HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2011 1 117 PITKÄAIKAISHOITOMAKSUPÄÄTÖSTÄ KOSKEVA MUUTOSVAATIMUS Terke 2011-221 Esityslistan asia TJA/13 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun henkilön (jäljempänä potilas) hoitomaksua koskevan, 14.2.2011 päivätyn muutosvaatimuksen, jolloin hallintolakimiehen 21.1.2011 tekemä päätös nro 8004/2011 jää voimaan. Perustelut: Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevilta perittävistä maksuista säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa (734/92) ja asetuksessa (912/92). Asiakasmaksulain 7 b :n 1 momentissa on määritelty pitkäaikaisessa laitoshoidossa oleva henkilö ja 7 c :ssä pitkäaikaisesta laitoshoidosta perittävien maksujen perusteet. Lain 7 b :n 1 momentin mukaan maksua määrättäessä pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevaksi katsotaan: 1) ympärivuorokautisen laitoshoidon alkamisesta lukien henkilö, jonka laitoshoidon voidaan arvioida kestävän pitempään kuin kolme kuukautta; sekä 2) muu kuin 1 kohdassa tarkoitettu henkilö sen jälkeen, kun hänen ympärivuorokautinen laitoshoitonsa on jatkunut kolme kuukautta, jos hänen toimintakykynsä on katsottava heikentyneen siten, että häntä on hoidettava edelleen laitoksessa. Lain 7 c :n mukaan pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalta peritään maksukyvyn mukaan määräytyvä maksu. Maksu voi olla enintään 85 prosenttia hoidossa olevan asiakasmaksulaissa tarkoitetuista kuukausituloista, jollei asiakasmaksulaissa toisin säädetä. Maksu voidaan kuitenkin määrätä enintään sen suuruiseksi, että hoitoa saavan henkilön henkilökohtaiseen käyttöön jää kuukausittain vähintään 97 euroa. Lain 10 :n 1 momentin mukaan maksukykyä arvioitaessa ja maksun suuruutta määrättäessä voidaan, sen estämättä mitä muussa laissa säädetään, ottaa huomioon henkilön eläminen yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa, alaikäisten lasten eläminen samassa taloudessa, henkilön tosiasiallisista perhesuhteista johtuvat muut maksukykyyn vaikuttavat seikat sekä lapsen elatuksesta
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2011 2 annetussa laissa tarkoitettu elatusvelvollisuus siten kuin niistä tässä laissa tai sen nojalla annetussa asetuksessa tarkemmin säädetään. Pykälän 2 momentissa säädetään, että maksukyvyn mukaan määräytyvän maksun suuruutta määrättäessä otetaan huomioon palvelua käyttäneiden henkilöiden tulot siten kuin asiakasmaksulaissa tai sen nojalla annetussa asetuksessa tarkemmin säädetään. Lain 10 b :ssä säädetään pitkäaikaisen laitoshoidosta perittävän maksun perusteena olevista tuloista. Lain 10 c :n 1 momentin mukaan ennen pitkäaikaisesta laitoshoidosta perittävän maksun määräämistä henkilön kuukausituloista vähennetään: 1) hänen suoritettavakseen vahvistetut elatusavut; 2) hänen tosiasiallisista perhesuhteistaan johtuvat muut vastaavat kustannukset; sekä 3) kiinteistön luovutuksen yhteydessä määräajaksi tai elinkaudeksi pidätetty rahana maksettava etuus, joka on hänen suoritettavanaan. Pykälän 2 momentin mukaan 1 momentin 1 kohdan mukaista vähennystä ei kuitenkaan tehdä, jos elatusavun saajana on aviopuoliso, jonka kanssa elatusavun suorittaja on elänyt yhteistaloudessa välittömästi ennen laitoshoidon alkamista. Lain 11 :n 1 momentin mukaan sosiaalihuollon palveluista määrätty maksu ja terveydenhuollon palveluista henkilön maksukyvyn mukaan määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen 1 :n mukaan tässä asetuksessa mainituista kunnallisista sosiaali- ja terveyspalveluista saa periä tässä asetuksessa säädetyt maksut, jollei erikseen toisin säädetä. Asetuksen 15 :n (251/2003) mukaan ennen pitkäaikaisen laitoshoidon maksun määräämistä maksun määräämisestä päättävän viranomaisen tulee selvittää, onko palvelun käyttäjä ennen laitoshoidon alkamista elänyt yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliiton omaisissa olosuhteissa tai onko hänellä alaikäisiä lapsia, joiden elatus on ollut kokonaan tai osittain riippuvainen palvelun käyttäjän tuloista. Selvityksessä tulee myös ottaa huomioon, mitä lapsen elatuksesta annetun lain (704/1975) 3 :n 2 momentissa säädetään vanhempien vastuusta 18 vuotta
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2011 3 täyttäneen lapsen koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista. Selvityksen perusteella maksu tulee määrätä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) 7 c :n 2 momentin ja 10 c :n säännös huomioon ottaen siten, että hoidettavan kanssa yhteistaloudessa eläneen henkilön ja alaikäisten lasten elatus sekä 18 vuotta täyttäneen oikeus saada vanhemmiltaan avustusta koulutuskustannuksiinsa tulevat asianmukaisesti turvatuiksi. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen pysyväisohjeen P88/15.4.2010 kohdan 3.6 mukaan, yksinäisen henkilön asuntomenoja ei pääsääntöisesti oteta huomioon hoitomaksua määrättäessä, koska pitkäaikaisesti laitoshoitoon määrätty henkilö ei yleensä enää tarvitse asuntoaan. Jos asunnolla on häntä hoitavan lääkärin ja sosiaalityöntekijän mielestä kuitenkin henkilölle selvästi hoitoa tukevaa merkitystä, otetaan kohtuulliset asumismenot huomioon maksua määrättäessä, mikäli henkilön taloudellinen tilanne sitä edellyttää. Kohtuullisiksi asumiskustannuksiksi katsotaan esimerkiksi omistusasunnon yhtiövastike ja vuokra-asunnon vuokrat. Jos pitkäaikaishoidossa olevan henkilön puoliso tai alaikäiset lapset asuvat yhteisessä asunnossa, eivätkä heidän omat tulonsa ja varansa riitä kattamaan asumismenoja, otetaan huomioon kohtuulliset asumiskustannukset henkilön hoitomaksua määrättäessä. Mikäli asunnossa asuu yksinomaan muita kuin lähiomaisia tai puolison ja alaikäisten lasten lisäksi muita kuin lähiomaisia, ei asumiskustannuksia oteta heidän osaltaan huomioon hoitomaksua määrättäessä. Mikäli asunnolla ei ole hoidollista merkitystä, hoidettavalle henkilölle tulee varata aikaa asuntojärjestelyjä varten kohtuullinen aika, kuitenkin enintään puoli vuotta. Tänä aikana otetaan huomioon asumisesta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset, mikäli henkilön taloudellinen tilanne sitä edellyttää. Mikäli tyhjänä olevaa omistus- tai vuokra-asuntoa ei ole saatu vuokratuksi tai luovutetuksi annetun järjestelyajan kuluessa, ei asunnosta aiheutuvia kuluja hyväksytä menoksi. Kuntoutuspotilaan osalta kulut voidaan vähentää pidemmältäkin ajalta, vaikka asunnolla ei lähiaikoina olisi hoidollista merkitystä. Kohtuulliset asuntolainojen lyhennykset ja korot (maksutapa voi olla rahoitusvastike) voidaan tarveharkinnan mukaan ottaa menoina huomioon vain siinä tapauksessa, jos asunnossa asuvat henkilön
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2011 4 aviopuoliso tai alaikäiset lapset eivätkä heidän omat tulonsa tai heidän varansa tai hoidettavan henkilön varat riitä kattamaan lyhennyksiä ja korkoja, minkä seurauksena perhe on välittömässä vaarassa jäädä vaille asuntoa. Omistusasunnossa tai kiinteistössä suoritettuja perus- ja vuosikorjauksia ei oteta huomioon hoitomaksua määrättäessä paitsi, milloin omistusasunto tai kiinteistö on vuokraamista varten kunnostettu, jolloin korjauskulut voidaan ottaa huomioon vähennyksinä vuokratuloista. Hoitava lääkäri arvioi hoidon alkaessa, kestääkö laitoshoito pidempään kuin kolme kuukautta, ja myönteisessä tapauksessa peritään maksukyvyn mukainen hoitomaksu hoidon alusta alkaen. Pitkäaikaishoitopäätöksen tekeminen ei merkitse päätöstä pysyvästä laitoshoidosta, ja päätös puretaan, mikäli potilaan laitoshoidon tarve päättyy. Hoitavan lääkärin lausuman mukaan potilas on määrätty tahdosta riippumattomaan psykiatriseen sairaalahoitoon 13.9.2010 alkaen vakavan mielisairauden vuoksi. Potilas on ollut sijoitettuna pitkäaikaiseen laitoshoitoon hoitavan lääkärin päätöksellä 15.12.2010 lähtien. Potilas on sosiaalityöntekijän avustuksella laatimassaan muutosvaatimuksessa, että hoitomaksua kohtuullistetaan ja asunnon yhtiövastike otetaan huomioon hoitomaksua koskevassa päätöksessä. Muutosvaatimuksessa viitataan sen liitteenä olevaan hoitavan lääkärin lausuntoon, jossa lääketieteellisiin syihin vedoten suositellaan, että potilaan sairaalamaksuja tarkistettaisiin ottaen huomioon hänellä kuukausittain maksettavana oleva yhtiövastike. Hoitavan lääkärin mukaan potilaan hoitomyöntyvyyden varmistamiseksi ja myöhemmän laitossijoituksen välttämiseksi on suositeltavaa, että potilaan olisi mahdollista suoriutua asuntonsa yhtiövastikkeista ja sairaalamaksuista joutumatta turvautumaan säästöihinsä. Noudatetun käytännön mukaisesti asumiskuluja ei hyväksytä vähennykseksi, mikäli potilaan helposti käteiseksi muutettavat varat ylittävät 8 400,00 euroa. Terveyslautakunta toteaa, että potilas on yksinäinen henkilö, jolla ei ole puolisoa eikä hänellä ole huoltovastuullaan alaikäisiä lapsia. Potilaan pankkitilin saldo oli helmikuussa 2011 päivätyn tiliotteen mukaan yli
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2011 5 51 000 euroa. Kaleva Optimin tammikuussa 2010 päivätyn laskelman mukaan potilaan vakuutussäästöt olivat 1.2.2010 yli 28 000 euroa. Sairaalan sosiaalityöntekijältä 9.3.2011 saadun tiedon mukaan potilas ei käy kotilomilla, joten asunnolla ei ole hänelle tässä mielessä hoidollista merkitystä. Lisäksi potilas on hoidon tarpeessa myös jatkossa ja tarvitsee hoitavan lääkärin arvion mukaan pitkäkestoisesti jatkuvaa osastokuntoutusta. Terveyslautakunta toteaa, että pitkäaikaisen laitoshoidon maksu määräytyy pääasiassa asiakkaan taloudellisen tilanteen perusteella, jossa otetaan huomioon hänen tulonsa ja siitä tehtävät vähennykset. Potilaan taloudellinen tilanne huomioon ottaen asiassa ei ole tullut esiin sellaisia asiakasmaksulain säännösten perusteella arvioitavia maksun vähennyksenä huomioitavia seikkoja, joiden nojalla hoitomaksun alentaminen ja asumiskulujen vähentäminen olisi mahdollista hoitomaksua koskevan päätöksenteon yhteydessä. Pöytäkirjanote asianomaiselle (asiamiehelle) hallintovalitusosoituksin (A), hallinto- ja palvelukeskuksen hallintopäällikölle sekä Taloushallintopalvelun laskutukseen (Hallikainen). Päätösehdotus Terveyslautakunta päättänee hylätä potilaan hoitomaksua koskevan, 14.2.2011 päivätyn muutosvaatimuksen, jolloin hallintolakimiehen 21.1.2011 tekemä päätös nro 8004/2011 jää voimaan. Perustelut: Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevilta perittävistä maksuista säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa (734/92) ja asetuksessa (912/92). Asiakasmaksulain 7 b :n 1 momentissa on määritelty pitkäaikaisessa laitoshoidossa oleva henkilö ja 7 c :ssä pitkäaikaisesta laitoshoidosta perittävien maksujen perusteet. Lain 7 b :n 1 momentin mukaan maksua määrättäessä pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevaksi katsotaan: 1) ympärivuorokautisen laitoshoidon alkamisesta lukien henkilö, jonka laitoshoidon voidaan arvioida kestävän pitempään kuin kolme kuukautta; sekä 2) muu kuin 1 kohdassa tarkoitettu henkilö sen jälkeen, kun hänen ympärivuorokautinen laitoshoitonsa on jatkunut kolme kuukautta, jos hänen toimintakykynsä on katsottava heikentyneen siten, että häntä on hoidettava edelleen laitoksessa.
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2011 6 Lain 7 c :n mukaan pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalta peritään maksukyvyn mukaan määräytyvä maksu. Maksu voi olla enintään 85 prosenttia hoidossa olevan asiakasmaksulaissa tarkoitetuista kuukausituloista, jollei asiakasmaksulaissa toisin säädetä. Maksu voidaan kuitenkin määrätä enintään sen suuruiseksi, että hoitoa saavan henkilön henkilökohtaiseen käyttöön jää kuukausittain vähintään 97 euroa. Lain 10 :n 1 momentin mukaan maksukykyä arvioitaessa ja maksun suuruutta määrättäessä voidaan, sen estämättä mitä muussa laissa säädetään, ottaa huomioon henkilön eläminen yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa, alaikäisten lasten eläminen samassa taloudessa, henkilön tosiasiallisista perhesuhteista johtuvat muut maksukykyyn vaikuttavat seikat sekä lapsen elatuksesta annetussa laissa tarkoitettu elatusvelvollisuus siten kuin niistä tässä laissa tai sen nojalla annetussa asetuksessa tarkemmin säädetään. Pykälän 2 momentissa säädetään, että maksukyvyn mukaan määräytyvän maksun suuruutta määrättäessä otetaan huomioon palvelua käyttäneiden henkilöiden tulot siten kuin asiakasmaksulaissa tai sen nojalla annetussa asetuksessa tarkemmin säädetään. Lain 10 b :ssä säädetään pitkäaikaisen laitoshoidosta perittävän maksun perusteena olevista tuloista. Lain 10 c :n 1 momentin mukaan ennen pitkäaikaisesta laitoshoidosta perittävän maksun määräämistä henkilön kuukausituloista vähennetään: 1) hänen suoritettavakseen vahvistetut elatusavut; 2) hänen tosiasiallisista perhesuhteistaan johtuvat muut vastaavat kustannukset; sekä 3) kiinteistön luovutuksen yhteydessä määräajaksi tai elinkaudeksi pidätetty rahana maksettava etuus, joka on hänen suoritettavanaan. Pykälän 2 momentin mukaan 1 momentin 1 kohdan mukaista vähennystä ei kuitenkaan tehdä, jos elatusavun saajana on aviopuoliso, jonka kanssa elatusavun suorittaja on elänyt yhteistaloudessa välittömästi ennen laitoshoidon alkamista. Lain 11 :n 1 momentin mukaan sosiaalihuollon palveluista määrätty maksu ja terveydenhuollon palveluista henkilön maksukyvyn mukaan määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2011 7 toteuttamista. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen 1 :n mukaan tässä asetuksessa mainituista kunnallisista sosiaali- ja terveyspalveluista saa periä tässä asetuksessa säädetyt maksut, jollei erikseen toisin säädetä. Asetuksen 15 :n (251/2003) mukaan ennen pitkäaikaisen laitoshoidon maksun määräämistä maksun määräämisestä päättävän viranomaisen tulee selvittää, onko palvelun käyttäjä ennen laitoshoidon alkamista elänyt yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliiton omaisissa olosuhteissa tai onko hänellä alaikäisiä lapsia, joiden elatus on ollut kokonaan tai osittain riippuvainen palvelun käyttäjän tuloista. Selvityksessä tulee myös ottaa huomioon, mitä lapsen elatuksesta annetun lain (704/1975) 3 :n 2 momentissa säädetään vanhempien vastuusta 18 vuotta täyttäneen lapsen koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista. Selvityksen perusteella maksu tulee määrätä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) 7 c :n 2 momentin ja 10 c :n säännös huomioon ottaen siten, että hoidettavan kanssa yhteistaloudessa eläneen henkilön ja alaikäisten lasten elatus sekä 18 vuotta täyttäneen oikeus saada vanhemmiltaan avustusta koulutuskustannuksiinsa tulevat asianmukaisesti turvatuiksi. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen pysyväisohjeen P88/15.4.2010 kohdan 3.6 mukaan, yksinäisen henkilön asuntomenoja ei pääsääntöisesti oteta huomioon hoitomaksua määrättäessä, koska pitkäaikaisesti laitoshoitoon määrätty henkilö ei yleensä enää tarvitse asuntoaan. Jos asunnolla on häntä hoitavan lääkärin ja sosiaalityöntekijän mielestä kuitenkin henkilölle selvästi hoitoa tukevaa merkitystä, otetaan kohtuulliset asumismenot huomioon maksua määrättäessä, mikäli henkilön taloudellinen tilanne sitä edellyttää. Kohtuullisiksi asumiskustannuksiksi katsotaan esimerkiksi omistusasunnon yhtiövastike ja vuokra-asunnon vuokrat. Jos pitkäaikaishoidossa olevan henkilön puoliso tai alaikäiset lapset asuvat yhteisessä asunnossa, eivätkä heidän omat tulonsa ja varansa riitä kattamaan asumismenoja, otetaan huomioon kohtuulliset asumiskustannukset henkilön hoitomaksua määrättäessä. Mikäli asunnossa asuu yksinomaan muita kuin lähiomaisia tai puolison ja alaikäisten lasten lisäksi muita kuin lähiomaisia, ei asumiskustannuksia oteta heidän osaltaan huomioon hoitomaksua määrättäessä.
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2011 8 Mikäli asunnolla ei ole hoidollista merkitystä, hoidettavalle henkilölle tulee varata aikaa asuntojärjestelyjä varten kohtuullinen aika, kuitenkin enintään puoli vuotta. Tänä aikana otetaan huomioon asumisesta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset, mikäli henkilön taloudellinen tilanne sitä edellyttää. Mikäli tyhjänä olevaa omistus- tai vuokra-asuntoa ei ole saatu vuokratuksi tai luovutetuksi annetun järjestelyajan kuluessa, ei asunnosta aiheutuvia kuluja hyväksytä menoksi. Kuntoutuspotilaan osalta kulut voidaan vähentää pidemmältäkin ajalta, vaikka asunnolla ei lähiaikoina olisi hoidollista merkitystä. Kohtuulliset asuntolainojen lyhennykset ja korot (maksutapa voi olla rahoitusvastike) voidaan tarveharkinnan mukaan ottaa menoina huomioon vain siinä tapauksessa, jos asunnossa asuvat henkilön aviopuoliso tai alaikäiset lapset eivätkä heidän omat tulonsa tai heidän varansa tai hoidettavan henkilön varat riitä kattamaan lyhennyksiä ja korkoja, minkä seurauksena perhe on välittömässä vaarassa jäädä vaille asuntoa. Omistusasunnossa tai kiinteistössä suoritettuja perus- ja vuosikorjauksia ei oteta huomioon hoitomaksua määrättäessä paitsi, milloin omistusasunto tai kiinteistö on vuokraamista varten kunnostettu, jolloin korjauskulut voidaan ottaa huomioon vähennyksinä vuokratuloista. Hoitava lääkäri arvioi hoidon alkaessa, kestääkö laitoshoito pidempään kuin kolme kuukautta, ja myönteisessä tapauksessa peritään maksukyvyn mukainen hoitomaksu hoidon alusta alkaen. Pitkäaikaishoitopäätöksen tekeminen ei merkitse päätöstä pysyvästä laitoshoidosta, ja päätös puretaan, mikäli potilaan laitoshoidon tarve päättyy. Hoitavan lääkärin lausuman mukaan potilas on määrätty tahdosta riippumattomaan psykiatriseen sairaalahoitoon 13.9.2010 alkaen vakavan mielisairauden vuoksi. Potilas on ollut sijoitettuna pitkäaikaiseen laitoshoitoon hoitavan lääkärin päätöksellä 15.12.2010 lähtien. Potilas on sosiaalityöntekijän avustuksella laatimassaan muutosvaatimuksessa, että hoitomaksua kohtuullistetaan ja asunnon yhtiövastike otetaan huomioon hoitomaksua koskevassa päätöksessä. Muutosvaatimuksessa viitataan sen liitteenä olevaan hoitavan lääkärin lausuntoon, jossa lääketieteellisiin syihin vedoten suositellaan, että
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2011 9 potilaan sairaalamaksuja tarkistettaisiin ottaen huomioon hänellä kuukausittain maksettavana oleva yhtiövastike. Hoitavan lääkärin mukaan potilaan hoitomyöntyvyyden varmistamiseksi ja myöhemmän laitossijoituksen välttämiseksi on suositeltavaa, että potilaan olisi mahdollista suoriutua asuntonsa yhtiövastikkeista ja sairaalamaksuista joutumatta turvautumaan säästöihinsä. Noudatetun käytännön mukaisesti asumiskuluja ei hyväksytä vähennykseksi, mikäli potilaan helposti käteiseksi muutettavat varat ylittävät 8 400,00 euroa. Terveyslautakunta toteaa, että potilas on yksinäinen henkilö, jolla ei ole puolisoa eikä hänellä ole huoltovastuullaan alaikäisiä lapsia. Potilaan pankkitilin saldo oli helmikuussa 2011 päivätyn tiliotteen mukaan yli 51 000 euroa. Kaleva Optimin tammikuussa 2010 päivätyn laskelman mukaan potilaan vakuutussäästöt olivat 1.2.2010 yli 28 000 euroa. Sairaalan sosiaalityöntekijältä 9.3.2011 saadun tiedon mukaan potilas ei käy kotilomilla, joten asunnolla ei ole hänelle tässä mielessä hoidollista merkitystä. Lisäksi potilas on hoidon tarpeessa myös jatkossa ja tarvitsee hoitavan lääkärin arvion mukaan pitkäkestoisesti jatkuvaa osastokuntoutusta. Terveyslautakunta toteaa, että pitkäaikaisen laitoshoidon maksu määräytyy pääasiassa asiakkaan taloudellisen tilanteen perusteella, jossa otetaan huomioon hänen tulonsa ja siitä tehtävät vähennykset. Potilaan taloudellinen tilanne huomioon ottaen asiassa ei ole tullut esiin sellaisia asiakasmaksulain säännösten perusteella arvioitavia maksun vähennyksenä huomioitavia seikkoja, joiden nojalla hoitomaksun alentaminen ja asumiskulujen vähentäminen olisi mahdollista hoitomaksua koskevan päätöksenteon yhteydessä. Esittelijä Asian päätöshistoria ilmenee esityslistan tämän asian liitteenä numero 3 olevasta hallintolakimiehen päätöksestä 21.1.2011, nro 8004/2011. Tiedoksianto on lähetetty hakijalle 31.1.2011. Potilas on tehnyt maksupäätökseen esityslistan tämän asian liitteenä numero 1 olevan muutosvaatimuksen, jossa on liitteenä lääkärinlausunto. Muutosvaatimus on saapunut määräajassa 17.2.2011. Helsingin kaupungin taloushallintopalvelusta toimitettu lisäselvitys 23.2.2011 on esityslistan tämän asian liitteenä numero 2.
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2011 10 Terveyslautakunnan päätöksellä 2.12.2008 ( 250) terveyskeskuksen osalta pysyvästi tai pitkäaikaisesti laitoshoidossa olevien henkilöiden hoitomaksun määräämisestä, alentamisesta tai perimättä jättämisestä päättää hallintolakimies. Hallintolakimiehen päätökseen pitkäaikaisen laitoshoidon tulosidonnaisesta asiakasmaksusta haetaan muutosta asiakasmaksulain 15 :n mukaan terveyslautakunnalta. Lisätiedot: Lehtonen Harri, hallintolakimies, puhelin 310 42668 LIITE Salassa pidettävä liite JulkL 24.1 25 kohta