Sallan kunta Hyvinvointikertomus 2009

Sallan kunta Hyvinvointikertomus 2009

Sallan kunnan hyvinvointikertomus 2009 Hyvinvointivalmennushanke Sallan kunta Kirjoittaja: Joonas Hänninen Kannen kuva: Bart Braafhart 2

SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 5 2. HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN TIETOPOHJA... 7 2.1. HYVINVOINTI KÄSITTEENÄ... 7 2.2. KUNTIEN HYVINVOINTIVASTUU... 8 2.3. HYVINVOINNIN MITTAAMINEN... 8 3. KUNTALAISTEN HYVINVOINTIIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT... 10 3.1. VÄESTÖ... 10 3.1.1. Väestön kehitys... 10 3.1.2. Koulutus... 11 3.2. ELINOLOT... 12 3.2.1. Toimeentulo... 12 3.2.2. Asuminen... 15 3.2.3. Perheet... 18 3.3. ELINYMPÄRISTÖ... 19 3.3.1. Kuntarakenne... 19 3.3.2. Ilmanlaatu... 19 3.3.3. Talousveden laatu... 19 3.3.4. Kadut, tiet ja viheralueet... 20 3.3.5. Melu... 20 3.3.6. Roskaantuminen... 21 3.3.7. Sisäilmaa... 21 3.3.8. Elinympäristön turvallisuus... 21 4. HYVINVOINTIPALVELUT JA NIISTÄ HUOLEHTIMINEN... 24 4.1. TEKNISET PALVELUT... 24 4.2. SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT... 24 4.4. OPETUSPALVELUT... 25 4.5. RUOKAPALVELUT... 29 4.6. KULTTUURIPALVELUT... 29 4.7. HARRASTUS- JA LIIKUNTAPALVELUT... 31 4.8. NUORISOPALVELUT... 32 4.9. PALO- JA PELASTUSTOIMEN PALVELUT... 32 5. KUNTALAISTEN TERVEYS... 34 5.1. LAPSET JA NUORET... 35 5.1.1. Alle kouluikäiset lapset... 35 5.1.2. Koululaisten elinympäristö... 36 5.1.3. Koululaisten elämänhallinta... 37 5.1.4. Koululaisten terveys... 37 5.2. TYÖIKÄISET... 38 5.2.1. Aikuisväestön elinympäristö... 38 5.2.2. Aikuisväestön elämänhallinta... 38 5.2.3. Aikuisväestön terveys... 39 5.2.4. Kunnan työntekijöiden työtyytyväisyys... 43 5.3. IKÄÄNTYNEET... 44 5.3.1. Ikääntyneen väestön elinympäristö... 44 5.3.2. Ikääntyneen väestön terveys... 45 6. YHTEENVETO... 46 6.1. HYVINVOINNIN MYÖNTEISET ULOTTUVUUDET... 46 6.2. HYVINVOINTITYÖN TAVOITTEET... 47 7. JOHTOPÄÄTÖKSET... 50 7.1. HYVINVOINNIN NYKYTILA JA TULEVAISUUS... 50 7.2. TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN KANNATTAA SE VÄHENTÄÄ MENOJA!... 50 8. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET... 52 Ehdotus 1... 52 3

Ehdotus 2... 52 Ehdotus 3... 53 Ehdotus 4... 53 Ehdotus 5... 54 Ehdotus 6... 54 LÄHTEET:... 55 4

1. Johdanto Kuntalaisten terveys ja hyvinvointi on yksi kunnan menestys- ja kilpailutekijöistä. Monet kunnassa tehtävät päätökset vaikuttavat kuntalaisten hyvinvointiin ja hyvinvoinnin edellytyksiin. Kuntapäättäjät tarvitsevat päätöksentekonsa perustaksi olennaisen tiedon väestön hyvinvoinnin tilasta ja terveydentilaan vaikuttavista tekijöistä. Tämä hyvinvointikertomus onkin luottamushenkilöitä, viranhaltijoita ja muita hyvinvoinnin ympärillä toimivia tahoja palveleva katsaus kuntalaisten hyvinvointiin, siihen vaikuttaviin tekijöihin ja mahdollisiin kehityssuuntiin. Hyvinvointikertomuksen laadintaan ryhdyttiin, kun hyvinvointivalmennushankkeen työryhmä havaitsi kuntalaisten hyvinvointia mittaavaa aineiston olevan hyvin hajanaista. Hyvinvointikertomus nähtiin hyvänä keinona kerätä yhteen ja esittää kuntalaisia koskettava hyvinvointitieto yksissä kansissa. Hyvinvointikertomuksella on myös merkittävä rooli hyvinvointivalmennusmallin muodostamisessa. Hyvinvointikertomuksen laadinnasta ja kirjoittamisesta on vastannut hankkeen työntekijä Joonas Hänninen. Hyvinvointikertomus kokoaa yhteen kuntalaisten hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Hyvinvointikertomuksen yhteydessä hyvinvointi on ymmärretty laajasti, eri elämänalueita koskettavana asiana ja kertomusta on tehty yhteistyössä monien tahojen kanssa. Kuntalaisten hyvinvointiin vaikuttavat kohteet ja niitä mittaavat indikaattorit on valikoitu siten että mahdollisimman laaja otanta kuntalaisten hyvinvointiin saataisiin tehtyä. Hyvinvointi-indikaattorien valinnassa erityistä huomiota on kiinnitetty niiden saatavuuteen sekä niiden toistettavuuteen. Saatavuus koettiin tärkeäksi kattavan aineiston kannalta ja toistettavuus tietojen vertailtavuuden kannalta. Indikaattoritietojen kerääminen tulee olla siis toistettavissa ja niiden on perustuttava pääosin olemassa olevin tietojärjestelmiin. Hyvinvointikertomuksen tietoja voidaan käyttää hyväksi toimintaohjelmia tehtäessä ja toiminnallisia tavoitteita asetettaessa. Tämän hyvinvointikertomuksen yksi tavoite onkin antaa hyvä perusta Sallan kunnan hyvinvointi- ja kuntastrategia työlle. Hyvinvointikertomusten perusteella pitäisi siis; voida arvioida kunnan hyvinvoinnin kehitystä menneisyydestä nykytilaan, pystyä suunnittelemaan toimenpiteitä hyvinvoinnin edistämiseksi ja kyetä seuraamaan toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta hyvinvointiin. Hyvinvoinnin kokonaistilanteen selvittäminen ja esittäminen on vaativa tehtävä johtuen ilmiön laajuudesta sekä hyvinvointia kuvaavien indikaattorien moniselitteisyydestä. Indikaattorien antamia tuloksia onkin avattu haastattelemalla eri sektoreiden asiantuntijoita. Näin mitta-aineiston tueksi on saatu laadullista aineistoa, niin sanottua hiljaista tai pehmeää tietoa. Yhdessä kova numeraalinen tieto ja pehmeä hiljainen tieto täydentävät toisiaan. Hyvinvointi-indikaattorit kuvaavat useimmiten hyvinvoinnissa ilmeneviä puutteita tai vajeita. Useimmat tilastot kerätään olemassa olevista palvelujärjestelmistä, jolloin ne kuvaavat tilanteita, joissa ihmiset hakeutuvat käyttämään palveluita. Tiedonkeruun luonteen vuoksi hyvinvointia kuvaavat mittarit antavatkin helposti pahoinvointia kuvaavaa tietoa, jolloin suurena vaarana on tuottaa pahoinvointikertomus hyvinvointikertomuksen sijaan. Sallan kunnan hyvinvointikertomuksen tavoitteena ei kuitenkaan ole mitata pelkästään pahoinvointia vaan löytää kunnan toiminnasta myös vahvuuksia ja kehittyneitä osa-alueita. Näiden vahvuuksien ja tiedostettujen ongelmien sekä puutteiden kautta pyritään koko organisaation toimintaa kehittämään kohti paremmin voivaa kuntayhteisöä. Hyvinvointia kuvatessa on tarkasteltu sekä koko väestön että eri väestöryhmien ja alueiden tilannetta. Samalla on tehty ikäkausitarkasteluja kohdistamalla huomio erikseen lapsiin ja nuoriin, työikäi- 5

seen sekä ikääntyneeseen väestöön. Sallan kohdalla hyvin laaja tarkastelu on perusteltua pitkien etäisyyksien ja palveluiden erilaisen tavoitettavuuden vuoksi. Hyvinvointipalveluiden toimivuutta tarkastellaan palvelujärjestelmän rakenteita ja toimintoja kuvaamalla. Tässä yhteydessä käydään läpi, miten kuntalaisten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä on huolehdittu. Aiemmin hyvinvointikertomukseen sisältyviä asiakokonaisuuksia on käsitelty valmisteilla olevissa tai jo valmistuneissa strategia- ja suunnitteluasiakirjoissa. Tällaisia ovat muun muassa kuntastrategia, opetussuunnitelma, oppilas- ja opiskelija suunnitelma, opetuksen järjestämisen suunnitelma, kouluterveyskysely, lastensuojelu suunnitelma, päihdesuunnitelma, päihdestrategia ja pelastussuunnitelma. Käsillä oleva hyvinvointikertomus on laatuaan ensimmäinen Sallan kunnassa, jonka vuoksi kertomuksen mittauskohteita tarkastellaan hyvin pitkällä aikavälillä. Tällä pyritään luomaan näkemys asioiden kehityksestä myös ennen ensimmäistä hyvinvointikertomusta. Tulevaisuudessa hyvinvointikertomus laaditaan valtuustokausittain, jolloin kulloinkin istuvat kuntapäättäjät voivat nähdä mitä vaikutuksia kuntalaisten hyvinvointiin tehdyillä päätöksillä on ollut. Tulevaisuuden tavoitteena on myös hyvinvointikertomuksen kehitys sisällöllisesti, siten että se vastaa paremmin Sallan kunnan tarpeita. Realismia on että hyvinvointikertomuksessa ei koskaan voida mitata tai kuvata kaikkea mahdollista kuntalaisten hyvinvointiin liittyvää tietoa. Tulevia hyvinvointikertomuksia ajatellen on kuitenkin erittäin tärkeää löytää hyvinvointitiedon puutteet ja aukot vähintään kunnan strategisten painopiste alueiden osalta. Näin kuntapäättäjille voidaan tarjota nimenomaan sitä tietoa, mitä he päätöksen teon tueksi tarvitsevat. Lyhyesti tämän hyvinvointikertomukset tavoitteena on siis kuvata viimeaikaista hyvinvoinnin kehitystä, hyvinvoinnin vahvuuksia ja heikkouksia sekä olla pohjana tuleville hyvinvointikertomuksille sekä hyvinvointistrategiselle työlle. 6

2. Hyvinvoinnin edistämisen tietopohja Hyvinvointi sanana sekä ilmiönä voidaan käsittää hyvin monella eri tavalla, eikä sille ole olemassa mitään yksioikoista määritelmää. Kuntasektorilla hyvinvointi käsitteenä voidaan liittää tavalla tai toisella kaiken päätöksenteon ja toiminnan ympärille. Sallan kunnan hyvinvointikertomuksen yhtenä tavoitteena onkin antaa tieto kuntapäättäjille hyvinvointiin liittyvistä asioista päätöksenteon tueksi. Tämän vuoksi onkin tärkeää selvittää mitä hyvinvoinnin katsotaan olevan käsillä olevan kertomuksen näkökulmasta. Seuraavissa kappaleissa tehdään lyhyt katsaus viimeaikaisiin hyvinvointitutkimukseen suuntauksiin ja kerrotaan mitä termi hyvinvointi pitää sisällään Sallan kunnan hyvinvointikertomuksessa. 2.1. Hyvinvointi käsitteenä Kuntien hyvinvointikertomus hankkeen loppuraportissa hyvinvoinnin käsitteellä tarkoitetaan tilaa johon terveys sisältyy tai jossa terveys ymmärretään hyvinvoinnin tilana. Hyvinvointi syntyy ihmisen itsensä, lähiyhteisön, palvelujärjestelmän ja yhteiskuntapolitiikan yhteisenä aikaansaannoksena siten, että jokaisella osalla on merkitystä kokonaisuuden kannalta. Myös Moisio (2008) näkee hyvinvoinnin moniulotteisena ja laajana käsitteenä. Hänen mukaansa hyvinvointi käsitteen alle voidaan luetella lukemattomia sekä objektiivisesti mitattavia, että subjektiivisesti koettuja osatekijöitä. Objektiivisiksi hyvinvoinnin osatekijöiksi luetaan usein terveys, elinolot ja toimeentulo. Subjektiivisiksi hyvinvoinnin osatekijöiksi puolestaan luetaan usein sosiaaliset suhteet, itsensä toteuttaminen ja onnellisuus. Objektiiviset ja subjektiiviset hyvinvoinnin osatekijät tukevat toisiaan, muodostaen hyvinvoinnin perustan. Hyvä terveys ja elinolot sekä turvattu toimeentulo luo ihmisen elämälle perustan, joka heijastuu subjektiivisena hyvinvointina. Tietty perustarpeet tyydyttävä elintaso on monesti välttämätön edellytys subjektiiviselle hyvinvoinnille. Tästä huolimatta korkea elintaso ei automaattisesti takaa subjektiivista hyvinvointia. Toisaalta ihminen voi kokea olonsa hyvin onnelliseksi ja hyvinvoivaksi myös niukoissa olosuhteissa ja taloudellisessa epävarmuudessa. Suurin yksittäinen hyvinvoinnin osatekijä onkin ihminen itse, eikä näin ollen yksilön oman toiminnan vaikutusta hyvinvointiin voida liikaa korostaa. Juuti kokee positiivisen yksilölähtöisen toiminnan ja ajattelun hyvinvoinnin perustana. Hänen mukaansa vaikeina aikoina toivo saa ihmisen uskomaan tulevaan ja selviämään vaikeiden aikojen yli. Näin myönteinen asenne yhdessä toivon kanssa saa yksilön voimaan hyvin. Myönteisellä suhtautumisella monet vaikeat ja ongelmallisetkin asiat saadaan tuntumaan hieman helpommilta. (Juuti, 2005). Ihmisen hyvinvointi on siis monen asian summa. Jokainen ihminen kokee oman hyvinvointinsa yksilöllisesti, omasta näkökulmastaan eikä fyysinen ympäristö aina kerro miten hyvin tai huonosti alueen ihmiset voivat. Koska hyvinvointi koetaan yksilöllisesti, on yksilöllä myös merkittävä vastuu oman hyvinvointinsa ylläpitämisestä ja sen kehittämisestä. Tästä huolimatta yhteisön ja elinympäristön vaikutusta ei tule kuitenkaan väheksyä. (Jokinen, 2002). Oma elämä ei lopulta ole pelkästään omaa elämää, vaan se on myös lähipiirin kuten perheen, tuttavien ja työkavereiden elämää. Sallan kunnan hyvinvointikertomuksessa hyvinvointi nähdään lähtevän yksilötason toiminnasta, ajattelusta ja oman elämän hallinnasta. Elinympäristön tarjoama tuki ja palvelut antavat yksilölle mahdollisuuden toteuttaa itseään ja kokea elämänsä elämisen arvoiseksi ja olonsa hyvinvoivaksi. 7

2.2. Kuntien hyvinvointivastuu Julkisen vallan velvoite edistää kansalaisten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta lähtee perustuslaista. Tarkemmin velvoitteet määräytyvät suurimmilta osin sosiaali- ja terveyslainsäädännön kautta. Käytännössä edellä luetellut velvoitteet on annettu kuntien hoidettaviksi. Säännösten perusteella jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Edelleen säännösten perusteella julkisen vallan on myös turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvatus sekä koulutus. Lainsäädäntö velvoittaa kunnat järjestämään sosiaali- ja terveyspalveluja asukkailleen, mutta ei sääntele yksityiskohtaisesti toiminnan laajuutta, sisältöä eikä järjestämistapaa. Kunnat voivat järjestää palvelut itsenäisesti omana toimintanaan, olemalla jäsenenä kuntayhtymässä tai ostamalla palvelut muilta kunnilta tai yksityisiltä palveluntuottajilta. Lakisääteisten palveluiden lisäksi monet kunnat tarjoavat myös muita vapaaehtoisia palveluita. Tällaiset palvelut syntyvät usein kuntalaisten tarpeista. Toiminnassa voi olla kuntakohtaisia eroja paikallisten olosuhteiden ja väestön tarpeiden mukaan. Tämä korostaa kunnallisten luottamushenkilöiden ja muiden päättäjien vastuuta siitä, että palvelujen taso ja laatu vastaavat kunnan asukkaiden tarpeita. Nykyaikainen nopeasti muuttuva yhteiskunta asettaa aivan uudenlaisia haasteita kuntaorganisaatioille. Jotta kunnan tuottamat hyvinvointipalvelut vastaisivat kulloistakin tarvetta, tulee organisaation kyetä ennakoimaan tulevaa tilannetta ja olla koko ajan tietoinen palveluiden kysynnän kehityksestä. Parhaiten käsitys tarpeista ja puutteista saadaan organisaation sisäisen vuorovaikutuksen avulla. Toimiva vuorovaikutus vaatii avointa keskustelua organisaation sisällä, jolloin eri tahojen edustajat voivat tuoda esille oman näkemyksensä asioiden tilasta. Tavoitteena on herättää keskustelua organisaation toiminnasta. Keskustelun kautta organisaation sisällä oleva hiljainen tieto saadaan yleiseen tietoon, ja tuleviin haasteisiin osataan vastata jo ennen niiden syntymistä. On olemassa lukemattomia esimerkkejä jossa kohdattu ongelma olisi voitu välttää riittävän nopealla tiedon vaihdolla, ja ennakoinnilla. Kuntaorganisaation avoimuuden kasvattamisessa tavoitteena on vuorovaikutteinen nopeasti toimiva verkosto organisaatio, joka kykenee tehokkaasti reagoimaan edessä oleviin haasteisiin. (Juuti, 2005) 2.3. Hyvinvoinnin mittaaminen Viime vuosikymmenten aikana suomalaisen enemmistön hyvinvointi on monilla mittareilla mitattuna parantunut. Samalla kuitenkin osa väestöstä kokee vaikeaa pahoinvointia ja jaksamattomuutta. Myös tiettyjen erikoispalveluiden käyttö on lisääntynyt voimakkaasti viime aikoina. (Rimpelä 2008). Myös pienituloisuus on yleistynyt erityisesti yhden huoltajan sekä monilapsisissa perheissä (Moisio 2008). Myös alueelliset erot hyvinvoinnissa näkyvät edelleen suomalaisessa yhteiskunnassa. Hyvinvointitutkimuksen tuottama tieto elinoloista, hyvinvoinnista ja sosiaalisista ongelmista muodostaa perustan hyvinvoinnin mittaamiselle ja arvioimiselle. Edellä mainitut tiedot eivät kuitenkaan suoraan kerro miten tehdyt toimenpiteet vaikuttavat mitattuihin kohteisiin. Siksi esimerkiksi kuntatason päätösten vaikutusten arvioimiseksi on toteutettava pitkäjänteistä seurantaa ja vertailua. Tällaisessa tilanteessa usein ainoana vaihtoehtona on ennen ja jälkeen arviointi, tai vertaileva tutkimus samankaltaisten kuntien kesken, joissa asiat on tehty toisin. (Moisio, 2008). 8

Molemmat edellä mainitut menetelmät sisältävät kuitenkin monia mittaamiseen ja tulosten kausaalisuuteen liittyviä ongelmia. Mittausten perusteella ei voida varmuudella sanoa, johtuuko esimerkiksi toimeentulon paraneminen alueella hyvästä ja onnistuneesta kuntapäätöksenteosta vai yleisestä taloustilanteen parantumisesta. Ennen ja jälkeen arvioinnissa sekä vertailevassa tutkimuksessa tiedot esitetään lukijalle pidemmältä ajanjaksolta yhdistettyinä arvioon niistä tekijöistä jotka kyseiseen ilmiöön ovat voineet vaikuttaa. Näin lukijalle annetaan mahdollisuus muodostaa itse arvion tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksesta käsillä olevaan ilmiöön. (Moisio, 2008). Sallan kunnan hyvinvointikertomuksessa tiedot on esitetty edellä kuvatun tavoin joko ajallisena arviointina, vertailuna tai näiden yhdistelmänä. Tietojen pohjalta on esitetty tulkintoja mahdollisista syy-seuraus suhteista, sekä esitetty kysymyksiä joilla pyritään herättämään lukija ajattelemaan ilmiön luonnetta. Näin hyvinvointikertomus pyrkii mittaamaan ja kuvaamaan mahdollisimman laajasti Sallan kunnan tarjoamia hyvinvointipalveluja, sekä esittää arvioita niiden toimivuudesta. Kertomuksessa kerättyjen ja analysoitujen tietojen pohjalta pyritään antamaan myös toimenpide ehdotuksia ongelmakohtien ratkaisemiseksi. 9

Henkilöä 3. Kuntalaisten hyvinvointiin vaikuttavat tekijät 3.1. Väestö Kunnan väestörakenne kertoo kunnan elinvoimaisuudesta ja vaikuttaa kunnan hyvinvointipalveluiden järjestämiseen. Asukkaiden määrän kehittymisellä ja väestön ikärakenteella on suuri vaikutus palveluiden kysyntään ja talouteen. Kunnan elinvoimaisuuden kannalta on tärkeää että kunnassa on asukkaita kaikista ikäryhmistä, näin väestöpohja on mahdollisimman monipuolinen. 3.1.1. Väestön kehitys Sallan kunnan väkiluku on alentunut jo usean vuosikymmenen ajan. Vuodesta 1990 lukien väestö on vähentynyt keskiarvoisesti 2,06 % vuosittain. 2000-luvulla väestön vähentyminen on kuitenkin rauhoittunut vähitellen ollen vuonna 2008 1,28 %. Ikärakenteen mukaan tarkasteltuna nuoret ikäryhmät ovat pienentyneet ja vanhat ikäryhmät kasvaneet. Vuonna 2008 alle 15 -vuotiaita oli 12,2 % (koko maassa 18 %), 16 64 vuotiaita oli 60 % (koko maassa 65,3 %) ja yli 65 vuotiaita oli 27,8 % (koko maassa 16,8 %) väestöstä. Sallan kunnan väestön kehitys vuosina 2000-2008 6000 5000 4000 3000 2000 1000 Yli 75 v 65-74 v 25-64 v 16-24 v 7-15 v 0-6 v 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Ikäryhmät: 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 0-6 v 283 253 212 191 178 178 179 183 177 7-15 v 545 507 477 464 450 425 381 371 349 16-24 v 488 467 463 459 426 430 412 367 358 25-64 v 2700 2609 2517 2468 2416 2340 2293 2256 2227 65-74 v 699 686 699 698 684 667 654 620 607 Yli 75 v 427 447 453 502 529 530 560 567 590 Väestö yhteensä: 5142 4970 4822 4782 4683 4571 4479 4364 4308 Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2009 10

3.1.2. Koulutus Koulutus on yksilön keskeinen hyvinvoinnin resurssi. Koulutus vähentää muun muassa työttömyyden riskiä. Koulutustasoa pidetään laajasti väestön hyvinvointitasoa kuvaavana tekijänä. Kuntalaisten ammatillinen osaaminen ja kouluttautuneisuus parantavat kunnan kilpailukykyä ja lisäävät osaavaa työvoimaa. Kouluttautuneisuus lisää myös innovaatiokykyä, joka puolestaan luo alueelle uusia työpaikkoja. Sallan kunnan keskiasteen koulutus 1 on valtakunnallisesti verrattuna hieman keskiarvon yläpuolella. Keskiasteen koulutuksen on saanut hieman pienempi väestö kuin esimerkiksi Pelkosenniemellä ja Savukoskella, merkittävää eroa seutukunnallisesti ei kuitenkaan ole havaittavissa. Korkea-asteen koulutuksen 2 osalta Salla jää vain hieman seutukunnan keskiarvosta, mutta valtakunnallisesti ero on jo huomattava. Koulutuksen ulkopuolella 3 17 24 -vuotiaasta väestöstä oli vuonna 2007 8,8 %. Tilanne on seutukunnan ja maan keskiarvoon verrattuna kohtalaisen hyvä. Koulutustaso vuonna 2007 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Salla Itä-Lapin seutukunta Koko maa Keskiasteen koulutuksen saaneet, % 15 vuotta täyttäneistä Korkea-asteen koulutuksen saaneet, % 15 vuotta täyttäneistä Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2009 Peruskoulun jälkeinen koulutus on tärkeässä asemassa kuntalaisten hyvinvoinnin kannalta. Koulutuksen ulkopuolelle jääminen voi altistaa syrjäytymiselle ja pitkäaikaistyöttömyydelle. Tämän indikaattorin kohdalla sukupuolittaiset erot ovat merkittäviä. Tilastollisesti pojat jäävät tyttöjä useammin koulutuksen ulkopuolelle. Koulutuksen ulkopuolelle jäämistä voidaan vähentää kehittämällä oppilaanohjausta sekä koulutuksen ja työelämän yhteistyötä. Sallan kunnan osalta koulutustason tunnuslukuja selittää koulutuspalveluiden tarjonta. Sallan kunnassa on mahdollista suorittaa lukio-opinnot peruskoulutuksen jälkeen. Lähimmät ammattikoulut sijaitsevat Kemijärvellä sekä Kuusamossa. Lähin korkea-asteen koulutusta tarjoava paikkakunta on 1 Keskiasteen koulutuksen saaneita ovat ylioppilastutkinnon suorittaneet ja ammatillisissa oppilaitoksissa enintään 3-vuotisen koulutusammatin tai tutkinnon suorittaneet. 2 Korkea-asteen koulutuksen saaneita ovat ammatillisissa oppilaitoksissa yli 3-vuotisen koulutusammatin tai tutkinnon suorittaneet, ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon suorittaneet. 3 Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta. 11

Rovaniemi. Koulutuspalveluiden tarjonnan vähyys selittää osittain myös kunnan ikärakennetta, kun nuoret hakeutuvat opiskelemaan paikkakunnan ulkopuolelle vääristyy myös ikärakenne. 3.2. Elinolot 3.2.1. Toimeentulo Mielekäs työ on yksi ihmisen hyvinvoinnin lähteistä. Juuti (2002) sanoo työn olevan parhaimmillaan silloin kun se työntekijästä tuntuu kevyeltä ja iloa tuottavalta. Työn tulee myös tarjota virikkeitä ja haasteita sen tekijälle. Työ, joka sopii ihmisille ja vastaa hänen kiinnostuksensa kohteita, luo perustan pitkäkestoiselle työmotivaatiolle. Työllinen työvoima Työllistä työvoimaa 4 Sallassa on koko 2000-luvun ajan ollut noin 29 % väestöstä, seutukunnalla 32 % ja koko maassa 43 % väestöstä. Sallan työllisen työvoiman määrä on siis suhteellisen matala. Sallan kunnan työpaikoista suuri osa muodostuu julkisten palveluiden työpaikoista (kunta, rajavartiolaitos, tulli), sekä maa- ja metsätalouden työpaikoista. Myös kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta on merkittävä työllistäjä alueella, erityisesti Sallatunturin matkailukeskus on elinvoimainen ja kehittyvä työllistäjä. Sallatunturi valittiinkin vuoden 2009 hiihtokeskukseksi Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen toimesta. Työpaikat toimialoittain Sallassa 2000 ja 2006 Julkiset ja muut palvelut Kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta Liikenne Maa- ja metsätalous Rahoitus-, vakuutus- ja liike-elämää palveleva toiminta Rakentaminen Teollisuus 2006 2000 0 100 200 300 400 500 600 700 Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2009 Työllisyyden matalaa tasoa selittää osittain teollisuuden vähyys alueella, joka vaikuttaa suoraan muiden toimialojen työllisyyteen, kuten rakentamiseen ja liikenteeseen. Sallan työpaikka rakenteen 4 Työllisiksi luetaan 15-74 -vuotiaat henkilöt, jotka laskentaviikolla 25. 31.12. tekivät yhtenäkin päivänä ansiotyötä tai olivat tilapäisesti työstä poissa. 12

vuoksi työpaikat ovat kuitenkin suhteellisen pysyviä, eikä maailman talouden heilahtelut vaikuta välittömästi alueen työllisyys tilanteeseen. Pendelöinti Vuonna 2006 Sallasta pendelöi 5 Kemijärvelle 69 henkilöä, Rovaniemelle 50 henkilöä, Kuusamoon 49 henkilöä ja Savukoskelle 22 henkilöä, Posiolle 6 ja Pelkosenniemelle 1 henkilö. Sallalaista työikäistä väestöä käy töissä myös muissa kuin lähi- tai naapurikunnissa. Muualle pendelöivien osuus on kuitenkin huomattavan pieni. Sallaan puolestaan pendelöi Kemijärveltä 62 henkilöä, Kuusamosta 11, Savukoskelta 10, Pelkosenniemeltä ja Posiolta 1 sekä muualta kuin naapurikunnista yhteensä 115 henkilöä. Määrällisesti Eniten pendelöintiä Sallaan lisäävät Rajavartiolaitoksen, Tullin sekä matkailun työpaikat. Pendelöinti Sallasta ja pendelöinti Sallaan vuonna 2006 Lähde: Pitkien etäisyyksien kuntien raportti / Tilastokeskus Työttömyys Työttömyys 6 on vähentynyt Sallassa tasaisesti 2000-luvulla. Vuonna 2008 työttömien osuus työvoimasta oli Sallassa 21 %, kun se vuonna 2000 oli vielä 29,8 %. Suunta parempaan on siis olemassa, mutta luku on edelleen seutukuntaan ja koko maahan verrattuna huomattavan korkea. 5 Pendelöinti tarkoittaa asuinpaikkakunnan ja työssäkäyntipaikkakunnan välistä työmatkaliikennettä. 6 Työttömäksi luetaan henkilö, joka on ilman työtä ja kokopäivätyöhön käytettävissä tai joka odottaa sovitun työsuhteen alkamista, myös lomautetut lasketaan työttömiksi. Työttömyyseläkkeen saajia ei lasketa työttömiksi. 13

% työvoimasta Työttömyyden kehitys Sallassa 2000-luvulla 50 40 30 20 10 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Nuorisotyöttömät, % 15-24 -vuotiaasta työvoimasta Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä Työttömät, % työvoimasta Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2009 Vuodesta 2000 lukien Sallan kunnan pitkäaikaistyöttömien 7 määrä on vähentynyt 5,5 % ollen 2008 vain 14 % työttömästä työvoimasta, joka on hieman seutukunnan keskiarvon ja huomattavasti koko maan keskiarvon alapuolella. Koko maassa pitkäaikaistyöttömiä oli vuonna 2008 22 % työttömästä työvoimasta. Sallan kunnan työttömyys korostuu erityisesti 15 24 -vuotiaiden kohdalla. Nuorten työttömyys oli vuonna 2008 lähes kolminkertainen verrattuna koko maahan. Myös seutukunnallisesti verrattuna Sallassa nuorten työttömyys on erityisen yleistä. Työttömyyden tunnusluvut 2008 25 20 15 10 5 Nuorisotyöttömät, % 15-24 -vuotiaasta työvoimasta Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä Työttömät, % työvoimasta 0 Salla Kemijärvi Pelkosenniemi Savukoski Koko maa Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2009 Työttömyyden ja työllisyyden kehitys Sallassa on ollut myönteinen koko 2000-luvun ajan. Erilaiset leikkaukset ja säästötoimenpiteet alentavat kuitenkin huomattavasti kuntalaisten toimeentuloa ja heikentävät kunnan elinvoimaisuutta. Merkittävimmät vaikutukset työllisyyteen ovat aiheutuneet, alueellisesti suurissa, valtion laitoksissa tehdyistä leikkauksista. Esimerkkeinä Rajavartiolaitoksen, 7 Pitkäaikaistyötön on työtön työnhakija, joka on ollut työttömänä vähintään 12 kuukautta. 14

Poliisin ja Metsäntutkimuslaitoksen säästötoimet tai henkilöstön uudelleen sijoitukset. Myös vuonna 2008 alkaneella taantumalla ja sitä seuranneella lamalla on väistämättä vaikutukset pitkällä aikavälillä myös Sallalaisten toimeentuloon ja työllisyyteen. Toimeentulotuki Työttömyyden aiheuttama tulotason laskeminen aiheuttaa monesti tilanteen, jossa henkilö tai perhe joutuu turvautumaan toimeentulotuen antamaan apuun. Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi avuksi, joka turvaa perus toimeentulon silloin, kun henkilö tai perhe ei tule toimeen ansioillaan työstä tai yrittäjätoiminnasta tai muilla tuloillaan tai varoillaan. Vuonna 2007 Sallassa oli yhteensä 187 henkilöä joille myönnettiin toimeentulotukea. Toimeentulotukea maksetaan Sallassa seutukuntaan ja koko maahan verraten vähemmän kaikissa ikäryhmissä. Asukaslukuun suhteutettuna toimeentuloa maksettiin 53 / asukas. Toimeentulotuen kokonaiskustannukset olivat vuonna 2007 Sallassa 230 000 euroa. Toimeentulotuen tunnusluvut 2007 Salla Itä-Lapin seutukunta Koko maa Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet vuoden aikana yhteensä 167 968 217842 Toimeentulotukea saaneet 18 vuotta täyttäneet vuoden aikana 189 1134 253363 Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä 6,8 11,1 8,1 Toimeentulotukea saaneet 18 24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 12 17,4 12,3 Toimeentulotukea saaneet 25 64 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 6,5 8,4 6,4 Toimeentulotukea saaneet 65 vuotta täyttäneet vuoden aikana 10 46 13260 Toimeentulotuki, euroa / asukas / vuosi 53 83 90 Toimeentulotuki, 1000 euroa 230 1623 476083 Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2009 Kokonaisuutena tarkasteltuna työttömyys on Sallan kunnassa edelleen ongelma. Tulevaisuuteen katsottaessa työttömyys aiheuttaa kuntaan monenlaisia uhkia. Alueen työikäisen väestön poismuutto on yksi niistä. Työikäisen väestön mukana etenkin perheiden kohdalla myös lapset ja nuoret muuttavat pois paikkakunnalta. Työllisyydestä huolehtiminen onkin hyvin tärkeä hyvinvointityön osaalue. 3.2.2. Asuminen Asuntorakenteella ja erilaisilla asumismahdollisuuksilla pyritään varmistamaan asuntomarkkinoiden monipuolinen tarjonta, siten että eri-ikäiselle ja erilaisilla vaatimuksilla oleville kuntalaisille on tar- 15

jolla tarpeiden mukainen asumismuoto. Sallan kunnan asuntopolitiikan tavoitteena on edistää asumisen laatua tarjoten monipuolisia asumisratkaisuja ympäri kuntaa. Sallassa oli vuonna 2008 yhteensä 2009 asuntokuntaa 8 kun vuonna 2000 niitä oli 2127. Trendi on ollut siis laskeva, mutta laskuvauhti on hidastunut viime aikoina. Yhden hengen asuntokuntia on Sallassa vähemmän kuin seutukunnassa ja koko maassa yleisesti. Yhden ja kahden hengen asuntokunnat yhdessä muodostavat merkittävän osan kaikista asuntokunnista ollen vuonna 2008 yhteensä 74,2 % (1490 asuntokuntaa, noin 2196 kuntalaista). Yli kahden hengen asuntokunnat muodostava yhdessä vain 25,98 % kaikista asuntokunnista (522 asuntokuntaa, noin 1988 kuntalaista) Erikokoisten asuntokuntien osuudet vuonna 2008 Asuntokuntien koko: Salla Seutukunta Koko maa 1 henk. 38,73 % 39,95 % 40,61 % 2 henk. 35,29 % 34,08 % 32,91 % 3 henk. 12,29 % 12,94 % 11,64 % 4 henk. 8,11 % 7,92 % 9,55 % 5 henk. 4,03 % 3,45 % 3,69 % 6 henk. 1,24 % 1,08 % 1,02 % 7+ henk. 0,30 % 0,58 % 0,58 % Lähde: Tilastokeskus Sallassa ahtaasti asuvia asuntokuntia on suhteessa hieman enemmän kuin koko maassa ja seutukunnassa yleisesti. Lapsiasuntokuntia kaikista asuntokunnista Sallassa oli 18,6 %. Vuonna 2007 Sallan lapsiperheistä 35,2 % asui ahtaasti. Luku on seutukuntaan verrattuna samalla tasolla, mutta koko maahan verrattuna ahtaasti asuvia lapsiperheitä on 5,2 % enemmän. Asunnottomia Sallassa ei ollut lainkaan vuonna 2007. 8 Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asunnossa vakinaisesti asuvat henkilöt. 16

Asumisen tunnuslukuja 2007 Salla Itä-Lapin seutukunta Koko maa Ahtaasti asuvat asuntokunnat, % kaikista asuntokunnista 9 9,6 8,9 9,3 Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista 35,2 35,7 30 Asunnottomat yksinäiset / 1000 asukasta 0 0,4 1,4 Asuntokunnat, joissa on vähintään yksi alle 18-vuotias henkilö, % kaikista asuntokunnista 18,6 18 23,9 Eläkkeensaajien asumistukea saaneet, % asuntokunnista 12,6 10,6 7 Yleistä asumistukea saaneet yhteensä, % asuntokunnista 4,6 4,5 5,7 Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2009 9 Asunto on ahtaasti asuttu, jos siinä asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun 17

3.2.3. Perheet Sallassa oli vuonna 2007 yhteensä 1211 perhettä 10, joista lapsiperheitä oli 371. Lapsiperheiden 11 osuus on alempi kuin koko maassa, mutta hiukan suurempi kuin seutukunnalla yleensä. Lapsiperheiden osuus suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut noin 1 %:n vuosivauhdilla. Lapsiperheiden osuus, % perheistä 50 40 30 20 10 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Salla 37,6 36,2 34,6 33,3 32,4 32,3 30,4 30,6 Itä-Lapin seutukunta 39,8 37,8 36,3 34,8 33,6 32,5 30,9 29,9 Koko maa 43,7 43 42,4 42 41,7 41,5 41,2 40,9 Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2009 Yksinhuoltajaperheitä lapsiperheistä oli vuonna 2007 yhteensä 18,6 % (69 perhettä), joka on lähes samalla tasolla kuin seutukunnassa yleisesti mutta huomattavasti alempi kuin koko maassa. Yksinhuoltaja perheiden suhde kasvoi voimakkaimmin 2005 2006, kasvu ei kuitenkaan johdu yksinhuoltajaperheiden lisääntymisestä vaan lapsiperheiden kokonaismäärän vähentymisestä. Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 21 20 19 18 17 16 15 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Salla 17 16,8 17,3 18,4 18,2 18,8 19,7 18,6 Itä-Lapin seutukunta 18,3 18,4 19 18,6 18,8 19 18,1 18,2 Koko maa 19,4 19,6 19,7 19,9 19,9 20 19,9 20 Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2009 10 Perheen muodostavat yhdessä asuvat avio- tai avoliitossa olevat henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avio- ja avopuolisot ilman lapsia. 11 Lapsiperheiksi luokitellaan perheet, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia. 18

3.3. Elinympäristö Yhdyskuntarakenne ja hyvä elinympäristö mahdollistavat yhteiskunnan toimivuuden. Yhdyskuntarakenteella ja elinympäristöllä yleensä on merkittävä vaikutus alueen asukkaiden hyvinvointiin. Yhdyskuntarakenteella vaikutetaan suuresti asukkaiden arkipäiväisen elämän järjestämiseen ja se luo puitteet yksilöiden ja yhteisöjen toiminnalle. Tehokas yhdyskuntarakenne vähentää ekologista kuormitusta, liikkumistarvetta ja edistää kestävää kehitystä. Suomen kansallisessa ympäristöterveysohjelmassa katsotaan, että terveellisen ympäristön edellytyksiä ovat: riittävä ja terveellinen ruoka ja juoma, turvallinen ja viihtyisä asuminen sekä asuinympäristö, puhdas ilma, hyvät liikennepalvelut sekä mahdollisuus henkiseen ja fyysiseen virkistäytymiseen. Seuraavissa kappaleissa kuvataan Sallan kunnan elinympäristön osatekijöitä. 3.3.1. Kuntarakenne Salla on viihtyisä, Barentsin väylän kansainvälinen kaupan ja kulttuurin kohtauspaikka joka sijaitsee Lapissa, EU:n itärajalla. Sallan maisemat ja luonto, alkaen eteläosassa sijaitsevasta Oulangan kansallispuistosta muuttuen pohjoista kohti mentäessä vähitellen Tuntsan tunturimaastoksi, luovat erinomaiset puitteet eri virkistys- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksille. Sallan pinta-ala on 5872 km 2, josta maapinta-alaa 5730 km 2 ja sisävettä 142 km 2. Sallassa on yhteensä 14 sivukylää joiden asukasluku on noin 5-200 henkilöä. Sallan väkiluku oli vuonna 2008 yhteensä 4308 asukasta, jolloin asukastiheys oli 0,8 asukasta/km 2. Sallan kunnan rakennuskanta on pientalovaltaista. Salla on seitsemänneksi harvaanasutuin kunta Suomessa. Salla on osa Itä-lapin seutukuntaa ja sen naapurikuntia ovat Kemijärvi, Pelkosenniemi, Posio ja Savukoski. Sallan kunnan palvelut ovat suurelta osin keskittyneet kirkonkylän alueelle, mutta myös sivukylien asukkaat on huomioitu kunnan palveluverkostossa. Kunnan erityispiirteinä voidaan sanoa huomattavan pitkät etäisyydet kunnan sisällä. Pitkät etäisyydet asettavat palveluiden järjestämiselle monia muita kuntia haasteellisemman ympäristön. 3.3.2. Ilmanlaatu Sallan ulkoilman laatu on hyvä. Kunnan alueella ei ole teollisuutta joka aiheuttaisi merkittäviä päästöjä ilmastoon. Ilman laadun kannalta suurin uhka onkin ilmamassojen mukana kulkeutuvat ilman saasteet. 3.3.3. Talousveden laatu Sallassa toimii yhteensä 11 vesilaitosta, joita seurataan talousvesi asetuksen mukaisesti. Sallan verkostoveden laatu on hyvä. Verkostovesi on kokonaisuudessaan pohjavettä ja pääosin käsittelemätöntä. Veden ph-arvoa joudutaan säätelemään Salmivaaran ja Sallatunturin vedenottamoilla. Sallan kirkonkylän ja Sallatunturin vesihuollosta vastaa Sallan Aluelämpö oy, jolla on hallussaan Salmivaaran, Kirkonkylän ja Sallatunturin vedenottamot, jotka ovat yhteisessä vesijohtoverkossa. 19

Vesijohtoverkostoon liittyneitä asukkaita on noin 3000. Ympäristökeskuksen vuonna 2007 tekemän kartoituksen mukaan laitosten kuntoluokkien keskiarvo on 4 eli hyvä, asteikon ollessa 1-5. Haja-asutusalueilla vesihuollosta vastaa kyläkohtaiset vesiosuuskunnat. Haja-asutusalueiden asuinkiinteistöistä noin 45 % on järjestetyn vesihuollon piirissä. Kaikilla vesiosuuskunnilla on oma vesijohtoverkosto ja vedenottamo. Ympäristökeskuksen tekemän kartoituksen mukaan vesiosuuskuntien vedenottamoiden kuntoluokkien keskiarvo on 3,9 eli hyvä. Talousvesi asetuksen 461/2000 mukaisesti vedenlaatua seurataan näytteiden otoin sekä säännöllisin, että jaksottaisin väliajoin. Veden tulee olla käyttäjilleen turvallista, se ei saa sisältää tauteja aiheuttavia mikrobeja tai haitallisia pitoisuuksia epäorgaanisia tai orgaanisia yhdisteitä. Vedestä otetuissa näytteissä tai yksityisistä porakaivoista otetuissa radon 12 mittauksissa ei ole havaittu ongelmia. 3.3.4. Kadut, tiet ja viheralueet Katujen, teiden ja yleisten alueiden kunnossapidolla taataan elinympäristön viihtyisyys ja asumisen mukavuus. Katujen, teiden ja yleisten alueiden kunnossapidosta vastaa Sallan kunnan tekninen toimi. Sallassa on kunnan kunnossapitämiä kaavateitä yhteensä 37km ja yksityisiä teitä 160km. Valaistua tieosuutta on yhteensä 34km. Puistojen ja viheralueiden pinta-ala on noin 5000m 2. Puistoihin ja viheralueisiin lasketaan mukaan myös yleiset ja hoidetut kelkkareitit. Tiealueiden kunnossapito suoritetaan kesäisin kokonaisuudessaan Sallan kunnan teknisen toimen puolesta. Kesäisin tiealueiden kunnossapitoon kuuluu muun muassa tienvarsien siistiminen, hiekan poisto ajoradoilta, pölynsidonta sekä lanaus. Katujen tieluiskat leikataan myös vuosittain vesakkoleikkurilla ja risteysalueiden näkymät raivataan kaava-alueilla. Katujen peruskorjauksia tehdään vuosittain määrärahojen puitteissa. Tiealueiden talvikunnossapito suoritetaan osittain aliurakointina. Talvikunnossapidon tehtäviä ovat muun muassa ajoratojen, kevyen liikenteen väylien sekä pysäköintialueiden auraus, höyläys ja liukkauden torjunta. Tehtäviin kuuluu lisäksi liikennettä vaarantavan tai haittaavan lumen, sohjon ja polanteiden poisto. Sallan kunnan tekninen toimi on valtion avustuksella peruskorjannut Maaseudun yksityistiehankeprojektin puitteissa noin 15 kpl:ta yksityisteitä. Kokonaisuudessaan kunnostettua tieosuutta kertyi noin 40km. Viheralueiden kunnossapidosta vastaa kesäisin kaksi puutarhuria yhdessä kesätyöntekijöiden kanssa. Kesätyöpaikkoja tarjotaan vuosittain koululaisille sekä opiskelijoille. 3.3.5. Melu Melun osalta Sallan kunnassa ei ole tehty erillistä selvitystä. Melu otetaan kuitenkin huomioon kunnan jokapäiväisessä toiminnassa. Meluhaittoja pyritään minimoimaan muun muassa asettamalla 12 Mikäli radonia on talousvedessä, se vapautuu huoneilmaan vedenkäytön yhteydessä. Varsinkin porakaivoveden radonpitoisuus voi olla niin suuri, että se nostaa sisäilman radonpitoisuutta. 20

tapahtumille rajoituksia toiminta-aikojen suhteen. Tapahtumien lisäksi melua kunnassa aiheuttavat esimerkiksi raskas liikenne, rautatieliikenne ja vapaa-ajan toiminta. 3.3.6. Roskaantuminen Sallan kunnan jätehuolto on siirtynyt 1.4.2007 alkaen Lapin Jätehuolto kuntayhtymälle. Kuntayhtymän tarkoituksena on kuntalaissa ja jätelaissa säädettynä jäsenkuntien yhteistoimintamuotona huolehtia jäsenkuntien jätehuollon toimialaan kuuluvien velvollisuuksien hoitamisesta sekä käytännön jätehuoltotehtävien järjestämisestä jätelaissa säädetyllä tavalla. Sallan kunnan alueella toimii siirtokuormaus- ja hyötyjäteasema sekä kierrätysasemat. Kunnan kierrätysasemat on uusittu tai puuttuvilta osin rakennettu pääosin vuoden 2008 aikana, pois lukien Sallatunturin kaava-alue jonne kierrätysasemat on perustettu aiemmin. Siivouskehotuksia joudutaan antamaan 3-5 kappaletta vuosittain. Yleensä siivouskehotus annetaan luvattomasta kaatopaikasta tai yleisen siisteyden laiminlyömisestä. 3.3.7. Sisäilmaa Yleisesti voidaan todeta että sisäilma on Sallassa keskimäärin hyvää. Sisäilma on laadullisesti hyvää, kun tilaa käyttävät ovat sisäilmaan tyytyväisiä eikä siitä aiheudu terveyshaittoja. Sisäilman laatua selvitetään sekä julkisiin sekä yksityisiin kiinteistöihin tehtävin mittauksin, joissa selvitetään huoneilman mikrobi-lajeja sekä pitoisuuksia. Mittausten johdosta on annettu muutamia korjausehdotuksia, sisäilman laadun parantamiseksi. Suurimmat ongelmat sisäilman laadussa johtuvat ilmanvaihtojärjestelmien tehottomuudessa. Ilmanvaihtojärjestelmiä onkin uusittu monissa kohteissa. Sallan kunnassa on toteutettu vuonna 2006 laaja radonpitoisuuksien mittaus 13 lähes sadassa julkisessa ja yksityisessä kiinteistössä. Mittauksen tuloksena annettiin kaksi korjaussuositusta ja kahdeksan korjausharkintakehotusta. Korjaussuositus annettiin jos radonpitoisuuden arvo ylitti 400 Bq/m 3. Sallan kunta ei kuulu kuntiin joissa työpaikkojen radonpitoisuuksien mittaus on suoritettava vuosittain. Työpaikkojen radonpitoisuus tulee selvittää niillä alueilla, joissa asuinympäristössä mitatuista radonpitoisuuden vuosikeskiarvoista vähintään 10 % ylittää arvon 400 Bq/m 3. 3.3.8. Elinympäristön turvallisuus Turvallisuus ja turvallisuuden kokeminen ovat tärkeä osa asukkaiden hyvinvointia ja arkipäivää. Parhaimmillaan turvallisuus ilmenee, kun siitä ei tarvitse huolehtia eikä se vaadi erityisiä ratkaisuja. Turvallisuuden ongelmat näkyvät elinympäristössä muun muassa rikoksina, ilkivaltana ja päihtyneiden aiheuttamina häiriöinä. Turvallisuuden merkitys konkretisoituu aina ajasta ja paikasta riippumatta suurten onnettomuuksien, katastrofien tai turvattomuutta luovien tapahtumien yhteydessä. Tässä yhteydessä turvallisuutta tarkastellaan poliisin tietoon tulleiden rikoksien ja liikennevahinkojen kautta. 13 Työpaikoilla radonpitoisuus ei saa säännöllisessä työssä ylittää arvoa 400 becquereliä kuutiometrissä ilmaa (Bq/m 3 ). Keskimääräinen radonpitoisuus suomalaisissa asunnoissa on noin 120 becquereliä kuutiometrissä. Asuntojen, työpaikkojen ja porakaivovesien radonpitoisuudet ovat Suomessa maailman suurimpia. 21

Rikollisuus Poliisin tietoon tulleet rikokset ovat vähentyneet Sallassa 2000-luvulla merkittävästi. Korkeimmillaan rikosten määrä oli vuonna 2005, jolloin Sallassa tehtiin yhteensä 488 rikosta. Vuonna 2008 rikoksia tehtiin enää 226. Suunta on ollut vuoden 2005 jälkeen voimakkaasti laskeva. Liikennerikokset ovat Sallassa tapahtuvista rikoksista yleisimpiä. Seutukuntaan verrattaessa Sallassa tapahtui suhteellisesti vähinten rikoksia vuonna 2008. Sallassa 1000 asukasta kohden tehtiin 52 rikosta, kun koko seutukunnan keskiarvo oli 84. Kemijärvellä vastaava luku oli 137, joka on kuitenkin vielä koko maan keskiarvoa huomattavasti pienempi. Vuonna 2008 koko maassa tapahtui 164 rikosta / 1000 ihmistä. 120 100 80 60 40 Poliisin tietoon tulleet rikokset Sallassa 2000-luvulla / 1000 asukasta Muut rikokset Muut rikoslakia vastaan tehdyt rikokset Liikennerikokset Seksuaalirikokset 20 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Omaisuusrikokset Lähde: Tilastokeskus Poliisin tietoon tulleiden omaisuusrikoksien määrä on pienentynyt viimeisen kolmen vuoden aikana Sallassa. Omaisuusrikosten määrä oli 2000-luvulla suurimmillaan vuonna 2005, jolloin Sallassa tehtiin yhteensä 130 omaisuusrikosta. Vuonna 2008 omaisuusrikoksia tehtiin yhteensä 47. Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten määrä Sallassa on pysynyt koko 2000-luvun suunnilleen samalla tasolla. Eniten kyseisiä rikoksia tehtiin vuonna 2006 (36kpl), ja vähiten vuonna 2008 (22kpl). Lähes kaikki henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset ovat olleet pahoinpitelyrikoksia. Liikenneturvallisuus Sallassa sattui vuonna 2007 yhteensä 27 liikenneonnettomuutta 14, joista 5 johti henkilövahinkoon 15 ja 7 loukkaantumiseen. Yhtään kuolemaan johtanutta liikenneonnettomuutta ei vuoden aikana tapahtunut. Sallan kunnassa ei tapahtunut myöskään yhtään kevyen liikenteen onnettomuutta vuonna 2007. Sallassa tapahtui väkilukuun suhteutettuna hieman vähemmän liikenneonnettomuuksia kuin Lapin Läänissä tai koko maassa yhteensä. Sallassa liikenneonnettomuuteen vuoden 2007 aikana joutui 0.60 %, Lapin läänissä 0.62 % ja koko maassa 0.65 % väestöstä. Toisin sanoen yksi 165:sta sallalaisesta joutui liikenneonnettomuuteen vuoden aikana. Sallassa on 2000-luvulla tehty keskimäärin 88 liikennerikosta vuosittain. Liikennerikosten määrä oli koko vuosikymmenen alun voimakkaassa nousussa kunnes se kääntyi jyrkkään laskuun 2006. 14 Liikenneonnettomuus voi tapahtua ilman, että siitä seuraa vammoja ihmiselle. 15 Henkilövahinko määritellään onnettomuuden seurauksena aiheutuneeksi fyysiseksi vammaksi. 22

Vuonna 2008 liikennerikoksia tehtiin vielä 62 kappaletta, joista merkittävä osa muodostui liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Poliisin tietoon tulleet liikennerikokset Sallassa 2000-luvulla 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Liikenneturvallisuuden vaarantaminen 27 45 59 41 44 49 51 42 26 Törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen 1 3-4 - 2 3 1 - Rattijuopumus 7 13 4 13 21 16 7 3 5 Törkeä rattijuopumus 26 14 12 19 15 20 17 17 15 Kulkuneuvon luovuttaminen juopuneelle 3 4-4 4 3-1 4 Kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta 12 8 8 16 22 23 12 15 12 Liikennerikokset yhteensä 76 87 83 97 106 113 90 79 62 Lähde: Tilastokeskus Johtuuko lasku poliisin resurssien pienenemisestä vai todellisesta liikennekäyttäytymisen muutoksesta? 23

4. Hyvinvointipalvelut ja niistä huolehtiminen Kuntien tehtävänä on hyvinvointipalveluiden tuottaminen siten, että ne vastaavat kuntalaisten tarpeita. Lakisääteisten palveluiden lisäksi monet kunnat tarjoavat myös muita vapaaehtoisia palveluita. Palveluiden tarpeessa ja tarjonnassa on paljon kuntakohtaisia eroja paikallisten olosuhteiden ja väestön tarpeiden vuoksi. Seuraavissa kappaleissa paneudutaan tarkemmin Sallan kunnan tuottamiin hyvinvointipalveluihin. 4.1. Tekniset palvelut Sallan kunnan tekninen toimi huolehtii asumiseen, liikenteeseen ja ympäristöön liittyvistä palveluista. Kyseiset palvelut liittyvät olennaisesti ihmisen hyvinvointiin ja koettuun turvallisuuteen. Onnistuneella teknisellä suunnittelulla asuminen, eläminen ja oleminen kunnassa on helppoa ja viihtyisää. Näitä keskeisiä jokaisen ihmisen elämään vaikuttavia tehtäviä on muun muassa energiahuollon, kaavoituksen, rakennusvalvonnan, vesihuollon, ympäristöhuollon sekä liikenteen tehtävät. Teknisen toimen tehtäviin kuuluu myös kunnan omistamien kiinteistöjen ylläpito- ja huoltotehtävät. 4.2. Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on tuottaa peruspalvelut, jotka ylläpitävät ja edistävät kuntalaisten terveyttä, sosiaalista turvallisuutta, oman elämän hallintaa, toimintakykyisyyttä ja hyvinvointia. Sallan kunnassa sosiaali- ja terveystoimen alta löytyvät muun muassa kansanterveystyön, vanhus- ja vammaistyön, sosiaalityön ja erikoissairaanhoidon tehtävät. Vuonna 2009 sosiaali- ja terveystoimen alaisuudessa työskenteli yhteensä 216 työntekijää, joista 159 oli vakituisessa virassa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden vakituiset työntekijät osastoittain 2000-luvulla 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Sos.- ja terveystoimen hallinto 5 4 4 3 3 3 3,16 3,16 3,16 2,66 Sosiaalityö 2 2 2 2 2 3 3 3 3 4 Vanhus- ja vammaispalvelut 56 56 57 56,5 58,5 58,5 61,5 61,5 65,5 85 Kansanterveystyö 59,5 58,5 57,5 58,5 58,5 59,5 60,89 60,89 65,89 67,89 Yhteensä: 122,5 120,5 120,5 120 122 124 128,6 128,6 137,6 159,6 Sallan terveyskeskus tuottaa suuren osan kuntalaisten tarvitsemista terveyspalveluista samassa toimipisteessä. Terveyskeskuksen toimintoja ovat vastaanotto- ja päivystystoiminta, vuodeosasto, neuvolapalvelut, hammashuollon palvelut, mielenterveystoimisto, fysioterapiakeskus ja tukipalvelut, joihin kuuluu muun muassa laboratorio, röntgen, kuntoutus ja välinehuolto. Päivystys toiminta on osittain ulkoistettu siten, että viikonloppuisin päivystyksen hoitaa yksityinen palveluntuottaja ja ilta- ja yöaikaan päivystyksen hoitaa Kemijärven kaupungin Lapponia sairaala. 24

Erityissairaanhoidon palvelut Sallan kuntalaisille hankitaan pääasiassa Lapin keskussairaalasta ja osittain Muurolan sairaalasta. Kemijärven kaupungin kautta erikoissairaanhoidon palveluita hankitaan sairaala Lapponiasta. Vanhus- ja kehitysvammaispalvelut tuottavat nimensä mukaisesti vanhusten ja vammaisten tarvitsemia palveluita. Erityisesti vanhuksille suunnattuja palveluita ovat vanhainkoti- ja avopalvelukeskus Hopeaharju, palvelu- ja pienkodit ja vanhuksille erikseen tuotetut päivätoimintapalvelut. Sosiaalityön palveluina tuotetaan vammaispalvelulain mukaiset palvelut, joihin kuuluu muun muassa kuljetuspalvelut, asuntojen mahdolliset muutostyöt, tarvittaessa henkilökohtainen avustaja sekä päivittäisten toimintojen suorittamiseen tarvittavat välineet, koneet ja laitteet. Sosiaali- ja terveyspalveluiden selkeät vahvuudet Sallassa on motivoitunut ja osaava henkilökunta, hyvä yhteistyö eri toimipisteiden välillä, monipuolinen palvelutarjonta ja asiakaskunnan tuntemus. Sosiaali- ja terveyspalveluiden haasteet liittyvät puolestaan osaavan henkilökunnan saatavuuteen myös tulevaisuudessa, väestörakenteen kehitykseen, taloudellisten resurssien riittävyyteen sekä palvelutarpeen kasvavaan kysyntään. 4.4. Opetuspalvelut Esiopetus Esiopetuksen 16 tavoitteena on luoda leikki- ja oppimisympäristö, joka tarjoaa innostavaa toimintaa ja jossa lapsella on mahdollisuus kehittyä monipuolisesti yhdessä toisten lasten kanssa. Osallistuminen esiopetukseen on vapaaehtoista. Esiopetus perustuu lapsen omiin tietoihin, taitoihin ja kokemuksiin. Esiopetuksen painopiste on leikissä ja positiivisessa elämänasenteessa. Esiopetuksen menetelmät ja toiminnot ovat mahdollisimman monipuolisia ja vaihtelevia. Kasvatuksen näkökulmasta työtavat, jotka totuttavat lapsia työskentelemään ryhmässä, ovat erittäin tärkeitä. Toinen keskeinen näkökulma on lapsen oma-aloitteisuuden tukeminen kaikessa toiminnassa. Sallan kunnassa esiopetusta järjestetään sivukylien kouluilla yhdysluokissa 1-2 luokan oppilaiden kanssa, sekä kirkonkylällä Tennontien päiväkodin esikoululaisten ryhmässä. Esiopetuksen laajuus on vähintään 700 tuntia, joiden sisällön suunnittelua varten Opetushallitus on vahvistanut valtakunnalliset esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Opetussuunnitelma ei jaa opetusta eri oppiaineisiin tai oppitunteihin, mutta se sisältää eri aihealueita ja tavoitteita. Aihealueita ovat kieli- ja vuorovaikutus, matematiikka, etiikka ja katsomus, ympäristö- ja luonnontieto, terveys, fyysinen ja motorinen kehitys sekä taide ja kulttuuri. Opetussuunnitelman perusteitten pohjalta on Sallan kunnan esiopetukseen laadittu oma esiopetussuunnitelmansa. Lapset ja heidän vanhempansa on myös pyritty saamaan mukaan esiopetuksen suunnitteluun. Vuosiluokkien 1-6 opetus 16 Esiopetuksella tarkoitetaan järjestelmällistä kasvatusta ja opetusta, jota annetaan päiväkodissa tai peruskoulussa koulun aloitusta edeltävänä vuonna. 25

Sallan kunnassa järjestetään vuosiluokille 1-6 opetusta neljällä koululla. Koulut ovat Kirkonkylän koulu, Hautajärven koulu, Kursun koulu ja Kelloselän koulu. Sivukylien kouluilla järjestetään lisäksi esiopetusta. Kirkonkylällä esiopetusta järjestetään Tennontien päiväkodilla. Vuosiluokkien 1-6 oppilasmäärien kehitys Vuosi: 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Luokka: 1 47 41 27 20 20 35 2 52 47 43 27 22 21 3 41 54 46 43 28 23 4 50 45 53 48 44 30 5 56 51 45 54 48 44 6 33 59 50 44 57 48 Yhteensä: 279 297 264 236 219 201 Vuosiluokkien 1-6 oppilasmäärien kehitys on ollut laskusuuntainen. Oppilasmäärien pienentyessä opetuspalveluiden kustannukset nousevat suhteessa oppilas määriin, joka puolestaan asettaa paineita koulujen vähentämiselle. Kustannusten pienentämiseksi Sallasta on lakkautettu Salmivaaran koulu vuonna 2005. Seuraavaksi lakkauttamisuhan alla ovat muut sivukylien koulut. Kouluverkon pieneneminen alueella lisää kuitenkin huomattavasti alaluokkien koululaisten koulutyön rasittavuutta, heidän koulumatkojen ja samalla koulupäivien pidentyessä. Sallan kunnan sivukylien koulut ovatkin tässä suhteessa hyvin tärkeitä alueen hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden kannalta. Vuonna 2009 Sallassa on koulu vielä keskustassa sekä jokaisen suuren tien suunnassa. Koulut tuottavat kylissä myös muuta toimintaa opetuspalveluiden lisäksi. Kouluissa järjestetään erilaisia kursseja, kerhotoimintaa ja muuta vapaa-ajan harrastetta, jotka kaikki osaltaan lisäävät kylän aktiivisuutta. Kyläkoulut ovatkin monesti sivukylien kulttuurikeskuksia ja väestön kohtaamispaikkoja. Vuosiluokkien 7-9 opetus Sallan kunnassa järjestetään vuosiluokille 7-9 opetusta Sallatunturin koululla. Vuonna 2008 Sallatunturin koululla oli oppilaita yhteensä 148, joista 81 kuului koulukyydityksen piiriin. Koulukyyditys tarjotaan kaikille vuosiluokkien 7-8 oppilaille joiden koulumatka on yli 5km (vuosiluokilla 1-2 koulukyyti tarjotaan kun koulumatka ylittää 3km). Peruskyyditysten lisäksi talvikuukausina järjestetään erillisiä pakkaskyydityksiä tarpeen mukaan myös oppilaille joiden koulumatka ei ylitä 5km:n rajaa. Koulukyydityksen piiriin kuuluvien suuri osuus kaikista oppilaista kuvaa hyvin kunnan erityispiirteitä. Kunnan asutus on erityisen laajaa, joka asettaa omat haasteensa opetuspalveluiden järjestämiselle. Opettajia Sallatunturin koululla oli lukuvuonan 2008 2009 yhteensä 20, joista 14 on perusopetuksen virassa, viisi lukion virassa ja muut tuntiopettajia. Lukuvuonna 2009 2010 Sallatunturin koululla on jokaisella luokalla kolme opetusryhmää ja erillinen joustavan opetuksen ryhmä, jossa on sekä kahdeksas ja yhdeksäsluokkalaisia. Ryhmäkoot vaihtelevat kymmenestä oppilaasta kuuteentoista oppilaaseen. Ryhmäkoot ovat siis pieniä, joka on selkeä etu oppilaille. Sallatunturin koululla on hyvät resurssit tarjota tuki- ja erityisopetusta perusopetuksen lisäksi. Koulun opetustilat ja välineet 26

ovat hyvässä ja asianmukaisessa kunnossa. Perusopetuksen lisäksi Sallatunturin koululla toimii myös oppimista tukevia kerhoja, kuten musiikki- ja liikuntakerhot. Oppilasmäärien kehitys Sallatunturin koululla Lukuvuosi: 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Oppilasmäärät: 176 151 155 138 150 148 146* 145* 122* 97* 74* *Arvio Lähde: Tilastokeskus, *Sallatunturin koulu Sallatunturin koulun vahvuuksiksi voidaan laskea pienet ryhmäkoot, pätevät ja monipuoliset opettajat, kodin ja koulun välinen yhteistyö, koulun hyvä henki ja ilmapiiri. Edellä mainittujen lisäksi Sallatunturin koulun vahvuuksiksi tulee mainita tiivis yhteistyö Sallan lukion kanssa, joka tuo selkeitä resurssi säästöjä ja mahdollistaa monipuolisemman opettajakunnan. Yhteistyö lukion kanssa avaa myös opiskelijoille selkeän väylän lukio-opintoihin tutussa ja turvallisessa ympäristössä. Sallatunturin koulun uhkakuvat ovat samat kuin alueen muillakin kouluilla. Oppilasmäärien kehitys tullee laskemaan voimakkaasti tulevina vuosina asettaen opetuksen järjestämiselle erityisiä haasteita. Sallan lukio Sallan lukio sijaitsee Sallatunturin koulun välittömässä läheisyydessä, kunnan keskeisellä paikalla. Lukio on perustettu vuonna 1966 ja sieltä on valmistunut yli 1650 ylioppilasta. Lukio on luokaton kurssimuotoinen lukio, jossa perusopiskelijoiden lisäksi opiskelee myös kansainvälisiä opiskelijoita sekä aikuisopiskelijoita. Lähes koko lukion opetushenkilökunta on yhteistä Sallatunturin koulun kanssa. Kokonaisuudessaan lukiossa toimii 15 opettajaa, joiden voimin tarjotaan kaikki valtakunnallisesti pakolliset ja syventävät kurssit sekä joukko soveltavia kursseja. Oman kurssitarjonnan lisäksi opiskelijat voivat valita suoritettavakseen kursseja etä- ja videoneuvottelujärjestelmien avulla. Lukukaudella 2008 2009 Sallan lukiossa opiskeli 87 opiskelijaa, joista kymmenen oli kansainvälisiä opiskelijoita. Suuri osa kansainvälisistä opiskelijoista on Venäjältä, Polarnye Zorin kaupungista. Lukukaudella 2009 2010 Sallan lukiossa on aloittamassa uusi kansainvälisten opiskelijoiden ryhmä. Alustavan tiedon mukaan ryhmässä aloittaa yhteensä 12 opiskelijaa. Sallan lukion aikuislinjalla voi suorittaa yo-tutkinnon tai opiskella erillisiä aineopintoja. Lähiopetustunnit painottuvat ilta-aikaan ja osan opinnoista voi suorittaa myös etä-, verkko- tai itsenäisinä opintosuorituksina. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma. Sallan lukion opiskelijamäärät vuosina 2003 2009 Lukuvuosi 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Opiskelijamäärät 70 68 77* 70 92** 87 27

* Lukion aikuislinja aloitti toimintansa vuonna 2005. Linjalla aloitti 9 uutta opiskelijaa ** Vuonna 2007 Sallan lukiossa aloitti opintonsa 10 kansainvälistä opiskelijaa Sallan lukion vahvuuksiksi voidaan laskea sen koko sekä sijainti. Lukio on kuntalaisia ajatelleen hyvin keskeisellä paikalla. Hyvät kulkuyhteydet kunnan sivukylistä takaavat mahdollisuuden opiskella lukio-opinnot muuttamatta pois kotoa. Sijainti mahdollistaa myös yhteistyön Venäjän puolen kuntien ja kaupunkien kanssa. Lukion opiskelijamäärien vuoksi opetus on mahdollista järjestää pienemmissä ryhmissä. Pienet ryhmäkoot edesauttavat oppilaan henkilökohtaisiin tarpeisiin vastaamista niin opetuksessa kuin oppilaanohjauksessakin. Henkilökohtaisen oppilaanohjauksen myötä opiskelijan ja opettajan välille syntyy luottamus ja toimiva kommunikaatio, jonka kautta opiskelu ja tulevaisuuden suunnittelu on helpompaa. Lukiolla on lisäksi käytössään hyvät nykyaikaiset tilat sekä laitteet opetuksen järjestämiseksi. Tulevaisuuden uhkakuvina lukiolla on opiskelijamäärien pieneneminen ikäluokkien mukana, sekä pätevän opetushenkilöstön saaminen. Mitä tapahtuisi jos lukio lakkautettaisiin tai siirrettäisiin pois Sallasta? Kansalaisopisto Sallan kunnan sivistystoimien alaisuudessa toimiva kansalaisopisto edistää Sallan kunnan strategian mukaista sallalaisten hyvää elämää tarjoamalla monipuolisia ja nykyaikaisia palveluja sekä luomalla edellytyksiä sallalaisten elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Kansalaisopiston toiminnan visiona on tarjota osaamista ja osallisuutta kaikenikäisille. Sallan kansalaisopiston toiminta on erityisen laajaa ja monipuolista ja erilaisia kursseja ja kulttuuripalveluita tarjotaan kaikenikäisille kuntalaisille eripuolilla kuntaa. Kansalaisopistossa voi opiskella esimerkiksi kieliä, liikuntaa, teatteria, musiikkia ja kuvataiteita, opetella erilaisia kädentaitoja ja hankkia täydennyskoulutusta. Sallan kansalaisopiston monipuolisen kurssitarjonnan mahdollistaa kunnan taloudellinen tuki, jonka myötä myös osallistuminen kansalaisopiston kursseille on edullista. Kansalaisopiston opetus järjestetään omien vakituisten opettajien ja tuntiopettajien toimesta. Lukuvuonna 2008 noin 70 opettajaa työskenteli kansalaisopistossa. Opetusta järjestetään muun muassa kouluilla, kylätaloilla, liikuntatiloissa ja Vapaa-aikatalo Sallansuussa. Opetuksen järjestämisessä hyödynnetään aktiivisesti erilaisia etäopiskeluvälineitä ja järjestelmiä. Näin on esimerkiksi yhteistyössä Ikääntyvien yliopiston, Avoimen yliopiston ja Avoimen ammattikorkeakoulun kanssa järjestettävillä kursseilla. Kansalaisopiston alla toimii myös erillinen täydennys- ja henkilöstökoulutus yksikkö Pedasofia, jonka kautta tarjotaan koulutusta muun muassa kunnan eri hallintokunnille, yhteisöille ja yrityksille. Osa kansalaisopiston järjestämistä koulutuksista ja kursseista voidaan sisällyttää Sallan lukion oppimäärään silloin kun ne ovat lukion opetussuunnitelman mukaisia. Nämä kurssit ovat opiskelijoille ilmaisia. Virallisena opetuksenjärjestäjänä kansalaisopisto voi hakea myös erilaisia hanke- ja täydennyskoulutusrahoja. Lukuvuonna 2008 kansalaisopistoon toimintaan osallistui yhteensä 866 opiskelijaa. Opiskelijoista huomattava osa, 634 opiskelijaa oli naisia ja 232 oli miehiä. Eniten opiskelijoita kiinnostivat erilaiset käsi- ja taideaineet sekä liikunnalliset kurssit. 28

4.5. Ruokapalvelut Sallan kunnan ruokapalveluista ja ravintohuollosta vastaa tekninen toimi. Ruokapalveluiden ja ravintohuollon organisaatioon kuuluvat ruokapalvelupäällikkö, ravitsemistyönjohtaja ja 18 ravitsemistyöntekijää. Ravintohuolto huolehtii ruokapalveluista vanhustenhuollolle, terveyskeskukselle, kouluille, päiväkodille sekä kunnan henkilöstölle. Ateriapalveluja tuotetaan vanhainkoti Hopeaharjussa, Sallatunturin koululla, terveyskeskuksessa, Tennontien päiväkodilla sekä Kursun, Hautajärven ja Kelloselän kouluilla. Edellä mainittujen ateriapalveluita itse tuottavien toimipaikkojen lisäksi ateriapalveluita toimitetaan seuraaviin toimipaikkoihin: Kirkonkylän koulu, Toimintakeskus, Ryhmäkoti, Hilla ja Willa, Kullerokoti, Kotikulma, Metsäntutkimuslaitos (Metla), kiertävä päiväkoti ja kunnanviraston kahvio. Edellä mainittujen lisäksi tuotetaan yksittäisaterioita kotiin kuljetettaviksi esimerkiksi ikääntyneille. Suurimmat ateriapalveluita tuottavat toimipaikat ovat vanhainkoti Hopeaharjun keittiö sekä Sallatunturi koulun keittiö. Tuotettujen ateriapalvelun kokonaismäärä oli vuonna 2008 yhteensä 336 988 ateriaa, joka tarkoittaa keskimäärin 923 ateriaa vuoden jokaiselle päivälle. Aterioiden kokonaismäärä koostuu aamupaloista, lounaista, päivällisistä sekä iltapaloista. Keskimäärin ruokapalveluiden piirissä on noin 500 asiakasta päivittäin. Ruokapalveluiden käyttö on korkeimmillaan koulujen kevät- ja syyslukukausien aikoina, vastaavasti kesä aikana ruokapalveluita käytetään vähemmän. Ruokapalveluiden kustannukset ovat kohenneet suhteessa ateriapalveluiden kokonaismäärään jo useamman vuoden ajan. Syynä kustannusten nousuun ovat elintarvikkeiden yleinen hintakehitys. Ruokapalveluiden toimintoja on kehitetty sekä tehostettu lisäämällä yhteistoimintaa muun muassa siirtämällä tarvittaessa henkilökuntaa eri työpisteiden välillä. Keittiöiden toimintaa tehostetaan henkilöstön yhteistyöllä suunnittelemalla perusruokaohjeita ja kehittämällä aterioita vastaamaan paremmin nykyajan vaatimuksia. Aterioiden suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota aterioiden terveellisyyteen, koostumukseen, makuun sekä ulkonäköön. Ruokapalveluita on kehitetty myös hallinnollisella puolella. Henkilöstön ammattinimikkeet on vaihdettu vastaamaan tämän päivän koulutusjärjestelmää. Keittiöapulaisen, keittäjän ja vastaava ruoanjakajan ammattinimikkeet on muutettu ravitsemistyöntekijöiksi sekä emäntä-nimike on muutettu ravitsemistyöjohtajaksi. Toimenkuvia on laajennettu siten, että ravitsemistyöntekijät voivat tehdä lähes kaikkia keittiön käytännön töitä. Tavoitteena on ollut monipuolistaa ravitsemustyöntekijän toimenkuvaa. 4.6. Kulttuuripalvelut Kulttuuri on käsitteenä laaja ja se voidaan liittää moniin kunnan tuottamiin palveluihin. Laajimmillaan käsitettynä kaikkea inhimillistä toimintaa voidaan nimittää kulttuuriksi. Kulttuurin ilmenemismuotoja ovat esimerkiksi elokuva, kirjallisuus, media, muotoilu, teatteri, tanssi, musiikki, käsityö, kuvataide ja arkkitehtuuri. Kulttuurin on todettu vahvistavan yhteisöjen sosiaalista pääomaa. Sosiaalisella pääomalla tässä yhteydessä on tarkoitettu luottamukseen ja sosiaalisiin verkostoihin pohjautuvaa kykyä toimia yhteisten päämäärien hyväksi. Sosiaalinen pääoma onkin yksi keskeinen paikallistalouksien menestymistä ja ihmisten hyvinvointia paikallisyhteisöissä selittävä tekijä. (Brandenburg, 2008) Sallan kunnassa kulttuuripalveluiden tuottamisesta vastaa kulttuuri- ja kirjastotoimi yhteistyössä muun muassa vapaa-ajan toimen sekä kansalaisopiston kanssa. Kansalaisopiston tarjoamista palve- 29

luista on kerrottu tarkemmin kohdassa 4.4.5. Kansalaisopisto. Sallalaisilla järjestöillä sekä yhdistyksillä on myös merkittävä osuus kulttuuripalveluiden tuottamisessa. Kunnan tuottamista kulttuuripalveluista kirjastopalvelut kuuluvat merkittävimpien joukkoon. Sallan kirjasto kuuluu Lapin kirjasto-ryhmään. Sallan kirjasto tarjoaa kirjastopalveluita Sallan kirkonkylällä toimivassa kirjastossa sekä muualla kunnan alueella toimivalla kirjastoautolla. Osa kirjaston aineistosta on käytettävissä myös internetin välityksellä. Kirjastopalveluihin kuuluu muun muassa kirja-aineistot, lehtiaineistot, musiikkiäänitteet, videotallenteet ja kuvatallenteet. Kirjastossa on asiakkaiden käytössä myös kaksi Internet-päätettä. Sallan kirjastossa järjestetään myös muita kulttuuritapahtumia, kuten taidenäyttelyitä ja esityksiä. Vuonna 2008 Sallan kirjasto tarjosi kokoelman joka käsitti yhteensä 54461 erilaista teosta, niistä kirja-aineistoa oli noin 52000 kappaletta. Kirjastossa vierailtiin vuoden aikana fyysisesti yhteensä 28628 kertaa ja verkossa 46953 kertaa. Lainauksia kertyi 60199 kappaletta, joista 15242 tuli kirjastoautosta. Kirjastoauton reitillä oli vuonna 2008 yhteensä 130 pysähdyspaikkaa. Kirjastopalveluiden tunnusluvut 2008 Tunnusluku Salla Lappi Koko maa Fyysiset käynnit, kpl 28 628 Fyysiset käynnit / Asukasluku 6,56 10,59 10,55 Käynnin hinta 7,62 e 5,52 e 5,02 e Lainoja yhteensä, kpl 60199 Lainan hinta 3,62 e 3,08 e 2,80 e Lainaajia / Asukasluku 32,75 % 41,78 % 41,34 % Lähde: Kirjastot.fi 30

4.7. Harrastus- ja liikuntapalvelut Liikuntalain (1054/1998) tarkoituksena on muun muassa edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan avulla. Lisäksi lain tarkoituksena on liikunnan avulla edistää tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta sekä tukea kulttuurien moninaisuutta ja ympäristön kestävää kehitystä. Kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Sallan kunta tarjoaa kaiken ikäisille monipuoliset liikuntamahdollisuudet. Liikuntapaikkoja ja - mahdollisuuksia on järjestetty koko kunnan alueelle mukaan lukien lukuisat sivukylät. Liikuntapaikkojen kunnossapidosta ja kehittämisestä vastaa Sallan kunnan vapaa-aikatoimi yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa. Kirkonkylän alueen harrastus- ja liikunta paikkoja ovat muun muassa jäähalli, rullalautailualue, tenniskenttä, urheilukenttä, kirkonkylän koulun monitoimikenttä, useita leikkikenttiä sekä ulkoilualueita. Talvisin on käytössä yhteensä 110km hiihtolatuja, joista 104km on hoidettuja ja 37km on valaistuja. Näiden lisäksi käytössä on vaelluslatuja 34km. Sallatunturin 15 profiililtaan erinomaista ja vaikeustasoltaan vaihtelevaa laskettelurinnettä tarjoavat erinomaiset puitteet hiihto- ja lasketteluja talviurheiluharrastuksille. Talvisia aktiviteettejä voi harrastaa myös kelkkailun muodossa. Sallan kunnan alueella on yhteensä 512km kelkkareittejä, joista 56km virallisia reittejä. Sallan liikuntakeskus Sallan liikuntakeskus sijaitsee Sallatunturissa. Liikuntakeskuksen 1200 neliötä tarjoavat monia ajanviettomahdollisuuksia esimerkiksi sulkapallon, salibandyn, tenniksen, trampoliinin, lentopallon, kuntosalin, solariumin tai acu hieronnan merkeissä. Liikuntakeskuksen tiloista on myös kahvio josta kahvin lisäksi saa opastusta monipuolisten tilojen käyttöön. Kahvion yhteydestä on lapsille oma peli- ja leikkihuone. Edellä mainittujen toimintojen lisäksi talvikaudella on useita erilaisia ohjattuja ryhmiä, kuten aerobic, body-shape ja spinning. Sallan sivukylien liikunta- ja ulkoilupaikat 31

Kunnan tarjoamien palveluiden lisäksi alueen yritykset, seurat ja yhdistykset tuottavat monipuolisia harrastus-, kulttuuri- ja liikuntapalveluita. Sallassa on yhteensä 32 erilaista seuraa, järjestöä tai yhdistystä. Sallan kunta tukee alueen urheiluseuroja vuosittaisilla avustuksilla. 4.8. Nuorisopalvelut Sallan kunnan nuorisopalveluiden tarkoituksena on tukea sallalaisten nuorten tervettä kasvua ja hyvinvointia tarjoamalla monipuolisia harrastus- ja toimintamahdollisuuksia. Työmuotoina ovat nuorisotilatoiminta, tapahtumat, leirit, nuorisoedustajisto ja erilaiset hankkeet sekä tiivis yhteistyö muiden lasten ja nuorten parissa työskentelevien kanssa. Erityisesti Sallan nuorisolle suunnattuja palveluita ovat muun muassa omat nuorisotilat, nuorten työpaja sekä liikkuva iltapäiväkerho. Nuorisotilat tarjoaa monipuolisesti ajanviettomahdollisuuksia valvotussa ympäristössä. Nuorisotiloista on; pingispöytä, biljardipöytä, 3 kpl tietokoneita internetyhteydellä, PlayStation 3, TV ja DVD-soitin, stereot, ministudio sekä bändihuone jossa rummut, sähkökitara, basso ja syntetisaattori. Nuoriso- ja liikuntajärjestöille tarjotaan tiloja maksutta käyttöön. Lisäksi nuorisojärjestöjen toimintaa tuetaan vuosittain avustuksilla. 4.9. Palo- ja Pelastustoimen palvelut Sallan palo- ja pelastustoiminnasta vastaa Lapin Pelastuslaitos. Pelastuslaitos huolehtii yleisistä toimintaedellytyksistä ja Sallan vapaaehtoinen palokunta ry ensilähdön sopimuspalokuntana pelastustoimen tehtävistä 17 yhdessä Lapin Pelastuslaitoksen kanssa. Sallan paloasema toimii Lapin pelastuslaitoksen alaisuudessa osana Itä-lapin seutukunnan palo- ja pelastusaluetta. Sallan kunnan alueella on yhteensä viisi palo- ja pelastusosastoa kokonaisvahvuuden ollessa 68 palo- ja pelastushenkilöä. Suurin yksittäinen osasto on Kirkonkylän hälytysosasto. Muita osastoja ovat Hautajärven, Kursun, Saijan sekä Kotalan kyläosastot. Sallan VPK toimintatunnit 2008 harjoitus/h hälytykset/h h/yhteensä Kirkonkylän hälytysosasto 734 823 1557 Hautajärven osasto 80 151 231 Kursun osasto 0 104 104 Saijan osasto 10 20 30 Kotalan osasto 6 0 6 Yhteensä 830 1098 1928 tuntia 17 Pelastustoimen tehtävillä tarkoitetaan tehtäviä jotka liittyvät: 1) tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäisyyn; 2) pelastustoimintaan, jolla tarkoitetaan ihmisten, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseksi ja pelastamiseksi, vahinkojen rajoittamiseksi ja seurausten lieventämiseksi onnettomuuksien sattuessa tai uhatessa kiireellisesti suoritettavia toimenpiteitä; ja 3) väestönsuojeluun, jolla tarkoitetaan ihmisten ja omaisuuden suojaamista. 32

Sallan VPK osallistui pelastustoimintaan yhteensä 92 kertaa vuoden 2008 aikana. Eniten palo- ja pelastustointa työllisti erilaiset ensivastetehtävät joita oli vuonna 2008 yhteensä 24. Muita yleisiä tehtäviä olivat avunantotehtävät 16 kpl, liikenneonnettomuus tehtävät 11 kpl sekä rakennuspalo- ja ihmisenpelastustehtävät, joita molempia oli 8 kpl vuonna 2008. 33

5. Kuntalaisten terveys Terveys on jokapäiväisen elämän voimavara. Maailman terveysjärjestön määritelmän mukaan terveys ei ole pelkästään sairauksien ja raihnaisuuden poissaoloa, vaan terveys koetaan fyysisenä, psyykkisenä, sosiaalisena, emotionaalisena ja hengellisenä hyvinvointina, joka vaihtelee elämänkulun eri vaiheissa (WHO 1946). Vaikka sairauksien poissaolo on useimmille terveyden tärkein sisältö, voidaan terveyttä pitää myös selviytymisenä kullekin ikäkaudelle ominaisista työ- ja toimintakyvyn vaatimuksista, huolimatta sairauksista ja elämänlaatua heikentävistä häiriötekijöistä. Terveys on suuresti riippuvainen yksilön ratkaisuista, niinpä elämänhallinnan tärkeys korostuu puhuttaessa terveyden edistämisestä. (Terveyden edistämisen laatusuositus 2006). Suomalaisten terveys on parantunut huomattavasti viimeisen 30 vuoden aikana. Sydän- ja verisuonitautien, tartuntatautien, joidenkin syöpien ja hammassairauksien esiintyvyys on laskenut. Aikuisten elinajanodote on pidentynyt 3-4 vuotta kahdenkymmenen vuoden aikana. Suomalaisten koettu terveys on parantunut ja yhä harvempi suomalaisista pitää terveyttään huonona. Terveyden kohenemiseen ovat vaikuttaneet muun muassa yleinen koulutustason nousu, elintapojen, asuin- ja työolojen parantuminen sekä sosiaaliturvan ja terveyspalveluiden kehittyminen. (THL 2008). Elinympäristön huomattavasta paranemisesta huolimatta suomalaisten terveydessä esiintyy myös puutteita ja ongelmakohtia. Miesten keskimääräinen elinaika on yhä lyhyempi kuin muualla Länsi- Euroopassa. Yli puolet 30-vuotiaista suomalaisista kärsii jostain pitkäaikaissairaudesta, jotka ovat yleisin työkyvyttömyyden syy. Pitkäaikaissairauksien on todettu myös aiheuttavan runsaasti ennenaikaista kuolleisuutta. Mielenterveysongelmia sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksia diagnosoidaan aiempaa enemmän. Myös astma, allergia ja diabetes ovat lisääntyneet. Terveystyön kentällä riittää siis haasteita ja tekemistä myös tulevaisuudessa. (THL 2008). Ensisijainen vastuu yksilön omasta terveydestä ja hyvinvoinnista on luonnollisesti ihmisillä itsellään. Yksilön elämäntapaan ja valintoihin vaikuttavat kuitenkin myös hänen elinolosuhteensa, ympäristön ja kulttuurin antamat virikkeet ja mahdollisuudet. Kunnan tehtävänä on tukea terveellisten valintojen mahdollisuuksia ja vahvistaa terveyden taustatekijöitä kuten koulutusmahdollisuuksia, elinoloja, työoloja ja palvelujen toimivuutta. Terveyden taustatekijöiden huolehtimisen kautta yksilöiden ja yhteisöjen mahdollisuudet edistää omaa ja lähiympäristönsä terveyttä paranevat. (Terveyden edistämisen laatusuositus 2006) Sallan kunnassa on vuonna 2008 nimetty terveyden edistämisen työryhmä, jonka tehtävänä on miettiä ja toteuttaa edellä mainittuja toimenpiteitä kuntalaisten terveyden edistämiseksi. Terveyden edistämisen työryhmä on ollut myös osaltaan mukana tekemässä Sallan kunnan hyvinvointikertomusta. Tässä hyvinvointikertomuksessa kuntalaisten terveyttä tarkastellaan elinympäristön, elämänhallinnan sekä sairastavuuden kautta. Tarkasteluun on otettu erikseen lapset ja nuoret, työikäiset sekä ikääntyneet. Elinympäristö vaikuttaa ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin monella tavalla. Toimiva ja turvallinen elinympäristö lisää ihmisten kokemaa hyvinvointia ja edistää terveyttä. Puutteellinen elinympäristö puolestaan altistaa monenlaisille terveyshaitoille ja sairauksille. Elinympäristön puutteita voivat olla esimerkiksi liukkaat jalankulkutiet, tai huono sisäilma. Elämänhallinta on ihmisen kykyä hallita omaa elämäänsä. Se on henkinen voimavara, joka edistää selviämistä stressitilanteista, kiireestä, kovista aikapaineista ja erilaisista vastoinkäymisistä. Se on myös uskoa itseen, kykyä ja tahtoa tehdä valintoja sekä sopeutua ja selviytyä erilaisissa elämäntilanteissa. Elämänhallinta on myös kyky ylläpitää omaa fyysistä ja henkistä kuntoa. 34

Elinympäristön ja elämänhallinnan puutteet aiheuttavat monia terveydellisiä ongelmia. Ongelmat voivat esiintyä esimerkiksi alttiutena erilaisille sairauksille. Aikuisväestöllä yleisiä elämänhallinnasta johtuvia ongelmia ovat muun muassa ylipaino, päihde- ja mielenterveysongelmat, fyysisen toimintakyvyn aleneminen ja yleinen jaksamattomuus. Ylipaino esimerkiksi lisää muun muassa diabetes-riskiä, tuki- ja liikuntaelinten kuormitusta sekä sydän- ja verisuonisairauksia. 5.1. Lapset ja nuoret Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edellytyksenä ovat turvalliset ihmissuhteet ja tukea antava ympäristö. Lasten ja nuorten hyvinvointi perheissä riippuu vanhempien hyvinvoinnista. Vanhempien hyvinvointiin taas vaikuttaa vanhempien keskinäinen hyvä suhde. Vanhemmat tarvitsevat tukea vanhemmuudessa. Lapsiperheillä elämän ja tulevaisuuden suunnittelua vaikeuttavat taloudelliset ongelmat. Pitkäaikaistyöttömyys tai epävarmuus työpaikan säilymisestä, taloudellinen ahdinko ja vanhempien sosiaalinen syrjäytyneisyys saattavat aiheuttaa kriisejä, jotka heijastuvat lasten ja nuorten elämään. (Koillis-lapin turvallisuussuunnitelma). 5.1.1. Alle kouluikäiset lapset Sallassa oli vuonna 2008 yhteensä 177 alle kouluikäistä kuntalaista. Alle kouluikäisten määrä Sallan kunnassa on vähentynyt eniten yhdessä 7-15 -vuotiaiden kanssa koko 2000-luvun ajan. Alle kouluikäisille suunnatut palvelut ovat kuitenkin tavoittaneet aiempaa paremmin kohderyhmänsä. Alle kouluikäisille suunnattuja palveluita ovat esimerkiksi neuvola palvelut sekä päivähoitopalvelut. Perusterveydenhuollon lastenneuvolan käynnit ovat kasvaneet Sallassa koko 2000-luvun ajan. Perusterveydenhuollon lastenneuvolan käynnit yhteensä / 1000 0-7 -vuotiasta 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Salla Itä-Lapin seutukunta Koko maa Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005 2009 35

Kunnan järjestämässä päivähoidossa olleet 1-6 vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Salla 55,2 57,1 51,3 64 55,4 61,3 53,2 60,1 66,7 Itä-Lapin seutukunta 55,6 53,7 50,8 54,3 59,7 61,9 48,7 54,3 52,6 Koko maa 52,9 53,2 53,2 53,3 53,2 53,3 54,3 55,6 56,9 Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005 2009 Kunnan järjestämässä päivähoidossa olleiden 1-6 vuotiaiden Sallalaisten osuus on kasvanut tasaisesti 2000-luvulla. Vuonna 2000 kunnallisessa päivähoidossa Sallalaisista alle 7-vuotiasta oli 55,2 %. Vuonna 2008 vastaava luku oli jo 66,7 %. Kehitys on ollutkin myönteinen ja päivähoito palvelut tavoittavat erityisen hyvin kohderyhmänsä. Sallassa kunnan kustantamassa päivähoidossa oli 14,1 % enemmän 1-6 vuotiaita kuin seutukunnalla yleisesti. Koko maahan verrattuna ero oli 9,8 % vuonna 2008. Indikaattori ilmaisee kunnan järjestämässä päivähoidossa vuoden lopussa olleiden 1-6 -vuotiaiden lasten osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Luvuissa on mukana sekä kokopäivä- että osapäivähoidossa päiväkoti- ja perhepäivähoidossa olleet 1-6 -vuotiaat lapset. 5.1.2. Koululaisten elinympäristö Koululaisten hyvinvointia on Sallassa seurattu Stakesin toteuttaman kouluterveyskyselyn avulla. Salla on osallistunut Stakesin tekemään kouluterveyskyselyyn viisi kertaa ja vastaajat ovat olleet peruskoulujen 8. ja 9. luokan oppilaita sekä lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoita. Viimeisin tutkimus on tehty vuonna 2008. Kouluterveyskyselyssä kartoitetaan laajasti koululaisten ja opiskelijoiden terveyskäyttäytymistä. Sallassa koululaiset kuuluvat muuta lappia useammin ydinperheeseen. Ydinperhe tarkoittaa perhettä, jossa asuu yhdessä vain vanhemmat ja heidän yhteiset lapsensa. Koululaisten keskusteluvaikeudet vanhempiensa kanssa ovat vähentyneet Sallassa koko 2000-luvun ajan. Vuonna 2008 ainoastaan 7 % peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista koki keskusteluvaikeuksia omien vanhempiensa kanssa. Lukiolaisilla vastaava luku oli 15 %. Peruskoulun yläluokkalaisten sekä lukiolaisten vanhempien tupakointi on kääntynyt viimeisen kahden vuoden aikana laskuun, kun se on koko 2000-luvun ajan lisääntynyt tasaisesti. Sallassa oppilaiden vanhempien työttömyys on muuta lääniä yleisempää, vaikkakin on laskenut koko 2000-luvun. Sekä yläluokkaisten että lukiolaisten kokemat puutteet koulun fyysisissä työoloissa ovat kasvaneet koko 2000-luvun. Vuonna 2008 yläluokkalaisista 54 % ja lukiolaisista 58 % koki fyysisissä työoloissa puutteita. Verrattuna Lappiin Sallassa oppilaat tulivat paremmin kuulluksi koulussa, heillä oli vähemmän vaikeuksia opiskelussa ja hieman vähemmän puutteita koulun fyysisissä työoloissa. Koulun työmäärää pidettiin Sallassa kuitenkin muuta Lappia keskimäärin suurempana. 36

5.1.3. Koululaisten elämänhallinta Niiden yläluokkalaisten osuus, jotka eivät syöneet kaikkia aterianosia, kasvoi hieman vuodesta 2006 vuoteen 2008 mennessä, jolloin osuus oli 77 %. Lukiolaisten kohdalla kehitys on ollut käänteinen. Vuonna 2008 lukiolaisista 70 % jätti syömättä jonkin osan kouluateriasta. Epäterveellisten välipalojen syöminen väheni sekä yläluokkalaisilla että lukiolaisilla. Yläluokkalaisten tupakointi- ja alkoholi tottumuksissa on havaittavissa selkeää myönteistä kehitystä. Yläluokkalaisten tupakointi on vähentynyt vuoden 2000 tasosta 15 % vuoteen 2008 mennessä (34 % - 19 %). Myös humalaan vähintään kerran kuukaudessa juovien osuus väheni samalla ajanjaksolla 8 % (25 % - 17 %). Lukiolaisten tupakointi- ja alkoholi tottumuksissa on puolestaan tapahtunut selkeää negatiivista kehitystä 2000- luvulla. Tupakoivien määrä on lisääntynyt vuodesta 2000 vuoteen 2008 selkeästi (20 % - 33 %). Myös vähintään kerran kuukaudessa humalaan itsensä juovien määrä on kasvanut (13 % - 39 %). Aterianosien syömättä jättäminen kouluruoalla, hampaiden hoidon suositusten laiminlyöminen ja myöhäinen nukkumaanmenoaika olivat vuonna 2008 Sallassa yleisempää kuin Lapin läänissä. Epäterveellisten välipalojen syöminen koulussa oli keskimääräistä harvinaisempaa. Tytöt jättivät aterianosia syömättä kouluruoalla yleisemmin kuin pojat. Liian vähäinen liikunnan harrastaminen viikoittain oli yleisempää tyttöjen kuin poikien keskuudessa. Pojat puolestaan laiminlöivät suositusten mukaista hampaiden harjausta tyttöjä useammin. Myös myöhään valvominen ja humalajuominen oli pojilla yleisempää kuin tytöillä. 5.1.4. Koululaisten terveys Yläluokkalaisten terveys Sallassa yläluokkalaisten ylipainoisuus on yleistynyt koko 2000-luvun ajan, vuonna 2008 yläluokkalaisista 29 % oli ylipainoisia. Viikoittain tai useammin koetut niska- ja hartiakivut yleistyivät 2000-luvulla (35 % vuonna 2008). Myös väsymyksen tunne sekä keskivaikeaa tai vaikeaa masennusta kokeneiden osuus on kasvanut 2000-luvulla. Huolimatta negatiivisesta kehityksestä yksittäisten indikaattorien kohdalla vain 7 % koululaisista koki koulu-uupumusta vuonna 2008. Myös koettu terveyden tila on parantunut vuoden 2000 tasosta. Yläluokkalaisten ylipainoisuus Sallassa oli yleisempää kuin Lapin läänissä keskimäärin (29 % - 16 %). Koulu-uupumus oli sen sijaan huomattavasti harvinaisempaa. Sallalaiset pojat ovat tyttöjä huomattavasti useammin ylipainoisia (41 % - 17 %). Tytöt kokivat puolestaan terveydentilansa yleisemmin keskinkertaiseksi kuin pojat. Tytöt kokivat selvästi poikia yleisemmin päivittäisiä ja viikoittaisia oireita. Tytöillä oli myös useammin keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta. Lukiolaisten terveys Lukiolaiset kokevat terveydentilansa keskimäärin yläluokkalaisia huonommaksi. Kouluterveyskyselyn mukaan lukiolaisten kokema terveyden tila on vaihdellut huomattavasti eri mittauskerroilla. 2000 -luvulla terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevien lukiolaisten osuus kasvoi, ja oli alimmillaan vuonna 2000 ollen 15 % ja korkeimmillaan vuonna 2008 ollen 29 %. Lukiolaisten kokemat oireet ovat myös lisääntyneet merkittävästi koko 2000-luvun. Vuonna 2008 vähintään kak- 37

si oiretta päivässä koneiden osuus oli jo 30 %. Oireista etenkin väsymys, niska- tai hartiakivut sekä päänsärky yleistyivät. Myös keskivaikea tai vaikea masentuneisuus on yleistynyt Sallan lukiolaisten keskuudessa 2000-luvulla, luku on kuitenkin kääntynyt laskuun vuoden 2006 jälkeen, ollen vuonna 2008 noin 11 %. 5.2. Työikäiset 5.2.1. Aikuisväestön elinympäristö Elinympäristön vaikutus asukkaiden hyvinvointiin on kiistatta merkittävä. Elinympäristöllä vaikutetaan asukkaiden arkipäiväisen elämän järjestämiseen ja se luo puitteet yksilöiden ja yhteisöjen toiminnalle. Jokainen ihminen kokee elinympäristön yksilöllisesti, ja tehtyjen toimenpiteiden hyvinvointivaikutuksia on hyvin vaikea arvioida ulkoisella tarkastelulla. Monet elinympäristön tarjoamat palvelut ja mahdollisuudet ovatkin tulleet itsestään selvyyksiksi kuntien asukkaille. Elinympäristön tarjoamien palvelujen hyvinvointivaikutukset havaitaankin monesti vasta silloin, kun ne eivät ole enää saatavilla. Sallan kunnan elinympäristöä on käsitelty yleisesti tämän kertomuksen kappaleessa: 3. Kuntalaisten hyvinvointiin vaikuttavat tekijät. Varsinaista laadullista aineistoa elinympäristön vaikutuksesta aikuisväestön terveyteen ja hyvinvointiin ei tällä hetkellä ole olemassa, eikä näin ollen voida suoraan sanoa mitkä seikat vaikuttavat positiivisesti hyvinvointiin, ja mitkä taas negatiivisesti. 5.2.2. Aikuisväestön elämänhallinta Aikuisväestön elämänhallinnan kannalta yksi suurimmista ongelmista kohdistuu alkoholin ongelmakäyttöön. Alkoholin ongelmakäyttö ja sen aiheuttamat terveydelliset, sosiaaliset ja taloudelliset haitat onkin yksi suomalaisen yhteiskunta- ja terveyspolitiikan suurista haasteista. Päihteet aiheuttavat usein sosiaalisia ongelmia, sairauksia ja riippuvuutta. Alkoholin väärinkäyttö heijastuu myös moniin muihin mittareihin, kuten sairastavuuteen, kuolleisuuteen, tapaturmiin ja väkivaltarikoksiin. Kokomaan tasolla päihteiden käyttö on lisääntynyt ja niiden aiheuttamat ongelmat kasvavat jatkuvasti. Suomalainen juomakulttuuri on edelleen humalahakuinen ja alkoholinkäyttö on lisääntynyt erityisesti nuorten sekä naisten keskuudessa. Yhtenä kuntien tehtävistä on vastata päihdehuollosta. Päihdetyössä pyritään ongelmien ennaltaehkäisyyn ja vähentämiseen. Sallan kunnassa päihdehuollon ohjaamiseksi on vuonna 2005 otettu käyttöön Sallan kunnan päihdeohjelma. Päihdeohjelman lisäksi päihdehuoltoa ohjaa Sallan kunnan päihdestrategia 2008 2013, jonka tavoitteena on antaa ohjeita sekä suuntia päihdetyön eteenpäin viemiseksi. 38

Päihteiden käytön indikaattorit, Salla 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Alkoholijuomien myynti, 100 % alkoholia, litraa / 18 vuotta täyttäneet 9,7 9,9 10,2 10,1 10,6 10,8 11 11,2 10,7 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleet 25 64 -vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä 16,7 15,7 13,9 14,6 18,6 16,7 18,3 18,6 - Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta 1,9 3 2,1 1,5 3,6 2,6 2,7 1,1 3 Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset / 1000 asukasta 6,4 5,4 3,3 6,7 7,7 7,9 5,4 4,6 4,6 Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2009 Alkoholijuomien myynti 18- vuotta täyttäneitä kohden on kasvanut hieman 2000-luvulla. Myös päihteiden vuoksi sairaalahoito tarvinneiden määrä on kasvanut hieman. Kyseiset luvut eivät mittaa kuitenkaan Sallalaisten alkoholinkäyttö tottumuksia, vaan kertovat Sallassa kokonaisuudessa myydyn alkoholin määrän suhteutettuna asukasmääriin. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden määrä on vaihdellut koko 2000-luvun ajan, ollen kokoajan kuitenkin alle 3 henkilöä 1000 asukasta kohti. Alimmillaan hoidossa olleiden määrä oli vuonna 2007, jolloin ainoastaan 1,1 henkilöä 1000 asukasta kohden oli hoidossa. 5.2.3. Aikuisväestön terveys Sairauspäivärahaa saaneet 25 64 vuotiaat Indikaattori ilmaisee Sairausvakuutuslain mukaista päivärahakorvausta vuoden aikana vähintään yhdeltä päivältä saaneiden 25 64-vuotiaiden osuuden tuhatta vastaavanikäistä kohti. Sairauspäivärahaa ei saa lyhyistä, alle 10 arkipäivää kestäneistä poissaoloista, joita on kuitenkin selvästi enemmän kuin pitkittyneitä. Indikaattori kuvaa parhaiten pitkittynyttä työkyvykkyyden alenemista sekä ennakoi mahdollista tulevaa työkyvyttömyyttä. Sairauspäivärahaa saaneiden osuus Sallassa on lisääntynyt voimakkaasti viimeisen kahdeksan vuoden aikana. Vuonna 2000 sairauspäivärahaa sain 84 henkilöä / 1000 vastaavanikäistä, kun vuonna 2008 sairauspäivärahaa sai jo 130 henkilöä / 1000 vastaavanikäistä. Sairauspäivärahaa saaneiden osuus Sallassa on suunnilleen samalla tasolla seutukuntaan verrattuna, mutta selkeästi korkeampi koko maan tasoon verrattuna. Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden osuus on noussut Sallassa muuhun maahan verrattuna voimakkaammin ollen vuonna 2008 noin 19 % kaikista sairauspäivärahaa saaneista. Määrä on edelleen 3 % pienempi kuin koko maassa, mutta mikäli kasvuvauhti pysyy samana ohittaa mielenterveysperusteisesti sairaspäivärahaa saaneiden osuus maan keskiarvon vuoden 2012 paikkeilla. 39

Sairauspäivärahaa saaneet 25-64 -vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä 140 130 120 110 100 90 80 70 60 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Salla Itä-Lapin seutukunta Koko maa Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005 2009 Erityiskorvattavat lääkkeet Väestön terveyttä voidaan arvioida myös erityiskorvattavien lääkkeiden käytön kautta. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen määrä kuvaa pitkäaikaissairauksien yleisyyttä sekä lääkehoidon tarvetta. Se on myös avohoidon tarpeen ja käytön indikaattori. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 25-64 -vuotiaita / 1000 vastaavanikäistä 310 290 270 250 230 210 190 170 150 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Salla Itä-Lapin seutukunta Koko maa Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2009 Erikoiskorvattavien lääkkeisiin oikeutettujen määrä työikäisellä väestöllä on noussut Sallassa, Itä- Lapin seutukunnassa ja koko massa tasaisesti koko 2000-luvun ajan. Sallassa erityiskorvattaviin lääkkeisiin on oikeutettu suhteessa hieman suurempi osa väestöä kuin Itä-Lapin seutukunnassa yleisesti. Seutukunnan kunnista vain Posiolla erityiskorvattavien lääkkeiden käyttö on yleisempää kuin Sallassa. 40

Työkyvyttömyys Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä kuvastaa aikuisväestön terveyttä ja toimintakykyä. Tilastossa ovat mukana henkilöt, jotka saivat työkyvyttömyyseläkettä joko työeläke- tai kansaneläkejärjestelmästä tai molemmista järjestelmistä. Työkyvyttömyyseläkkeen saaminen ilmaisee pitkäaikaista tai pysyvää työkyvyttömyyttä. Työkyvyttömyyseläkkeen taustalla ovat usein mielenterveyden häiriöt sekä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 16 14 12 10 8 Salla Itä-Lapin seutukunta Koko maa 6 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2009 Sallassa työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus aikuisväestöstä on kasvanut hienoisesti viime vuosien aikana. Tarkastelu jaksolla työkyvyttömien osuus työikäisestä väestöstä oli alimmillaan vuonna 2003, jolloin työkyvyttömyys eläkettä sai 13 % työikäisestä väestöstä. Työkyvyttömyys eläkettä saa Sallassa suhteessa hieman pienempi osuus kuin seutukunnassa yleisesti. Työkyvyttömyyseläkkeen saajia on Sallassa ja Itä-lapin seutukunnassa huomattavasti enemmän kuin koko maassa. Kuolleisuus Kuolleisuus on sairastavuuden mittari, joka kuvaa myös väestön hyvinvointia ja terveyspalveluiden tasoa. Kuvattu indikaattori ei kuitenkaan ole ikävakioitu, eikä tuloksista siis ole poistettu eri alueiden ikärakenteen vaikutusta kuolleisuuteen. Indikaattori voi antaa hyvin vaihtelevia tuloksia, varsinkin alueilla joiden väkiluku on pieni suhteessa indikaattorin suhdelukuun. 41

Kuolleisuus / 100000 asukasta 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Salla Itä-Lapin seutukunta Koko maa Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2009 Indikaattorin mukaan kuolleisuus on Sallassa seutukunnan korkeimpia. Kuvaajan arvo heittelee kuitenkin voimakkaasti, eikä sen pohjalta voi tehdä kovin tarkkoja ennusteita tulevasta. Huolimatta kuvaajan voimakkaista muutoksista, on kuolleisuus keskiarvoisesti Sallassa hieman seutukuntaa ja huomattavasti koko maata korkeampaa. 2000-luvulla Sallassa kuolleita / 100000 asukasta oli keskimäärin 1370 vuodessa, kun seutukunnalla kuolleita oli 1259 / 100000 asukasta ja koko maassa vain 930 kuollutta / 100000 asukasta. Sallassa korkeaa kuolleisuutta selittää kunnan ikärakenne. Sallassa yli 65-vuotiaita oli vuonna 2008 noin 28 % väestöstä kun koko maassa vastaava luku on noin 17 %. Ikävakioitu sairastavuusindeksi Kansaneläkelaitos laskee jokaiselle Suomen kunnalle ikävakioidun indeksin, joka kuvaa miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (=100). Indeksi perustuu kolmeen muuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Indeksissä mukana olevat indikaattorit on esitelty edellä. 140 135 130 125 120 115 110 105 100 95 90 Ikävakioitu sairastavuusindeksi seutukunnallisesti vertailtuna 2000-luvulla 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Salla Savukoski Kemijärvi Pelkosenniemi Posio Keskiarvo Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2009 42

Sairastavuusindeksi on pysynyt Sallassa lähes samalla tasolla koko 2000-luvun ajan laskien 2000 vuoden tasosta 2,2 yksikköä. Seurantajaksolla sairastavuusindeksi oli alimmillaan vuonna 2003, ollen 110,2. Seutukunnallisesti verrattuna sairastavuusindeksi on Sallassa ollut koko 2000-luvun ajan keskiarvoa pienempi. Valtakunnallisesti verrattaessa Itä-lapin seutukunta ja Salla on indeksin mukaan keskivertoa sairastavampaa. 5.2.4. Kunnan työntekijöiden työtyytyväisyys Työolosuhteet vaikuttavat työnteon tuloksellisuuteen ja mielekkyyteen merkittävästi. Sallan kunnan henkilöstön työolosuhteita ja työhyvinvointia on kartoitettu vuonna 2008 tehdyssä työtyytyväisyys kyselyssä. Työhyvinvointia kartoitettiin kysymällä muun muassa työolosuhteiden toimivuudesta, fyysisestä ja henkisestä jaksamisesta sekä työpaikan yleisestä ilmapiiristä. Työtyytyväisyys kyselyssä oli mukana kaikki kunnan eri toimialat ja siihen vastasi yhteensä 222 kunnan työntekijää. Työtyytyväisyyskyselyn mukaan Sallan kuntatyöntekijöiden työtyytyväisyys, työkyky ja henkinen hyvinvointi oli enemmistön osalta hyvä. Noin kaksi kolmasosaa kunnan työntekijöistä viihtyi omassa työssään, eikä suunnitellut työpaikan vaihtoa. Työolojen osalta moni vastaajista koki tarpeelliseksi mahdollisuuden saada vaikuttaan oman työnsä järjestelyihin, työmäärään ja laatuun. Kunnan työntekijöiden kesken vallitsee kohtuullisen avoin ja hyvä työilmapiiri, ja työntekijät kokivat voivansa vapaasti esittää ehdotuksia esimiehilleen. Työntekijöiden keskuudessa ei kuitenkaan aina uskottu ehdotusten vaikuttavan mihinkään. Suurin osa kyselyyn vastanneista sanoi noudattavansa yhteisiä pelisääntöjä. Ongelmia kuitenkin aiheutti pelisääntöjen puutteellisuus tai pelisääntöjen puuttuminen kokonaan. Esimiesten rooli pelisääntöjen laatijana koettiinkin tärkeäksi. Myös esimiesten omalla esimerkillä koettiin olevan merkittävää vaikutusta pelisääntöjen toimivuuteen. Yleisesti tarkasteltuna työilmapiiri oli kohtuullisen avoin, mutta ongelmiakin esiintyi. Kyselyn perusteella kuntayhteisössä ilmeni luottamuspulaa eri toimijoiden kesken. Yleisesti koettiin oman työn olevan laadullisesti hyvää, eikä siitä juurikaan löytynyt moitittavaa. Ongelmat koettiinkin aiheutuvan monesti muiden työntekijöiden toimesta. Esimerkiksi alaiset arvostelivat esimiehiensä toimia, kun heidän omista toimistaan ei virheitä juurikaan löytynyt. Sama kuvio toistui myös toisinpäin. Kyselyn mukaan ongelmia siis on, mutta suurin osa vastaajista koki ongelmien aiheutuvan muiden toimista, ei omista. Johtopäätöksenä kaikkien kuntatyöntekijöiden tulisi tarkastella omia toimiaan kriittisesti. Tarkastelun avuksi yksilön tulee saada palautetta toiminnastaan muilta työntekijöiltä, jotta hän voi suhteuttaa oman näkemyksensä muiden näkemyksiin. Näin yksilö voi löytää sekä positiivisia että negatiivisia piirteitä omasta työskentelystään, ja näin kehittää omia toimintatapojaan. Työskentelytapojen kehittämiseksi organisaation tulisi tehdä palautteen antaminen mahdollisimman helpoksi. Palautteen keräämiseksi voidaan esimerkiksi järjestää palavereja tai keskustelutilaisuuksia. 43

5.3. Ikääntyneet 5.3.1. Ikääntyneen väestön elinympäristö Sallassa on, ikärakenteesta johtuen, suhteellisen paljon 65- vuotta täyttäneiden asuntokuntia. Ikääntyneiden asuntokuntien määrä Sallassa on kasvanut 3,2 % vuoden 2000 tasosta vuoteen 2008 mennessä. 65 -vuotta täyttäneiden asuntokuntia kaikista asuntokunnista oli vuonna 2008 yhteensä 40,3 %. Se on hieman enemmän kuin seutukunnalla yleensä, ja huomattavasti enemmän kuin koko maassa yleensä. Yksin asuvia ikääntyneitä Sallassa on kuitenkin koko maahan verrattuna huomattavasti vähemmän. Vuonna 2008 Sallalaisista yli 65- vuotiaista 43,5 % asui yksin, kun vastaava luku koko maassa oli 51,2 %. Seutukunnan yli 65- vuotiaista 44,4 % asui yksin vuonna 2008. Yksinasuminen voi laskea huomattavasti ikääntyneen ihmisten kokemaa hyvinvointia. Yksinasuminen altistaa ikääntynen ihmisen monille ongelmille. Ongelmat voivat olla esimerkiksi asumiseen, sosiaaliseen kanssakäymiseen, mielenterveyteen tai alkoholiin liittyviä. Asumiseen liittyvät ongelmat voivat olla esimerkiksi kyvyttömyyttä selviytyä itsenäisesti kodinhoidosta, yksin asumiseen liittyvää pelkoa tai muuta valvonnan tai seuran tarvetta. Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2009 Selite: Pylväsdiagrammi kuvaa 65 -vuotta täyttäneiden asuntokunnat, % kaikista asuntokunnista. Viivadiagrammi kuvaa 65 -vuotta täyttäneiden yhden hengen asuntokunnat, % vastaavanikäisten asuntokunnista. Yksinasuminen voi altistaa myös yksinäistymisen kierteeseen. Yksin asuessa sosiaalinen kanssakäyminen vähenee, jonka myötä voi syntyä arkuutta tai pelkoa kohdata muita ihmisiä. Pelkotilat puolestaan voivat saada yksinasuvan jäämään kotiin, turvalliseen ympäristöön, joka entisestään vähentää sosiaalista kanssakäymistä. Kotiin jääminen vähentää arkiliikunnan määrää ja näin ikääntyneen fyysinen kunto voi laskea nopeasti. Ikääntyneitä ei siis tule unohtaa yksin kotiin, vaan heistä tulee huolehtia. Omaisten ja ystävien seura lisää huomattavasti ikääntyneen ihmisen hyvinvointia. Myös kunnan tuottamat koti- ja asumispalvelut ovat merkittäviä hyvinvointia lisääviä tekijöitä ikääntyneille ihmisille. Kotikäynneillä voidaan myös havaita mahdolliset ongelmat varhaisessa vaiheessa, jolloin tilanne voidaan hoitaa tehokkaasti. Ennaltaehkäisevä toiminta onkin monesti halvin ja tehokkain keino hoitaa väestöä. 44