväksymä VALVONTASUUNNITELMA 2016 Valvontasuunnitelma on pelastuslain 79 mukainen riskien arviointiin perustuva, julkinen asiakirja, jossa määritetään suoritettavat palotarkastukset ja muut valvontatoimenpiteet suunnitelmakaudella.
Muutokset ja hyväksyntä Pelastuslaitoksen on laadittava valvontasuunnitelma valvontatehtävien toteuttamisesta. Valvonnan on perustuttava riskien arviointiin ja sen tulee olla laadukasta, säännöllistä ja tehokasta. Hyväksytty valvontasuunnitelma tulee toimittaa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle tiedoksi (PelL 79 ). Valvontasuunnitelman hyväksyy pelastusjohtaja (PelL 27 ). Valvontasuunnitelma-asiakirjan ylläpidosta vastaa riskienhallintapäälliö. Pelastusjohtaja hyväksyy suunnitelmaan tehtävät merkittävät muutokset. Hyväksytty Jyväskylässä 1.2.2016 Simo Tarvainen pelastusjohtaja Päiväys Muutos Tekijä Hyväksyjä Kuva 1. Valvontasuunnitelmaohjeen 2.1 kansikuva 2
Johdanto Pelastuslaitoksen tulee suunnitella etukäteen sille pelastuslaissa määritellyn valvontavelvoitteen toteuttaminen. Pelastuslain 79 :n mukainen valvontasuunnitelma ohjaa pelastuslaitoksen käytännön valvontatyötä. Valvontasuunnitelmassa määritetään säännöllisen valvonnan välit ja muut valvontatehtävän toteuttamiseen vaadittavat toimenpiteet. Valvontasuunnitelman valvontakohteiden määrittelyä on haitannut pelastuslaitoksen tietoaineistossa havaitut puutteet, jotka ovat osittain saattaneet johtua väestötietojärjestelmän vanhentuneista tiedoista. Tietoaineistojen ja valvontarekisterin saattaminen ajan tasalle saattaa näkyä erona suunniteltujen ja toteutuneiden valvontakäyntien määrissä. Tämän Keski-Suomen pelastuslaitoksen vuoden 2016 valvontasuunnitelma on päivitetty versio vuoden 2015 suunnitelmasta. Molemmissa valvontasuunnitelmissa on huomioitu Keski-Suomen pelastuslaitoksen riskianalyysi, palvelutasopäätös ja kiristynyt talous. Valvontasuunnitelma-asiakirjan kirjallisen osan päivittämiseen ovat osallistuneet riskienhallintapäälliö Jaro Jäntti, johtava palotarkastaja Jouni Nurminen, paloinsinöörit Panu Nurmivaara ja Lauri Laine sekä palomestari Mio Hiltunen. Tarkastusvälien määrittämiseen, kohdetietojen päivittämiseen ja riskien arviointiin on käytännössä osallistunut koko pelastuslaitoksen onnettomuuksien ehkäisytyötä tekevä päällystö. Suurimmat muutokset vuonna 2016 ovat omavalvontatarkastuksien koskeminen myös osaa pelastussuunnitelmavelvollisia asuinrakennuksia Jyväskylän alueella. Kokeilun tavoitteena on siirtyä myös näiden kiinteistöjen osalta omavalvontatarkastuksiin koko maakunnan osalta vuonna 2017. 3
Sisällys Johdanto... 3 Käytetyt termit... 6 1. Pelastustoimen valvontatehtävä... 10 1.1 Valvonnan kohdentaminen riskiperusteisesti... 10 1.2 Valvontavelvoitteen sisältö... 11 2. Valvontasuunnitelman sisältö... 12 2.1 Valvontasuunnitelman ajantasaisuus ja taruus... 12 2.2 Valvontasuunnitelmasta ja valvontakäynneistä tiedottaminen... 13 2.3 Valvonnan maksullisuus... 14 2.4 Valvontasuunnitelman toteutumisen seuranta... 14 3. Valvontatoimenpiteiden suunnittelu ja toteuttaminen... 15 3.1 Säännöllisen valvontavälin määrittäminen... 15 3.2 Ympärivuorokautisessa käytössä olevien kohteiden valvonta (A1)... 17 3.3 Opetusrakennusten ja päiväkotien valvonta (A2)... 18 3.4 Kokoontumis- ja liiketilojen valvonta (A3)... 19 3.5 Teollisuus- ja varastorakennusten valvonta (A4)... 20 3.6 Maatalouden tuotantotilojen valvonta (A5)... 21 3.7 Muiden rakennusten valvonta (A6)... 21 3.8 Poistumisturvallisuusselvityskohteet... 23 4 Asuinrakennusten valvonta (A7)... 25 4.1 Erillispientalojen omavalvonta... 25 4.2 Omavalvonta-alueet kartalla paloasemaryhmittäin ja kunnittain... 26 4.2.1 Toivakan paloasemaryhmä (Joutsa, Luhanka, Toivaa)... 26 4.2.2 Jyväskylä... 31 4.2.3 Muurame... 35 4.2.4 Jyvässeudun paloasemaryhmä (Laukaa, Hankasalmi)... 36 4.2.5 Jämsän paloasemaryhmä (Jämsä, Kuhmoinen)... 39 4.2.6 Keuruun paloasemaryhmä (Keuruu, Petäjävesi, Multia)... 41 4.2.7 Saarijärven paloasemaryhmä (Saarijärvi, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Uurainen)... 44 4.2.8 Viitasaaren paloasemaryhmä (Viitasaari, Pihtipudas, Kannonkoski, Kinnula)... 49 4.2.9 Äänekosken paloasemaryhmä (Äänekoski, Konnevesi)... 53 4.3 Pelastussuunnitelmavelvollisten taloyhtiöiden valvonta (Jyväskylä)... 55 4.4 Vapaa-ajan rakennusten riskiperusteinen valvonta... 58 4.5 Epäsäännöllinen valvonta... 58 4.5.1 Erityiset palotarkastukset... 58 4.5.2 Ylimääräiset palotarkastukset... 59 4.5.3 Yleisötilaisuuksien valvonta... 59 4
4.6 Valvontatyöhön käytettävät resurssit... 60 5 Viranomaisyhteistyö... 60 5.1 Yhteistyöviranomaiset... 60 5.2 Kemikaalikohteiden valvonta... 64 5.3 Valvonnan toteuttaminen... 64 6 Valvonnan toteutumisen arviointi... 66 7 Valvonnan vaikuttavuuden arviointi... 68 7.1 Alueellisen seurannan työvälineitä... 68 7.2 Valvonnan toteutuminen... 68 7.3 Resurssit... 69 7.4 Valvonnan vaikuttavuusmittareista... 69 Liitteet... 72 Liite 1. Tarkastusvälin muuttaminen tapauskohtaisesti... 72 Liite 2a: Ohje pelastusviranomaiselle hallinnollisten paokeinojen käyttämisestä... 73 Liite 2b: Ohje pelastusriomuksesta... 77 Liite 3: Tausta-aineistoa... 79 A Valvontakohteiden periaatteellisten tarkastusvälien perusteet... 79 B. Tausta-aineistoa liittyen asuinrakennusten riskeihin... 80 Omaisuusvahingon riski asuinrakennuksissa... 80 Syttymien lukumäärät... 80 Omaisuusvahinkoriski... 84 C Tausta-aineistoa palokuolemien riskin suuruuden tarkasteluun... 87 5
Käytetyt termit Nimike Määritelmä A1 A2 A3 A4 A5 A6 A7 Ympärivuorokautisessa käytössä olevat kohteet, joiden ohjeellinen tarkastusväli on riskiperusteisesti 1-8 vuotta. Tarkastusvälejä on avattu tarkemmin liitteessä 1 Opetusrakennukset ja päiväkodit, joiden ohjeellinen tarkastusväli on riskiperusteisesti 1-5 vuotta. Tarkastusvälejä on avattu tarkemmin liitteessä 1 Kokoontumis- ja liiketilat, joiden ohjeellinen tarkastusväli on riskiperusteisesti 1-10 vuotta. Tarkastusvälejä on avattu tarkemmin liitteessä 1 Teollisuus- ja varastorakennukset, joiden ohjeellinen tarkastusväli on riskiperusteisesti 1-10 vuotta. Tarkastusvälejä on avattu tarkemmin liitteessä 1 Maatalousrakennukset, joiden ohjeellinen tarkastusväli on riskiperusteisesti 1-5 vuotta. Tarkastusvälejä on avattu tarkemmin liitteessä 1 Muut rakennukset ja kohteet, joiden ohjeellinen tarkastusväli on riskiperusteisesti 1-10 vuotta. Tarkastusvälejä on avattu tarkemmin liitteessä 1 Asuinrakennukset, joiden ohjeellinen valvontaväli on riskiperusteisesti 5 vuotta. A8 Vapaa-ajan asuinrakennukset, joiden ohjeellinen valvontaväli on riskiperusteisesti 10 vuotta. 6
Nimike Asiakirjavalvonta Asuinrakennusten ja vapaa-ajan asuntojen omavalvonta Määritelmä Asiakirjavalvontaa ovat dokumenttien perusteella tehdyt viranomaispäätökset ja muut viranomaisen määrittelemät toimenpiteet, jotka kohdistuvat pelastuslaitoksen valvonnan kohteena oleviin rakennuksiin/toiminnallisiin kokonaisuuksiin tai yleisötapahtumiin. Jos asiakirja otetaan vastaan, kirjataan tulleeksi ja arkistoidaan ilman aktiivista arviointia, sitä ei lasketa asiakirjavalvontasuoritteeksi. Asuinrakennusten omavalvonnassa kiinteistön edustaja tarkastaa itse pelastuslaitoksen toimittaman tarkastuslistan ja opasvihkon nojalla pelastuslain velvoitteiden noudattamista ja oman toimintatapojensa turvallisuutta. Omavalvonta tehdään tarkistuslistan mukaan ja tarkistuslista palautetaan pelastuslaitokselle. Pelastussuunnitelmavelvollisten asuinrakennusten omavalvonta Pelastussuunnitelmavelvollisten asuinrakennusten omavalvonnassa taloyhtiön edustajalle toimitetaan ohjeet, tarkastuslistat ja opasvihko joiden nojalla voidaan suorittaa omavalvontatarkastus ja todeta kiinteistön asuaiden pelastuslain velvoitteiden noudattaminen ja omien toimintatapojen turvallisuus. Taloyhtiön edustaja palauttaa lomaeen /lomaeet pelastuslaitokselle. Huomioitavaa Palotarkastuksia voidaan kohdentaa omavalvonnan tulosten mukaan. Omavalvonnalla pyritään kiinteistönomistajan turvallisuustiedon ja -asenteiden parantamiseen. Erityinen palotarkastus Uudisrakennus- tai saneerauskohteessa tehtävä valvontakäynti, jonka rakennusvalvontaviranomainen on määritellyt käyttöönottotarkastuksen ja toiminnan aloittamisen ehdoksi. Erityinen palotarkastus on luonteeltaan pelastusviranomaisen asiantuntijalausunto rakennusvalvonnalle rakennuksen palo- ja pelastusturvallisuudesta. Ennen varsinaista erityistä palotarkastusta voidaan suorittaa ennakoivia erityisiä palotarkastuksia. Erityinen palotarkastus voidaan tehdä myös muihin kohteisiin kuin rakennuksiin. 7
Ilotulitemyyntipisteen tarkastus Jälkitarkastus Kohde Maanalaisen polttoainesäiliön tarkastus Nestekaasukohteen käyttöönottotarkastus Omavalvontakohteiden tarkastuskäynnit Kemikaaliturvallisuuslain (390/2005) 63 ja 64 mukainen valvontakäynti, joka kohdistuu pyroteknisten tuotteiden varastointiin kaupan yhteydessä. Valvontakäynti, jossa valvotaan, että palotarkastuksessa aiemmin annettuja korjausmääräyksiä on noudatettu. Jälkitarkastus toimitetaan palotarkastuksella annettujen määräaikojen umpeuduttua, ennen seuraavaa yleistä palotarkastusta. Kohde on se, jolle, jota varten tai johon kohdistuen valvontaa tehdään tai valvonta kohdentuu. Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksista (344/1983) mukainen tarkastus tärkeällä pohjavesialueella sijaitsevan maanalaisen öljysäiliön tarkastamiseksi ennen säiliön peittämistä. Muiden polttoainesäiliöiden osalta tarkastus perustuu pelastusviranomaisen kemikaaliturvallisuuslain (390/2005) ilmoitusvelvollisten kohteiden osalta tekemään päätökseen. Valtioneuvoston asetuksen vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta (685/2015) 37 :n mukainen käyttöönottotarkastus, joka kohdistuu nestekaasun vähäistä teknistä käyttöä, käsittelyä tai varastointia harjoittavaan kohteeseen. Tarkastus tulee tehdä ennen toiminnan aloittamista. Palautettavan lomaeen tai sen palauttamatta jättämisen pohjalta voidaan osaan valvonnan kohteista kohdentaa lisätoimenpiteitä, esim. palotarkastuksia, yhteydenottoja tai tiettyyn aihepiiriin liittyvää turvallisuusviestintää. Ensisijaisesti valvontakäynti kohdistetaan niihin kohteisiin, joilta ei ole palautunut omavalvontalomaketta. Pyydetty palotarkastus Kiinteistön omistajan tai haltijan pyynnöstä suoritettava palotarkastus tehdään aina pelastusviranomaisen harkinnan mukaan, ks. ylimääräinen palotarkastus. 8
Rakentamisen ja maankäytön suunnittelun ohjaus Rakentamista neuvova ja ohjaava palvelutapahtuma, joka ei liity erityiseen palotarkastukseen tai paloteknisten laitteistojen asiakirjavalvontaan. Tarkastusväli Vaarallisten kemikaalien vähäistä teollista käsittelyä ja varastointia harjoittavan kohteen tarkastus Valvontakohde Yleinen palotarkastus Yleisötilaisuuden palotarkastus Ylimääräinen palotarkastus Tarkastusväli on ajanjakso, joka on riskien arviointiin perustuen määritelty palotarkastusten väliseksi ajaksi. Kemikaaliturvallisuuslain (390/2005) 27 a mukainen valvontakäynti, joka ei ole samalla kohteen yleinen palotarkastus. Palotarkastusohjelmistoissa palotarkastus kohdennetaan yleensä rakennukseen. Keski-Suomen pelastuslaitos ryhmittelee valvontakohteet useita rakennuksia käsittäviksi toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi, kuten työryhmä suosittaa. Valvontasuunnitelman mukaisin määrävälein tehtävä pelastusviranomaisen valvontakäynti, josta käytetään myös nimikettä määräaikainen palotarkastus. Pelastusviranomaisen yleisötilaisuuden dokumenttien ja arvioidun riskin perusteella ennen yleisötilaisuuden alkamista suorittama valvontakäynti, jossa tarkastetaan tapahtuman turvallisuusjärjestelyt. Pelastusviranomaisen harkinnan mukaan suorittava valvontakäynti, jota ei ole ajoitettu ja kohdennettu valvontasuunnitelmassa. Ylimääräisiä ennakoimattomia palotarkastuksia tehdään esimerkiksi seuraavien erityisten syiden vuoksi: - nuohoojan, tarkastuslaitoksen tai toisen viranomaisen ilmoitus palo- ja henkilöturvallisuuteen liittyvistä puutteista - huomattavaa palovaaraa aiheuttavan rakennus- tai muun työmaan aloittamisen yhteydessä - epäily, että palo- ja poistumisturvallisuudessa tai muussa henkilöturvallisuudessa on oleellisia puutteita - teematarkastukset esim. muiden viranomaisten kanssa 9
Öljylämmityslaitteiston tarkastus Valtioneuvoston asetuksen vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta (685/2015) 39 :n mukaan toiminnanharjoittajan on ilmoitettava pelastusviranomaiselle myös sellaisen sumutuspolttimella varastetun öljylämmityslaitteiston käyttöönotosta, joka ei ole edellyttänyt 33 :n mukaista ilmoitusta. Tarkastus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa käyttöönotosta. 1. Pelastustoimen valvontatehtävä Pelastuslain 79 :n mukaan pelastuslaitoksella on yleinen velvoite valvoa alueellaan pelastuslain 2 luvun mukaisia jokaiselle asetettuja velvollisuuksia sekä 3 luvun mukaisia toiminnanharjoittajalle ja rakennuksen omistajalle ja haltijalle asetettuja velvoitteita. Valvontavelvoitteen suorittamiseksi pelastuslaitoksen on tehtävä palotarkastuksia ja muita valvontatehtävän edellyttämiä toimenpiteitä. 1.1 Valvonnan kohdentaminen riskiperusteisesti Pelastuslaitoksen valvontatehtävän toteuttamisen on perustuttava riskien arviointiin. Pelastuslaitoksen valvonnan on oltava laadukasta, säännöllistä ja tehokasta. Toiminnan tavoitteet ja niiden edellyttämä suorituskyky määritellään riskienarvioinnin perusteella palvelutasopäätöksessä. Toiminnan tavoitteiden ja suorituskyvyn määrittelyssä otetaan huomioon pelastustoimen alueen erityispiirteet eli paikalliset olosuhteet ja alueella esiintyvät riskit. Aluehallintovirastot valvovat valvonnan suunnittelua. Palotarkastettavia kohteita ei enää määritellä pelastuslaissa tai sen nojalla annetuissa säädöksissä, vaan pelastuslaitos määrittelee valvonnan toteuttamisen menettelyt ja kohdentamisen esim. palotarkastettavat kohteet valvontasuunnitelmassa palvelutasopäätöksen linjausten mukaisesti. Kokonaisuudessaan kaii pelastustoimen alueen kohteet kuuluvat pelastuslain valvonnan piiriin. Pelastuslain sääntelyn muuttamisella tavoitellaan pelastuslaitoksen valvonnan kohdentamista entistä paremmin alueen riskien ja muiden erityisten valvontatarpeiden mukaisesti sekä vapauttaa resursseja mm. turvallisuusviestintään ja muiden viranomaisten ja yhteistyötahojen ohjaukseen. Resurssien uudelleen kohdentamisella pyritään vähentämään onnettomuuksista aiheutuneita henkilövahinkoja ja tulipalojen määriä. Lisäksi pelastuslaitoksen valvonnan on oltava laadukasta, säännöllistä ja tehokasta. 10
1.2 Valvontavelvoitteen sisältö Valvonta kohdistuu lainsäädännössä pelastusviranomaisten valvottavaksi määrättyjen säännösten vastaiseen toimintaan, toimenpiteisiin niiden korjaamiseksi sekä toiminnan tuloksellisuuden seurantaan. Valvonnassa korostetaan kohteen oman toiminnan merkitystä turvallisuuden parantamisessa. Valvonnan muotoja on erilaisia, joista yksi on palotarkastus eli valvontakäynti. Palotarkastuksen tavoitteena on tukea toimijan omatoimista varautumista sekä korostaa kohteen oman toiminnan merkitystä turvallisuuden parantamisessa. Pelastusviranomaisen tehtävänä on valvoa pelastuslain noudattamista. Valvontakäynneillä valvotaan ensisijaisesti omatoimisen varautumisvelvoitteen toteutumista (14 ) ja rakennusten palo- ja poistumisturvallisuutta (9-10 ) sekä laitteiden kunnossapito (12 ), nuohouksen ja ilmanvaihdon puhdistuksen toteuttamista (13 ), pelastussuunnitelmien laatimista (15 ), palovaroittimien hankintaa ja kunnossapitoa (17 ) sekä hoitolaitosten poistumisturvallisuutta (18 ). Pelastuslain 78 :n muilla valvontatehtävän edellyttämillä toimenpiteillä tarkoitetaan erityisesti asiakirjavalvontaa, jonka tarkoituksena on varmistaa pelastuslaissa ja muissa erityislaissa pelastusviranomaiselle säädettyjen velvoitteiden noudattamista kohteessa. Asiakirjavalvonta perustuu esitettyihin dokumentteihin. Pelastuslaitos ottaa vastaan mm. yleisötilaisuuksien, turvetuotantoalueiden ja kaivosten pelastussuunnitelmia, poistumisturvallisuusselvityksiä, ilmoituksia nuohoojilta ja tarkastusyrityksien tarkastustodistuksia sekä pöytäkirjoja pelastustoimen laitteiden tarkastuksista. Asiakirjoista tehtyjen havaintojen perusteella voidaan käynnistää valvontatoimenpiteitä. Palotarkastusten ja asiakirjoihin perustuvan valvonnan lisäksi pelastuslaitoksen tulee osana valvontatehtäväänsä seurata ja valvoa yleisesti pelastuslain 2 ja 3 luvuissa tarkoitettujen velvoitteiden noudattamista pelastustoimen alueella. Käytännössä tämä tarkoittaa huolellisuusvaatimuksen (4 ), varovaisen tulenkäsittelyn (5 ), avotulen teon (6 ), ja kulotuksen (7 ) valvontaa sekä kiinteistöjen pelastusteiden esteettömyyden valvontaa (11 ) sekä yleisötilaisuuksien pelastussuunnitelmien toteutumisen valvontaa (16 ). Valvontaa suorittavat muun muassa pelastuslaitoksen pelastusyksiköiden henkilöstön pelastusviranomaiset, esimerkiksi samalla kun yksiköt muutoinkin liiuvat pelastustoimen alueella. Lisäksi pelastuslaitokset suorittavat muuta valvontatoimintaa esimerkiksi erityisten valvontaprojektien muodossa yhdessä muiden valvontaviranomaisten kanssa. 11
Pelastuslaitoksen suorittamaan valvontaa liittyy pelastuslain 27 :ssä tarkoitettua ohjausta, valistusta ja neuvontaa, jonka tavoitteena on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäiseminen. Pelastustoimen ohjauksella tarkoitetaan toimia, joilla pelastuslaitos edistää, tukee ja seuraa pelastuslain velvoitteiden toteutumista esim. pelastussuunnitelmien laatimisen ohjaaminen, poistumisturvallisselvitysten laatimisen ohjaus ja viranomaisen suorittama arviointimenettely sekä pelastustoimen laitteiden ja laitteistojen kunnossapidosta ohjaaminen. Valvonnan sisältöön kuuluu oleellisena osana annettujen korjausmääräysten noudattamisen valvonta. Jälkivalvonnan keinoja ovat mm. jälkitarkastusten tekeminen, hallintopaokeinojen käyttäminen sekä rikosilmoitusten tekeminen. Pelastuslaitoksien tulee luoda menettelytavat ilmoittaa mahdollisista pelastusriomuksista poliisille, joka toimivaltaisena viranomaisena tutkii tapauksen. Jälkivalvonnan toteuttamisen arvioidaan parantavan valvonnan vaikuttavuutta. Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen valmistelema hallintopaokeino-ohje on liitteessä 2a. Liitteessä 2b on kuvattu pelastusriomuksen tunnusmerkistö sekä esimerejä yleisimmistä pelastusriomuksen tunnusmerkistön täyttävistä tapahtumista. 2. Valvontasuunnitelman sisältö 2.1 Valvontasuunnitelman ajantasaisuus ja taruus Valvontasuunnitelma ohjaa pelastuslaitoksen käytännön valvontatyötä. Valvontasuunnitelmassa määritetään säännöllisen valvonnan välit ja muut valvontatehtävän toteuttamiseen vaadittavat toimenpiteet. Valvontasuunnitelman valvontakohteiden määrittelyä on haitannut puutteet pelastuslaitoksen tietoaineistossa, jotka ovat johtuneet väestötietojärjestelmän vanhentuneista tiedoista. Tietoaineistojen ja valvontarekisterin saattaminen ajan tasalle saattaa näkyä erona suunniteltujen ja toteutuneiden valvontakäyntien määrissä. Pelastuslain mukaan valvontasuunnitelma on tarkistettava vuosittain ja muutoinkin, jos tarkistamiseen on erityinen syy. Suositeltava päivitysajankohta on vuodenvaihteessa. Kohteen tarkastusväliksi ei tule käytännössä muodostumaan läheskään joka kohteessa esim. tasan 24. Hyvänä käytäntönä voidaan pitää valvontakäynnin ajankohdan pysymistä ± 3 sisällä suunnitellusta, kuitenkin siten, että ajankohta osuu oikealle kalenteri- 12
vuodelle. Mikäli valvontaa ei ehditä suorittamaan suunnitellun kalenterivuoden aikana, tulee se huomioida seuraavan vuoden suunnitelmassa. 2.2 Valvontasuunnitelmasta ja valvontakäynneistä tiedottaminen Alueella käytössä oleva valvontasuunnitelma on julkinen. Valvontasuunnitelman sisällön ja perusteiden osalta työryhmän näkemyksen mukaan riittävä tiedotuskanava on pelastuslaitoksen internet-sivut, joiden kautta alueen asuaat ja kohteiden edustajat pääsevät tutustumaan sen sisältöön. Hyväksytty valvontasuunnitelma-asiakirja julkaistaan Keski-Suomen pelastuslaitoksen internet-sivuilla. Yksittäisen valvontakohteen osalta suunniteltu tarkastusajankohta ja toteutunutta valvontakäyntiä koskevat tiedot ylläpidetään palotarkastussovelluksessa. Suunnitellun valvontakäynnin ajankohdan lähestyessä pyritään siitä ilmoittamaan kohteen omistajille kohdekohtaisesti aina etukäteen hallintolain (434/2003) 39 mukaista menettelyä käyttäen. 13
2.3 Valvonnan maksullisuus Pelastuslaitos voi periä valvontasuunnitelmassa määritellystä valvontatoimista pelastuslain 96 :n mukaisesti maksun. Vuoden 2013 alusta valvontasuunnitelman mukaiset palotarkastukset ovat muuttuneet osittain maksullisiksi. Tällaisia maksullisia valvontakäyntejä ovat mm. yrityksiin ja laitoksiin tehtävät yleiset palotarkastukset, jälkitarkastukset, erityiset palotarkastukset sekä yleisötilaisuuksien palotarkastukset. 1-2 asunnon asuinrakennusten yleiset palotarkastukset ovat säilyneet maksuttomina. Keski-Suomen pelastuslaitos noudattaa voimassa olevaa johtokunnan vahvistamaa palveluhinnastoa. Palveluhinnasto sisältää myös palotarkastusmaksut sekä vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005 > 358/2015) mukaisista valvontakäynneistä perittävät maksut. Koska pelastuslain mukaan perittävän maksun suuruus voi olla enintään suoritteen tuottamista aiheutuneiden kokonaiskustannusten määrä, palotarkastuksen maksun suuruus saattaa vaihdella hieman pelastuslaitoksittain. 2.4 Valvontasuunnitelman toteutumisen seuranta Valvontasuunnitelman toteutumista seurataan kunnittain ja kuukausittain toimenpiderekisteristä suoritemäärien kirjausten kautta (Pronto > Tiedot > Onnettomuuksien ehkäisy). Keski-Suomen pelastuslaitoksella on pysyväisluontoinen ohje kirjata kuukauden suoritteet seuraavan kuukauden 5. päivään mennessä Prontoon. Palotarkastusohjelmaan (Merlot palotarkastus) on merkittävä kohdekohtaisesti vastuutarkastajat. Tarkastajakohtaiset valvontamäärät sekä tavoitteiden toteutuminen suhteessa suunniteltuihin tarkastuspäivämääriin selviävät tarvittaessa palotarkastussovelluksesta. 14
3. Valvontatoimenpiteiden suunnittelu ja toteuttaminen 3.1 Säännöllisen valvontavälin määrittäminen Pelastuslain (379/2011) tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Riskeinä voidaan tällöin tarkastella henkeen, omaisuuteen, ympäristöön ja kulttuuriarvoihin kohdistuvia uhkia. Valvonta kohdennetaan näiden riskien perusteella säätämällä mm. valvontataajuutta tiheämmäksi suuren riskipotentiaalin omaaviin kohteisiin. Osaa riskeistä voidaan arvioida määrällisesti, osassa joudutaan käyttämään asiantuntija-arvioita. Onnettomuustietojen ja -ennusteiden lisäksi on pyritty huomiomaan mm. pelastustoiminnan toimintavalmius sekä toimintaympäristötiedot koskien alueen väestöä, elinkeinoja, rakentamista jne., jotka määrittävät keskeisesti valvonnan suunnittelun lähtökohtia ja tavoitteita. Valvontasuunnitelmaohjeen valvontakohteiden periaatteelliset tarkastusvälit on esitetty taulukoissa A1-A6. Näiden keskimääräisten tarkastusvälien määrittämisessä on hyödynnetty tutkittua tietoa erityyppisten kohteiden tulipalon aiheuttamista omaisuusvahinkoriskeistä. Omaisuusvahinkoriskien lisäksi on arvioitu suuronnettomuuden henkilöriskin mahdollisuutta sekä pyritty huomioimaan merkittävien kulttuuri- ja ympäristöarvojen riskit. Keski-Suomessa ei ole ollut tarvetta poiketa valvontasuunnitelmaohjeen suositelluista keskimääräisistä minimi- ja maksimitarkastusväleistä. Taulukoiden A1-A6 harmaa pali osoittaa suositellut minimi- ja maksimitarkastusvälit. Harmaan palkin numeroarvo kertoo suositellun keskimääräisen tarkastusvälin. Kohde voi kuulua useaan ryhmään, esim. varastorakennuksiin taulukossa A4 ja Sevesokohteisiin taulukossa A6. Tällöin lähtökohtana käytetään pienemmän tarkastusvälin antavaa tauluoa. Kohdekohtaista riskinarviointia tehtäessä otetaan huomioon aiempien palotarkastusten havainnot. Kohdekohtainen valvontaväli riippuu kohteen tosiasiallisista riskeistä. Esimerkiksi hyvin toimiva omavalvonta tai vastaava muu kohteessa tehtävä sisäinen valvonta ja hyvä turvallisuuskulttuuri sekä turvallisuusjohtaminen ovat omiaan pienentämään riskiä ja tätä kautta suunnitelmallisten tarkastusväliä. Toisaalta toimijan laiminlyönnit ja kohteessa tapahtuneet onnettomuudet voivat olla peruste nostaa tarkastusväliä. Tarkastusvälin muuttamisen perusteista on enemmän liitteessä 1. 15
Koska aiemmin kerran vuodessa palotarkastetuissa valvontakohteissa sattuu vain vähän menehtymisiä tai louaantumisia, tarkasteluvälin määrittämisen lähtökohtana käytettiin tulipalon aiheuttamaa omaisuusvahinkoriskiä. Omaisuusvahinkoriskin lisäksi arvioitiin myös suuronnettomuuden henkilöriskin mahdollisuutta sekä pyrittiin huomioimaan merkittävien kulttuuri- ja ympäristöarvojen riskit. Keski-Suomen pelastuslaitos on ensimmäistä kertaa tarkastusvälejä määrittäessään käyttänyt suoraan työryhmän suosituksia. Yksittäisten kohteiden tarkastusvälejä on voitu tarvittaessa lyhentää tai pidentää tapauskohtaisesti vuodesta 2013 lähtien. Tarkastusvälin muuttaminen suositellusta on perusteltava ja kirjattava palotarkastussovellukseen tai muuhun sähköiseen muotoon siten, että perusteluita voidaan tarkastella jälkikäteen. Valvontasuunnitelmassa voidaan tarvittaessa painottaa jotain kohderyhmää, jossa on havaittu riskejä tai johon kohdistetaan muutenkin turvallisuuskampanjointia. Keski-Suomen pelastuslaitoksella 2012-2013 saatujen kokemusten mukaan turvetuotantoalueiden ja maatalouden tuotantotilojen sekä yli 100 metrin mittaisten liikennetunneleiden tarkastusvälien määrittämisessä on kansalliseen ohjeeseen tehty pieniä tarkennuksia. Tarkennukset selviävät kohdista A5 ja A6. Tuulivoimalat ja tuulivoimalapuistot luetaan A4 kohdan energiantuotannon rakennuksiksi. 16
3.2 Ympärivuorokautisessa käytössä olevien kohteiden valvonta (A1) Valvontakohteiden A1 luoaan kuuluvat kohteet, jotka ovat ympärivuorokautisessa käytössä. Tarkastusvälejä määritettäessä on huomioitava, että kiinteistössä yöpyvät eivät vastaa kohteen turvallisuudesta. Tauluo 1. Ympärivuorokautisessa käytössä olevien kohteiden palotarkastusten tarkastusväli Palotarkastusten ohjeellinen väli Rakennusluokitus 1994 6 [kpl ] 12 [kpl ] 24 [kpl ] 36 [kpl ] 48 [kpl ] 60 [kpl ] 96 [kpl ] 120 [kpl ] Keskussairaalat, muut sairaalat 211, 213 12 1) Terveyskeskusten vuodeosastot 214 12 1) Terveydenhuollon erityislaitokset, muut terveydenhuoltorakennukset (vain päiväkäytössä) 215, 219 48 Vanhainkodit, kehitysvammaisten hoitolaitokset Palvelutalot 221, 223, 229 12 1) sprinklattu 36 2) sprinklaamaton 12 2) Tuettu asuminen ja muut vastaavat poistumisturvallisuusselvityskohteet 239 24 2) Lasten- ja koulukodit, vankilat, ympärivuorokautiset päiväkodit 222, 241, 231, 239 vankilat 241 12 36 3) lasten- ja nuorisokodit 222 24 ympärivuorokautiset päiväkodit Hotellit, loma-, lepo- ja virkistyskodit, muut majoitusliikerakennukset 121, 123, 129 24 24 Vuokrattavat lomamökit ja - osaeet 124 48 4) 96 5) Leirintäalueet 48 6) Asuntolat, muut asuntolarakennukset 131, 139 60 1) Tarkastusväli on tiheämpi, mikäli kohteessa ei ole automaattista sammutuslaitteistoa 2) Tarkastusväliä voidaan tarkentaa poistumisturvallisuusselvityksen päivittämisen yhteydessä (3 v. välein) 3) Avovankilat 4) Yritystoimintaa, välitysfirmat 5) Pienemmät kokonaisuudet, esim. valvontaa ja ohjeistusta kirjeitse 6) Tähtiluokittelu ohjaa tarkastusvälejä. Keski-Suomessa A1-luokan kohteita tulee tarkastusvuoroon vuonna 2016 yhteensä 298 kohdetta. 17
3.3 Opetusrakennusten ja päiväkotien valvonta (A2) Valvontakohteiden A2 luoaan kuuluvat kohteet, jotka ovat ainoastaan päiväkäytössä. Tauluo 2. Opetusrakennusten ja päiväkotien palotarkastusten valvontaväli Palotarkastusten ohjeellinen väli Rakennusluokitus 1994 6 [kp l] 12 [kp l] 24 [kp l] 36 [kp l] 48 [kp l] 60 [kp l] 96 [kp l] 120 [kpl] Päiväkoti 231 alle 25 paiaa 60 25-100 paiaa 36 yli 100 paiaa 24 Yleissivistävät oppilaitokset 511 12 Keskiasteen oppilaitokset 521 24 Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset 531, 532 48 Muut opetusrakennukset mm. kansanopistot yms. 541, 549 60 Keski-Suomessa A2-luokan kohteita tulee tarkastusvuoroon vuonna 2016 yhteensä 209 kohdetta. 18
3.4 Kokoontumis- ja liiketilojen valvonta (A3) Valvontakohteiden A3 luoaan kuuluvat kohteet, joissa on satunnaisia kävijöitä, joille poistumisen hahmottaminen voi olla vaikeaa. Kohteen toiminnasta ja turvallisuudesta vastaavat eivät välttämättä ole aina paikalla. Tauluo 3. Kokoontumis- ja liiketilojen palotarkastusten valvontaväli Palotarkastusten ohjeellinen väli Liike- ja tavaratalot, myymälähallit, kauppakeskukset Rakennusluokitus 1994 alle 400 m2 111, 112, 120 400-2 499 m2 111, 112, 48 2 500-9 999 m2 111, 112, 24 10 000 m2 tai enemmän 111, 112, 12 Anniskeluravintolat alle 50 asiakaspaiaa 141 96 50-500 asiakaspaiaa 141 36 yli 500 asiakaspaiaa 141 12 Ruokaravintolat 1) 120 Teatteri- ja konserttirakennukset 311, 312 paialuku yli 300 12 paialuku korkeintaan 300 48 Kirjasto-, museo- ja näyttelyhallirakennukset 322, 323, 324 6 [kp l] 12 [kp l] 24 [kp l] 36 [kp l] 48 [kp l] Kirjastot ja museot 60 Näyttelyhallit 24 Uskonnollisten yhteisöjen rakennukset Muut kokoontumisrakennukset, kuten seura- ja kerhorakennukset sekä urheilu- ja kuntoilurakennukset 341, 342, 349 331, 351, 352, 353, 354, 359, 369 Liikenteen rakennukset 161, 162, 163, 164, 169 lentoterminaalit ja maanalaiset 161 12 liikenneasemat muut liikenteen rakennukset 3) 162, 163, 164, 169 1) Kohteella voi olla anniskelulupa, mutta toiminta on painottunut lounas- tai päivällisruokailuun 2) Tilan sallittu maksimihenkilömäärä voi vaikuttaa tarkastusväliin 3) Esim. maanalaiset pysäköintitilat, ei yksittäiset autokatokset Keski-Suomessa A3-luokan kohteita tulee tarkastusvuoroon vuonna 2016 yhteensä 365 kohdetta. 48 2) 60 [kp l] 60 60 96 [kp l] 120 [kp l] 19
3.5 Teollisuus- ja varastorakennusten valvonta (A4) Valvontakohteiden A4 luoaan kuuluvat kohteet ovat pääosin työpaiarakennuksia, joiden tilat ja toiminnat ovat yleensä tiloissa oleville tuttuja. Tauluo 4. Teollisuus- ja varastorakennusten palotarkastusten valvontaväli Palotarkastusten ohjeellinen väli Rakennusluokitus 1994 6 [kp l] 12 [kp l] 24 [kp l] 36 [kp l] 48 [kp l] 60 [kp l] 96 [kp l] 120 [kpl] Energiantuotannon rakennukset 1) 611, 613 alle 1 000 m2 60 1 000 m2 tai enemmän 24 Infrastruktuurin kannalta merkit- 12 Teollisuushallit ja muut teollisuusrakennukset 691, 699 alle 1000 m2 60 1000-4 999 m2 24 yli 5 000 m2 12 Teollisuus- ja pienteollisuustalot 692 alle 1 000 m2 120 1 000 m2 tai enemmän 24 Varastorakennukset 3) alle 1 000 m2 711, 712, 719 120 1 000-9 999 m2 711, 712, 719 48 10 000 m2 tai enemmän 711, 712, 719 24 1) Tuulivoimalat ja tuulivoimalapuistot luetaan energiantuotannon rakennuksiksi. Lähtökohtainen tarkastusväli 60. 2) Myös muut kuin energiahuollon kannalta merkittävät kohteet, kuten kaukolämpö, vesihuolto, maakaasu, teletekniia jne. sekä YTS -kohteiden huomioiminen kuten esim. Huoltovarmuuskeskuksen varmuusvarastot jne. 3) Palovaarallisuusluoa ja varastoitavien tavaroiden ja tuotteiden vaihtuvuus on otettava huomioon esim. satamissa ja logistiiakeskuksissa. Keski-Suomessa A4-luokan kohteita tulee tarkastusvuoroon vuonna 2016 yhteensä 333 kohdetta. 20
3.6 Maatalouden tuotantotilojen valvonta (A5) Valvontakohteiden A5 -luoaan kuuluvat kohteet, joissa on tyypillisesti paljon eläimiä ja elintarvieiden tuotantoa. Ympäristöluparajat ovat viitteelliset Keski-Suomessa, koska osassa kohteita lannan määrä ei korreloi parhaalla mahdollisella tavalla paloturvallisuusriskien kanssa. Tarkastusvälin määrityksessä käytetään ensisijaisesti Ympäristösuojeluasetuksen mukaisia tilakohtaisia eläinmääriä. Tauluo 5. Maatalouden tuotantotilojen palotarkastusten valvontaväli Palotarkastusten ohjeellinen väli Rakennusluokitus 1994 3 [kp l] 6 [k pl] 12 [k pl] 18 [k pl] 24 [k pl] 36 [k pl] 48 [k pl] 60 [k pl] 96 [k pl] 120 [kpl ] Kohteella on aluehallintoviranomaisen ympäristölupa 811, 819 12 Kohteella on kunnan ympäristölupa (alempi raja) 3) Erilliset viljankuivaamorakennukset 1) Muut maataloustuotantorakennukset 2) 3) 891, 892, 893, 899 60 36 60 1) Jos kohde ei ole osa aluehallintoviranomaisen tai kunnan ympäristölupaan liittyvää toimintaa, vaan esim. kyläyhteisön yhteinen viljankuivaamo, tarkastusvälin lähtökohta on 36. Yksittäisen viljelijän käytössä olevan pienen viljankuivaamon tarkastusvälin lähtökohta on 60, käyttöaste tiuhentaa tai harventaa tarkastusväliä. 2) Muiden maataloustuotantorakennusten (rakennusluokitus 892, 893, 899) tarkastusväli määritellään tapauskohtaisesti 3) Kohteilla, joilla on kunnan ympäristölupa ja kohteet, jotka luokitellaan luoaan: muut maataloustuotantorakennukset käytetään tarkastusvälin määrittelyssä ympäristösuojeluasetuksen mukaisia tilakohtaisia eläinmääriä. Keski-Suomessa A5-luokan kohteita tulee tarkastusvuoroon vuonna 2016 yhteensä 117 kohdetta. 3.7 Muiden rakennusten valvonta (A6) Valvontakohteiden A6 -luoaan kuuluvat muut kohteet, joissa henkilö-, omaisuus- ja ympäristöriskit edellyttävät tarkempaa riskitarkastelua. Kansallisesti arvokas kulttuuriomaisuus on inventoitu Haag -listassa. Haaginventointiluettelo on luonteeltaan viranomaisselvitys, joka on tarkoitettu ensisijaisesti viranomaisten käyttöön normaaliolojen riskienhallintaa ja poieusoloja koskevaa valmiussuunnittelua varten. Inventointiin on sisällytetty tieteellisesti, taiteellisesti tai historiallisesti arvokasta kiinteää ja irtainta kulttuuriomaisuutta. Pelastustoimea koskevassa lainsäädännössä kulttuurihistoriallisesti arvoaina huomioitavia kohteita ovat Haaginventoinnin kohteet sekä kaavoituksella maankäyttö- ja rakennuslain säädöksiin perustuen suojellut ja erityislaeilla suojellut kohteet. Pelastuslain tarkoittaman omatoimisen 21
varautumisen ulkopuolelle jäävät kuitenkin Haag-inventoinnin kohteista muinaisjäännökset ja muistomerkit. Tauluo 6. Muiden rakennusten palotarkastusten valvontaväli Palotarkastusten ohjeellinen väli Rakennusluokitus 1994 6 [kpl ] 12 [kpl ] 24 [kpl ] 36 [kpl ] 48 [kpl ] 60 [kpl ] 96 [kpl ] 120 [kpl ] Toimistot ja työpaiatilat 151 120 Palo- ja pelastustoimen rakennukset Rakennus ei kuulu mihinkään muuhun ryhmään, mutta on kytketty hätäkeskukseen 1) Palo- ja räjähdysvaaralliset tilat 721, 722, 729 kylmä jakeluasema, ei ra- 36 jakeluasemat, esim. liiken- 24 Seveso-kohteet ja muut vastaavat turvallisuusselvityslaitos 12 toimintaperiaatelaitos 12 lupalaitos 24 ilmoituslaitos 36 kemikaaliratapihat ja satamien 12 vaarallisten aineiden kentät, maaliikenteen logis- 2) Turvetuotantoalueet 12 < 40 ha Keski-Suomessa 36 Kulttuurihistoriallinen rakennus Haag - listan rakennukset 3) 12 24 36 48 muut kohteet 4) Tapauskohtainen harkinta Muut rakennukset ja kohteet 5) 999 Tapauskohtainen harkinta > 100 m liikennetunnelit Keski- Suomessa 60 60 60 1) Esim. automaattisella paloilmoittimella varustetut autohallit 2) Trafi on määritellyt kemikaaliratapihat. Logistiiakeskusten ja -maaliikenneterminaalien tarkastusväliä määriteltäessä on huomioitava ainakin toiminnan laajuus ja mahdollisten vaarallisten aineiden osuus tavaravirrasta 3) Kansallista kulttuuriomaisuutta edustavat rakennus- ja kokoelmakohteet, jotka on nimetty Haagin yleissopimuksen mukaisessa toistaiseksi vahvistamattomassa kulttuuriomaisuuden luettelossa (ensisijainen verrattuna A3 -luokan kohteiden ohjeelliseen tarkastusväliin.) 4) Kulttuurihistorialliset rakennus- ja kokoelmakohteet, joiden valvontaväliä ei ole määritetty luokissa A1-A6. 5) Esim. kaivokset, maanalainen rakentaminen, liikennetunnelit Keski-Suomessa A6-luokan kohteita tulee tarkastusvuoroon vuonna 2016 yhteensä 179 kohdetta. 22
3.8 Poistumisturvallisuusselvityskohteet Poistumisturvallisuusselvityksen laatimisvelvoite perustuu pelastuslaissa säädettyyn vaatimukseen poistumisturvallisuudesta hoitolaitoksissa sekä palvelu- ja tukiasumisessa (379/2011; 18 ). Toiminnanharjoittajan on etukäteen laadituin selvityksin ja suunnitelmin ja niiden perusteella toteutetuin toimenpitein huolehdittava, että asuaat ja hoidettavat henkilöt voivat poistua turvallisesti tulipalossa tai muussa vaaratilanteessa itsenäisesti tai avustettuina. Poistumisturvallisuusselvityksen sisältö on määritelty tarkemmin valtioneuvoston asetuksessa poistumisturvallisuusselvityksestä (292/2014). Poistumisturvallisuusselvitys velvollisia kohteita ovat: hoitolaitokset sairaalat vanhainkodit muu laitoshuolto rangaistuslaitokset näihin verrattavat kohteet (kaii) palvelu- ja tukiasuminen (asumisyksikön muotoon järjestetty) palvelutalot perhekodit (ammatilliset) päihdekuntoutujien asuntolat vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut asunnottomille tarkoitetut tuki- ja palveluasunnot näihin verrattavat asuinrakennukset ja tilat, joissa asuvien toimintakyky on tavanomaista huonompi asunto-osakeyhtiöt ja vuokra-asuntopalveluja tarjoavat yhtiöt, joilla ON perusteet selvittää asuaan todellinen toimintakyky. Pelastusviranomainen valvoo poistumisturvallisuusselvitysten ajantasaisuutta ja paiansa pitävyyttä yleisten palotarkastuksien yhteydessä. Valvontaa voidaan tarvittaessa suorittaa myös muulloin, erityisesti silloin, jos kohteen poistumisturvallisuusselvitystä ei ole päivitetty ajallaan tai selvitys ei täytä sisällöltään asetuksen (292/2014) vaatimuksia. Toiminnanharjoittajan tulee laatia selvitys ja toimittaa se pelastusviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista. Selvitys tulee päivittää kolmen vuoden välein tai toiminnan muuttuessa olennaisesti. Päivitysilmoituksen voi toimittaa suppealla lomaeella, mikäli toimintaan ei ole tullut olennaisia muutoksia. Pelastusviranomainen tekee kirjallisen arvion, toteutuuko pelastuslain 18 :ssä säädetty poistumisturvallisuusvaatimus. Epäselvissä tapauksissa ja kohteissa, joissa poistumisturvallisuusselvityksen mukaan asuaat pysty- 23
vät itse poistumaan, tulee kohde velvoittaa toteuttamaan poistumiskoe yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa. Jos poistumisturvallisuus ei ole lain edellyttämällä tasolla, annetaan toiminnanharjoittajalle määräys laatia poistumisturvallisuuden toteuttamissuunnitelma määräajassa. Toteuttamissuunnitelmassa toiminnanharjoittajan tulee määritellä toimenpiteet joilla poistumisturvallisuus saatetaan laissa säädettyjen vaatimusten mukaiseksi ja toimenpiteille aikataulu. Mikäli toteuttamissuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet eivät ole riittäviä, on pelastusviranomaisen annettava pelastuslain 81 :n mukainen korjausmääräys, jonka yhteydessä voidaan määrätä 82 :n mukaisia erityisiä turvallisuusvaatimuksia. Tarvittaessa otetaan käyttöön hallintopaokeinomenettelyt (uhkasao ja teettämisuhka) asian kuntoon saattamiseksi. Hallintopaokeinot käynnistetään johtavan palotarkastajan tai riskienhallintapäällikön ohjauksessa. Poistumisturvallisuusselvitysvelvollisten kohteiden valvonta ja selvitysten käsittely keskitetään jatkossa muutamalle henkilölle pohjoisella ja eteläisellä alueella. Kohteet joissa on automaattinen sammutuslaitteisto ja henkilökunnan toiminta hyvällä tasolla, voidaan valvoa muun valvontahenkilöstön voimin. Poistumisturvallisuusselvitysten käsittelystä on laadittu sisäinen ohje alkuvuodesta 2015, josta löytyy tarkempi selvitys valvontaprosessista. 24
4 Asuinrakennusten valvonta (A7) Asuinrakennusten valvonnan menettelyt ovat kehitteillä ja yksi näistä on asuinrakennusten omavalvonta, joka on otettu perinteisten palotarkastusten rinnalle yhdeksi valvonnan keinoksi omakotitalojen ja niihin rinnastettavien kohteiden sekä vapaa-ajan rakennusten osalta. Asuinrakennusten omavalvonnalla pyritään tavoittamaan asuinkiinteistöt aiempaa kattavammin. Asuinrakennusten omavalvonnan tavoitteena on kiinteistönomistajan turvallisuustiedon ja -asenteiden parantaminen niin, että omavalvonta opettaa asuaan havainnoimaan kodin tai kesämökin paloturvallisuuspuutteet ja korjaamaan ne välittömästi. Omavalvonta käynnistyy, kun pelastuslaitos lähettää kiinteistöön paloturvallisuuden omavalvontaan liittyvän kirjeen. Postitettava kirje sisältää omavalvontaa varten tarkastuslistan kysymyksineen turvallisuusviestintämateriaalin kanssa. Omavalvonnan käyttö ei siirrä valvonnan vastuuta asuaille, isännöitsijöille tai taloyhtiöille, vaan vastuu valvonnan toteuttamisesta on pelastuslaitoksella. Palotarkastuksia tehdään sellaisiin asuinkiinteistöihin, jotka eivät ole palauttaneet omavalvontalomaketta. Myös asukas, isännöitsijä tai taloyhtiön hallitus voi pyytää kiinteistöönsä perinteisen pelastuslaitoksen suorittaman palotarkastuksen. Keski-Suomen pelastuslaitos aloittaa omavalvontamenetelmän kokeilun myös pelastussuunnitelmavelvollisiin taloyhtiöihin vuoden 2016 aikana, kokeilusta lähemmin kohdassa 4.3. Asuinalueet, joille omavalvontaa kohdennetaan, voidaan valita useilla eri perusteilla esim. asuinalueiden paloriskiaineiston avulla. Omavalvontaa voidaan kohdentaa valvontateeman mukaisesti esimerkiksi niin, että valittavan alueen riski on yliedustettuna muuhun alueeseen verrattuna. Tämä menettely mahdollistaa myös omavalvonnan sisällön muoaamisen siten, että sisältö palvelee parhaalla mahdollisella tavalla alueen paloturvallisuuden kehittämistä. 4.1 Erillispientalojen omavalvonta Lähetetyn materiaalin pohjalta asukas tekee omatoimisen kartoituksen kotinsa paloturvallisuuden perusasioista, jotka ovat pitkälti samat kuin viranomaisen palotarkastuksessa. Tarkastuslista palautetaan pelastuslaitokselle. Keski-Suomen pelastuslaitosten käytännön mukaan asiakas voi hyväksyttää (kuitata) yleisellä palotarkastuksella annetut korjausmääräykset tehdyksi soittamalla, lähettämällä lomaeen, kirjeen tai sähköpostin pelastuslaitokselle. Jos asia ei selviä korjausmääräyksessä annetun kohtuullisen määräajan kuluessa, pelastuslaitos tekee jälkitarkastuksen ja ryhtyy tarvittaessa hallintopaokeinojen käyttämiseen. 25
4.2 Omavalvonta-alueet kartalla paloasemaryhmittäin ja kunnittain 4.2.1 Toivakan paloasemaryhmä (Joutsa, Luhanka, Toivaa) Joutsa Alue 7 Vapaa-ajan rakennukset lohko B 248 kpl 26
Alue 9 Asuinrakennukset 224 kpl Alue 10 Asuinrakennukset 191 kpl 27
Luhanka alue 5 Vapaa-ajan rakennukset lohko 5 B 51kpl Alue 6 Asuinrakennukset 71 kpl ja vapaa-ajan rakennukset 33 kpl 28
Alue 8 Asuinrakennukset 44 kpl Toivaa Alue 6 Vapaa-ajan rakennukset lohko 7 B 116 kpl 29
Alue 9 Asuinrakennukset 111 kpl Alue 10 Asuinrakennukset 131 kpl 30
4.2.2 Jyväskylä Jyväskylä asuinrakennukset ja vapaa-ajanrakennukset Postinumeroalue 40200 Asuinrakennukset (pientalot) 264 kpl ja vapaa-ajan rakennukset 6 kpl Postinumeroalue 40250 Asuinrakennukset (pientalot) 830 kpl ja vapaa-ajan rakennukset 16 kpl 31
Postinumeroalue 40600 Asuinrakennukset (pientalot) 274 kpl ja vapaa-ajan rakennukset 0 kpl Postinumeroalue 40630 Asuinrakennukset (pientalot) 793 kpl ja vapaa-ajan rakennukset 3 kpl 32
Postinumeroalue 40640 Asuinrakennukset (pientalot) 725 kpl ja vapaa-ajan rakennukset 0 kpl Postinumeroalue 40700 Asuinrakennukset (pientalot) 180 kpl ja vapaa-ajan rakennukset 0 kpl 33
Postinumeroalue 40720 Asuinrakennukset (pientalot) 118 kpl ja vapaa-ajan rakennukset 0 kpl Postinumeroalue 40700 Asuinrakennukset (pientalot) 138 kpl ja vapaa-ajan rakennukset 8 kpl 34
4.2.3 Muurame Postinumeroalue 40950 Asuinrakennukset 533 kpl ja vapaa-ajan rakennukset 10 kpl 35
4.2.4 Jyvässeudun paloasemaryhmä (Laukaa, Hankasalmi) Laukaa Asuinrakennukset alue I 299 kpl 36
Asuinrakennukset alue II 695 kpl Vapaa-ajan rakennukset 125 kpl 37
Hankasalmi Asuinrakennukset 425 kpl Vapaa-ajan rakennukset 87 kpl 38
4.2.5 Jämsän paloasemaryhmä (Jämsä, Kuhmoinen) Jämsä Asuinrakennukset 1077 kpl Vapaa-ajan rakennukset 470 kpl 39
Kuhmoinen Asuinrakennukset 261 kpl Vapaa-ajan rakennukset 302 kpl 40
4.2.6 Keuruun paloasemaryhmä (Keuruu, Petäjävesi, Multia) Keuruu Asuinrakennukset 550 kpl Vapaa-ajan rakennukset 194 kpl 41
Petäjävesi Asuinrakennukset 235 kpl Vapaa-ajan rakennukset 102 kpl 42
Multia Asuinrakennukset 126 kpl Vapaa-ajan rakennukset 60 kpl 43
4.2.7 Saarijärven paloasemaryhmä (Saarijärvi, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Uurainen) Saarijärvi Asuinrakennukset 750 kpl Vapaa-ajan rakennukset 228 kpl 44
Karstula Asuinrakennukset 298 kpl Vapaa-ajan rakennukset 55 kpl 45
Kivijärvi Asuinrakennukset 149 kpl Vapaa-ajan rakennukset 2 kpl 46
Kyyjärvi Asuinrakennukset 57 kpl Vapaa-ajan rakennukset 41 kpl 47
Uurainen Asuinrakennukset 438 kpl Vapaa-ajan rakennukset 61 kpl 48
4.2.8 Viitasaaren paloasemaryhmä (Viitasaari, Pihtipudas, Kannonkoski, Kinnula) Viitasaari Asuinrakennukset 411 kpl Vapaa-ajan rakennukset 146 kpl 49
Pihtipudas Asuinrakennukset 258 kpl Vapaa-ajan rakennukset 24 kpl 50
Kannonkoski Asuinrakennukset 75 kpl Vapaa-ajan rakennukset 89 kpl 51
Kinnula Asuinrakennukset 130 kpl Vapaa-ajan rakennukset 15 kpl 52
4.2.9 Äänekosken paloasemaryhmä (Äänekoski, Konnevesi) Äänekoski Asuinrakennukset 1298 kpl Vapaa-ajan rakennukset 92 kpl 53
Konnevesi Asuinrakennukset 246 kpl Vapaa-ajan rakennukset 145 kpl 54
4.3 Pelastussuunnitelmavelvollisten taloyhtiöiden valvonta (Jyväskylä) Keski-Suomen pelastuslaitoksen valvonta-alueella Keski-Suomen maakunnassa on yhteensä noin 4600 rivi-, ketju-, luhtitaloa tai muuta kerrostaloa. Keski-Suomen pelastuslaitos aloittaa omavalvontamenetelmän kokeilun myös pelastussuunnitelmavelvollisiin taloyhtiöihin vuoden 2016 aikana. Kokeilu suoritetaan Jyväskylässä Kortepohjan ja Laajavuoren kaupunginosissa. Kokeilun piiriin kuuluu noin 730 rivi-, ketju-, luhtitaloa tai muuta kerrostaloa. Näiden kiinteistöjen postinumeroalueet esitetään 4.1 kohdan Jyväskylän karttapiirroksissa. Niihin vuonna 2016 tarkastusvuorossa oleviin taloyhtiöihin (rivitalo- ja kerrostalokohteisiin), joita ei tavoiteta omavalvontamenetelmällä riittävän kattavasti, suoritetaan valvontakäynti. Muualla kuin Jyväskylän kokeilualueella suoritetaan noin 200 valvontatehtävää (palotarkastusta) taloyhtiöihin. Vuonna 2017 siirrytään koko Keski-Suomen pelastuslaitoksen alueella myös näiden kohteiden osalta omavalvontaan. Jyväskylä pelastussuunnitelmavelvolliset asuinrakennukset Postinumeroalue 40320 Asuinrakennukset (rivi- ja kerrostalot) 81 kpl 55
Postinumeroalue 40340 Asuinrakennukset (rivi- ja kerrostalot) 106 kpl Postinumeroalue 40400 Asuinrakennukset (rivi- ja kerrostalot) 45 kpl 56
Postinumeroalue 40400 Asuinrakennukset (rivi- ja kerrostalot) 45 kpl Postinumeroalue 40740 Asuinrakennukset (rivi- ja kerrostalot) 118 kpl 57
4.4 Vapaa-ajan rakennusten riskiperusteinen valvonta Vapaa-ajan rakennusten karttapohjat on esitetty kohdan 4.2 omavalvonta-alueiden karttapohjissa paloasemaryhmittäin ja kunnittain. Vapaa-ajan asunnot on valvonnan kannalta tarkoituksenmukaista jakaa kolmeen luoaan: yksityisiin, vuokrattaviin sekä lomakeskuksiin, jotka pitävät sisällään myös leirintäalueet. Pelastussuunnitelman laatimisvelvoite koskee myös vuokrattavia vapaa-ajan asuntoja sekä leirintäalueita (leirintäalueet kuuluvat luoaan A1). Myös vapaa-ajan asuinrakennusten valvonnassa hyödynnetään omavalvontaa. Keskisuomen pelastuslaitos jatkaa vapaa-ajan asuinrakennusten omavalvontaa, joissa vuosittainen tavoite valvonnan suhteen on 10 % kunkin kunnan vapaa-ajan asuinrakennuksista. Lisäksi pelastuslaitos kohdentaa valvontakäyntejä vapaa-ajan asuinrakennuksiin nuohoojien tekemien vikailmoitusten perusteella. Pelastuslain valvontavelvoitteen kannalta ei ole merkitystä, kuinka paljon vapaa-ajan asuntoa käytetään vuodessa. Palokuoleman riski asuinrakennuksessa on suurempi kuin vapaa-ajan rakennuksessa. 4.5 Epäsäännöllinen valvonta Määräajoin toistettavien valvontakäyntien lisäksi pelastuslaitos suorittaa valvontaa, jonka määrään pelastuslaitos ei yksin omilla toimillaan voi vaikuttaa. Tällaista epäsäännöllistä valvontaa ovat mm. erityiset palotarkastukset, pyynnöstä tehtävät tarkastukset, asiakirjojen käsittely ja päätösvalmistelu sekä hallinnollisten paokeinojen menettelyt. 4.5.1 Erityiset palotarkastukset Erityinen palotarkastus on valvontakäynti, joka tehdään yleensä samaan aikaan tai juuri ennen rakennusvalvontaviranomaisen uuden rakennuksen käyttöönottotarkastusta. Uusia valvontakohteita tulee säännöllisesti ja toisaalta vanhoja kohteita vastaavasti poistuu. Valvontakohteiden määrän kasvua ennakoidaan tiedossa olevien haneiden perusteella (lausunnot rakennuslupahakemuksista). Erityisiä palotarkastuksia tehdään yleensä seuraavan kaltaisiin kohteisiin: yli kolmekerroksiset rakennukset (pelastustie) rakennukset joissa on koneellinen savunpoisto kohteet joissa on väestönsuoja 58
kohteet joissa on hätäkeskukseen kytketty automaattinen sammutuslaitteisto tai automaattinen paloilmoitin hotellit, lomakodit, asuntolat, lomakylät, leirintäalueet ja muut vastaavat majoitustilat, joissa on yli 10 majoituspaiaa sairaalat, vanhainkodit ja muut ympäri vuorokauden käytössä olevat hoitolaitokset sekä suljetut rangaistuslaitokset, joissa on yli 5 hoito- tai asiakaspaiaa kokoontumis- ja liiketilat, kuten myymälät, koulut, urheilu- ja näyttelyhallit, teatterit, kirkot, kirjastot ja liikenneasemat sekä ravintolat ja päiväkotihuoneistot suurehkot tuotanto-, varasto- ja maataloustuotantotilat palo- ja räjähdysvaaralliset tilat kiinteistön sijainti, suuri koko tai poieukselliset olosuhteet vaarantavat erityisesti henkilö- ja paloturvallisuuden rakennusluvassa edellytetty erityistä palotarkastusta perustettavat turvetuotantoalueet 4.5.2 Ylimääräiset palotarkastukset Pelastuslaitokselle tulee valvontavelvoitteeseen liittyviä ilmoituksia, joiden lukumäärään pelastuslaitos ei omilla toimillaan pysty vaikuttamaan. Ylimääräisen palotarkastuksen toimittamisesta päättää pelastusviranomainen harkintansa jälkeen. Pelastusviranomainen voi suorittaa myös erilaisia katselmuksia esim. rakennuksen käyttöönoton ennaokatselmuksia. Osallistuminen muiden viranomaisten tarkastuksiin on viranomaisyhteistyötä. Nuohoojilla on velvollisuus ilmoittaa tulisijoissa, savuhormeissa ja kattoturvavarusteissa havaitsemistaan vioista ja puutteista pelastusviranomaiselle. Näiden ilmoitusten johdosta tehtävän valvonnan määrää voidaan arvioida tässä kohdassa. 4.5.3 Yleisötilaisuuksien valvonta Yleisötilaisuuksiin suoritetaan palotarkastuksia tapahtumakohtaisen riskiarvion perusteella. Riskiarvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota tapahtumapaikan palo- ja poistumisturvallisuuteen, osallistujamäärään sekä pyrotekniiaan ja ilotulituksiin. Pelastussuunnitelmavelvollisten yleisötilaisuuksien osalta pelastuslaitos suorittaa asiakirjavalvontaa. Esimerkiksi opetusrakennuksissa tapahtuva koulun oma, pienimuotoinen yleisötilaisuus on järkevintä liittää osaksi koulun pelastussuunnitelmaa, jolloin toiminnasta vastaa rehtori. Koulujen normaalitoiminnan ulkopuolinen käyttö yleisötilaisuuksiin ja majoituskäyttöön on myös huomioitava ja se saattaa aiheuttaa ylimääräisen valvontatehtävän. 59