IKÄÄNTYVIEN NAISTEN ALKOHOLIONGELMAT-



Samankaltaiset tiedostot
Hyvinvointia Maakuntaan VIII Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Sosiaalisen toimintakyvyn turvaaminen akuuttihoidossa

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa?

Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?

Korjaava ja ennalta ehkäisevä asumissosiaalinen työ

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti

Terveys tutkimus ja sen päätulokset

Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja

Yhdessä hyvä OTE. KYMENLAAKSO - lähtötilanteesta tavoitetilaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin?

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena

Miesten ja naisten yksinäisyys

Sote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen. POPmaakunta

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN ARJA LIISA AHVENKOSKI

Sosiaalityöntekijän asiantuntijuus työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Suomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt: keiden ja millainen kulutus?

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät Paasitorni, Helsinki

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

Mielenterveys on olennainen osa ikäihmisen toimintakykyä

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Pelaaminen osana elämänhallintaa - Viekö nuori peliä vai peli nuorta? Helsinki

PÄIVÄPERHO. Poimintoja Päiväperhon 10-vuotisjuhlaseminaarin luennoista ja joitakin tutkimustuloksia

Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Aikuisten palvelut

Tunnistaminen ja kohtaaminen

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär

työseminaari Alice Pekkala Kartanonväkikoti

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Ikääntyneiden päihdeongelmat - todellisuuden monet kasvot

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Tehostettu kotikuntoutus ja kuntoutumisen potentiaalin tunnistaminen

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT Kuopio

Miten Juomatapatutkimus tukee suomalaista päätöksentekoa? Pia Mäkelä

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Maahanmuuttajaväestön toimintakyky ja kuntoutuspalveluiden käyttö

Miten herättää syrjäytyneen motivaatio?

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI

Ikäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet

Ikääntyvien yksinäisyys Monimenetelmällinen lähestymistapa yleisyyteen ja taustatekijöihin

Korvaushoidon tavoitteet. NAPS-projektin päätösseminaari Raisio Mia-Veera Koivisto

Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä?

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.

Ikääntyminen ja alkoholi

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa

Työllistämistä vai kuntoutusta?

Koulutuspudokkuuden yhteys päihdeongelmaisten ihmisten vankeusriskiin orastavassa aikuisuudessa

TERVETULOA! Ei kuulu sulle?!

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä

Alkoholi ja ikääntyvät Suomessa. Salme Ahlström ja Pia Mäkelä

Hyvä alku siviiliin - asumissosiaalinen työ vankilassa Hankepäällikkö Heidi Lind

työkyvyttömyyseläkkeistä

Päihteet ja vanhemmuus

Johtamisen kehittämisverkosto Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

OTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen. Painopisteet lähtötilanteesta tavoitetilaan

Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa

Olavi Kaukonen Espoo

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Verkkoterapia. Apua kotisohvalle, ammattilaisen tuella

PSYKOLOGIA - AINEOPINNOT 35 OP

Lataa Nuorten päihteettömyyden edistäminen - Marjatta Pirskanen. Lataa

Lisääntyvätkö nuorten mielenterveyden häiriöt?

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

Pohjoismainen näkökulma laadukkaisiin päihdepalveluihin

Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi

Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous Ohjelmapäällikkö Reija Heinola

Pekka Lund Ikääntyneiden peliriippuvuus

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

IKÄIHMINEN JA ALKOHOLI JENNA PAHKALA KUNTOUTUMISKESKUS, KOUVOLA A-KLINIKKA OY

Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen. Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä

Helsingin Sanomat

VÄKIVALTA SAMAA SUKUPUOLTA OLEVIEN SUHTEISSA

SenioriKaste Lapin JOHTAJAT PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA

Transkriptio:

IKÄÄNTYVIEN NAISTEN ALKOHOLIONGELMAT- MUUTAMIA NÄKÖKULMIA AIHEEN TUTKIMUKSEEN JA KÄYTÄNNÖN TYÖHÖN 15.4.2015 Kuopio/ Asumisen päivät Taina Heino

Ikääntyvien naisten alkoholiongelmat_ miksi erillistarkastelua? Ikääntymiseen, naiseuteen ja alkoholiongelmiin jo yksittäisinä määreinä saattaa liittyä stigmatisoitumista Yhdessä ne muodostavat leimaantumiselle ja stereotypioille alttiin problematiikan

Miksi juuri nyt aihe on ajankohtainen : IKÄÄNTYVIEN NAISTEN KESKUUDESSA ALKOHOLINKULUTUKSEN LISÄÄNTYMINEN ja MONINAISTUMINEN VIIME VUOSIKYMMENINÄ SUOMESSA ja KANSAINVÄLISESTI KULUTUKSEN KASVUSTA JOHTUVA ALKOLIHAITTOJEN LISÄÄNTYMINEN IKÄÄNTYVIEN NAISTEN KESKUUDESSA

Miksi nyt ajankohtainen aihe: IKÄÄNTYVIEN NAISTEN OSUUS VÄESTÖSTÄ on TULEVAISUUDESSA SUURIN VÄESTÖOSA TEOLLISTUNEISSA MAISSA IKÄÄNTYVIEN NAISTEN PALVELUTARPEET JA NIIHIN VASTAAMINEN: TARVITAANKO IKÄ- JA SUKUPUOLISPESIFEJÄ PALVELUITA?

Asenteet: TARPEELLISTA ON KÄYDÄ KESKUSTELUA AIHEESTA JA SAMALLA VÄHENTÄÄ IKÄÄNTYVIEN, RUNSAASTI JUOVIEN NAISTEN KOKEMAA STIGMAA JA STEREOTYPIOITA IKÄÄNTYVIEN NAISTEN ALKOHOLINKÄYTTÖ JA SEN MUUTOKSET OVAT OSA SUOMALAISEN ALKOHOLINKÄYTÖN MUUTOKSIA, JOIHIN YHTEISKUNNAN HARJOITTAMA ALKOHOLIPOLITIIKKA SEKÄ ALKOHOLIKULTTUURIN MUUTOKSET VAIKUTTAVAT

Mitä ikääntyvien naisten alkoholiongelmista on tutkittu: KOKONAISUUTENA TUTKIMUSTA ON VÄHÄN SUHTEESSA MUUHUN ALKOHOLITUTKIMUKSEEN Ikääntyvien naisten alkoholinkäyttöön ja alkoholiongelmiin liittyvä tutkimus kohdentuu pääasiassa alkoholiongelmien esiintyvyyteen, yksilöllisiin riskitekijöihin ja haittoihin Päihdeongelmien hoitoon, kuntoutukseen tai kuntoutumiseen liittyvää tutkimusta ikääntyvien naisten näkökulmasta erittäin niukasti

Tulokset: Mitä tiedetään? Mitä ikääntyvien naisten alkoholiongelmista tutkimusten pohjalta tiedetään? Yleisyystutkimuksissa ongelmallisen alkoholinkäytön/ riskikulutuksen osuus ikääntyvillä ( yli 50-vuotiailla) naisilla vaihteli väestötasolla 1-12% riippuen mm. tutkimusjoukon ikäkohortista, kulttuurista ja käytetyistä määrittelyistä (esim. riskikulutuksen määrittely)

Tulokset: Mitä tiedetään? Ikääntyvien naisten riskikulutuksen osuus on ikääntyviä miehiä määrällisesti vähäisempää kaikissa aineiston tutkimuksissa ja kaikissa kulttuureissa Ikääntyvillä naisilla ilmenee kuitenkin haittoja alkoholinkäytöstä huomattavasti miehiä vähäisemmillä kulutusmäärillä Sukupuolten välisen eron alkoholinkulutuksessa on viime vuosina todettu olevan kaventumassa joissakin tutkimuksissa

Tulokset: Mitä tiedetään? Naisten kohdalla korostetaan tutkimuksissa alkoholinkäytön piilossa olevaa luonnetta, joka näyttäytyy makrotasolla yleisyystutkimusten luotettavuuteen liittyvinä kysymyksinä Palvelujärjestelmän tasolla piilossa olevuus liittyy tutkimuksissa hoidon esteisiin ja kynnyksiin, hoitohenkilöstön osaamiseen ja asenteisiin jne. Yksilötasolla ikääntyvien naisten alkoholinkäyttöön liittyviin asenteisiin ja koettuun häpeään

Ikääntyvien naisten alkoholiongelmien riskitekijöitä: Yhteiskunnan tasolla/ Ulkoiset riskit Yhteiskunnat, joissa on tapahtunut muutos alkoholipolitiikassa kontrollista liberaaliin suuntaan/suomi? Yhteiskunnat ja kulttuurit, joissa on korkea sukupuolten välinen tasa-arvo Yhteiskunnat, joissa ei ikääntyvien alkoholinkäytölle ole määritetty suositusrajoja Yhteisötasolla/ Riskiryhmät Yhteisöt, joissa alkoholinkulutus liittyy osana vapaa-aikaan (eläkeläisyhteisöt) Lähiyhteisön (perhe, puoliso, ystäväpiiri) myönteinen suhtautuminen alkoholiin / runsas alkoholinkäyttö Kansallisiin vähemmistöihin kuuluminen Voimakkaasti kontrolloiviin yhteisöihin kuuluminen Yksilötasolla/ Sisäiset riskit Masennus ja mielenterveyden ongelmat Yksinäisyyden kokemus, sosiaalinen eristäytyminen, matala mieliala Negatiiviset elämäntapahtumat Toimintakyvyn vajeet Perheen sisäiset ristiriidat ja/tai huonoksi koettu suhde puolisoon Lapsuuden aikaiset traumaattiset kokemukset Kieltämiseen perustuvat stressinhallintakeinot Uniongelmat Alkoholin suurkulutus aikuisiässä

Ikääntyvien naisten alkoholiongelmien riskien hallinnan keinot: Yhteiskunnan tasolla Yhteisötasolla Yksilötasolla Ilmiön havaitseminen, tunnistaminen ja tunnustaminen yhteiskunnan tasolla - epidemiologiset poikkileikkaustutkimukset Terveyden edistämisen toimet ja preventio Turvallisten käyttörajojen / riskirajojen määrittäminen kansallisella tasolla Sosiaalipoliittiset toimet Suurkuluttajien ja suurkulutuksen riskiryhmien tunnistaminen ajoissa ikääntyville naisille soveltuvien alkoholinkäytön riskikulutuksen arviointimenetelmien avulla Vaihdevuosien aikana tai työelämäaikana aloitettu preventio riskiryhmiin kuuluville naisille Kansallisten vähemmistöjen huomioiminen Riskiryhmiin kuuluvien tunnistaminen ammattihenkilöstön osalta sekä ohjaus/ neuvonta Ikääntyville naisille soveltuvat arviointimenetelmät (esimerkiksi T-ACE) Ikääntyville naisille kohdennetut ikä- ja sukupuolispesifit kuntoutusja hoitomenetelmät

Ikääntyvän naisen avun hakemista edistävät ja estävät tekijät: Avun hakemista tukevat tekijät: Avun hakemista vaikeuttavat tekijät: tieto alkoholiongelmasta ja suurkulutuksesta ilmiönä ikääntyvälle suunnattuna tieto saatavissa olevasta avusta ja hoitomahdollisuuksista hyväksytyksi tulemisen tunne avunhakemisen yhteydessä sosiaalinen tuki lähipiiriltä avun saavutettavuuden tunne ja kokemus avun hakemisen helppous, esimerkiksi kotiin tuotava ensikontakti hoitojärjestelmään oma motivaatio motivoivat lähestymistavat ammattihenkilöstöllä tiedon puute; mistä apua saatavissa esteet avun hakemiselle: taloudelliset esteet, liikkumisen esteet, palvelujärjestelmän esteet lähipiirin kielteinen suhtautuminen avun hakemiseen hoidon saatavuudella samat diagnostiset kriteerit riippuvuudelle kuin nuoremmilla ikäluokilla (esimerkiksi DSM-IV) pelko leimautumisesta

Ikääntyvän naisen kuntoutumista edistävät ja estävät tekijät: Kuntoutumista tukevat tekijät: ammattihenkilöstön kyky ja taito tunnistaa alkoholin suurkulutus ikääntyneiden naisten kohdalla sekä tarjota apua motivoivat ja hyväksyvät lähestymistavat naisten elämänkulun huomioiminen hoidossa naisen omat voimavarat lähtökohtana sosiaalisen verkoston tuki toipumiselle monidimensionaaliset hoito- ja kuntoutusmuodot, joissa yhdistyvät farmakologiset, psykologiset ja sosiokulttuuriset näkökulmat kuntoutumiseen kuntoutumisen lähtökohtana elämänlaadun paraneminen ajallisesti riittävän pitkäkestoinen tuki ja kuntoutusprosessi Kuntoutumista vaikeuttavat tekijät: ammattihenkilöstön tiedolliset ja asenteelliset esteet ikä- ja sukupuolispesifien lähestymistapojen puute kuntoutuspalveluissa hoito- ja kuntoutuspalveluiden vähäisyys tai puuttuminen kielteiset tunnekokemukset aiemmissa hoitoyrityksissä konfrontoivat lähestymistavat kuntoutuksen lyhytkestoisuus liian suuret odotukset ja vaatimukset kuntoutumiseen

Johtopäätökset: Päihdeongelmien hoitoon ja kuntoutukseen liittyvää vaikuttavuustutkimusta on ikääntyvien naisten näkökulmasta erittäin niukasti Tutkimuksen vähäisyys tästä aihepiiristä saattaa viestittää osaltaan siitä, että päihdeongelmien hoidon ja kuntoutuksen palveluiden käyttäjinä sekä palvelujen kehittämisen keskiössä ovat olleet muut ryhmät kuin ikääntyvät naiset/ ENTÄ TULEVAISUUS? Palveluiden kehittämisen kannalta on olennaista paneutua koulutuksellisesti kuin palvelujärjestelmän kehittämisen tasoilla ikääntyvien naisten auttamisen, toipumisen ja mielekkään elämän kysymyksiin

Ammatillisen työn näkökulmia: Motivointi, hyväksyntä, realistiset tavoitteet Lähtökohtana elämänlaadun paraneminen Ajallisesti riittävän pitkäkestoinen tuki Naisten omat voimavarat ja elämänkulku ammatillisen auttamistyön lähtökohtina

Ammatillisen työn näkökulmia: Naisten kokemat kynnykset (sisäiset ja ulkoiset) tulisi huomioida auttamisjärjestelmissä: Olisiko syytä välttää erityistä päihdekeskeisyyden leimaa? Naisilla sosiaalisen verkoston ja sosiaalisten suhteiden merkitys niin riskitekijänä kuin suojaavana ja kuntouttavana tekijänä korostuu

Lähteitä: Ahlström, Salme 2007: Iäkkäiden naisten päihteiden käyttö. Kirjallisuuskatsaus. Yhteiskuntapolitiikka 72(5): 562-567. Haarni, Ilka & Hautamäki, Lotta 2009: Ikääntyvät juomatavat. Elämänkokemus ja muuttuva suhde alkoholiin. Helsinki: Gaudeamus. Heino, Taina 2015: Ikääntyvä juova nainen: laadullinen review-tutkimus ikääntyvien naisten ongelmalliseen alkoholinkäyttöön kohdistuvasta tutkimustiedosta. http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20150249 Suhonen, Heikki 2014: Ikääntyneiden alkoholiongelmat. Todellisuuden monet kasvot. Saatavilla www-lähteenä: http://www.a-klinikka.fi/tiedostot/suhonen2014.pdf.

Kiitos mielenkiinnosta!