HARMISTA HYÖDYKKEEKSI SEPAROINTI JA BIOVOIMALAITOS. REISKONE OY/Tero Savela 20.10.2014

Samankaltaiset tiedostot
HARMISTA HYÖDYKKEEKSI ELI SEPAROINNIN MERKITYS MAATILALLE JA YMPÄRISTÖLLE. REISKONE OY/Tero Savela

REKITEC OY/Tero Savela Kalajoki

Separoinnin hyödyt. Johanna Virtanen, Ylä-Savon ammattiopisto 2017

REKITEC OY/Tero Savela

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous

Lietelannan separointinäytös Juvalla

Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena

Lietelannan separoinnin taloudellinen merkitys

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Tehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura

Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön

Tehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura

Lannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa

YMPPI, Pirkanmaan maatalousympäristön haasteet Yhteenveto LANTALOGISTIIKKA (Työtehoseura)

Karjanlannan käyttö nurmelle

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

Orgaaniset lannoitevalmisteet Gasumin biokaasulaitoksilta. Tuotepäällikkö Juhani Viljakainen

Kiertoravinne. Alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden massavirtojen tuotteistaminen ja uudelleen jako Seinäjoen seudulla

Miten aumaan hevosenlannan oikeaoppisesti? Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / ylitarkastaja Johan Sundberg

Savonia amk, LUKE Maaninka, YSAO

Separointilaitteistot. Johanna Virtanen, Ylä-Savon ammattiopisto 2017

Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat

Järki Lanta - Lantayhteistyötä kotieläin- ja kasvitilojen välillä

Energiaa ja lannoitteita markkinoille

Kerääjäkasveista biokaasua

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö

Miten säästän energiaa kasvintuotannossa? Lehtori Juha Kilpeläinen Karelia AMK

Lietelannan jakeistamisen ja paremman hyödyntämisen kannattavuus

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Separoidun kuivajakeen käyttö kuivikkeena Johanna Virtanen, Ylä-Savon ammattiopisto 2017

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa?

Joutsan seudun biokaasulaitos

Tuottajanäkökulma, Mistä tukea lannan käyttöön ja käsittelyyn?

Sian lietelanta ohran lannoituksessa

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Kasvissivutuotteen hyödyntäminen maanparannusaineena. Marja Lehto, Tapio Salo

Karjanlannan hyödyntäminen

Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka

Lannan ravinteiden hyödyntäminen

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Lannan typpi

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Tiivistelmä. Kaisa Riiko, BSAG 11/2014

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit

KOHTI HIILINEUTRAALIA MAITOA MAIDONTUOTANNON SIVUVIRTOJEN TEHOKAS HYÖDYNTÄMINEN

Lietteestä separoitu kuivajae kuivikkeena

Envor Group Hämeenlinna

Ravinnehävikit lannan levityksen yhteydessä. TEHO Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuksen 5. päivä

Lannan tehokkaampi hyödyntäminen maatalouden ravinnekuormituksen vähentämisessä

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Ympäristöministeriö 1(5) LAUSUNTO

Biohiili ja ravinteet

Lietteestä separoitu kuivajae kuivikkeena

Jäteveden ravinteet ja kiintoaine kiertoon viirasuodattimella. Asst.Prof. (tenure track) Marika Kokko

Vaihtoehtoja pellon käyttöön

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari Messukeskus, Helsinki

Tilojen välinen lantayhteistyö Kaisa Riiko, projektikoordinaattori Järki Lannoite hanke Baltic Sea Action Group

EI SISÄLLÄ ZEOLIITTI-AMALSIIMIÄ 50% seos CaCo3 50% LANTA-ANALYYSI. Markku Siljander. Näyte 001 Ei sis. Zeolit-Egoa Sekoitusaika n.

Separoidun neste- ja kuivajakeen levittäminen

Siipikarjanlannasta biokaasua

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Mittojen ja painojen muutosten vaikutus teollisuudelle Logistiikkapäällikkö Jukka Kataja

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

Lietteestä separoitu kuivajae kuivikkeena

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia.

Tukihaku Täydentävät ehdot

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö

Lannan käsittelyyn tarjolla eri menetelmiä

Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo

LIETELANNAN HAJUNPOISTO JA FRAKTIOINTI Erkki Aura. Tiivistelmä

Petri Kapuinen MTT Kasvintuotannon tutkimus Toivonlinnantie 518, PIIKKIÖ puhelin:

hyödyntäminen viljelyssä

Mädätyksen lopputuotteet ja niiden käyttö Kehityspäällikkö Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biolaitosyhdistyksen teemaseminaari 7.11.

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

Kaura vaatii ravinteita

Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT Baltic Compass Hyötylanta Biovirta

Nitraattiasetus (1250/2014)

N:o 931/ Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000

Nitraattiasetus. * Lannan varastointi * Lannoitteiden käyttö * Kirjanpitovaatimus. Materiaali perustuu julkaisuhetken tietoihin

Lietteestä separoitu kuivajae kuivikkeena

Humuspehtoori Oy Kierrätyslannoitteita metsäteollisuuden ja maatalouden sivuvirroista

Transkriptio:

HARMISTA HYÖDYKKEEKSI SEPAROINTI JA BIOVOIMALAITOS REISKONE OY/Tero Savela 20.10.2014

REISKONE OY Separointiurakointia sekä lannankäsittelylaitteiden myyntiä harjoittava yritys Myy Rekitec Oy:n maahantuomia sekä valmistamia laitteita Uutena toimintana ruohonleikkuriin liitettävien työlaitteiden valmistus www.multilaite.fi Toimialue koko Suomi Motto: ei yritetä päästä lietteestä mahdollisimman edullisesti erilleen, vaan pyritään ottamaan siitä kaikki hyöty irti harmista hyödyke

SEPAROINNIN PERIAATE LIETTEESTÄ EROTELLAAN KUIVA-AINE JA NESTE ERILLEEN PERUSTUU SEULAAN JA HITAASTI PYÖRIVÄÄN RUUVIIN SEULAKOOT 0,1-1MM (myös 2 mm) YLEISIN SEULATYYPPI KARTIOSEULA LIUKOISET RAVINTEET NESTEESEEN LIUENNEENA JA ORGAANISET KIINNI KUIVA-AINEEN PARTIKKELEISSA

KOKEMUKSIA SEPAROINNISTA Lietteen laatu vaihtelee erittäin paljon Kuutiokohtainen hinnoittelu mahdotonta Sekoitus tärkeää Uudella koneella kuiva-aineen siirron nopeus vaikuttaa kokonaiskustannukseen paljon Sinne mihin päästään traktorilla, niin ei välttämättä päästä kuormaautolla Jos tavoite lisätä säiliötilaa, niin se voidaan tehdä ja kannattaa tehdä jo talvella Separoitu neste-osa ei ole ominaisuuksiltaan lietettä eikä kuiva-aine kuivalantaa Jos pumpataan talvella toiseen säiliöön, niin kannattaisi silloin tehdä separointi

SEPAROINNIN HYÖDYT LOGISTIIKKAHYÖTY RAVINNEHYÖDYT SÄILIÖTILAVUUS LEVITYSONGELMIEN RATKAISU REHUHYGIENIA TYÖKUORMITUKSEN JAKAMINEN RIKKAKASVIVAPAUS YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HAJUHAITTOJEN VÄHENEMINEN POHJAVESIALUEEN LÄHIALUEEN LEVITYS

RAVINTEIDEN SIIRTYMINEN VAIHTELU TILAKOHTAISESTI TODELLA SUURTA MITÄ AIKAISEMMIN ELÄIMEN JÄLKEEN SEPAROIDAAN SEN PAREMPI LOPPUTULOS RAVINTEIDEN EROTTUMISEN KANNALTA SIANLIETTEELLÄ EROTTELUKYKY PAREMPI VANHALLA NAUDANLIETTEELLÄ NESTEOSAN N:P-SUHDE MUUTTUU 4,5:1 6:1 HETI LEHMÄN JÄLKEEN N:P-SUHDE ON NOIN 7,5:1 KUIVA-AINEESSA N:P-SUHDE ON 1 : 1 SIANLIETTEELLÄ NESTEOSAN N:P-SUHDE MUUTTUU 3:1 6:1 SIANLIETTEEN KUIVA-AINEESSA SUHDE ON 1:2

MITEN RAVINTEIDEN KÄYTTÖ PARANEE TILALLA NESTEOSA Nesteosa levitetään keväällä ja kesällä nurmelle tai viljan oraille Ravinteet heti kasvin käytettävissä, silloin kun kasvi tarvitsee Imeytyy nopeasti, joten ei jää hajuja eikä altistu pintavalunnalle Nesteosan N:P- suhde lähellä optimia nurmen lannoitussuositusten kanssa nesteosa voidaan levittää typen perusteella fosforin käyttömäärä ei ylity peltoon ei jää ns. vapaata fosforia, joka voisi altistua valunnalle Nesteosassa ei rikkakasvinsiemeniä rikkakasvipaine vähenee vähemmän rikkaruiskutuksia, suurempi sato, parempilaatuinen sato tai pidempi nurmikierto

MITEN RAVINTEIDEN KÄYTTÖ PARANEE TILALLA KUIVA-AINE kuiva-ainetta viedään mahdollisimman kauas tilalta etäpelloille, koska se on taloudellisesti järkevää samalla siirtyy fosforia kauemmaksi vesistöistä fosforiköyhemmille maille ravinteet siellä, missä sitä tarvitaan levitys pääsääntöisesti keväällä ja kesällä, jolloin ravinteet kasvien käytettävissä kuiva-aine mullataan melkein aina Apulannan osalta voidaan ostaa halvempia lannoitteita ja vähentää kokonaismäärää kuiva-aine kiinnostaa myös lannan vastaanottajaa, koska ravinteet liikkuvat pitkiä matkoja edullisesti Kuiva-aineen käyttö biovoimalaitoksissa laskee laitoksen logistiikkakustannuksia huomattavasti

ESIMERKKEJÄ RAVINTEIDEN SIIRTYMISESTÄ SIKA SIKATILA vanha liete nautaseula RAVINNE Kiintoaine nesteosa Raakaliete Typpi (liukoinen) 1,4 3,3 2,4 Typpi 4,5 3,3 3,5 Fosfori 2,5 0,71 0,85 Kalium 1,1 1,2 1,2 Kuiva-aine 25,14% 2,18% 3,43% NAUTA MAITOTILA jatkuva separointi RAVINNE Kiintoaine nesteosa Raakaliete Typpi (liukoinen) 0,69 1,4 1,258 Typpi 6,3 2,5 3,26 Fosfori 1,3 0,39 0,572 Kalium 4,8 1,5 2,16 Kuiva-aine 30,00% 4,10% 9,28%

alkuperäisen lietteen kuiva-ainepitoisuus % SEPAROINNILLA SAATAVA LISÄTILA SÄILIÖÖN % nesteosan kuiva-ainepitoisuus% % 2 3 4 5 6 4 11 6 0 0 0 5 17 12 6 0 0 6 22 18 15 9 3 7 28 24 19 13 7 8 33 29 25 20 14 9 39 35 31 27 21 10 44 41 38 33 29

LIETELOGISTIIKAN KUSTANNUSVERTAILU peltoala yhteensä 130 hehtaaria raakalietemäärä 5000 tonnia nesteosan määrä 3500 tonnia kuiva-aineen määrä 1500 tonnia kuiva-ainekomposti 900 tonnia nesteosaa enemmän hehtaarille 40 prosenttia KOMPOSTOIDUN ETÄISYYS TONNIA PELTOA LIETE KUIVA-AINE RAAKALIETTEEN NESTEOSAN KUIVA-AINEEN KUIVA-AINEEN TILALTA HEHTAARILLE ALUEELLA eur/tonni eur/tonni KULJETUSKUSTANNUS KULJETUSKUSTANNUS KULJETUSKUSTANNUS KULJETUSKUSTANNUS 0-1-KM 38 30 2 1,5 2280 3192 0 1-5 KM 38 40 3,5 2,5 5320 7448 0 5-10 KM 38 30 5 3,5 5700 0 5054 3192 YLI 10 KM 38 30 7 4 7980 0 1520 0 YHTEENSÄ 21280 10640 6574 3192 RAAKALIETTEEN KULJETUSKUSTANNUS 21280,00 NESTEOSAN JA KUIVA-AINEEN KULJETUSKUSTANNUS 17214,00 EROTUS 4066,00 NESTEOSAN JA KOMPOSTIN KULJETUSKUSTANNUS 13832,00 EROTUS RAAKALIETTEESEEN 7448,00

SEPAROINNIN VAIKUTUS LIETTEEN RAVINTEIDEN AJALLISUUSKUSTANNUKSEEN PERUSTELUT Paras levitysaika lietteelle on keväällä Osa lietteestä jää ajamatta keväällä kiireen takia Myöhemmän levityksen takia ravinteita jää hyödyntämättä ja syntyy ns. ravinteiden ajallisuuskustannus Separoinnilla vähennetään nestemäisen lietteen osuutta 15-40% keväällä ennätetään ajaa prosentuaalisesti enemmän lietettä Kuiva-aine voidaan kuljettaa ennen työhuippua

MITÄ RAVINTEIDEN AJALLISUUSKUSTANNUS VAIKUTTAA EUROISSA? levitysosuus %/kuukausi 4 5 6 7 8 9 10 11 RAAKA-LIETE 0,00 % 40,00 % 10,00 % 0,00 % 10,00 % 20,00 % 20,00 % 0,00 % vastaa kuutioina 0 2000 500 0 500 1000 1000 0 5000 NESTEOSA 0,00 % 55,00 % 15,00 % 10,00 % 10,00 % 0,00 % 10,00 % 0,00 % vastaa kuutioina 0 2200 600 400 400 0 400 0 4000 KUIVA-AINE 0,00 % 100,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % käyttökelpoista liuk typpeä % 80,00 % 90,00 % 90,00 % 70,00 % 40,00 % 15,00 % 10,00 % 0,00 % KÄYTTÖKELPOISTA TYPPEÄ KASVUKAUDELLA yhteensä raaka-liete 0,00 2264,40 566,10 0,00 251,60 188,70 125,80 0,00 3396,6 separoitu yhteensä 0,00 3634,50 756,00 392,00 224,00 0,00 56,00 0,00 5062,5 erotus kg typpeä/vuosi -1665,9 vastaa salpietarissa (27-0-0) tn 6,17

SEPAROINNIN VAIKUTUS LEVITYSALAAN kuinka monta prosenttia enemmän voi levittää lietettä hehtaarille, jos fosfori rajoittaa levitysalaa Nesteosaa voidaan levittää 46% enemmän kuin raakalietettä Paljonko nesteosalla saadaan pellolle enemmän liukoista typpeä verrattuna raakalietteeseen Hehtaarille saadaan 62% enemmän liukoista typpeä Kuinka paljon pienemmälle pinta-alalle liete saadaan levitettyä laskennallisesti Kiintoaine levitetään 20% peltopinta-alasta (laskettu ettei fosfori rajoita tätä alaa) Nesteosa levitetään 80% peltopinta-alasta (tällä alueella fosfori rajoittaa levitysmäärää) Nesteosaa levitetään 46% enemmän 80% pelloista. Separoitaessa tilan pelloille mahtuu 37% enemmän lietettä

MIKSI NÄIN TAPAHTUU LIETE VOIDAAN LEVITTÄÄ RAJOITTAVAN RAVINTEEN MUKAISESTI LIETTEEN SISÄLTÄMÄT RAVINTEET VOIDAAN JAKAA TASAISEMMIN NESTEMÄISEN LIETTEEN MÄÄRÄ VÄHENEE

KESKITETYN BIOVOIMALAITOKSEN LOGISTIIKKASELVITYS Laskettu biovoimalaitoksen logistiikan kustannuksia kuuden maatilan yhteismädättämöön Puolangalla Vaihtoehtoina tilojen kiinteät separaattorit, erilaiset urakointiseparaattorit sekä nestemäinen liete

SEPAROIDUN KUIVAJAKEEN SOVELTUVUUS BIOVOIMALAITOKSEEN Kuivajae sisältää noin 8 kertaa enemmän energiaa tonnissa kuin raakaliete Kuivajae soveltuu myös märkämädättämön lisäsyötteeksi Kuivajae tasalaatuista ja helppoa käsitellä Märkämädättämön mädätysjäännöksen kuivajae ei sisällä ravinteita ravinteet liukenevat nesteeseen mädätyksessä

KUIVAJAKEEN KÄYTÖN ONGELMAT Separoinnilla ei saada kaikkea lietteen kuiva-ainetta erotettua energiasaanto/raakalietetonni hieman pienempi kuin märkämädätyksessä Kuivajae kompostoituu helposti energiasisältö pienenee nopeasti varastoitaessa Tilavuuspaino alhainen vaatii tiivistämisen tai isot kuutiotilavuudet Erikokoisten ja erilaisten tilojen tarpeiden yhteensovittaminen valitulla logistiikalla Osa ravinteista jää todennäköisesti biovoimalaitokselle, vaikka sama määrä kuiva-ainetta palautettaisiinkin.

LASKURIN YHTEENVETO MENETELMÄ PÄÄOMAKUSTANNUKSET VUOSIKUSTANNUKSET YHTEENSÄ TRAKTORI JA PUSKUKÄRRY 72 894,17 30 000,00 102 894,17 TRAKTORI + 7 KONTTIA + KOUKKULAVA 69 896,67 33 270,00 103 166,67 SORA-AUTO KULJETUS 93 106,67 38 404,16 131 510,83 PUSKUVAUNUSEPARAATTORI 61 450,00 27 055,76 88 505,76 SEPAROINTIURAKOINTIREKKA KÄRRYLLÄ 98 375,00 25 058,96 123 433,96 30 M3 LIETEREKKA PUMPPUKUORMAAJALLA 147 196,67 48 471,11 195 667,78 30 M3 LIETEREKKA/LIETE BIOVOIMALAITOKSELLA 121 400,00 82 382,22 203 782,22

VUOSIKUSTANNUKSET POISTOAJALLA VUOSIKUSTANNUS POISTOAJAN AIKANA 6,00 vuotta TRAKTORI JA PUSKUKÄRRY 617 365,00-86 330,45 TRAKTORI + 7 KONTTIA + KOUKKULAVA 619 000,00-87 965,45 SORA-AUTO KULJETUS 789 064,97-258 030,43 PUSKUVAUNUSEPARAATTORI 531 034,55 531 034,55 SEPAROINTIURAKOINTIREKKA KÄRRYLLÄ 740 603,78-209 569,23 30 M3 LIETEREKKA PUMPPUKUORMAAJALLA 1 174 006,67-642 972,12 30 M3 LIETEREKKA/LIETE BIOVOIMALAITOKSELLA 1 222 693,33-691 658,79

YHTEENVETO Logistiikka ja sen kustannukset ovat merkittävimmässä roolissa biovoimalaitoksen kannattavuutta laskettaessa Separoinnin ja biovoimalaitoksen yhdistäminen voi luoda maaseudulle ihan uudenlaisen yrittäjyyden Biovoimalaitos ei välttämättä tarvitse viljelijöiden työpanosta Kuivamädättämö voidaan perustaa sinne missä tarvitaan lämpöä eikä sinne, missä energia syntyy

www.separointi.fi www.multilaite.fi Kiitos mielenkiinnosta YHTEYSTIEDOT REISKONE OY Tero Savela 044-2841160