PÄIHDEOHJELMA Kaupunginhallitus hyväksynyt 3.12.2012 Voimaantulopäivä 3.12.2012 1 Päihdeohjelmaa koskeva suositus Kunnallinen työmarkkinalaitos ja kunnallisen alan pääsopijajärjestöt AKAVA-JS ry, Kunta-alan unioni ry, Kuntien Tekniikan ja Peruspalvelujen neuvottelujärjestö KTN ry ja Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNJ ry ovat yhdessä valmistelleet suosituksen päihdeasioiden käsittelemisestä kunnallishallinnossa. Tämän pohjalta on tehty oma paikallinen ohjelma. Tässä suosituksessa käsitteisiin työntekijä, työsopimus ja työehtosopimus sisältyvät myös viranhaltijat ja virkaehtosopimus. Ohjelmaan sisältyvät toimenpiteet perustuvat lakiin kunnallisesta viranhaltijasta 304/2004, kuntalakiin 305/2004, työsopimuslakiin 55/2001, työterveyshuoltolakiin 1383/2001, lakiin yksityisyydensuojasta työelämässä 759/2004 sekä kulloinkin voimassa oleviin työehtosopimuksiin. 2 Päihdeohjelman tarkoitus Rauman kaupungin tavoitteena on työnantajana turvata henkilöstölleen päihteetön, turvallinen työyhteisö. Päihdeongelmien varhaisella tunnistamisella ja päihdeongelmaisen hoitoonohjauksella ja kuntoutumisella vähennetään päihteiden käytöstä aiheutuvia terveyshaittoja ja vaikutetaan kaupungin palvelujen laatuun, työn tuottavuuteen, työturvallisuuteen sekä työyhteisöjen työilmapiiriin. Päihderiskit ilmenevät työyhteisöissä virheellisinä suoritteina, työtapaturmina, viivästyksinä, huonolaatuisina palveluina, maineen menettämisinä jne. Kaupungin palvelutehtävän asianmukainen suorittaminen edellyttää suunnitelmallista, tavoitteellista ja pitkäjänteistä päihdeohjelmaa. Päihdeohjelma koskee koko henkilöstöä ja sen toteuttaminen on osa työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön sekä henkilöstöhallinnon omaa toimintaa. 3 Ennaltaehkäisevä toiminta Ennaltaehkäisy on ensisijainen ja tärkein tapa estää päihdeongelmien syntymistä. Toiminnan onnistumisen kannalta on tärkeää koko henkilöstölle suunnattu ennalta ehkäisevää toimintaa koskeva koulutus ja tiedottaminen, joilla pyritään tiedon lisäämiseen, työelämän kannalta suotuisten asenteiden edistämiseen sekä avoimen keskustelun käynnistämiseen siten, että ne tukevat avointa ja palautteellista suhtautumista myös päihdeongelmaisen hoitotilanteessa. Tämä päihdeohjelman tukena on kaupungin Pysy Fölissä ohjelma, jossa on ohjeet varhaiseen puuttumiseen.
3.1 Tiedottaminen ja koulutus 3.2 Työyhteisö 3.3 Työterveyshuolto 4 Toimintaohjeet - päihteitä käsittelevä terveyskasvatus ja perustietojen antaminen päihteiden vaikutuksesta terveyteen ja työkykyyn - tiedon antaminen päihteiden käytön aiheuttamista ongelmista ja haittavaikutuksista työelämässä - asiallisen tiedon antaminen huumeiden käytön ja levityksen lainvastaisuudesta ja niiden riippuvuutta aiheuttavista ominaisuuksista - ammattiauttajan tuki sekä kaupungin päihdetukipalvelujen käyttäminen ongelmatilanteissa, terveydentilan kartoittamisessa ja terveysriskien arvioinnissa - valmiuksien tarjoaminen riskiryhmille jo varhaisessa vaiheessa omatoimiseen tarkkailuun ja muutokseen - puuttumis- ja puheeksiottamisen kynnyksen madaltaminen - ilmapiirin luominen avoimeksi siten, että päihdeongelmainen hakeutuu oma-aloitteisesti hoitoon tai siten, että ilmapiiri edistää hänen ohjaamistaan hoitoon Koulutus kohdistetaan koko henkilöstöön, sekä esimiehiin että työntekijöihin. Työyhteisön tulee jokapäiväisissä toimissaan sitoutua päihteettömään työkulttuuriin. Jokainen, niin esimies kuin työntekijä, voi toimia hyvänä esimerkkinä päihteettömyyden edistämiseksi työpaikoilla. Päihteiden käytön piilohyväksyntää, salailua ja vähättelyä ei tule sallia työpaikoilla. Asiallinen ja rakentava ongelmiin ja rikkomuksiin puuttuminen voivat monesti estää päihdeongelman pahenemisen. Työterveyshuollossa on lakiin perustuva ennalta ehkäisevän toiminnan tehtävä. Terveystarkastusten ja sairaanhoidon yhteydessä yksilöohjauksessa ja neuvonnassa terveydenhuollon ammattilaisilla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa terveiden elämäntapojen ja päihteettömyyden edistämiseen. Päihdeongelman varhaiseen havaitsemiseen on kehitetty toimivia malleja. Rauman kaupungilla noudatetaan päihteetöntä työssäoloa. Tämä ohje koskee myös työnantajan kustantamia tilaisuuksia esim. koulutustilaisuuksia, jotka ovat rinnastettavissa työssäolo aikaan. Työntekijän tulee oma-aloitteisesti ryhtyä toimenpiteisiin saadakseen päihteiden käyttönsä hallintaan. Jos työntekijä ei oma-aloitteisesti käynnistä muutosta,
esimiehen on otettava päihdehaittatilanteessa asia puheeksi työntekijän kanssa ja käynnistettävä tarvittavat toimenpiteet. 4.1 Päihdetestejä koskevien todistusten toimittaminen työnantajalle (Ks. tarkemmin Laki yksityisyyden suojasta työelämässä 759/2004) Työnantajalla on oikeus pyytää yksityisyyden suojaa työelämässä koskevan lain mukaan huumausainetestiä koskeva todistus tehtävään valitulta. Työnantajalla on em. lain mukaan oikeus pyytää huumausainetestiä koskeva todistus myös palvelussuhteen aikana työntekijältä, jos on perusteltua aihetta epäillä, että työntekijä on huumausaineiden vaikutuksen alaisena työssä tai että työntekijällä on riippuvuus huumeista. Todistus on esitettävä kahden päivän kuluessa. 4.2 Toiminta haittatilanteissa Toiminta haittatilanteissa jakaantuu kolmeen osaan: varhaispuuttumiseen, viralliseen hoitoonohjaukseen ja palvelusuhteen päättämiseen. 4.2.1 Varhaispuuttuminen 4.3 Hoitoonohjaus Työnantaja vastaa tiloissaan työskentelevien ja niissä asioivien turvallisuudesta. Kun työpaikalla havaitaan päihteiden käyttö, siihen on puututtava välittömästi. Lähimmän esimiehen tai hänen poissa ollessaan vastaavan tehtävänä on poistaa työpaikalta päihtynyt tai päihteitä siellä käyttävä henkilö. Mikäli syntyy erimielisyyksiä siitä, onko henkilö työpaikalla päihtyneenä, voidaan hänet toimittaa saattaen työterveyshuoltoon tai päivystysvastaanotolle. Mikäli tämä ei ole mahdollista, työsuojelupäällikkö tai työsuojeluvaltuutettu voidaan kutsua työpaikalle selvittämään mahdollinen päihtymistila. Pääasiallinen vastuu on esimiehellä. Samalla on ryhdyttävä toimenpiteisiin palkan pidättämiseksi ko. ajalta siten kuin virka- ja työehtosopimuksessa on määrätty. Kaupungin Pysy Fölissä ohjelma tukee varhaista puuttumista, jota tulee käyttää mm. epäilyissä päihdeasioissa. 4.3.1 Puheeksiottamiskeskustelu ja suullinen huomautus Kun henkilö esiintyy työpaikalla päihtyneenä, on esimiehen tehtävänä aloittaa hoitoonohjauksen mukainen toiminta. Esimiehen tehtävänä on selvittää työntekijälle päihteiden käyttöön liittyvät menettelytavat ja ohjattava hänet työterveyshuoltoon ja huolehtia siitä, että työterveydenhuolto saa tiedon tapauksesta. Tässä keskustelussa päädytään oma-aloitteiseen hoitoon hakeutumiseen.
Tässä ovat mukana päihteiden käyttäjä, hänen esimiehensä ja henkilön niin halutessa, työsuojeluvaltuutettu, luottamusmies tai joku muu luotettava henkilö. Esimiehellä on mahdollisuus ottaa mukaansa avustaja niin halutessaan. Esimies laatii tilaisuudesta muistion, jonka paikalla olleet osapuolet allekirjoittavat. Työntekijän tulee olla yhteydessä Rauman kaupungin päihdeklinikkaan ja sopia tuen ja hoidon järjestelyistä. Tässä vaiheessa päihteiden käyttäjälle ei tule keskustelun ja suullisen huomautuksen lisäksi vielä oikeudellisia seuraamuuksia kuten varoitusta, jollei tämä ensimmäinen kerta ole muutoin kokonaisuus huomioiden erityisen vakava, esimerkiksi törkeä rattijuopumus (työtehtävissä) ja tehtävissä, jossa päihtyneenä esiintyminen aiheuttaa erityistä haittaa tai vaaraa. Epäselvissä tapauksissa tulee olla yhteydessä henkilöstöpalveluihin. Puheeksiottamiskeskustelu ja huomautus voidaan käydä ilman Pysy-Fölissä ohjelman mukaisia toimia. Kun työntekijä hakeutuu sovittuun hoitoon ja esittää hyväksyttävän lääkärintodistuksen työkyvyttömyydestään, palkallisuus määräytyy siten kuin sairauslomista on työehtosopimuksessa ja kaupungin ohjeistuksessa määrätty. Työntekijää ei voida pakottaa hoitoonohjaukseen, vaan se on työnantajan antama mahdollisuus päihdeongelmaiselle. Sinä aikana työnantaja pidättäytyy palvelussuhteen purkamis- tai irtisanomistoimenpiteistä. Jos henkilö keskeyttää sovitun hoitoonohjauksen, työnantaja harkitsee työsuhteen päättämisen uudelleen. päihtymyksestä johtuva työstä poissaolo on työaikakirjanpidon kannalta luvaton poissaolo, jolta ajalta työnantajan ei ole velvollinen maksamaan palkkaa. Tämä koskee sekä omaehtoista poissaoloa, että tilannetta, jossa työnantaja on poistanut päihtyneen työpaikalta. 4.3.2 Kirjallinen varoitus ja tehostettuun hoitoon hakeutuminen (Ks. tarkemmin työsopimuslaki 55/2001 ja laki kunnallisesta viranhaltijasta 304/2003) Jos ko. työntekijän päihdeongelma uusiutuu kahden vuoden kuluessa em. huomautuksesta, järjestetään neuvottelu, johon osallistuvat kohdassa 4.3.1 mainitut henkilöt. Asianomaiselle henkilölle annetaan kirjallinen varoitus ja velvoite tehostettuun hoitoon hakeutumisesta. Työntekijälle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen varoituksen antamista. Varoituksesta annetaan tieto myös työterveyshuoltoon. Työntekijä voidaan pidättää myös virantoimituksesta siten kuin em. laeissa on säädetty. Mikäli ko. henkilön kanssa on sovittu, ovat työnantajan edustaja sekä työsuojeluvaltuutettu oikeutettuja saamaan tiedon siitä, noudattaako henkilö hoitovelvoitettaan.
Työntekijä on velvollinen toimimaan sopimuksen mukaisesti. Hänen tulee ilmoittaa palvelujen käytössä ilmenevistä esteistä ja keskeytyksistä välittömästi palvelujen tarjoajalle ja esimiehelle. Työnantajalla on oikeus saada tietoa sopimuksen toteutumisesta palvelun käyttäjältä, yhdyshenkilöltä ja palvelujen tarjoajalta. Esimies laatii tilaisuudesta muistion, jonka läsnä olevat osapuolet allekirjoittavat. Esimies ottaa yhteyttä Rauman kaupungin päihdeklinikkaan ja sopii tehostetusta hoidosta ja sen järjestelyistä. Myös työntekijän velvollisuutena on olla yhteydessä Rauman päihdeklinikkaan. 5 Palvelusuhteen päättäminen (Ks. tarkemmin työsopimuslaki 55/2001, laki kunnallisesta viranhaltijasta 304/2003 ja työehtosopimus) Mikäli ko. työntekijän päihdeongelmat jatkuvat edelleen tai virallinen hoitoonohjaus keskeytyy työntekijästä johtuvasta syystä tai henkilö esiintyy hoitoonohjausjakson jälkeen työpaikalla päihtyneenä tai käyttää siellä vastoin kieltoa päihdyttäviä aineita kahden vuoden sisällä, ryhdytään esimiehen toimesta toimenpiteisiin palvelussuhteen päättämiseksi. Palvelussuhde voidaan päättää joko purkamalla työsopimus (työsopimuslaki 8. luku/laki kunnallisesta viranhaltijasta 8. luku) tai irtisanomalla työntekijä (työsopimuslaki 7. luku/ laki kunnallisesta viranhaltijasta 8. luku). Työntekijälle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi palvelussuhteen päättämisen syistä perusteluineen ennen kuin palvelussuhteen päättämisestä tehdään päätös. Yksipuolisesta työnantajan taholta tapahtuvasta palvelusuhteen päättymisestä, osa-aikaistamisesta ja lomauttamisesta päättää keskusviraston ja valitsemansa henkilökunnan osalta kaupunginhallitus ja muiden osalta asianomainen lautakunta. 6 Ohjelman noudattaminen toistuvissa päihdehaittatilanteissa Mikäli päihdehaittatilanne uusiutuu kahden vuoden kuluessa siitä, kun työntekijälle on annettu kohdan 4.3.2 mukainen kirjallinen varoitus, tapaus käsitellään tämän ohjelman vaihe 3 mukaisesti (kohta 5). Mikäli päihdehaitta uusiutuu kahden viiden vuoden kuluessa siitä, kun työntekijälle on annettu kohdan 4.3.2 mukainen varoitus, tapaus käsitellään tämän ohjelman vaihe 2 mukaisesti (kohta 4.3.2). Mikäli päihdehaittatilanne toistuu yli viiden vuoden kuluessa siitä, kun työntekijälle on annettu kohdan 4.3.2 mukainen varoitus, käsitellään tapaus päihdeohjelman kohdan 4.3.1 mukaisesti (puheeksi ottaminen ja suullinen huomautus) vaihe 1 mukaisesti (kohta 4.3.1)
7 Voimaantulo Tämä päihdeohjelma tulee voimaan 3.12.2012 Tätä ohjetta voidaan muuttaa työnantajan yksipuolisella päätöksellä, yhteistoiminta lain sääntöjä noudattaen. Prosessikaavio ENNALTAEHKÄISY Varhainen puutuminen ja tukeminen Ennaltaehkäisynä ja varhaisena puuttumisena tulee käyttää ja hyödyntää kaupungin Pysy Fölissä -mallia ja henkilöä voidaan ohjata ottamaan yhteyttä kaupungin päihdeklinikalle missä on mahdollisuus sairaanhoitajan vastaanottoon. VAIHE 1 kohta 4.3.1 Puheeksiotto, suullinen huomautus ja omaehtoisen hoitosuunnitelman laatiminen Keskusteluun osallistuvat: ko. henkilö, hänen esimiehensä sekä ko. henkilön niin halutessa työsuojeluvaltuutettu, luottamusmies tai joku muu luotettava henkilö. Esimiehellä on mahdollisuus ottaa mukaan avustaja niin halutessaan. Esimies laatii muistion, jonka paikalla olleet allekirjoittavat. Suullinen huomautus on voimassa kaksi (2) vuotta VAIHE 2 kohta 4.3.2 Kirjallinen varoitus ja tehostettu hoitoon hakeutuminen Keskusteluun osallistuvat: ko. henkilö, hänen esimiehensä, sekä ko. henkilön niin halutessa työsuojeluvaltuutettu, luottamusmies tai joku muu luotettava henkilö. Esimiehellä on mahdollisuus ottaa mukaan avustaja niin halutessaan. Esimies laatii muistion, jonka paikalla olleet allekirjoittavat. Kirjallinen varoitus on voimassa kaksi (2) vuotta VAIHE 3 kohta 5 Palvelusuhteen päättäminen Keskusteluun osallistuvat: ko. henkilö, hänen esimiehensä, sekä ko. henkilön niin halutessa työsuojeluvaltuutettu, luottamusmies tai joku muu luotettava henkilö. Esimiehellä on mahdollisuus ottaa mukaan avustaja niin halutessaan. Esimies laatii muistion, jonka paikalla olleet allekirjoittavat. VAIHE 4 kohta 6 Asian vanheneminen Varoitus on voimassa kaksi vuotta, tänä aikana tapahtuva päihteiden käyttö käsitellään kohdan 5 mukaisesti. 2-5 vuoden aikana tapahtuva päihteiden käyttö käsitellään kohdan 4.3.2. mukaisesti. Tämän jälkeen tapahtuva päihteiden käyttö käsitellään kohdan 4.3.1 mukaisesti
YHTEYSTIETOJA Rauman kaupungin Päihdeklinikka Päihdehuollon avohoitopaikka, ma - pe klo 8 11.30 Steniuksenkatu 2 Muulloin ajanvarauksella puh. (02) 835 2990 Sairaanhoitajan vastaanotto Rauman kaupungin työterveyshuolto Nortamonkatu 30 puh. (02) 835 2908/ajanvaraus Rauman seudun päivystys Steniuksenkatu 2 puh. Vaihde 02-835 11 Laitoshoito: Päihdehuollon laitoksiin hakeudutaan päihdeklinikan kautta, lyhyempiin laitoskatkaisuihin Rauman seudun päivystyksen ja päihdeklinikan kautta
Puheeksiottokeskustelu ja suullinen huomautus Henkilön nimi Työtehtävä Yksikkö Olen osallistunut keskusteluun, jossa on käsitelty mahdollista päihdeongelmaani. Minulle on selvitetty Rauman kaupungin toimintatavat päihdeongelman käsittelyn suhteen sekä annettu mahdollisuus hakea apua ongelmaan työterveyshuollon kautta. Raumalla / 20 ko. työntekijän allekirjoitus esimiehen allekirjoitus todistajan allekirjoitus todistajan allekirjoitus Jakelu: asianomainen esimies työterveyshuolto työsuojeluvaltuutettu luottamusmies
SOPIMUS PÄIHDEPALVELUJEN KÄYTTÄMISESTÄ Palvelun käyttäjän nimi Tehtävänimike Työpaikka Työpaikan osoite sekä puhelinnumero Yhteyshenkilön nimi ja puhelinnumero Päihdepalvelu, jota sopimus koskee Sopimuksen voimassaoloaika Lisäselvitys tilanteesta / 20 / 20 Palvelunkäyttäjän työssä ilmenneet päihdehaitat Aiemmat kurinpidolliset toimenpiteet kyllä ei - ei ole ollut tarpeen - suullinen huomautus / 20 kirjallinen varoitus / 20 - pidättäminen virantoimituksesta - muu; mikä
Oikeudet ja velvollisuudet Päihdepalvelujen käyttäjän oikeudet: * selvittää ongelmiaan voimassa olevien työyhteisöllisten ja hoidollisten sopimusten ja periaatteiden mukaisesti * saada harkinnanvaraisesti virkavapautta/työlomaa hoidon aikana * saada työyhteisöltä tukea muutosten toteuttamiseksi Päihdepalvelujen käyttäjän velvollisuudet: * ilmoittaa palvelujen käytössä ilmenevistä esteistä ja keskeytyksistä välittömästi esimiehelle ja palvelujen tarjoajalle * oikeuttaa päihdepalvelujen tarjoajan antamaan työnantajalle itseään koskevia päihdepalvelujen käyttötietoja Työnantajan oikeudet * saada tietoa sopimuksen toteutumisesta palvelun käyttäjältä, yhteyshenkilöltä ja palvelujen tarjoajalta * harkita virka- ja työsopimussuhteen pysyvyyttä, mikäli päihdepalvelujen käyttäjä keskeyttää ilman hyväksyttävää syytä sovittujen palvelujen käyttämisen tai muuten rikkoo tehtyä sopimusta Työnantajan velvollisuudet: * toteuttaa työpaikalla työkykyä ylläpitävää päihdeohjelmaa * antaa palvelujen käyttäjälle mahdollisuus käyttää palveluja * antaa palvelujen tarjoajalle tilanteen kartoittamisessa tarvittavia tietoja * noudattaa luottamuksellisuus- ja vaitiolovelvollisuusperiaatetta * tukea palvelujen käyttäjän toimintakyvyn ja muutossaavutusten ylläpitämistä palvelunkäyttöjakson aikana ja sen jälkeen Päihdepalvelujen tarjoajan oikeudet: * tehdä palvelujen käyttäjän sekä työpaikan edustajan kanssa tilannekartoitus ja palvelujen käyttösuunnitelma yleisesti hyväksyttyjen hoidollisten periaatteiden ja käytäntöjen mukaisesti.
Päihdepalvelujen tarjoajan velvollisuudet: * toimia yleisesti hyväksyttyjen periaatteiden ja käytännön mukaisesti * ilmoittaa palvelujen käytössä tapahtuvista esteistä ja keskeytyksistä yhteyshenkilölle ja työnantajan edustajalle Sopimusperiaatteet ja allekirjoitukset Tämä sopimus on tehty kahtena kappaleena, joista toinen jää palvelujen käyttäjälle ja toinen työnantajalle. Sopimuksesta toimitetaan kopio päihdepalvelujen tarjoajalle. Raumalla / 20 Sitoudun käyttämään tässä sopimuksessa määriteltyjä päihdepalveluja. palvelujen käyttäjän allekirjoitus Työnantajan puolesta sitoudumme toimimaan tässä sopimuksessa määritellyllä tavalla. työpaikan esimiehen allekirjoitus
Huumausainetestausta koskeva liite I JOHDANTO Lokakuussa vuonna 2004 tuli voimaan uusi yksityisyyden suojasta annettu laki ( 759/2004 ). Tässä laissa määrätään huumausainetestaukseen liittyvät säännöt koskien työnantajan oikeutta käsitellä tietyissä tilanteissa työnhakijoiden ja työntekijöiden huumausaineiden käyttöä koskevia tietoja. Edellä mainitun lain johdosta työterveyshuoltolakiin (1383/2001) lisättiin ohjeet työnantajan velvollisuudesta laatia yhteistyössä henkilöstön kanssa päihdeohjelma, joka sisältää työpaikan yleiset tavoitteet ja noudatettavat käytännöt päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja päihdeongelmaisten hoitoon ohjaamiseksi. Työterveyshuoltolaissa säädetään myös huumausainetestistä ja sitä koskevasta todistuksesta sekä huumausainetestien kustannusten korvaamisesta. Laissa on myös tarkoin määritelty huumausainetesti. Valtioneuvosto on antanut asetuksen (218/2005)koskien huumausainetestien tekemistä. Asetuksessa säädetään huumausainetestien käytännön toteuttamisesta eli huumausainetestaukseen liittyvien näytteiden ottamisesta ja analysoinnista sekä testitulosten tulkinnasta. Tarkoituksena on varmistaa huumausaineiden työpaikkatestauksen toteuttaminen hyvän työterveyshuoltokäytännön ja laboratorioiden laatuvaatimusten edellyttämällä tavalla ottaen huomioon testattavan henkilökohtainen koskemattomuus ja yksityiselämän suoja sekä yksilön perusoikeudet. II HUUMAUSAINETESTAUSTA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ 1. Työelämän tietosuojalaki Työelämän tietosuojalaissa säädetään työnantajan oikeudesta käsitellä työnhakijan tai työntekijän huumausaineiden käyttöä koskevia tietoja tiettyjen työtehtäväperusteiden edellytysten vallitessa. Työnhakijaa koskevat edellytykset sisältyvät lain 7 :ään, jonka mukaan työnantaja saa ottaa vastaan tai muutoin käsitellä huumausainetestiä koskevaan todistukseen merkittäviä tietoja tehtävään valitun työnhakijan suostumuksella vain silloin kun työnhakijan on tarkoitus toimia sellaisessa työssä, joka edellyttää tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä ja reagointikykyä ja jos huumeiden alaisena työskentely vaarantaa esim. toisten ihmisten henkeä, terveyttä tai työturvallisuutta taikka maanpuolustusta tai valtion turvallisuutta. Työntekijää koskevat edellytykset sisältyvät lain 8 :ään, jonka mukaan työnantaja voi velvoittaa työntekijän esittämään työsuhteen aikana huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos työnantajalla on perusteltua aihetta epäillä, että työntekijä on huumausaineiden vaikutuksen alaisena työssä tai työntekijällä on riippuvuus huumeista ja jos testaaminen on välttämätöntä työntekijän työ- tai toimintakyvyn selvittämiseksi ja työntekijä toimii sellaisessa työssä, joka edellyttää erityistä
tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä ja jossa työtehtävien hoitaminen huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena voi vakavasti vaarantaa henkeä tai terveyttä tai voisi aiheuttaa muuta merkittävää vaaraa. 2. Virkamieslainsäädäntö Valtion virkamieslain (750/1994) tai kunnallisista viranhaltijoista annetun lain ( 304/2003) mukaan huumausainetesti voi olla osa terveystarkastusta. Työelämän tietosuojalain 7. :ssä on määräykset siitä, että lain tarkoittamissa tilanteissa viranhaltijoiden osalta huumausainetodistuksen toimittaminen voi olla virkaan nimittämisen edellytys. Tietosuojalain 8. :ssä tarkoitetussa tilanteissa viranhaltija voidaan velvoittaa toimittamaan huumausainetodistus. 3. Työterveyshuoltolaki Työterveyshuoltolain perusteella huumausainetesti voi olla osa työterveyshuollon suorittamaa terveystarkastusta. Työterveyslain 13. :n perusteella terveydenhuollon ammattihenkilöstö määrittelee huumausainetestin tarpeellisuuden, ei työnantaja. Edellä mainitun lain mukaan ilman perusteltua syytä työntekijä ei saa kieltäytyä osallistumasta terveystarkastukseen, joka työhön otettaessa tai työn kestäessä on välttämätön hänen terveydentilansa selvittämiseksi erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä tai työympäristössä taikka hänen työ- tai toimintakykynsä selvittämiseksi työstä aiheutuvien, terveydentilaan kohdistuvien vaatimusten vuoksi. 4. Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus sisältää määräykset työelämän tietosuojalain, virkamieslainsäädännön sekä työterveyshuoltolain perusteella tehtävien huumausainetestien toteuttamisesta. Asetuksessa säädetään huumausainetestaukseen liittyvien näytteiden ottamisesta ja analysoinnista, testituloksen tulkinnasta, tuloksen ilmoittamisesta tuloksen riitauttamisesta sekä näytteiden säilyttämisestä. 5. Työelämän tietosuojalain ja työterveyshuoltolain mukaiset todistukset Työelämän tietosuojalain 7 ja 8 :ssä tarkoitetuissa tilanteissa tehdyistä huumausainetesteistä laaditaan lain 6 :ssä tarkoitettu huumausainetestiä koskeva todistus. Työterveyshuoltolain perusteella suoritetuista terveystarkastuksista laaditaan luonnollisesti työterveyshuoltolain 13 :n 3 momentissa tarkoitettu todistus. III TUTKIMUSLÄHETTEEN ANTAMINEN Valtioneuvoston asetuksen 4. :n 1. momentin mukaan huumausainetestiä koskevan tutkimuslähetteen antaa lääkäri tai huumausainetestaukseen perehtynyt terveydenhoitaja. Rauman kaupungin työntekijöitä koskevan tutkimuslähetteen antaa työterveyshuolto edellä mainitun asetuksen määräyksiä noudattaen. Tutkimuslähete täytetään kolmena kappaleena, joista yksi jää täytettynä työterveyshuoltoon, toinen täydennettynä näytteenottolaboratorioon ja kolmas testauslaboratorioon.
Tutkimuslähetteen antajan on valtioneuvoston asetuksen 4 :n 2 momentin mukaisesti annettava testattavalle selvitys huumausainetestin tarkoituksesta ja sisällöstä. Tämän informaation perusteella testattava tekee potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) edellyttämällä tavalla tietoon perustuvan päätöksen siitä, suostuuko hän huumausainetestiin. Tutkimuslähetteen antajan on valtioneuvoston asetuksen mukaan annettava testattavalle myös tieto mahdollisuudesta riitauttaa varmistettupositiivinen testitulos. IV HUUMAUSAINETESTAUKSEEN LIITTYVÄ NÄYTEENOTTO JA KÄSITTELY Valtioneuvoston asetus sisältää yksityiskohtaiset säännökset huumausainetestien tekemiseen liittyvien näytteiden ottamisesta ja käsittelystä. Näytteitä voivat ottaa työelämän tietosuojalain 14. :ään perustuvan 5. :n mukaan ottaa terveydenhuollon ammattihenkilöt. Näytteen ottavan terveydenhuollon ammattihenkilön on ennen näytteenottoa varmistettava testattavan henkilöllisyys. Näytteenoton tulee tapahtua asianmukaisissa tiloissa ja valvotuissa olosuhteissa siten, testattavan yksityisyyden suoja varmistetaan. Huumausainetestiin liittyviä näytteitä voidaan nykyisin ottaa verestä ja virtsasta. Testattavan näyte on jaettava A- näytteeseen ja B- näytteeseen. Näytteenottajan on merkittävänäytteet tunnistetiedoin, sinetöitävä ne ja toimitettava laboratorioon. Testattavalla on oltava mahdollisuus hänen niin halutessaan seurata koko näytteenottoprosessia. V TESTITULOKSEN TULKINTA Huumausainetestin tuloksen tulkinta on tärkeä testattavan oikeussuojan kannalta, sillä varmistettu positiivinen testitulos ei välttämättä merkitse sitä, että todettu aine olisi peräisin huumekäytöstä. Tämän vuoksi valtioneuvoston asetuksessa on määräys, jonka mukaan positiivisen testituloksen tulkitsee huumausainetestaukseen perehtynyt lääkäri. Testitulosta tulkittaessa on arvioitava, johtuuko varmistettu positiivinen testitulos testattavalle mahdollisesti määrätystä lääkityksestä tai muusta hyväksyttävästä syystä vai onko kyse huumausaineiden käytöstä muuhun kuin lääkinnälliseen tarkoitukseen. Tällaisen arvion yhteydessä on testattavalle annettava mahdollisuus esittää käsityksensä varmistetun positiivisen testituloksen syystä, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta. VI TESTITULOKSEN ILMOITTAMINEN TESTATTAVALLE Työterveyshuolto, joka on antanut tutkimuslähetteen, ilmoittaa testattavalle negatiivisesta tuloksesta. Kun kysymyksessä on varmistetusta positiivisesta testituloksesta, on lääkärin ilmoitettava testituloksesta testattavalle ja samalla annettava testitulos kirjallisena. Huumausainetestin tulokset ovat testattavan terveydentilaa koskevina tietoina henkilötietolain tarkoittamaa arkaluontoista tietoa. Niitä on käsiteltävä samalla tavalla
kuin muita terveydentilaa koskevia tietoja eikä testituloksia saa luovuttaa ilman testattavan suostumusta sivullisille. Testitulosten luottamuksellisuutta korostetaan myös työelämän tietosuojalaissa, jonka mukaan testattava itse toimittaa kyseisen lain 6 :ssä tarkoitetun huumausainetestiä koskevan todistuksen työnantajalle. VII HUUMAUSAINETESTIN PERUSTEELLA LAADITTAVA TODISTUS Työterveyshuolto antaa työterveyslain 13 :n perusteella suoritetusta terveystarkastuksesta edellä mainitun lain mukaisen todistuksen, johon sisältyy yleinen arvio työntekijän terveydellisistä edellytyksistä hoitaa hänelle kuuluvia tai hänelle osoitettaviksi suunniteltuja tehtäviä. Yleinen arvio todetaan käyttämällä ilmaisuja ei-sopiva ja rajoituksin sopiva. Todistukseen ei kirjata erikseen, että henkilölle on terveystarkastuksen yhteydessä tehty testi huumausaineen käytön selvittämiseksi. Työterveyslain 18 :n mukaan todistus voidaan toimittaa työntekijän lisäksi myös työnantajalle. VIII HUUMAUSAINETESTISTÄ AIHEUTUVAT KUSTANNUKSET Työelämän tietosuojalain 10 :n mukaan työnantaja vastaa huumausainetodistuksen hankkimisesta aiheutuvista kustannuksista IX TESTITULOKSEN RIITAUTTAMINEN Testattava voi niin halutessaan testituloksen oikeellisuuteen liittyvästä syystä riitauttaa (valtioneuvoston asetus 8 ) varmistetun positiivisen testituloksen ja vaatia B-näytteen analysointia 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolloin hän on saanut tiedon varmistetusta positiivisesta testituloksesta. Riitauttaminen tehdään siihen terveydenhuollon toimintayksikköön, josta huumausainetestiä koskeva tutkimuslähete on annettu. Riitautettaessa positiivinen testitulos, on B-näytteen analysointi laboratoriossa suoritettava dokumentoidusti. B- näytteen analysoinnin suorittanut laboratorio toimittaa testituloksen siihen terveydenhuollon toimintayksikköön, joka on pyytänyt B- näytteen analysointia.
HUUMAUSAINETESTIÄ KOSKEVA TODISTUS Laki yksityisyyden suojasta työelämässä 759/2004 6 Nimi Syntymäaika / otetussa näytteessä Ei huumausaineita Käyttänyt huumausaineita muuhun kuin lääkinnälliseen tarkoitukseen Rauma aika lääkäri