Kunta 2020-luvulla Lahti 22.4.2010 toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
Globaalit trendit Integraation laajenee koskemaan yhä suurempaa osaa tuotantoa ja tuotannontekijöitä. Halvan työvoiman maiden asema vahvistuu. Hyvinvoinnin erot kasvavat. Verkostoituvassa maailmassa keskinäiset riippuvuudet vahvistuvat, joka edellyttää mm. ongelmien globaalia hallintaa (esim. ilmaston muutos). Suuryritysten edut loittonevat kansallisvaltioista ja alueista. Globaalit markkinat ja tuotteet 22.4.2010 2
Suuruuden ekonomia Erikoistuminen - standardisointi - kustannushyödyt? - tieto-taito vaateet kasvavat - räätälöinti
Kuntien tulevaisuuden haasteet Väestön ikääntyminen ja muuttoliike Taloudellinen eriytyminen Yhdyskuntarakenteen hallitseminen Palvelutarpeiden ja odotusten kasvu Erilaiset organisointi- ja tuotantotavat, sopimusviidakko Kuntalaisten osallistuminen Tietotekniikan hyödyntäminen, yhteispalvelu Kunta-valtio suhde, aluehallinto Henkilöstön saatavuus, kuntatyön arvostus ja kilpailukyky Elinkeinoelämän kehittymisen edellytykset Asumiskustannukset, vapaa-ajan palvelut, viihtyisyys
Rakenteelliset uudistukset Kuntien, kaupunkien ja metropolialueiden laajat liitokset 1990-luvulla (esim. USA, Kanada, Australia, Uusi Seelanti, Iso-Britannia) Kunta ja aluehallinnon uudistuksia suunniteltu ja/tai toteutettu Pohjoismaissa 200o-luvulla (Tanska, Ruotsi, Suomi, Norja, Islanti) Valtion toimenpitein vauhditettu suurempien kuntien muodostumista 1990-luvulta alkaen (Hollanti, Belgia) Toteutuneet ratkaisut ovat myös samansuuntaista esim. Itä-Euroopassa, Kiinassa, kehitysmaissa. mutta uudistusten tausta vaihtelevat.
Miksi laajoja alue- ja kuntareformeja on toteutettu? Kaupunkien välisen kilpailun kiristyminen Globalisaatio Asiakaspinnan selkeyttäminen julkisissa palveluissa (ml. valinnanvapaus) Tehokkuus ja tuottavuusvaateet Väestörakenteen kehitys Palvelutuotannon joustavuus ja uudet tuotantotavat Kiristyvä talous Ammattiosaamisesta huolehtiminen ja työvoiman saatavuus Verokilpailu/veroasteen alentamispyrkimykset Työvoiman liikkuvuus Hallinnon rakenteet paremmin vastaamaan muita toiminnallisia kokonaisuuksia HUOM! Toistaiseksi yhtään uudistusta ei vielä ole perusteltu ilmaston muutoksesta johtuvilla syillä
Kolme valtiovaihetta Lähde: Moision 2008 1. Hajautettu hyvinvointivaltio (1960-luvulta 1990-luvulle) - koko valtakunnan alueen sosiaalista eheyttä pidettiin tärkeänä 2. Hajautettu kilpailuvaltio (1990-luvulta lähtien) -sosiaalisen eheyden sijasta kilpailukyky ja alueiden omaehtoisuus etusijalle 3. Metropolivaltio (2020-) -metropolivaltio esitetään ainoana vastauksena kansainvälistymiseen - kaupunkiseutujen välinen kilpailu kovenee 22.4.2010 8
Erilaisia organisaatioita Organisaation kyky uudistua TULEVAISUU- DEN TEKIJÄT SEURAAJAT Toimintaympäristön muutokset MITÄ TAPAHTUI 22.4.2010 9
Edelläkävijän yleisiä piirteitä Toimintaympäristön jatkuva analysointi ja toimintaympäristöön vaikuttaminen Organisaatiot perustehtävän pohjalta Strateginen suunnittelu ja ote Ratkaisut strategian pohjalta Selkeät tavoitteet Päätöksentekoja toimeenpanokyky 10
Johtamisessa korostuu Näkemyksellisyys (strategia) Rohkeus (kyky toteuttaa uudistuksia)
Asukasluvun muutos vuodesta 2006 vuoteen 2025 Tilastokeskuksen väestöennuste vuonna 2007 Kunnat 2007 Koko maa 6,6 % % 20,0 - (53) 10,0-19,9 (54) 0,0-9,9 (103) -10,0 - -0,1 (107) -20,0 - -10,1 (78) - -20,1 (21) Suurin lisäys, %: Liminka Pornainen Tyrnävä Merimasku Lemu Ylöjärvi Aura Kempele 77,4 46,5 42,6 41,9 40,6 40,0 39,9 39,1 Suurin vähennys, %: Lestijärvi Pylkönmäki Savukoski Kemijärvi Valtimo Lappajärvi Lieksa Rautjärvi Salla -28,8-28,5-27,3-26,5-25,3-24,7-24,6-24,6-24,0 Lähde: Tilastokeskus 5.6.2007/RK Pohjakartta Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L7017/07
Tilastolliset taajamat 2005 Taajamissa asuu 84 prosenttia väestöstä Taajamaväestön määrä kasvoi 2,9 prosenttia vuodesta 2000 vuoteen 2005. 84 prosenttia suomalaisesta asui siis alueella, joka on 2,4 prosenttia koko maan maapinta-alasta. Tilastollinen taajama on vähintään 200 asukkaan asutuskeskittymä, jossa asuinrakennusten välinen etäisyys on enintään 200 metriä. Vuosi Osuus väestöstä Lkm 1960 56 % 1970 64 % 2000 82 % 748 2005 84 % 745 22.4.2010 13
Mediaani-iät vuonna 2025 Mediaani = keskimmäinen havainto Kunnat 2007 Koko maa 44 vuotta Koko maa 44,0 27-29 (2) 30-34 (4) 35-39 (22) 40-44 (86) 45-49 (118) 50-54 (90) 55-64 (94) Alimmat: Liminka Tyrnävä Luoto Lumijoki Perho Sievi 27 29 31 33 34 34 Ylimmät: Luhanka Savonranta Puumala Tervo Kuhmoinen 64 64 63 63 62 15.8.2007/RK Lähde: Tilastokeskus, asukasluvut Pohjakartta Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L7017/07
henk. 18000 16000 14000 Kunta-alan eläkepoistuma 1997-2025 Lähde: Kuntien eläkevakuutus Muu eläkkeet Vanhuuseläke 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 2008-2025 eläkkeelle siirtyy 271 000 kunta-alan työntekijää (55 % nyk. työntekijämäärästä) Siitä: 2008-2012: 75 000 työntekijää (15 % nyk. työntekijämäärästä) 2008-2017: 157 000 työntekijää (32 % nyk. työntekijämäärästä)
20-24 vuotiaita sataa 60-64 vuotiasta kohden vuonna 2020 Tilastokeskuksen väestöennusteen (2007) mukaan Kunnat 2007 Koko maa 85 150 - (4) 125-149 (4) 100-124 (13) 75-99 (37) 50-74 (174) - 49 (184) Korkeimmat: Jyväskylä Oulu Tampere Turku Luoto Vaasa Joensuu Helsinki Espoo Kuopio Pedersören kunta Liminka Seinäjoki Sievi Ylivieska Lappeenranta Maarianhamina Perho Vantaa Kauniainen Lahti 179 157 151 151 142 136 131 125 117 113 111 110 106 105 102 102 102 102 101 100 100 Matalimmat: Savukoski Kuhmoinen Luhanka Pelkosenniemi Savonranta Hirvensalmi Puumala 21 23 23 23 23 24 24 16.8.2007/RK Pohjakartta Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L7017/07
160000 Ulkomaalaiset Suomessa 1990 2007 Tilanne vuosittain 31.12. 2008 2018 143 256 250 000 140000 120000 100000 80000 60000 40000 26300 37600 46300 55600 62000 68600 73800 80600 85100 87800 91100 98600 103700 107100 108400 113900 121700 132600 20000 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Lähde: VRK
Kunnat, joissa yli tuhat ulkomaalaista (vuodenvaihde 2007-2008) Kunnat 2008 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Lahti Oulu Vaasa Jyväskylä Kotka Lappeenranta Salo Porvoo Kuopio Joensuu Hyvinkää Rovaniemi 36 283 12 755 9 690 7 786 6 673 2 866 2 570 2 433 2 357 1 811 1 726 1 396 1 264 1 239 1 140 1 008 1 003 - Arvioiden mukaan vuonna 2025 neljäsosa helsinkiläisistä puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. - Vuosina 2000-2025 pääkaupunkiseudun väestönkasvusta 75% muodostuu vieraskielisistä Lähde: Väestörekisterikeskus 26.3.2007/RK Pohjakartta Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L7017/07 22.4.2010 18
Mikäli huoltosuhteen haluttaisiin pysyvän vuoden 2008 tasolla, tulisi eläkkeellejäämisiän nousta seuraavasti: Laskentaperusteena on käytetty väestöllistä huoltosuhdetta 0 14 v. + yli 64 v. ja Tilastokeskuksen väestöennusteen 2009 tietoja. 15 64 v. Esitys on täysin laskennallinen ja perustuu ainoastaan työikäisten ja eläkeikäisten määrien muutoksiin. Muita tekijöitä ei ole huomioitu. eläkeikä Huoltosuhde ~ 50 74 72 70 68 66 64 62 60 58 2008 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 KL/JAH 13.10.2009
Laskennallinen eläkeikä kunnittain vuonna 2010 mikäli väestöllinen huoltosuhde halutaan pitää vuoden 2008 tasolla Kuntajako 2009 Laskennallinen eläkeikä 65 (37) 66 (306) 67 (5) Tämä esitys on täysin laskennallinen. Tulokset perustuvat väestöllisen huoltosuhteen kaavaan, 0-14 v. + yli 64 v. 15-64 v. jossa työikäisten ja eläkeikäisten määriä on muutettu Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan siten, että huoltosuhdeluku on kiinnitetty kunnittain vuoden 2008 tasolle. Muita tekijöitä ei ole huomioitu. Kuntarajat: Tilastokeskus KL/JAH 26.10.2009
Laskennallinen eläkeikä kunnittain vuonna 2030 mikäli väestöllinen huoltosuhde halutaan pitää vuoden 2008 tasolla Kuntajako 2009 Laskennallinen eläkeikä 77 (3) 76 (10) 75 (42) 74 (83) 73 (86) 72 (65) 69 (35) 68 (17) 67 (4) - 66 (3) Tämä esitys on täysin laskennallinen. Tulokset perustuvat väestöllisen huoltosuhteen kaavaan, 0-14 v. + yli 64 v. 15-64 v. jossa työikäisten ja eläkeikäisten määriä on muutettu Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan siten, että huoltosuhdeluku on kiinnitetty kunnittain vuoden 2008 tasolle. Muita tekijöitä ei ole huomioitu. Kuntarajat: Tilastokeskus KL/JAH 26.10.2009
Millä aikajänteellä pitäisi tarkastella toimintaympäristöän haasteita ja millä aikajänteellä pitäisi toimia? 5 valtuustokautta 2025-2028 2021-2024 2017-2020 2013-2016 2009-2012 2008 1,5 valtuustokautta Viisi (5) valtuustokautta pitää sisällään suurten ikäluokkien eläköitymisen (2009-12) ja 80- ikävuoden saavuttamisen (2025-28)
15.4.2010 23
15.4.2010 24
Valtion ja kuntien verorahoitus vuonna 2007, mrd. Tilinpäätösten mukaan Valtionosuudet kunnille KUNNAT verotulot 16,3 1,5 7,7 VALTIO, verotulot 36,7 22,7 0,9 14,0 6,1 5,5 Alv ja muut verot Kiinteistövero 2,5 Vero ansiotuloista Yhteisövero Vero pääomatuloista M Enberg 2.12.2008 25
Kuntien ja kuntayhtymien talous v. 2009 Palkat 39 % Sos.vak.maksut ja eläkkeet 12 % Materiaalin ostot 10 % Palvelujen ostot 18 % Avustukset 5 % Lainanhoito 4 % Investoinnit 10 % Muut menot 2 % Sosiaali- ja terveystoimi 51 % (Toimintamenot ja investoinnit) Opetus- ja kulttuuritoimi 24 % (Toimintamenot ja investoinnit) Muut tehtävät 20 % (Toimintamenot ja investoinnit) Rahoitustoiminta ja muut menot 5 % Verotulot 47 % siitä: kunnallisvero 41 % yhteisövero 4 % kiinteistövero 2 % Käyttötal. valtionosuudet 19 % Toimintatulot 27 % siitä: myyntitulot 15 % maksutulot 5 % muut toim.tulot 7 % Lainanotto 4 % Muut tulot 3 % Arvioidut ulkoiset tulot noin 37,7 mrd. ja ulkoiset menot noin 38,0 mrd. Lähde: Peruspalvelubudjetti/Kuntaliitto 7.12.2008/J. Turkkila/hp Tiedotustilaisuus 20.1.2009.ppt
Valtionvelka 1985-2011 Mrd. 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 Mrd. %:a BKT:sta % 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0,0 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 Lähde: Valtiokonttori, vuosien 2010-2011 ennusteet VM. 0 15.4.2010 27
Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta 1985-2011 Mrd. 15,0 14,0 13,0 12,0 11,0 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Mrd. %:a BKT:sta 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 % 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Lähde: Vuodet 1985-2009 Tilastokeskus. Vuosien 2010-11 ennusteet Peruspalveluohjelma 30.3.2010 15.4.2010 28
Mitä saatava aikaan Palvelujärjestelmän tuottavuutta, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta on parannettava Tuottavuuden parantaminen välttämätön, muttei riittävä ehto Tuottavuuden kohdentaminen palveluihin, josta odotettavissa hyötyä ja vaikuttavuutta. Palvelujen kysyntää on vähennettävä Resurssien ja kehittämisponnistusten uudelleen kohdentaminen. Ikä- ja kohderyhmä spesifinen (varhainen) puuttuminen. 22.4.2010 29
Johtopäätöksiä Tulevaisuuden kunnalta edellytetään joustavuutta, rakenteellista uusiutumiskykyä, kykyä ottaa käyttöön uusia prosesseja ja rakentaa hyvinvointipalvelut monimuotoisten ja - ilmeisten verkostojen varaan. Tärkeää olisi päästä seudun kuntien välisestä kilpailusta seutujen väliseen kilpailuun, jossa yhteistyö, hyvät palvelut ja eheä rakenne kilpailuvaltti
Ongelmia ei ratkaista samalla ajattelutavalla, jolla ne ovat syntyneet Albert Einstein