PITKÄAIKAISEN ASUMISPALVELUN ASIAKKAILTA PERITTÄVÄT MAKSUT

Transkriptio

1 PITKÄAIKAISEN ASUMISPALVELUN ASIAKKAILTA PERITTÄVÄT MAKSUT Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus

2 1 PITKÄAIKAISEN ASUMISPALVELUN ASIAKKAILTA PERITTÄVÄT MAKSUT SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2 2. ASUMISPALVELUT.3 3. TULOJEN TOTEAMINEN 3 4. MAKSUN MÄÄRÄYTYMINEN Tulot, jotka otetaan huomioon Tulot, joita ei oteta huomioon Vähennykset tuloista Käyttövara Elatusvelvollisuus ja perhesuhteet Puolisoiden välinen elatussopimus Lapsen elatusapu Kotiin jäävän puolison ja lasten elatuksen turvaaminen Muut tosiasialliset perhesuhteet Asiakasmaksulain 7 c :n 2 momentin säännösten soveltaminen asumispalveluissa Asunnosta aiheutuvien menojen huomioonottaminen Edunvalvojan palkkio Ulosottojen huomioonottaminen SAIRAALASSA OLOAIKA JA LOMALLA OLOAIKA.8 6. ASUMISPALVELUPAIKASTA LUOPUMINEN.9 7. ASUMISPALVELUASIAKKAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT MAKSUN PERIMÄTTÄ JÄTTÄMINEN JA ALENTAMINEN ASIAKASMAKSUSAATAVIEN PERINTÄ JA VIIVÄSTYSKORKO...9

3 2 1. YLEISTÄ Sosiaalihuoltolain mukaan asumispalveluilla tarkoitetaan palvelu- ja tukiasumista ja sen järjestämistä. Ympärivuorokautisia asumispalveluja käytetään Espoossa laitoshoidon lisäksi silloin kun asiakas on ympärivuorokautisen hoidon ja huolenpidon tarpeessa eikä enää selviydy omassa kodissaan avopalveluiden turvin. Asumispalveluja voidaan järjestää ostopalveluna yksityiseltä palveluntuottajalta tai kunnan omana toimintana. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella ( /1507) on säädetty perusteet avo- ja laitoshoidon määrittelemiseksi. Kansaneläkelaitos ja kunta määrittelevät yksiköt avo- tai laitoshoidon palveluiksi STM:n perusteiden mukaan. Asumispalvelut ovat näin määriteltynä avohoitoa. Asumispalveluja saavat ovat siten oikeutettuja Kelan myöntämiin sosiaalivakuutusetuuksiin kuten esim. eläkettä saavan hoitotukeen, asumistukeen ja sairausvakuutuksen perusteella korvattaviin matkakorvauksiin sekä lääkekustannuksiin. Kunnan on ilmoitettava kansaneläkelaitokselle jokaisesta uudesta tai toiminnan sisällön osalta muuttuneesta laitoksesta ja asumispalveluja järjestävästä avohoidon toimintayksiköstä. Sijoittamispäätökset asumispalveluyksiköihin tehdään keskitetysti hoidon tarpeen perusteella. Espoossa yksityinen henkilö voi saada yksityisiä asumispalveluja silloin, kun hän kykenee hoitamaan asumispalveluista perittävät maksut itse tai vaihtoehtoisesti kaupunki voi avustaa henkilöä asumispalvelupaikan hakemisessa. Mikäli hakijan omat tulot eivät riitä asumispalvelumaksuihin, kaupunki voi myöntää asumispalvelupaikan kunnan ostopalveluna, jolloin kaupunki myös määrittelee asiakasmaksun. Jos asiakkaalla on mahdollisuus saada asumispalvelukustannukset korvattua esimerkiksi tapaturmavakuutuksen tai muun vakuutuksen kautta ei kaupunki niiltä osin osallistu hoidon kustannuksiin. Kaupunki neuvottelee sekä tekee vuosisopimukset yksityisten asumispalveluiden palvelutuottajien kanssa vuosittain sopien palveluiden hinnasta, määrästä ja laadusta. Kunnan tehtävänä on valvoa yksityisten palveluntuottajien järjestämiä sosiaalipalveluja. Yksityisen palvelun tuottajalle myöntää toimintaluvan lääninhallitus, joka myös valvoo toimintaa (Laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta /603). Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaki tai -asetus ( /734 ja asetus /912) eivät määrittele erikseen asumispalveluista perittäviä maksuja. Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää asiakkaalta perittävistä maksuista. Kun asumispalvelua ostetaan yksityiseltä palvelun tuottajalta, sovitaan palvelun tuottajan kanssa kuukausihinta. Asiakkaalle tehdään maksupäätös sosiaali- ja terveyslautakunnan ohjeiden mukaan. Asiakas maksaa asiakasmaksun kaupungille ja kaupunki maksaa sovitun kuukausihinnan yksityiselle palvelun tuottajalle.

4 3 Asumispalvelumaksujen määrittämisessä käytetään soveltuvin osin samoja periaatteita kun pitkäaikaisen laitoshoidon maksuja määriteltäessä. Kyseessä ei ole kuitenkaan pitkäaikaisen laitoshoidon päätös. 2. ASUMISPALVELUT Asumispalveluyksikön palveluihin sisältyvät asuminen, ateriat ja tarpeellinen ympärivuorokautinen hoiva ja huolenpito vähintään kunnan voimassa olevien laatukriteerien tasoisena. Asumispalveluyksikkö tekee yhteistyössä asiakkaan ja/tai asiakkaan asioiden hoitajan kanssa hoitoja palvelusuunnitelman sekä hoitosopimuksen, jossa palveluiden sisällöstä sovitaan yhteisesti. Palveluntuottajan perimä kuukausihinta koostuu vuokrasta, ateriamaksusta, perusmaksusta ja palvelumaksusta. Asumispalveluyksikkö huolehtii yhdessä asiakkaan ja/tai asiakkaan asioidenhoitajan kanssa, että asiakkaalle kuuluvat kansaneläkelaitoksen maksamat sosiaalivakuutusetuudet kuten eläkettä saavan hoitotuki ja asumistuki on haettu. Samoin asumispalveluyksikkö huolehtii yhdessä asiakkaan ja/tai asiakkaan asioidenhoitajan kanssa lääkekustannuskorvausten hakemisesta myös sen jälkeen kun Kelalta on tullut määräsummaa koskeva ilmoitus. 3. TULOJEN TOTEAMINEN Tulotiedot pyydetään asiakkaalta tai hänen asioidenhoitajaltaan. Tiedot voidaan pyytää suoraan myös muilta viranomaisilta, yhteisöiltä tai yksiköiltä. Kansaneläkelaitoksen maksamat etuudet voidaan tarkastaa KELA-käyttöyhteyden avulla. Sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisen pyynnöstä valtion ja kunnan viranomainen sekä muu julkisoikeudellinen yhteisö, kansaneläkelaitos, eläketurvakeskus, eläkesäätiö ja muu eläkelaitos, vakuutuslaitos, rahalaitos, työnantaja, työttömyyskassa sekä huoltotoimintaa tai terveyden- ja sairaanhoitotoimintaa harjoittava yhteisö tai toimintayksikkö ovat velvollisia sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisen pyynnöstä antamaan maksutta ja salassapitosäännösten estämättä kaikki hallussaan olevat asiakkaan taloudellista asemaa koskevat asiakasmaksun suuruuden määräämistä varten tarpeelliset tiedot ja selvitykset, jos näitä tietoja ei ole riittävästi ja luotettavasti saatu asiakkaalta. Silloin kun maksu määräytyy pitkäaikaisessa asumispalvelussa olevan henkilön ja hänen puolison yhteenlaskettujen tulojen perusteella, sovelletaan em. säännöstä myös puolisoon. Mikäli asiakkaalta saadut tiedot eivät ole riittäviä tai luotettavia, voidaan tietoja pyytää myös pankilta. Pankilta pyydetään vain asiakasmaksun määräämisen kannalta merkitykselliset tiedot. Ennen tiedustelun tekemistä annetaan asiakkaalle tieto, että tiedot tullaan tarkastamaan rahalaitokselta. Tietoja voivat pyytää pankilta vain ne viranhaltijat (=valmistelijat), joiden tehtäväksi se on erikseen määrätty. Lähinnä tiedusteluja voidaan tehdä pankkitilien tuotosta. Muiden tietojen osalta ensisijaisesti käytetään eläkelaitoksen tietoja, verotietoja jne.

5 4 Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa ( /812) on säädetty asiakkaan ja hänen edustajansa tietojenantovelvollisuudesta (12 ) ja sosiaalihuollon viranomaisen oikeudesta salassa pidettäviin tietoihin (20-22 ). Jos tulot muuttuvat, tulee asiakkaan tai hänen asioidensa hoitajan ilmoittaa muuttuneet tulotiedot asiakasmaksusta päättävälle viranomaiselle. Asiakasmaksu voidaan tarkistaa takautuvasti vuoden ajalta, jos maksun määräytymisen perusteena olevat tulot ovat muuttuneet. Asiakkaan eduksi maksua voidaan em. perusteella tarkistaa pidemmältäkin ajalta. 4. MAKSUN MÄÄRÄYTYMINEN 4.1. Tulot, jotka otetaan huomioon Asiakkaan tuloksi lasketaan hänen säännölliset nettotulonsa. Nettotuloilla tarkoitetaan tuloja säännönmukaisen ennakonpidätyksen ja ennakonkannon mukaisten verojen jälkeen. Myös verottomat tulot otetaan huomioon lukuun ottamatta rintamalisää. Palkkatulojen lisäksi otetaan huomioon eläkkeet ja niihin rinnastettavat jatkuvat etuudet, elinkorot ja kiinteistön luovutuksen yhteydessä määräajaksi tai elinkaudeksi päätetty rahana suoritettava etuus (syytinki) sekä muut jatkuvat henkilökohtaiset tulot samoin kuin pääomasta ja muusta omaisuudesta saatavat nettotulot kuten korko-, osinko- ja vuokratulot. Tuloina otetaan huomioon myös viimeksi toimitetussa verotuksessa vahvistetut maatalouden ja elinkeinotoiminnan pääoma- ja ansiotulot sekä palvelun käyttäjän osuus yhtymän tuloista. Metsätulona otetaan huomioon varojen arvostamisesta annetun lain (1142/20059) 7 :n 3 momentin mukaan vahvistettu metsän keskimääräinen vuotuinen tuotto hehtaarilta kerrottuna metsämaan pinta-alalla. Tästä määrästä vähennetään 10 prosenttia ja metsätalouden korot. Edellä määriteltyä metsätuloa on alennettava palvelun käyttäjän vaatimuksesta, mikäli tilakohtaisen vuotuisen hakkuumahdollisuuden nettoraha-arvo on metsänhoitoyhdistyksen tai metsälautakunnan antaman lausunnon perusteella vähintään 10 % alempi kuin edellä tarkoitettu metsätulo. Alennus on edellä tarkoitetun metsätulon ja hakkuumahdollisuuden nettoraha-arvon erotuksen suuruinen. Sanottuja tuloja voidaan tarkistaa viimeksi toimitetun verotuksen osoittamasta tulosta niillä prosenttimäärillä, jotka verohallitus vuosittain antamassaan päätöksessä ennakon perusteella pantavasta tulosta määrää. Asumispalvelussa olevan henkilön maksukykyä määriteltäessä tuloina otetaan asumispalvelumaksua määrättäessä huomioon kansaneläkelaitoksen maksama asumistuki asumispalveluyksikön vuokraan sekä vammaistuki. Tulona otetaan huomioon myös eläkettä saavan hoitotuki. Vammaisetuuksista annettua lakia on muutettu siten, että henkilölle, jolle maksetaan eläkettä saavan korotettua tai ylintä hoitotukea ja rintamasotilaseläkelain mukaista ylimääräistä rintamalisää, hoitotuki maksetaan veteraanilisällä korotettuna alkaen. Jos kuukausittaiset tulot vaihtelevat, otetaan kuukausitulona huomioon viimeksi kuluneen vuoden keskimääräinen kuukausitulo.

6 5 HUOMIOON OTETTAVAT NETTOTULOT: * Palkka * Ylimääräinen rintamalisä, veteraanilisä * Eläke * Korko * Sairausvakuutuspäiväraha * Osinko * Kuntoutustuki * Sijoitusrahastojen voitto-osuudet * Eläkettä saavan hoitotuki * Säästöhenkivakuutuksen tuotto * Vammaistuki * Kuolinpesästä saatu tulo * Asumistuki * Maa- ja metsätalouden tuotto * Elinkorko * Vuokratulot * Syytinki * Muut henkilökohtaiset tulot * Elatusapu 4.2.Tulot, joita ei oteta huomioon TULOT, JOITA EI OTETA HUOMIOON: * Lapsilisä * Opintotuen asumislisä * Lapsen hoitotuki * Opintojen johdosta suoritettavat * Lapsen kotihoidontuki apurahat ja muut vastaavat avustukset * Tapaturmavakuutuksen perus- * Perhehoidon kustannukset ja korvaukset teella maksetut sairaanhoito- ja * Elatusapu/elatustuki huollettavasta tutkimuskulut * Eläkkeisiin ja niihin verrattaviin * Sotilasavustus tuloihin sisältyviä huollettavista * Rintamalisä aiheutuvia korotuksia * Opintoraha * Aikuisopintoraha 4.3. Vähennykset tuloista Käyttövara Asiakkaalle on jäätävä aina käyttövara, joka on kuukautta kohti 15 % nettotuloista kuitenkin vähintään toimeentulotuen yksinasuvan perusosa vähennettynä ruokaosuudella (213,74 euroa/kk vuonna 2011, vuoden 2012 ennakkotieto: 226,57euroa/kk). Käyttövaralla asiakas hoitaa kaikki henkilökohtaiset menot kuten esim. lääkekustannukset, terveydenhuoltomenot, silmälasit, hygieniamenot, parturi-kampaamomaksut, matkustuskustannukset, sanomalehden tilausmaksut, puhelimen käyttömenot, vaatemenot ja harrastustoiminnan menot. Asumispalveluyksikössä asuvalla julkisen terveydenhuollon kulut kerryttävät terveydenhuollon maksukattoa. Maksukaton ylittymisen jälkeen ovat maksukattoon sisältyvät palvelut maksuttomia ao. kalenterivuoden loppuun laitoshoitoa lukuun ottamatta, josta peritään tämän jälkeenkin ylläpitomaksu.

7 6 Mikäli asiakkaan tulot eivät riitä menojen kattamiseen (esim. terveydenhuoltokulut) voi asumispalvelussa asuva hakea toimeentulotukea samoin perustein kuin kotona asuva. Asumispalvelumaksua peritään lyhytaikaisen sairaalassa olon ajalta erikseen määritellyllä tavalla. Jos päällekkäiset asumispalvelu- ja sairaalamaksut tuottavat ongelmia, eikä asiakkaalla ole säästöjä, voidaan asumispalvelumaksua ja sairaalamaksua tarvittaessa yhteen sovittaa tekemällä erikseen päätös alennetusta asumispalvelu- tai hoitomaksusta. Päätösesityksen tekee asumispalveluasioita hoitava sosiaalityöntekijä. Asiakkaalle voidaan myös myöntää toimeentulotukea, mikäli hän ei tuloillaan ja varoillaan kykene maksamaan menojaan. Maksu määrätään siten, että asiakkaan tulot otetaan huomioon kohdan 4.1. ja 4.2. mukaan ja tuloista tehdään vähennykset ohjeen mukaisesti, jonka jälkeen varataan käyttövaraksi 15 % ja maksu on 85 %. Vähimmäiskäyttövara on kuitenkin vähintään toimeentulotuen yksinasuvan perusosa vähennettynä ruokaosuudella. Silloin kun maksu määräytyy puolisoiden yhteenlaskettujen tulojen perusteella, puolisoiden yhteiseen käyttöön jää 57,5 % yhteenlasketuista tuloista Elatusvelvollisuus ja perhesuhteet Ennen kuin asumispalvelusta perittävä maksu määrätään, henkilön kuukausituloista vähennetään suoritetut elatusavut ja tosiasiallisista perhesuhteista johtuvat muut vastaavat kustannukset sekä rahana suoritettava syytinki Puolisoiden välinen elatussopimus Puolisoiden välinen vahvistettu elatussopimus otetaan huomioon tulojen vähennyksenä vain silloin, kun puolisot asuvat erillään jo ennen asumispalvelun alkamista. Mikäli asumispalvelumaksu määräytyy puolisoiden yhteenlaskettujen tulojen perusteella, ei puolisoiden välistä elatussopimusta oteta huomioon tulojen vähennyksenä Lapsen elatusapu Sopimus tai tuomio lapselle maksettavasta elatusavusta otetaan huomioon. Määrätty elatusapu vähennetään tuloista ennen kuin maksu määrätään Kotiin jäävän puolison ja lasten elatuksen turvaaminen Ennen pitkäaikaisen asumispalvelun maksun määräämistä tulee selvittää, onko palvelun käyttäjä ennen asumispalvelun alkamista elänyt yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliiton omaisissa

8 7 olosuhteissa tai onko hänellä alaikäisiä lapsia, joiden elatus on ollut kokonaan tai osittain riippuvainen palvelun käyttäjän tuloista. Selvityksen perusteella maksu tulee tarvittaessa määrätä, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 c :n 2 momentin ja 10 c :n määräykset huomioon ottaen, säädettyä alemmaksi siten, että yhteistaloudessa eläneen henkilön ja alaikäisten lasten elatus tulee turvatuksi. Selvityksessä tulee myös ottaa huomioon, mitä lapsen elatuksesta annetun lain 3 :n 2 momentissa on säädetty vanhempien vastuusta täysi-ikäisen lapsen koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista. Palvelun saajan kanssa yhteistaloudessa eläneen avio- tai avopuolison, alaikäisten lasten sekä opiskelevien täysi-ikäisten lasten taloudellinen asema otetaan huomioon asumispalvelumaksua määrättäessä samalla tavalla kuin henkilön siirtyessä pitkäaikaiseen laitoshoitoon Muut tosiasialliset perhesuhteet Palvelun saajalla saattaa olla jokin muukin tosiasiallisista perhesuhteista johtuva muu kuin edellä esitetty maksukykyyn vaikuttava seikka, joka voidaan ottaa huomioon maksua määrättäessä (esim. oman vanhemman asuminen palvelun saajan kanssa yhteistaloudessa ja lapsen tarve saada elatusta asumispalvelussa olevalta henkilöltä) Asiakasmaksulain 7 c :n 2 momentin säännösten soveltaminen asumispalveluissa Asumispalvelussa olevan, välittömästi ennen asumispalvelun alkamista yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa eläneen suurempituloisen puolison tulot asumispalvelusta perittävää maksua määrättäessä määritellään ottaen huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 c :n 2 momentin säännökset. Asiakkaan tulot otetaan huomioon vastaavasti, kun asiakas siirtyy asumispalveluun pitkäaikaisesta laitoshoidosta ja hän on välittömästi ennen sitä elänyt yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa. Maksu määräytyy tällöin puolisoiden yhteenlaskettujen tulojen perusteella ja voi olla enintään 42,5 % yhteenlasketuista kuukausituloista. Selvitettäessä kotiin jäävän puolison toimeentulotarvetta otetaan huomioon täyden kansaneläkkeen määrä ja kohtuulliset asumismenot. Asumismenojen kohtuullisuutta arvioitaessa vertailukohteena käytetään toimeentulotuen myöntämistä koskevia ohjeita (=suositukset enimmäisvuokrista). Lisäksi otetaan huomioon lääkekustannuksina summa, jonka ylimenevä määrä oikeuttaa Kelan lääkekustannusten lisäkorvaukseen. Matkakustannuksina omaisen luona vierailuja varten huomioidaan Espoon 30 päivän sisäisen kausilipun hinta Asunnosta aiheutuvien menojen huomioonottaminen Asumispalveluyksikössä asuvan henkilön aiemman asunnon menoina voidaan ottaa huomioon asiakasmaksua määrättäessä seuraavat menot:

9 8 * vuokra-asunnon kuukausivuokra * asunto-osakeyhtiössä olevan omistusasunnon hoitovastike * kiinteistön hoito- ja lämmityskulut * kiinteistövero * nuohouskulut * palovakuutusmaksu Pitkäaikaisen asumispalvelun alkaessa varataan asukkaalle aikaa asuntojärjestelyjä varten enintään kuusi (6) kuukautta päätöspäivämäärästä lukien. Vuokra-asunnosta aiheutuvat menot otetaan huomioon pitkäaikaiseen asumispalveluun ottamisesta irtisanomisajan loppuun asti. Omistusasunnosta aiheutuvat menot voidaan ottaa huomioon enintään puolen vuoden ajan. Muusta kuin vakituisena asuntona käytetystä asunnosta aiheutuvia kuluja ei oteta huomioon vähennyksenä Edunvalvojan palkkio Oikeusministeriö antaa ohjeet edunvalvojan palkkion määräytymisestä. Edunvalvojan vuosipalkkio muodostuu perusmaksusta, lisämaksusta ja erityiskorvauksesta. Perusmaksua ja lisämaksua ei peritä, jos henkilön tulot ovat alle oikeusministeriön päättämän määrän vuodessa. Holhousviranomainen voi käyttää harkintaa hyväksyessään palkkion suuruuden. Vähennyksenä tuloista otetaan huomioon perusmaksu ja tilintarkastusmaksu kuukautta kohden Ulosottojen huomioonottaminen Henkilön toistuvaistuloista suoritettavaa ulosmittausta ei pääsääntöisesti oteta vähennyksenä huomioon. Poikkeustapauksessa se voidaan ottaa huomioon, jos ulosmittauksen huomiotta jättämisestä henkilölle syntyisi ulosmitattavaa asiakasmaksuvelkaa. 5. SAIRAALASSA OLOAIKA JA LOMALLA OLOAIKA Asiakkaan lähtiessä lomalle tai joutuessa sairaalaan peritään asumispalveluiden asiakasmaksu päätöksessä erikseen määritellyllä tavalla. Jos asiakasmaksu on suurempi kuin vuokra ja perusmaksu, peritään asiakasmaksuna enintään vuokran ja perusmaksun suuruinen maksu. Jos asiakasmaksu on pienempi kuin vuokra ja perusmaksu, peritään asiakasmaksuna sama maksu sekä poissaolopäiviltä että läsnäolopäiviltä.

10 9 6. ASUMISPALVELUPAIKASTA LUOPUMINEN Mikäli asumispalvelut eivät enää vastaa asukkaan asumispalveluiden hoidon ja palvelujen tarvetta, tulee asumispalveluyksikön yhteistyössä asiakkaan ja/tai asiakkaan omaisen kanssa sopia asukkaan kannalta tarkoituksenmukaisesta hoidon järjestämisestä kaupungin asumispalveluista vastaavien työntekijöiden kanssa. Asumispalvelupaikan irtisanominen sovitaan yhteisesti asiakkaan ja/tai asiakkaan asioidenhoitajan, asumispalveluyksikön ja kaupungin edustajan kesken. Kun asumispalvelupaikasta luovutaan kaupunki osallistuu hoidon kustannuksiin ja perii asiakasmaksua irtisanomispäivään asti. Mahdollisesta maksusta irtisanomispäivän jälkeiseltä ajalta (asunnon tyhjentämiseen varattava aika) tulee sopia hoitokodin ja asukkaan välisessä hoitosopimuksessa ennalta. Asiakas ja/tai asiakkaan asioidenhoitaja sopivat asumispalveluyksikön kanssa asumispalvelupaikan tyhjentämiseen liittyvät asiat. 7. ASUMISPALVELUASIAKKAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Asumispalveluyksikössä asuva on samojen julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden piirissä kuin kotona asuva. Terveydenhuollon palveluiden osalta asukkaat ovat julkisen terveydenhuollon piirissä samoin perustein kuin kotona asuvat henkilöt. 8. MAKSUN PERIMÄTTÄ JÄTTÄMINEN JA ALENTAMINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista henkilön maksukyvyn mukaan määräytyvä maksu on jätettävä asiakasmaksulain 11 :n perusteella perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista. Toimeentuloedellytyksiä harkittaessa käytetään vertailukohteena edellä olevia ohjeita. Toimeentulotuen tarvetta ei pitäisi lähtökohtaisesti muodostua asumispalvelukustannusten vuoksi. 9. ASIAKASMAKSUSAATAVIEN PERINTÄ JA VIIVÄSTYSKORKO Asumispalvelumaksujen perinnässä noudatetaan kaupungin voimassa olevia laskutus- ja perintäohjeita (Espoon kaupungin laskutus- ja perintäohjeet ). Maksuaika on ohjeiden mukaan 21 päivää laskun lähettämispäivästä. Perintätoimisto lähettää maksukehotuksen 14 päivän kuluessa eräpäivästä ja jollei asiakasmaksua maksukehotuksenkaan jälkeen ole suoritettu, maksu siirtyy kaupungin käyttämän perintätoimiston perittäväksi. Painavista syistä voidaan kuitenkin siirtyä suoraan perintään ilman maksukehotusta.

11 10 Saatavan maksuaikataulusta ja viivästyskorkosaatavista luopumisesta kokonaan tai osittain voidaan sopia velallisen kanssa, mikäli tähän on olemassa painavia syitä. Saatavan pääomasta ei saa luopua maksusopimuksella. Maksusopimuksen tekemisestä päättää laskuttava yksikkö, ellei johtosäännössä tai toimintaohjeessa toisin säädetä. Perintään siirrettyjen saatavien osalta maksusopimusten tekemisestä päättää kuitenkin viranomainen, jolle on johtosäännöllä tai toimintaohjeella annettu oikeus käyttää puhevaltaa perimisasioissa. Saatavia perittäessä kaupunki perii varsinaisen saatavan ohella viivästyskorkoa korkolain mukaan sekä perimiskulut.. Yksityiskohtaisesti perintätoimenpiteet on määritelty em. kaupungin laskutus- ja perintäohjeissa.