Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS 2004 Lukuunottamatta valtionvelkaa
VALTIOKONTTORI TAE 2004 Sisällysluettelo 28.05 VALTIOKONTTORI... 2 28.07 VALTION MAKSAMAT ELÄKKEET JA KORVAUKSET... 17 28.80 HALLINNON UUDISTAMINEN JA ERÄÄT HENKILÖSTÖHALLINNON TUKITOIMENPITEET... 32 28.81 ERÄÄT HALLINNONALOITTAIN JAKAMATTOMAT MENOT... 38 28.84 KANSAINVÄLISET RAHOITUSOSUUDET... 40 28.99 MUUT VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALAN MENOT... 43 OSASTO 11 VEROT JA VERON LUONTEISET TULOT... 46 OSASTO 12 SEKALAISET TULOT... 48 OSASTO 13 KORKOTULOT JA VOITON TULOUTUKSET... 58 OSASTO 15 LAINAT... 63
VALTIOKONTTORI TAE 2004 2 28.05 VALTIOKONTTORI
VALTIOKONTTORI 28.05 3 PÄÄLUOKKA 28 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 05. Valtiokonttori Selvitysosa: Valtiokonttorissa on kolme toimialaa: Hallinnon ohjaus, Rahoitus ja Vakuutus. Lisäksi Valtiokonttorissa on toimialoille yhteisiä hallinnollisia toimintoja. Valtiokonttorin keskeiset toiminnan painopisteet ovat seuraavat: Suunta / yhteiskunnallinen vaikuttavuus Valtion rahoitustarpeesta ja maksuvalmiudesta huolehditaan minimoimalla nettovelan kustannukset hyväksyttävällä riskitasolla. Riskienhallinnan laatu nostetaan nykyistä paremmalle tasolle. Antolainoja ja lainatukia hallinnoidaan luotettavasti ja oikeaaikaisesti. Toteutetaan yhteistyössä valtiovarainministeriön kanssa laajapohjainen ja riittävästi resurssoitu valtion taloushallinnon kehittämisohjelma. Huolehditaan siitä, että valtiokonttorissa vakuutetut henkilöstöriskit tulevat hoidetuksi laadukkaasti ja valtiolle edullisella tavalla ja niin, että niistä aiheutuvat kustannukset kohdistuvat aiheuttamis- ja kohtuullisuusperiaatetta noudattaen valtion virastojen ja laitosten kustannuksiksi. Henkilöriskin hallintaa varten kehitetään menettelyt ja toimintatavat. Tavoitteena on riskiosan pienentäminen eläkemenossa. Jatketaan valmisteluja sotilasvammalain muuttamiseksi siten, että ensikertaisten elinkorkohakemusten tekemiselle asetetaan lopullinen määräaika ja sairaanhoitokulujen sekä sairausapulisähakemusten hakemus- ja korvausmenettelyjä yksinkertaistetaan. Asiakkuus Palvelut tuotetaan tuloksellisesti, mikä sisältää asiakaslähtöisyyden, sovitun laatutason, tuottavuuden ja taloudellisuuden. Asiakasyhteistyön tavoitteena on palveluiden jatkuva parantaminen sekä laadun ja läpinäkyvyyden edistäminen. Asiakastyytyväisyyden yleisarvosanat Valtiokonttorin keskiarvo 2001 2002 2003 2004 Tot. Tot. Tavoite TAE 8,27 8,21 8,25 8,27 Työn organisointi Prosessien suorituskykyä mitataan käsittelyajoilla, oikea-aikaisuudella, oikeellisuudella, tuottavuuden, taloudellisuuden ja kustannusvastaavuuden tunnusluvuilla sekä eu-
VALTIOKONTTORI 28.05 4 rooppalaisen laatupalkintokriteeristön arviointimittareilla. Mittareille asetetaan tavoitteita, joiden toteutumista seurataan. Edellytykset Valtiokonttori huolehtii kilpailukyvystään työnantajana niin, että sillä on muuttuvissa tarpeissaan käytettävissään motivoitunut, määrällisesti ja laadullisesti oikea henkilöstö, joka on sitoutunut Valtiokonttorin tavoitteisiin. Johtajuuden keskeiset painopistealueet ovat, että johto osoittaa sitoutumistaan erinomaisuutta edistävään kulttuuriin, henkilöstö kokee tulevansa kannustetuksi hyviin työsuorituksiin sekä oman osaamisensa kehittämiseen ja hyödyntämiseen samoin kuin vastuun ottamiseen ja että tietoa jaetaan ja otetaan vastaan avoimesti ja oikeaaikaisesti. Tietotekniikka tukee Valtiokonttorin palvelutoimintaa ja sen mahdollisuuksien soveltaminen luo osaltaan edellytyksiä palvelutoiminnan kehittämiseen. Tietoteknisen kokonaisarkkitehtuurin tulee olla yhtenäinen, turvallisuusvaatimukset täyttävä ja mahdollistaa kustannustehokas ja tarpeita vastaava tietojärjestelmäkehitys. Niissä toiminnoissa, joissa tuotetaan palveluja, joiden lähtökohtana ovat asiakkaan tarpeet, tavoitteena on kustannusvastaava palveluiden maksullisuus, jolloin palveluiden laatutaso mitoitetaan vuosittain asiakkaan kanssa käytävissä neuvotteluissa. Vakuutustyyppisissä tuotteissa kustannusvastaavuuden toteutuminen todennetaan usean vuoden aikavälillä. Valtiokonttorin Tilin- Tulos- TAE Muutos kokonaiskustannukset päätös tavoite 2004 2004/ t 2002 2003 2003 Rahoitus 11 630 14 454 14 392 0 % Hallinnon ohjaus 3 323 4 171 4 600 10 % Vakuutus 24 078 26 503 26 431 0 % Muut ulkopuolelle tuotetut loppusuoritteet 479 405 375-7 % Valtiokonttori 39 510 45 533 45 798 1 %
VALTIOKONTTORI 28.05 5 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Muistio s. 8 Momentille myönnetään nettomäärärahaa 41 306 000 euroa. Selvitysosa: Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon maksullisesta toiminnasta saatavat tulot. Lisäyksenä on otettu huomioon valtion eläkejärjestelmään liittyvän VEL-2005 hankkeen edellyttämät palkka- ja investointimenot yhteensä 1 662 000 euroa, taloushallinnon kehittämisohjelman (KIEKU) edellyttämät palkka- ja kulutusmenot yhteensä 295 000 euroa, Valtiokonttorin uuteen toimipisteeseen siirtymisestä aiheutuvat toimitila- kulutus- ja investointimenot, yhteensä 1 045 000 euroa sekä Sörnäisten rantatien kiinteistön peruskorjauksesta aiheutuvat toimitilajärjestelymenot, 440 000 euroa. Uudesta toimipisteestä aiheutuva lisäys johtuu uuden toimitilan vuokraamisesta Valtiokonttorille läheltä Sörnäisten rantatien toimitaloa. Valtiokonttori toimii kahdessa toimipisteessä Sörnäisten rantatie 13:ssa ja Kumpulantie 9:ssä, joista jälkimmäisen vuokrasopimus järjestelyssä päättyisi. Toimitilajärjestelyn tarkoituksena on saada Vakuutustoimiala sijoittumaan yhteen kiinteistöön. Peruskorjaus -hanke koskee Sörnäisten rantatien toimitilojen kunnostamista kiinteistöteknisiltä ratkaisuiltaan nykyaikaista perustasoa vastaaviksi, tiimityöskentelytapaa ja asiakaspalvelua tukeviksi. VEL-2005 hanke aiheuttaa lisämenoja vuosina 2005-2007 yhteensä 5 651 000 euroa, KIEKUn aiheuttamat lisämenot ovat vuosina 2005-2007 yhteensä 1 920 000 euroa. Uusi toimipiste aiheuttaa lisämenoja vuosina 2005-2007 yhteensä 240 000 euroa ja nykyisen arvion mukaan peruskorjauksen aiheuttamat lisämenot ovat vuosina 2005-2007 yhteensä 4 675 000 euroa.
VALTIOKONTTORI 28.05 6 Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot 47 314 194 Maksullisen toiminnan erillismenot 987 203 (-palkkaukset 652 045 -muut kulutusmenot 335 157 Muut toimintamenot 46 326 991 (-palkkaukset 22 203 016 -muut kulutusmenot 16 103 930 - investoinnit 8 020 046 Bruttotulot 3 376 703 Maksullisen toiminnan tulot: -julkisoikeudelliset suoritteet 48 093 - muut suoritteet 3 314 610 Muut tulot: - oppisopimuskoulutusrahat 14 000 Nettomenot 43 937 491 Edelliseltä vuodelta siirtyvä määräraha -2 631 409 Määrärahan tarve 41 306 082 (Henkilötyövuosien määrä 548 htv) Valtiovarainministeriö on asettanut talousarvion valmistelun yhteydessä Valtiokonttorille vuodelle 2004 alustavasti seuraavat tulostavoitteet: Palvelutavoitteet 2002 2003 2004 toteuma tavoite TAE Veteraanipalvelut - Uudet peruskorvaukset kk 4,2 2,9 2,9 - Elinkoron oikaisut kk 2,7 2,5 2,3 - Sairausapulisät kk 1,6 1,9 1,6 - Muiden korvausten käsittelyaika kk 0,7 0,7 0,7 Vahingonkorvauspalvelut - Tapaturmakorvausten käs.aika 80 %:ssa päätöksistä pv 14 15 14 - Rikosvahinkokorvausten käsittelyaika kk 8,4 6,0 5,0 - Liikennevahinkojen käs.aika 80 %:ssa päätöksistä pv 31 18 14 Eläkepalvelut Eläkepäätöksen käsittelyaika kk 2 2 2 - Palveluksesta eläkkeelle jäätäessä eläkkeen maksu alkaa 95 %:ssa tapauksista palvelussuhteen päättymistä seuraavan kuukauden aikana. 95 % 95 % 95 %
VALTIOKONTTORI 28.05 7 Maksullinen toiminta Toteuma Tavoite TAE Vert. 2002 2003 2004 2004/2003 Tulot t 8 266 3 609 3 363-7 % Kustannukset t Erillismenot 2 346 1 011 987-2 % MENOJÄÄMÄ 5 920 2 598 2 376-9 % Osuus yhteiskustannuksista 5 034 1 533 1 549 1 % YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 887 1 066 827-22 % Kustannukset yhteensä t 7 379 2 544 2 536 0 % Tunnusluvut Yli-/alijäämä % tuloista 11 % 30 % 25 % Investoinnit t 1 071 0 0 0 % Investoinnit % tuloista 13 % 0 % 0 % Tuottavuutta seurataan Valtiokonttorin sisäisessä ohjausjärjestelmässä tavoitteena palvelutason kehittäminen. 2004 talousarvio ( ) 41 306 000 2003 talousarvio ( ) 34 919 000 2003 lisätalousarvio ( ) 2 550 000 2002 tilinpäätös ( ) 33 562 000
VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO TAE 2004 28.05.21 8 VALTIOKONTTORIN TOIMINTAMENOT 1. VEL-2005 -hanke VEL-2005 -HANKKEEN TOTEUTUKSEN AIHEUTTAMAT INVESTOINNIT JA MUUT MENONLISÄYKSET VUOSINA 2004 2007 Valtion eläkeneuvottelukunnassa (VENK) käsitellään parhaillaan tammikuussa tehtyä ehdotusta ns. Puro IV-sopimuksen periaatteiden toteuttamisesta valtion eläkejärjestelmään 1.1.2005 lukien. Asiasta on saatu 29.4 aikaan neuvottelutulos, jonka työntekijäjärjestöistä ovat hyväksyneet Pardia ry. ja VTY ry. Yksityiskohtien hionta jatkuu edelleen. Jäljempänä oleva esitys perustuu siihen, että 1.1.2005 lukien toteutettavan muutoksen sisältö on neuvottelutuloksen mukainen. Sen mukaan muutos toteutetaan julkisella sektorilla yksityissektorista poiketen ns. yhden raiteen mallilla. Jos VEL - järjestelmään jouduttaisiin ottamaan TEL -järjestelmän tapaan ajalle 2005-2011 käyttöön ns. kahden raiteen malli, toimeenpanokustannukset nousisivat tässä esitetystä merkittävästi. 2. Luotavat rekisterit ja karkeat oletusaikataulut VEL -järjestelmään kuuluu yli 600 000 sellaista henkilöä, jotka ovat olleet ennen 1.1.2005 VEL -turvaa kartuttavassa palveluksessa. Heille lasketaan vuosien 2004-2007 aikana vuoden 2004 loppuun saakka ansaittu eläketurva nykyisillä eläkesäännöksillä, kuitenkin niin, että erityisellä yhteensovituksella rajataan ennen vuotta 1995 karttunutta eläketurvaa. Yhdellä ihmisellä voi olla useita erillisistä palvelusjaksoista muodostuneita ns. vapaakirjoja, joista eläketurva muodostuu. Tämä eläketurva rekisteröidään Valtiokonttoriin luotavaan uuteen rekisteriin (Omat vapaakirjat eli OVPK - rekisteri), jota parhaillaan rakennetaan VILMA:n voimaantuloa varten. OVPK -rekisteri muutetaan vuoden 2004 aikana sellaiseksi, että VEL-2005 muutoksessa vapaakirjaeläkkeet voidaan sijoittaa sinne. Vuosien 2004 ja 2005 aikana toteutetaan uusi eläkkeen laskentasovellus, joka perustuu koko työuran ansioista laskettavaan eläkkeeseen. Uutta yhteensovitusta varten on eläkkeiden käsittelyjärjestelmää muutettava siten, että se sisältää tarvittavat huomattavan mutkikkaat osat. VILMA:a varten 1.1.2004 mennessä luotava uusi MVPK - rekisteri (MVPK = Muut vapaakirjat) muutetaan vastaamaan uusia vaatimuksia vuosien 2004 2006 aikana. Näistä aiheutuu lukuisia muutostarpeita mm. ETK - sanomaliikenteeseen ja julkisen sektorin eläkejärjestelmien keskinäisiin menettelyihin. 3. Tietojärjestelmäinvestoinnit VEL -2005 hankkeen ja VILMA:n toteuttamiseen tarvitaan vuosina 2004 2007 varoja seuraavasti (Milj. ): vuosi VILMA; ent. suunn. VILMA; uusi suunn. Lisäys VILMA VEL-2005 ent.suunn. VEL-2005 uusi suunn Lisäys VEL- 2005 Lisäys YHT. 2004 0,940 0,00-0,940 1,000 3,500 2,500 1,560 2005 1,000 3,500 2,500 2,500 2006 1,000 2,500 1,500 1,500 2007 0,600 1,500 0,900 0,900 Yht. 0,940 0,00-0,940 3,600 11,000 7,400 6,460
VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO TAE 2004 28.05.21 9 4. Henkilötyö Vuodelle 2004 kehyslaskelmaan aiemmin esitetyt VILMA -investoinnit 939 800 sisällytetään jatkossa VEL-2005-hankkeeseen, koska pääosa näistä investoinneista muuttaa perusteellisesti muotoaan VEL-2005 -muutosten vuoksi. Tässä esitetyt investoinnit perustuvat pääasiassa VK:n ulkoisilta palvelujentoimittajilta ostettavaan kehitystyöhön. Myöhemmin tulee selvitettäväksi mahdollisuus käyttää pidemmällä aikavälillä koko työeläkejärjestelmän yhteisen IT -palvelukeskuksen palveluita. Tietohallintoratkaisut toteutetaan niin, että niitä on mahdollista hyödyntää VEL - turvan toimeenpanotyössä maantieteellisesti missä päin Suomea tahansa. Vuoden 2005 alusta voimaantulevat ns. Puro IV-muutokset ja niihin kuuluva TYEL - hanke aiheuttavat myös yksityisen sektorin työeläkejärjestelmälle huomattavan hallintokulujen lisäyksen. Erilaista asiakaspalveluhenkilöstöä se tarvitsee lisää vuosina 2004-2008 lähes 150 henkilöä. ETK:n arvioiden mukaan tietohallintohenkilöstöä tarvitaan tämän lisäksi noin 100 henkilöä. Hanke aiheuttaa TEL -järjestelmässä vuosina 2003 2011 noin 40-60 M :n vuotuisen hallintokulujen lisäyksen verrattuna vuoden 2002 hallintokuluihin. Toimintavolyymeiltaan noin Valtiokonttorin suuruisissa TEL - laitoksissa vuotuinen lisäys on noin 5 10 M vakuutuskannan rakenteesta riippuen. Investointeihin ei sisälly tyoelake.fi:n muun työeläkejärjestelmän kanssa samantasoisia palveluita eikä kansalaisten sähköiseen tunnistamiseen perustuvaa sähköistä palvelua, joita koskevat määräraha- ja toimenpide-ehdotukset sisältyvät TTS - suunnitelman osana valtiovarainministeriöön lähetettyihin sähköisen asioinnin strategiaan ja TTS -kehityssuunnitelmaan. Vakuutustoimialan Eläkepalvelulinjan henkilötyövuosimäärä on vuoden 2003 sisäisessä budjetissa 107 htv. Se on laskettu nykyisellä palvelukonseptilla, jossa ei ole huomioitu mitenkään vuoden 2005 muutoksia. HTV 2003 norm. kysynnän mukaan ikäluokkien kasvun vaikutus + VILMAn; vaikutus + Muutos yhteensä HTV:t yhteensä Lisäys suunniteltuun VEL-2005 vuosi vaikutus + 2003 107 0 +1 +1 108 +1 2004 107 +1 +1 +3 +5 112 +3 2005 107 +1 +9 +10 117 +8 2006 107 +2 +8 +10 117 +7 2007 107 +2 +8 +10 117 +7 Eläkepalveluiden palkkamenolisäykset TTS2004-2007 tarkistuksissa v. 2004 tasossa Vuosipalkka A18 t lomaraha t palkka sivukuluineen t tupo 2,2 % (2004 taso) t htv palkkakust/v. 2 004 25,2 1,5 33,3 34,1 3 102,2 2 005 25,2 1,5 33,3 34,1 8 272,7 2 006 25,2 1,5 33,3 34,1 7 238,6 2 007 25,2 1,5 33,3 34,1 7 238,6 Osa näistä henkilötyövuosista voidaan varsin hyvin käyttää myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella Valtiokonttorin alueellistamispolitiikan mukaisesti. Mikäli VEL-2005- ratkaisu joudutaan toteuttamaan yksityisen sektorin TEL -järjestelmän tapaan ns. kahden raiteen mallilla vuosina 2005-2011, henkilötyötarve lisääntyy oleellisesti enemmän, koska se lähes kaksinkertaistaisi nykyisen eläkehakemusten ratkaisutyömäärän.
VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO TAE 2004 28.05.21 10 5. VEL-2005 -muutosten HE Hallituksen esitys VEL-05-muutoksista on parhaillaan VM:n ja VK:n yhteistyössä laadittavana. Sen johtavana ajatuksena on Puro IV-sopimuksen mukaisesti se, että tulevien vuosikymmenien eläkemenoa pidetään kurissa kannustamalla muutokseen sisältyvillä toimilla ihmisiä työskentelemään muutaman vuoden nykyistä pitempään. HE:n sisältö on tarkoitus saada valmiiksi kesäkuussa 2003. Se on tarkoitus esitellä eduskunnalle alkusyksyllä 2003 ja käsitellä syksyn 2003 aikana niin, että muutos tulee voimaan pääasiassa 1.1.2005 alkavana pitkänä siirtymäkautena. Muukaan aikataulu ei muutokselle ole realistinen, sillä jo hyväksytty yksityisen sektorin ratkaisu ei ole kunnolla toimeenpantavissa ilman VEL -järjestelmän samanaikaista toteutusta. Edellä mainitut investointi- ja kulutusmenotarpeet otetaan huomioon HE:n taloudellisissa ja organisatorisissa vaikutuksissa.
VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO TAE 2004 28.05.21 11 VALTION TALOUSHALLINNON KEHITTÄMISOHJELMA KIEKU Valtiovarainministeriön ja Valtiokonttorin välisessä vuoden 2003 tulossopimuksessa on asetettu tavoitteeksi, että valtion talous- ja henkilöstöhallintoa koskeva tulevaisuuteen suuntautunut ja verkostoitumista hyödyntävä strateginen selviytymisohjelma käynnistetään siten, että taloushallintoa koskevan perusselvityksen ja muun käytettävissä olevan tiedon perusteella voidaan laatia yksityiskohtainen kehittämisohjelma. Edellä tarkoitetun Kieku-ohjelman (Koordinaatio, Infrastruktuuri, Elinvoimaisuus, Koulutus ja Uudelleenarviointi) taustalla on ollut käsitys voimakkaasta eläköitymisestä ja työnantajakilpailukyvyn haasteista, tiukentuvista taloudellisuusvaatimuksista, toiminnan johtamisen edellyttämistä kehittyvistä tieto- ja raportointitarpeista sekä teknologian kehityksestä. Saadakseen tarkemman käsityksen käytettävissä olevasta kehityspotentiaalista Valtiokonttori teetti vuoden 2003 alussa taloushallinnon esiselvityksen ulkopuolisella asiantuntijalla (BearingPoint Finland). Selvitykseen sisältyi kaikkien ministeriöiden ja joidenkin virastojen talousjohdon haastattelut sekä kaikille tilivirastoille lähetetty benchmark -kysely. Esiselvitys osoitti valtion taloushallintoon käytettävän työpanoksen vuositasolla noin 3700 henkilötyövuodeksi ja kustannukset noin 172 miljoonaksi euroksi. Vertailuorganisaatioihin nähden valtion taloushallinnossa käytetään selvästi enemmän resursseja erityisesti tapahtumankäsittelytoimintoihin. Ero aiheutuu monista eri tekijöistä, mutta kokonaisuutena kehittämispotentiaali on suuri. Jos tavoitetasona pidetään vertailuaineiston keskimääräisen organisaation suorituskykyä, taloushallinnon tehostamispotentiaali on 60 %:n luokkaa (Valtiokonttori pitää realistisesti tavoiteltavana ja mahdollisena n. 50 milj. euron säästöjä). Tavoitetason saavuttaminen edellyttää kattavaa säädösten ja menettelytapojen uudistamista. Henkilöstö-hallinnon osalta vastaavaa selvitystä ei ole tehty. Esiselvityksen yhteydessä hahmoteltiin valtion taloushallinnon tavoitetilaa ja sen saavuttamiseksi tarvittavaa kehittämisohjelmaa yhdessä joidenkin ministeriöiden ja virastojen edustajien kanssa. Seuraavana vaiheena olisi yksityiskohtaisen kehittämisohjelman laadinta. Ohjelman laadinta ja sen toteuttaminen edellyttää, että Valtiokonttori voi rekrytoida kokonaishankkeen vastuuhenkilön sekä tarvittavan muun lisäresursoinnin eri osahankkeisiin. Esitettävänä lisärahoitustarpeena tämä tarkoittaa vuonna 2004 295 000 euron ja 2005-2007 640 000 euron/vuosi määrärahan lisäystä oheisen taulukon mukaisesti. Näihin lisäpanostuksiin ei sisälly tarvittavien tietojärjestelmäinvestointien rahoittaminen. 2004 2005 2006 2007 Yhteensä Henkilötyö (htv) 2 5 5 5 Palkat sivukuluineen, t 100 250 250 250 850 Kulutusmenot, t 195 390 390 390 1 365 Menot yhteensä, t 295 640 640 640 2 215
VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO TAE 2004 28.05.21 12 EHDOTUS VALTIOKONTTORIN TOIMITILARATKAISUJEN TOTEUTTAMISEKSI Valtiokonttorin tilaratkaisuesityksestä on toimitettu yksityiskohtaisempi muistio Valtiovarainministeriölle. Valtiokonttorin toimintaorganisaatiota on muutettu 1.1.2002 lukien siten että toiminta on jaettu kolmeen toimialaan: Hallinnon ohjaus, Rahoitus ja Vakuutus. Lisäksi yhteiset toiminnot tuottavat toimialoille palveluita talous- ja henkilöstöhallinnon, viestinnän, tietohallinnon, turvallisuuden sekä toimisto- ja toimitilahallinnon alueilla. Valtiokonttori toimii kahdessa toimipisteessä, Hakaniemessä osoitteessa Sörnäisten rantatie 13, jossa toimii pääosa Valtiokonttorin toiminnoista ja henkilöstöstä sekä Vallilassa, Kumpulantie 9, jossa sijaitsevat Vakuutus- toimialan Veteraanipalvelut- linja sekä Hallinnon ohjaus- toimiala. Nykyisen toimitilaratkaisun ongelmana on se, että Vakuutus- toimiala sijaitsee kahdessa toimipisteessä ja Veteraanipalvelut- linjan henkilömäärän vähentymisen myötä tilaa Kumpulantiellä on tarvetta enemmän, kun taas Sörnäisten rantatiellä on tilan ahtautta. Lisäksi Sörnäisten rantatien toimitilat ovat peruskorjauksen tarpeessa, nykyisellään tilat eivät täytä työsuojelumääräysten vaatimuksia. Toimitilaratkaisun tavoitteena on 1. Järjestää Rahoitus- ja Hallinnon ohjaus- toimialoille sellainen toimitila, joka on pitkäaikainen, turvallisuusvaatimukset täyttävä ja riittävän lähellä toimialojen kannalta keskeisiä toimijoita, yhteistyötahoja ja muuta Valtiokonttoria sekä mielikuvaltaan näihin toimintoihin soveltuva. 2. Saada Vakuutus- toimiala samaan toimitilaan Sörnäisten rantatielle 3. Kunnostaa Sörnäisten rantatien toimitilat sellaiseksi, että ne ovat kiinteistöteknisiltä ratkaisuiltaan nykyaikaista perustasoa, soveltuvat tiimityyppiseen työskentelyyn ja tukevat asiakaspalvelun järjestämistä ja muutoinkin asiakaslähtöistä toimintaa. Näiden rakenteellisten muutosten toteutus tehostaa toimintaa ja tilankäyttöä. Tilaratkaisu ei estä eikä rajoita Valtiokonttorin alueellisen toimintapisteen perustamista, mihin liittyvä selvitystyö on jo Valtiokonttorissa käynnistetty. Valtiokonttori solmii vuokrasopimuksen Ilmarisen/Antilooppi kanssa n. 4700 m2:n tilojen vuokraamisesta Ympyrätalosta. Sopimuskauden pituutena on 5 vuotta jonka lisäksi vuokralaisella on optio 5 vuoden jatkosopimukseen samoilla sopimusehdoilla. Sopimusvuokra on 16,95 /m2 toimistotiloista ja holvi-, arkisto- ja varastotiloista 8,5 /m2. Valtiokonttori irtisanoo Kumpulantien toimitilansa (n. 6500 m2 vuokran ollessa 16 /m2, irtisanomisaika 12 kk) välittömästi kun varsinainen vuokrasopimus on allekirjoitettu ja aloittaa muuttoprojektin edellyttämät järjestelyt. Tällä toimenpiteellä ei jää valtion omistamaa toimitilaa tyhjäksi, Valtiokonttorin tilankäyttö neliöillä mitattuna tehostuu ja Valtiokonttorin fyysiset toimintaedellytykset paranevat. Kun Valtiokonttorin alueellinen toimipiste on perustettu, toimintojen ja henkilöiden siirtyminen on mahdollista toteuttaa asteittain siten että vastaava määrä toimitilaa vapautetaan nykyisistä toimipisteistä Helsingissä. Allaolevassa taulukossa on esitetty Valtiokonttorin tarvitsema lisärahoitustarve uuden toimitilan vuokraamiseksi:
VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO TAE 2004 28.05.21 13 Luvut 1000 Uusi toimipiste 2003 2004 2005 2006 2007 Vuokramenot uudesta toimipisteestä 0 660 990 990 990 Aulapalvelu, tietoliikenne ja puhelin 0 80 120 120 120 Muutosta aiheutuvat menot 0 860 0 0 0 Vuokramenojen pienennys 0-644 -1 100-1 100-1 100 Tilojen muutoksista aiheutuvat menot 0 40 0 0 0 Toiminnalliset säästöt 0-30 -40-40 -40 Lisäarkistotila Vakuutus- yksikölle; arkistotilavuokrat 0 80 110 110 110 Uuden toimipisteen 0 1 045 80 80 80 rahoitustarve yhteensä Valtiokonttorin kehykessä jo huomioidut henkilötyösäästöt palkkakustannuksissa 0-341 -543-685 Toiminnallisesta paranemisesta aiheutuvat hyödyt valtiolle vaikeasti muunnettavissa rahassa mitattavaksi Kertaluontoinen lisärahoitustarve 1 045 t ajoittuu vuoteen 2004 jolloin uudet tilat otetaan käyttöön. Kustannus koostuu tilojen käyttöönottoon ja niihin muuttamiseen liittyvistä kertaluonteisista menoista. Vuotuista lisärahoitusta tarvitaan 80 t. Valtiokonttorin henkilötyövuosikehitys on suunnitelman mukaan asteittain laskeva. Tämä tarkoittaa palkkakustannusten asteittaista alenemista siten että vuonna 2007 palkkakustannukset ovat n. 700 t vuoden 2003 tasoa alemmat (vuoden 2003 hinnoin laskettuna). Tämä alenema on jo huomioitu Valtiokonttorin kehyssuunnitelmissa. Uuden toimipisteen perustaminen ja Kumpulantien toimipisteen irtisanominen on kuitenkin edellytys sille, että tämä henkilötyövuosikehitys voi toteutua. Käytännössä tämä järjestely tuo Vakuutustoimialan yhteen toimipisteeseen, jolloin Veteraanipalvelutlinjan asteittainen alasajo on mahdollista vaarantamatta sotaveteraanikorvausten käsittelyä ja maksatusta. Suurimmat hyödyt realisoituvat kuitenkin toiminnan vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden paranemisena Rahoitus- ja Hallinnon ohjaus- toimialojen edistyksellisen vuorovaikutusta ja toiminnallista tehokkuutta parantavan tilaratkaisun ansiosta. Vakuutustoimialan sijainti yhdessä toimipisteessä mahdollistaa vastaavan kehityksen peruskorjauksen toteutuessa. Alla on alustava arvio Sörnäisten rantatien toimipisteen peruskorjauskustannuksista ja sen vaatimasta lisärahoitustarpeesta: Luvut 1000 Peruskorjaus 2003 2004 2005 2006 2007 Vuokramenojen kasvu 0 0 315 630 630 Väistötilavuokramenot 0 340 1 020 680 0 Suunnittelumenot 0 50 0 0 0 Muutosta aiheutuvat menot 0 50 100 50 0 Kalustus 0 0 1 100 0 0 Tietoliikenne, turvatekniikka, puhelin 0 0 150 0 0 Peruskorjauksen rahoitustarve yhteensä 0 440 2 685 1 360 630
VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO TAE 2004 28.05.21 14 Momentti 28.05.21 VALTIOKONTTORI 2000 2001 2002 2003 2004 TOT. TOT. TOT. SUUNN. TAE Menot (1 000 ) - palkkaukset* 17 696 19 205 21 010 22 849 22 855 - muut kulutusmenot 9 848 9 656 11 043 12 465 12 839 - toimitilamenot 2 759 2 933 3 088 3 295 3 600 - investoinnit 4 621 5 664 7 722 5 876 8 020 Yhteensä 34 924 37 458 42 863 44 485 47 314 Toimintamenomomentille nettoutettavat tulot (1 000 ) - maksullinen toiminta - - 8 316 3 609 3 363 - muu rahoitus - - 119 14 14 Yhteensä 0 0 8 436 3 623 3 377 Nettomenot (+) / -tulot (-) 34 924 37 458 34 427 40 862 43 937 Talousarvio/kehys (vanha) 37 331 37 054 33 562 34 919 37 214 LisäTAE+kehyslisäys 2 550 2 000 Siirtomäärärahakannan muutos 2 407-404 -865-3 393-4 723 Muiden momenttien käyttöoikeus Siirtomäärärahakanta 31.12. 7 293 6 889 6 024 2 631-2 092 Henkilöstömäärä (htv) 508 516 539 551 548 * Pv- ja vanh.rahat Kelalta nettoutettu.
VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO TAE 2004 28.05.21 15 KUSTANNUSVASTAAVUUS MAKSULLISUUSLAJEITTAIN Liiketaloudelliset suoritteet Toteuma Tavoite TAE Vert. 2002 2003 2004 2004/2003 Tulot t 1 799 1 655 1 440-13 % Kustannukset t Erillismenot 406 236 221-6 % MENOJÄÄMÄ 1 393 1 418 1 219-14 % Osuus yhteiskustannuksista 387 417 433 4 % YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 1 006 1 001 786-21 % Kustannukset yhteensä t 793 654 654 0 % Tunnusluvut Yli-/alijäämä % tuloista 56 % 60 % 55 % Investoinnit t 6 0 0 0 % Investoinnit % tuloista 0 % 0 % 0 % Julkisoikeudelliset suoritteet Toteuma Tavoite TAE Vert. 2002 2003 2004 2004/2003 Tulot t 4 763 51 48-6 % Kustannukset t Erillismenot 1 248 18 17-6 % MENOJÄÄMÄ 3 516 33 32-6 % Osuus yhteiskustannuksista 3 763 32 30-4 % YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ -248 2 1-27 % Kustannukset yhteensä t 5 011 49 47-5 % Tunnusluvut Yli-/alijäämä % tuloista -5 % 4 % 3 % Investoinnit t 1 050 0 0 0 % Investoinnit % tuloista 22 % 0 % 0 %
VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO TAE 2004 28.05.21 16 Muiden säädösten nojalla TOT. TAVOITE TAE Vert. maksulliset suoritteet 2002 2003 2004 2004/2003 Tulot t 1 704 1 903 1 875-1 % Kustannukset t Erillismenot 692 757 749-1 % MENOJÄÄMÄ 1 012 1 146 1 125-2 % Osuus yhteiskustannuksista 883 1 084 1 086 0 % YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 128 63 39-37 % Kustannukset yhteensä t 1 575 1 840 1 835 0 % Tunnusluvut Yli-/alijäämä % tuloista 8 % 3 % 2 % Investoinnit t 15 0 0 0 % Investoinnit % tuloista 1 % 0 % 0 %
VALTIOKONTTORI TAE 2004 17 28.07 VALTION MAKSAMAT ELÄKKEET JA KORVAUKSET
VALTIOKONTTORI 28.07 18 07. Valtion maksamat eläkkeet ja korvaukset 05. Vakinaiset eläkkeet, perhe-eläkkeet sekä kuntoutustuet (arviomääräraha) Muistio s. 26 Momentille myönnetään 2 954 620 000 euroa. Momentti on budjetoitu maksuperusteella. Määrärahaa saa käyttää valtion eläkelain (280/66) ja siihen liittyvän lainsäädännön mukaisten eläkkeiden, perhe-eläkkeiden, kuntoutustukien ja muiden kuntoutusetuuksien ja niiden lisien sekä viivästyskorotusten ja mahdollisten oikeudenkäyntikulujen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää valtion eläkelain muuttamisesta annetun lain (381/2001) nojalla viimeisen eläkelaitoksen periaatteesta johtuvien ennakkomenojen maksamiseen, jotka aiheutuvat siitä, että muut eläkelaitokset maksavat valtion puolesta myöntämiään valtion vastuulle kuuluvia eläkkeitä. Selvitysosa: Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 2 500 000 euroa valtion eläkelain (280/1966) mukaisista kuntoutusetuuksista aiheutuvia menoja siirtona momentilta 28.80.24. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon arvioitu eläkekannan volyymikasvu. Määräraha on laskettu vuodelle 2004 arvioidussa TEL -indeksitasossa (2048/2162). Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: Valtion palveluksen perusteella myönnetyt eläkkeet, kuntoutustuet ja perhe-eläkkeet 2 055 600 000 Kunnan, seurakunnan ja yksityisen palveluksen perusteella myönnetyt eläkkeet, kuntoutustuet, perhe-eläkkeet sekä valtionapulaitosten vastaavat eläkkeet 814 340 000 Kansanedustajain eläkkeet ja perhe-eläkkeet 9 190 000 Toisen korvauslain 7 2 momentissa tarkoitetut eläkkeet 20 000 Liikelaitosten ja liiketoimintaa harjoittavien valtion virastojen ja laitosten eläkkeet, kuntoutustuet ja perhe-eläkkeet 72 970 000 Valtion eläketurvan piiriin kuuluville henkilöille myönnetyt kuntoutusetuudet 2 500 000 Yhteensä 2 954 620 000 2004 määräraha ( ) 2 954 620 000 2003 määräraha ( ) 2 789 440 000 2002 tilinpäätös ( ) 2 644 059 704
VALTIOKONTTORI 28.07 19 06. Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha) Momentille myönnetään 21 546 000 euroa. Momentti on budjetoitu maksuperusteella. Määrärahaa saa käyttää ylimääräisten eläkkeiden myöntämiseen voimassa olevien valtioneuvoston päätösten mukaisesti sekä aiemmin myönnettyjen ylimääräisten eläkkeiden maksamiseen. Määrärahasta saadaan myöntää uusia ylimääräisiä eläkkeitä ja perheeläkkeitä Sotainvalidien Veljesliiton päätoimisille huoltotehtävissä toimiville toimihenkilöille, jotka siirtyvät eläkkeelle viimeistään vuonna 2006. Mikäli Sotainvalidien Veljesliiton omistamien laitosten, Kaunialan ja Kyyhkylän omistuspohjassa tapahtuu muutoksia, saadaan ylimääräisiä eläkkeitä ja perhe-eläkkeitä myöntää myös uuden omistajan palvelukseen siirtyneille, aiemmin Sotainvalidien Veljesliiton päätoimisille huoltotehtävissä toimineille toimihenkilöille. Eläkkeet myönnetään noudattaen soveltuvin osin valtion eläkelain ja valtion perheeläkelain säännöksiä. Ylimääräisestä eläkkeestä vähennetään samasta palveluksesta työntekijäin eläkelain nojalla myönnettävä eläke. Edelleen määrärahaa saa käyttää valtion palveluksesta aiemmin ylimääräisen eläkkeen saaneiden toimihenkilöiden määräaikaisten eläkkeiden jatkamiseen sekä heidän jälkeensä myönnettävien perhe-eläkkeiden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään 720 000 euroa ylimääräisistä taiteilijaeläkkeistä annetun valtioneuvoston päätöksen (75/74) mukaisten taiteilijaeläkkeiden ja ylimääräisistä sanomalehtimieseläkkeistä annetun valtioneuvoston päätöksen (37/77) mukaisten sanomalehtimieseläkkeiden myöntämiseen kuitenkin siten, että enintään saadaan myöntää täyttä eläkettä vastaavina 35 ylimääräistä taiteilijaeläkettä ja 10 ylimääräistä sanomalehtimieseläkettä. Lisäksi määrärahasta saadaan käyttää enintään 9 000 euroa eduskunnan kansliatoimikunnan myöntämien ylimääräisten eläkkeiden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää ylimääräisten eläkkeiden ja perhe-eläkkeiden myöntämiseen Maatalousseurojen Keskusliiton, sittemmin Maatalous-keskusten liiton, ja niiden jäsenjärjestöinä toimineiden maanviljelys- ja talousseurojen päätoimisesta palveluksesta asutuslainsäädännössä annetun toimivallan käyttämistä varten muodostetuissa toimielimissä. Edellytyksenä on lisäksi, että henkilöllä on tai olisi ollut oikeus eläkkeeseen valtion varoista tai kunnallisesta eläkejärjestelmästä ns. lisäeläketurvan mukaisesti ja että eläketurva muuten jäisi olennaisesti pienemmäksi siitä, mitä se olisi ollut, jos asutustehtävissä palveltu aika olisi luettu eläkeajaksi mainittuja eläkkeitä varten. Selvitysosa: Määräraha on laskettu vuodelle 2004 arvioidussa TEL-indeksitasossa (2048/2162). Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon se, että vuonna 2004 myönnetään uusia taiteilijaeläkkeitä 35 ja sanomalehtimieseläkkeitä 10 kpl. Uusien ylimääräisten eläkkeiden määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon ns. paikalta palkattujen ulkomaan kansalaisten Suomen valtion palveluksesta kertyneen eläketurvan maksaminen kertasuorituksena valtioneuvoston päätöksen n:o 195/89 nojalla. Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: Ennen myönnetyt ylimääräiset eläkkeet 20 562 000 Vuoden kuluessa myönnettävät taiteilijaja sanomalehtimieseläkkeet (enintään) 720 000
VALTIOKONTTORI 28.07 20 Vuoden kuluessa myönnettävät muut ylimääräiset eläkkeet 255 000 Eduskunnan kansliatoimikunnan ylimääräiset eläkkeet (enintään) 9 000 Yhteensä 21 546 000 2004 määräraha ( ) 21 546 000 2003 määräraha ( ) 21 710 000 2002 tilinpäätös ( ) 18 873 824
VALTIOKONTTORI 28.07 21 07. Muut eläkemenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 28 518 000 euroa. Momentti on budjetoitu maksuperusteella. Määrärahaa saa käyttää korvausten maksamiseen Kuntien eläkevakuutukselle eri lakien nojalla valtion toimintojen kunnallistamisen yhteydessä suoritetuista eläkejärjestelyistä ja Eläkekassa Maalle siitä eläkemenojen lisäyksestä, mikä aiheutuu asutustehtävissä palvellun ajan huomioon ottamisesta eläkekassan myöntämässä eläkkeessä. Edelleen määrärahaa saa käyttää korvausten maksamiseen Nokia Oyj:lle, Vapo Oy:lle, Vammas Oy:lle ja Lapua Oy:lle siitä valtion eläkelain tasoisen eläketurvan säilyttämisestä syntyvästä lisärasituksesta, joka näille yhtiöille aiheutuu 31.8.1976 Televan, 31.12.1983 Valtion polttoainekeskuksen, 31.12.1990 Vammaskosken tehtaan ja Lapuan patruunatehtaan palveluksessa olleen henkilöstön siirrosta näiden yhtiöiden palvelukseen. Määrärahaa saa käyttää myös korvausten maksamiseen yrityskauppojen tai vastaavien yritysten omistuspohjan uudelleenjärjestelyjen yhteydessä tai konsernin sisällä yhtiöstä toiseen vanhana työntekijänä ennen 1.1.1994 siirretyn henkilön työnantajalle sekä Patria Vammas Oy:n tai Patria Lapua Oy:n palveluksesta yrityskauppojen, liikkeen luovutuksen tai vastaavien uudelleenjärjestelyjen yhteydessä vanhana työntekijänä siirretyn henkilöntyönantajalle, jolloin vanhana työntekijänä tarkoitetaan 31.12.1990 Vammaskosken tehtaan tai Lapuan patruunatehtaan palveluksesta Vammas Oy:n tai Patruunatehdas Lapua Oy:n palvelukseen ja myöhemmin Patriakonserniin siirtyneitä henkilöitä. Valtiokonttori saa sopia vakuutusmatemaattisin perustein lasketusta eläkevastuiden kertasuorituksesta. Lisäksi määrärahaa saa käyttää eläkeoikeuden siirtämisestä Suomen työeläkejärjestelmän ja Euroopan yhteisöjen eläkejärjestelmän välillä suoritettuihin eläkeoikeuksien pääoma-arvojen siirtoihin valtion eläkejärjestelmästä asiaa koskevan lain mukaisesti. Selvitysosa: Korvaukset maksetaan pääasiassa vakuutusmatemaattisesti laskettuina kertasuorituksina. Määrärahaa ei tulla käyttämään eläkekorvausten maksamiseen vuoden 1992 jälkeen perustettaville yhtiöille. Määräraha on laskettu vuodelle 2004 arvioidussa TEL-indeksitasossa (2162). Määrärahassa on huomioitu laki eläkeoikeuden siirtämisestä Suomen työeläkejärjestelmän ja Euroopan yhteisöjen eläkejärjestelmän välillä (165/12.2.1999; HE 258/1998). Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: Korvaus Kuntien eläkevakuutukselle 22 618 000 Korvaus Nokia Telecommunications Oy:lle 412 000 Korvaus Vapo Oy:lle 1 543 000 Korvaus Vammas Oy:lle 329 000 Korvaus Lapua Oy:lle 479 000 Muut korvaukset 52 000 Eläkeoikeuksien pääoma-arvojen siirrot Euroopan yhteisöjen eläkejärjestelmään 3 085 000 Yhteensä 28 518 000
VALTIOKONTTORI 28.07 22 2004 määräraha 28 518 000 2003 määräraha 30 970 000 2002 tilinpäätös 28 631 836
VALTIOKONTTORI 28.07 23 50. Tapaturmakorvaukset ja muut vahingonkorvaukset (arviomääräraha) Muistio s. 31 Momentille myönnetään 39 965 000 euroa. Momentti on budjetoitu maksuperusteella. Määrärahaa saa käyttää tapaturmavakuutuslain ja liikennevakuutuslain sekä mainittuihin korvausjärjestelmiin liittyvän muun lainsäädännön mukaisten korvausten maksamiseen, valtion palveluksessa olleiden henkilöiden ja eräiden heihin verrattavien henkilöiden kuoltua suoritettavan taloudellisen tuen maksamiseen, valtion virkamieslain ja eroraha-asetuksen mukaisten erorahojen ja toistuvien korvausten maksamiseen sekä valtion palveluksessa oleville virantoimituksesta tai työtehtävien suorittamisesta aiheutuvien eräiden kustannusten ja vahinkojen korvaamiseen, valtion liikelaitosten vahinkoturvajärjestelmästä suoritettavien korvausten sekä rautatien käytöstä johtuvan vahingon vastuusta annetun lain mukaisten korvausten maksamiseen. Selvitysosa: Momentin määrärahatason nousu johtuu tapaturmakorvausosuudesta ja siinä lähinnä 2003 voimaantulleesta virkamiesten päivärahakorvauksesta. Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: Tapaturmavakuutuslain (608/1948), ammattitautilain (1343/1988), valtion virkamiesten tapaturmakorvauksesta annetun lain (449/1990), julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) 6 luvun 14 :n, sotilastapaturmalain (1211/1990), valtion eläkelain (280/1966) 18 b :n sekä tapaturmakorvausjärjestelmään liittyvän muun lainsäädännön nojalla maksettavat tapaturmakorvaukset Liikennevakuutuslain (279/1959) ja liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain (626/1991) nojalla maksettavat liikennevakuutuskorvaukset Eräistä oikeudenkäynneistä valtion palveluksessa oleville aiheutuvien kustannusten korvaamisesta annetun lain (269/1974) ja valtion virantoimituksesta tai työtehtävästä aiheutuneiden eräiden vahinkojen korvaamisesta annetun lain (794/1980) nojalla maksettavat valtion henkilöstölle aiheutuvien eräiden kustannusten ja vahinkojen korvaukset Valtion virkamieslain (750/1994) ja erorahaasetuksen(1350/1994) nojalla maksettavat virkamiesten erorahat, aikuiskoulutuslisät ja toistuvat korvaukset Ryhmähenkivakuutusta vastaavan edun järjestämisestä aiheutuvat menot virka- ja työehtosopimusten nojalla sekä kansanedustajana toimineen henkilön, eduskunnan virkamiesten ja rauhanturvaamishenkilöstön vastaavaa etua koskevan lainsäädännön nojalla, sekä asevelvollisen kuoltua suoritettava taloudellinen tuki 30 200 000 2 050 000 65 000 4 100 000 3 110 000 Valtion liikelaitoksille valtion liikelaitosten vahinkoturva- 200 000
VALTIOKONTTORI 28.07 24 järjestelmästä annetun valtioneuvoston päätöksen (1422/1991) nojalla maksettavat korvaukset Rautatienkäytöstä johtuvan vahingon vastuusta annetun lain (8/1898) nojalla maksettavat korvaukset Lapuan patruunatehtaan onnettomuuden tapaturmakorvaukset 170 000 70 000 Yhteensä 39 965 000 2004 määräraha ( ) 39 965 000 2003 määräraha ( ) 35 924 000 2002 tilinpäätös ( ) 31 812 254
VALTIOKONTTORI 28.07 25 63. Muiden eläkelaitosten vastattavaksi kuuluvat eläkemenot (arviomääräraha) Muistio s. 26 Momentille myönnetään 6 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää valtion eläkelain muuttamisesta annetun lain (381/2001) nojalla viimeisen eläkelaitoksen periaatteesta johtuvien Valtiokonttorin toisten eläkelaitosten puolesta myöntämien eläkkeiden maksamiseen. Määräraha on laskettu vuodelle 2004 arvioidussa TEL- indeksitasossa (2048/2162). Selvitysosa: Vuonna 2004 valtion eläkejärjestelmä siirtyy viimeisen laitoksen periaatteen mukaiseksi. Toimintatapa tarkoittaa sitä, että vuonna 2004 alkavissa uusissa eläkkeissä henkilön koko eläke maksetaan henkilön viimeisen työnantajan eläkelaitoksesta, ja eläkelaitokset tasaavat osuutensa keskenään vuosittain. Toimintatavasta käytetään nimeä VILMA. Järjestelyssä ovat mukana Valtiokonttori, Kuntien eläkevakuutus, Kansaneläkelaitos, Kirkon keskusrahasto ja Eläketurvakeskus, joka edustaa yksityisen eläkejärjestelmän eläkelaitosta. Kukin osapuoli vastaa eläkemenojen hyvittämisestä täysimääräisenä sille, joka maksaa eläkettä toisen sopimusosapuolen puolesta. Eläkeselvittely budjetoidaan bruttomääräisenä siten, että valtion muiden eläkelaitosten puolesta maksamat eläkkeet budjetoidaan täysimääräisenä menoksi ja niiltä saatava korvaus budjetoidaan tuloksi momentille 12.28.63. Muiden eläkelaitosten valtion puolesta maksamat eläkkeet on budjetoitu momentille 28.07.05. Rahaliikenne hoidetaan Eläketurvakeskuksen ja Valtiokonttorin kesken nettomääräisenä, jolloin toisen osapuolen puolesta enemmän maksava on maksusuorituksen saajana. Talousarviovuoden ennakoista sovitaan Eläketurvakeskuksen kanssa vuosittain 30.11. mennessä. Eläketurvakeskus laskee vuotuisen loppuselvityksen ja ilmoittaa sen Valtiokonttorille talousarviovuotta seuraavan vuoden lokakuun 31. päivään mennessä. Ennakot otetaan huomioon loppuselvityksen osasuorituksina. Loppuero joko maksetaan Valtiokonttorille tai Valtiokonttori maksaa sen Eläketurvakeskukselle loppuselvitystä seuraavan marraskuun 30. päivänä. Kuukausiennakoille lasketaan laskuperustekorkoa erääntymiskuukauden maksupäivästä loppuselvityksen maksupäivään saakka. Loppuselvitysmenoa ja siitä aiheutuvaa korkomenoa ei tule maksettavaksi vuoden 2004 aikana. Yrittäjäeläkelain mukaisten eläkkeiden selvittelyssä noudatetaan samassa sopimuksessa sovittua vastaavanlaista menettelyä kuin edellä mainittujen työeläkelakien mukaisten eläkkeiden selvittelyssä. 2004 määräraha ( ) 6 000 000 2003 määräraha ( ) 2002 tilinpäätös ( )
VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO 26 TAE 2004 28.07.05 VAKINAISET ELÄKKEET, PERHE-ELÄKKEET SEKÄ KUNTOUTUSTUET Seuraavassa esitetään eläkemenoennuste vuoden 2004 talousarvion momenttia 28.07.05 "Vakinaiset eläkkeet, perhe-eläkkeet sekä kuntoutustuet" varten. Sen taustaksi tarkastellaan toteutunutta kehitystä aikaisempina vuosina. Talousarviovarauksesta oheisessa taulukossa esitetyssä luvussa on huomioitu alkuperäinen talousarviovaraus ja siihen budjetin hyväksynnän jälkeen mahdollisesti tehdyt indeksikorjaukset, mutta ei lisätalousarvioissa huomioituja volyymin muutoksia. Valtion eläkemenon määrärahavarausten toteuma vuosina 1998-2002 momentti 28.07.05 milj. talousarvio toteuma kasvu ed. vuodesta nimellinen reaalinen milj. erotus (toteuma arvio) % % % milj. 1998 2 210 3,5 % 1,8 % 2 200-0,42 % -9 1999 2 312 3,9 % 1,5 % 2 286-1,16 % -27 2000 2 372 3,6 % 2,0 % 2 368-0,17 % -4 2001 2 506 5,7 % 1,8 % 2 512 +0,24 % +6 2002 2 637* 5,2 % 2,0 % 2 644 +0,27 % +7 *huomioonottamatta lisätalousarvion määrärahavarausta 17 M Budjettivuosi 2002 Viisivuotiskaudella 1998-2002 toteutunut eläkemeno on yleensä ollut pienempi kuin talousarviovaraus. Ero varaukseen ei ole ollut suuri, yleensä alle 10 miljoonan euron. Vuosina 2001 ja 2002 toteutunut meno oli talousarviovarausta suurempi, ja eroa määrärahavaraukseen oli 6-7 miljoonaa euroa (0,24-0,27 % prosenttia). Vuonna 2002 eläkkeitä alkoi 20 000 kappaletta, suurin piirtein sama määrä kuin vuonna 2001. Vuosina 2003 ja 2004 ei alkaneiden eläkkeiden määrien oleteta muuttuvan olennaisesti lukuunottamatta kansanedustajien eläkkeitä, joita alkaa vaalivuonna 2003 enemmän kuin normaalivuosina. Osa-aikaeläkkeitä alkoi lähes 1 600 kappaletta. Niiden määrä suureni 500 kappaleella edellisvuodesta. Näin huomattava nousu johtui lakiuudistuksesta, jolla eläkkeelle pääsyn alaikäraja nostettiin. Ns. LYVEL-eläkkeitä alkoi vajaa 100 kappaletta. Nämä eläkkeet myönnettiin kuukautta lyhyempien valtion palvelussuhteiden eläketurvan järjestämisestä annetun lain perusteella. Eläkemeno vuosina 2003 ja 2004 Yksityisellä sektorilla on annettu lait eläke-etuuksien perinpohjaisesta muutoksesta. Niitä ryhdytään soveltamaan vuoden 2005 alussa. Niillä tuetaan hallitusohjelmien pitkäaikaista tavoitetta keskimääräisen työmarkkinoilta poistumisiän myöhentämisestä. Uudistuksen vaikutukset tulevat ulottumaan myös julkisen sektorin eläkejärjestelmiin. Aikataulusyistä vaikutuksia ei ole otettu tässä laskelmassa huomioon.
VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO 27 TAE 2004 28.07.05 Esitys vuoden 2004 talousarvion momenttia 28.07.05 varten vakinaiset ja perhe-eläkkeet 2002-2004 (1 000 euroa ) 2002 2003 2004 TP TMA TMAE Ind. 2004 2048/2162 Valtion palveluksen perusteella myönnetyt eläkkeet, kuntoutustuet ja perheeläkkeet (28.07.05.01) 1 873 028 1 946 850 2 055 600 Kunnan, seurakunnan ja yksityisen palveluksen perusteella myönnetyt eläkkeet, kuntoutustuet, perhe-eläkkeet sekä valtionapulaitosten vastaavat eläkkeet (28.07.05.02) 711 430 764 310 814 340 Kansanedustajain eläkkeet ja perheeläkkeet (28.07.05.03) 7 604 8 660 9 190 Toisen korvauslain 7 2 momentissa tarkoitetut eläkkeet (28.07.05.04) 20 20 20 Liikelaitosten ja liiketoimintaa harjoittavien valtion virastojen ja laitosten eläkkeet, kuntoutustuet ja perhe-eläkkeet (28.07.05.05) 51 977 69 600 72 970 28.07.05.01-05 Eläkemenot yhteensä 2 644 060 2 789 440 2 952 120 Muut kuntoutusetuudet kuin kuntoutustuet (28.07.05.06) 2 500 28.07.05 Yhteensä 2 954 620 Eläkemenon ennustetaan kasvavan vuodesta 2003 vuoteen 2004 reaalisesti 3,3 % ja nimellisesti 5,8 %. Momenttien 28.07.05.01-05 eläkemenoihin sisältyvät kuntoutustukena maksettavien työkyvyttömyyseläkkeiden menot. Muiden kuntoutustukien budjetointi ehdotetaan siirrettävän momentille 28.07.05.06 momentilta 28.80.24. Yleislain alaisten liikelaitosten ja liiketoimintaa harjoittavien virastojen eläkemeno sisältyy alamomentille 28.07.05.05. Näihin kuuluvat Senaatti kiinteistöt, Metsähallitus, Ilmailulaitos ja Tieliikelaitos. Valtion talousarviossa 2003 momentin 28.07.05 määrärahavaraus 2 789 440 000 euroa näyttää nyt laaditun ennusteen perusteella olevan oikein mitoitettu toteutuvaan menoon verrattuna. Viimeisen maksavan laitoksen uudistus (VILMA) Viimeisen maksavan laitoksen uudistus tulee julkisella sektorilla voimaan vuoden 2004 alussa. Uudistus tarkoittaa sitä että se eläkelaitos, missä henkilö on ollut viimeksi vakuutettuna suorittaa hänelle eläkkeen kaikkien muidenkin eläkelaitosten puolesta, mikäli eläkettä on karttunut muualtakin kuin viimeisestä laitoksesta.
VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO 28 TAE 2004 28.07.05 Valtiokonttori, Kuntien eläkevakuutus, Kansaneläkelaitos, Kirkon keskusrahasto ja Eläketurvakeskus ovat 19.3.2002 sopineet menettelyistä, joilla toisen eläkelaitoksen puolesta suoritetut eläkkeet hyvitetään maksavalle laitokselle. Uutta menettelyä sovelletaan vuodesta 2004 lähtien Valtiokonttorin osalta VILMA-järjestelyn piirissä arvioidaan eläkemenon kehittyvän seuraavassa asetelmassa esitetyn mukaisesti. 1000 euroa 2004 2005 2006 2007 2008 Saatavat 6 000 12 000 17 000 22 000 27 000 Velat 11 000 21 000 31 000 41 000 50 000 Selvittelymenettelyn talousarviovaikutukset toteutetaan bruttoperiaatteella. Saatavat tarkoittavat niitä muiden eläkelaitosten vastuulla olevia eläkkeitä, jotka Valtiokonttori maksaa viimeisenä laitoksena. Valtiokonttorin muiden puolesta maksamat eläkkeet budjetoidaan menona momentille 28.07.63. ja ne kirjataan niitä maksettaessa kuukausittain tälle uudelle talousarviotilille, koska ne eivät ole valtion eläkemenoja, vaan saamisia muilta eläkelaitoksilta. Valtiokonttorin muiden puolesta maksamia eläkkeitä eli valtiolle lopullisesti kuulumatonta eläkemenoa vastaava korvaus budjetoidaan bruttomääräisenä tulona momentille 12.28.63 ja talousarviovuoden aikana ne kirjataan ennakkotulona momentille kuukausittain. Velat tarkoittavat niitä valtion vastuulla olevia eläkkeitä, jotka muut laitokset maksavat Valtiokonttorin puolesta viimeisenä laitoksena. Nämä menoerät sisältyvät momentin 28.07.05 määrärahavaraukseen ja talousarviovuoden aikana ne kirjataan ennakkomenona momentille kuukausittain. Ennakkotulojen ja menojen rahaliikenne on tarkoitus hoitaa nettomääräisenä kuukausittain siten, että maksusuorituksen saajana on se osapuoli, jonka maksamat eläkkeet ovat suuremmat kuin toisen osapuolen ja maksajana vastaavasti se osapuoli, jonka maksamat eläkemenot ovat toisen osapuolen maksamia pienemmät. Vuosittaisesta rahaliikenteen määrästä eli talousarviovuoden ennakosta sovitaan Eläketurvakeskuksen kanssa vuosittain 30.11. mennessä. Varsinaiselle eläkemenomomentille budjetoidaan ja kirjataan myös se eläkemenon mahdollinen tasausmaksu, joka johtuu siitä, että valtion ennakko on määritelty liian alhaiseksi. Mikäli valtion ennakko on määritelty liian korkeaksi, valtiolle tulona tuleva ennakkomaksujen tasaus budjetoidaan sitä varten perustettavalle uudelle tulomomentille 12.28.05. Eläketurvakeskus laskee tasausmaksun loppuselvityksen perusteella talousarviovuotta seuraavan vuoden lokakuun 31. päivään mennessä. Tasausmaksu määritellään ja maksetaan ensimmäisen kerran vuonna 2005. Kuukausiennakolle lasketaan laskuperustekorkoa erääntymiskuukauden 6. päivästä loppuselvityksen maksupäivään saakka. Valtion maksettavaksi tulevat korot budjetoidaan sitä varten perustettavalle uudelle menomomentille 28.07.95, joka siis tulee otettavaksi valtion talousarvioon ensimmäisen kerran vuonna 2005. Mikäli valtio saa korkotuloja, ne budjetoidaan momentille 12.28.99.
VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO 29 TAE 2004 28.07.05 Momentin 28.07.05 menon muutos 1995-2004 edellisvuoten verrattuna 107,0 % 106,0 % 105,0 % 104,0 % Nimellinen muutos 103,0 % Reaalinen muutos 102,0 % 101,0 % 100,0 % 99,0 % 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 1 000 euroa 3 500 000 Valtion eläkemenot 1995-2004 Mom. 28.07.05 3 000 000 2 500 000 Liikelaitokset Kansaned. 2.korv.l Kunnat, VAL, VALTAVA 2 000 000 Valtion palvelus 1 500 000 1 000 000 500 000 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Eläkemenon kehitys vuosina 2003-2008 Vuosi 2003 on esitetty vuoden 2003 indeksitasossa (2002/2103) ja vuodet 2004-2008 vuoden 2004 indeksitasossa (2048/2162, VM 15/01/2003) 1 000 euroa
VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO 30 TAE 2004 28.07.05 Vuosi Vanhuus- ja varh. vanhuuseläkkeet Työkyvyttömyys eläkkeet Yks. varhaiseläkkeet Työttömyysja osaaikaeläkkeet Perheeläkkeet Eläkemeno yhteensä 2003 2 163 524 214 693 26 782 78 111 306 330 2 789 440 2004 2 294 497 225 751 29 011 84 252 321 109 2 954 620 2005 2 341 250 227 963 31 309 90 236 325 973 3 016 730 2006 2 383 438 231 087 33 053 98 039 331 563 3 077 180 2007 2 421 419 235 474 34 390 111 820 338 517 3 141 620 2008 2 458 586 241 746 37 016 125 684 345 488 3 208 520 VANHUUSELÄKKEET: Valtion eläkelain mukaiset vanhuuseläkkeet, varhennetut vanhuuseläkkeet, ns. vanhan lain mukaiset omat eläkkeet sekä diplomaatinpuolison erityiskorvaukset. TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEET: Sisältävät kuntoutustuet (myös momentilta 28.80.24 siirrettäväksi esitetyn kuntoutustukimenon). PERHE-ELÄKKEET: Valtion eläkelain sekä ns. vanhan lain mukaiset perhe-eläkkeet. Laskentaoletukset 1. Eläkemenoennusteessa käytetään laskentamallia, jonka aikajänne on kuusi vuotta. Malliin sisältyvien, eläkkeiden kestoa ja säilyvyyttä kuvaavien parametrien arvot ovat samat kuin viime laskelmassa. Mallin käyttämä lähtökanta on vuoden 2002 lopussa voimassa ollut eläkekanta. 2. Laskenta on suoritettu vuoden 2004 TEL-indeksitasossa, jonka arvot on saatu valtiovarainministeriön talousarvion laadintaohjeesta (VM 15/01/2003). Indeksin arvot ovat: alle 65-vuotiaiden indeksi 2162 65 vuotta täyttäneiden indeksi 2048. 3. Ennusteessa ei ole otettu huomioon valmisteilla olevaa, vuoden 2005 alussa voimaan tulevaksi aiottua VEL-järjestelmän kokonaisuudistusta. 4. Kunnan peruskoulun ja lukion sekä yksityisten oppilaitosten opettajien eläkejärjestelyihin vuoden 1999 alusta voimaantulleet muutokset on huomioitu, minkä mukaisesti nuoret, vuonna 1970 tai myöhemmin syntyneet henkilöt jäävät valtion eläketurvan ulkopuolelle. 5. Kansanedustajien vanhuuseläkkeitä oletetaan alkavan vaalivuosina 2003 ja 2007 noin 50 kappaletta enemmän kuin muina vuosina. 6. Pohjaosaleikkauksen kompensaatio on laskelmassa huomioitu. Sen seurauksena eläkemenot nousevat vuonna 2003 noin 10 miljoonalla eurolla ja sen jälkeisinä vuosina 40 miljoonalla eurolla.
VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO 31 TAE 2004 28.07.50 Tapaturmakorvaukset ja muut vahingonkorvaukset 28.07.50 euro TP 2001 TP2002 TA2003 TAE2004 1.Tapaturmakorvaukset 22 212 308 23 499 884 26 340 000 30 200 000 2.Liikennevahingot 1 570 537 1 688 583 1 985 000 2 050 000 3.Valtion henkilöstölle aiheutuv. 38 797 33 235 67 000 65 000 eräiden kustannusten ja vahinkojen korvaaminen 4.Valtion virkamiesten erorahat 3 988 809 3 897 403 3 950 000 4 100 000 ja toistuvat korvaukset 5.Ryhmähenkivakuutusta 2 606 930 2 498 896 3 200 000 3 110 000 vastaava taloudellinen tuki 6.Liikelaitosten vahinkoturva 0 1 559 170 000 200 000 7.VR:n vanhojen rautatievast.lain 104 311 129 579 150 000 170 000 8. Lapuan patruunatehtaan onnettom. 63 114 62 000 70 000 Yhteensä 30 521 692 31 812 253 35 924 000 39 965 000 2 001 2 002 2003 2004 TP TP TA TAE Viraston kehyslaskelma 30 521 691 31 812 253 35 924 000 39 965 000 IND. 100,0 111,25