S e l v i t y s o s a : Toiminta-ajatus Pääluokka 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA Ulkoasiainministeriön strategian "Suomen etu - globaali vastuu" mukaisesti ministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia sekä toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen maailman hyväksi. Ulkoasiainministeriön toiminnan keskiössä ovat ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä ulkopoliittisesti merkittävät asiat. Ministeriö edistää Suomen kaupallistaloudellisia etuja ja vastaa kehityspolitiikasta ja kehitysyhteistyöstä sekä vaikuttaa globalisaation hallintaan, kehittää kansainvälistä ja EU-oikeutta sekä ihmisoikeuksia ja huolehtii julkisuusdiplomatiasta. Ministeriön edustustoverkko palvelee suomalaisia ja koko suomalaista yhteiskuntaa. Ulkoasiainministeriön arvot ovat yhteistyö, luovuus ja tuloksellisuus. Periaatteena on tasa-arvon toteutuminen ministeriön kaikessa toiminnassa. Toimintaympäristö Globalisaatio tiivistää ja vapauttaa kansallisvaltioiden välisiä poliittisia ja taloudellisia yhteyksiä sekä nostaa kansainvälisen yhteistyön eri toimintalohkoille uusia maaryhmittymiä. Syventyneen maailmanlaajuisen keskinäisriippuvaisuuden myötä Suomelle avautuu uusia vaikutusmahdollisuuksia, toisaalta myös kielteiset ilmiöt leviävät. Globaalit haasteet korostavat tarvetta laajan turvallisuuden näkökulmalle, eri politiikkalohkojen johdonmukaisuudelle sekä kestävän kehityksen periaatteiden huomioon ottamiselle. YK:n ja muiden monenkeskisten instituutioiden merkitys vahvistuu mm. talouskriiseihin vastaamisessa, toisaalta erilaisten poliittisesti ja taloudellisesti merkittävien maiden keskinäinen yhteistyö lisääntyy (esimerkkinä G-20) ja asettaa paineita monenkeskiselle järjestelmälle. Euroopan unionin ulkoinen toimintakyky vahvistuu Lissabonin sopimuksen toimeenpanon myötä. Euroopan unionin lähialueiden, erityisesti sen strategisen kumppanin Venäjän, painoarvo kasvaa entisestään. Yhdysvallat säilyy merkittävimpänä yksittäisenä toimijana kansainvälisessä politiikassa ja transatlanttisen kumppanuuden kehittäminen on keskeisessä asemassa. Aasian maiden sekä Brasilian poliittinen ja taloudellinen painoarvo kasvaa nopeasti tarjoten sekä yhteistyömahdollisuuksia että haasteita. Monitasoisen turvallisuuspoliittisen haasteen asettaa epävakauden vyöhyke, joka ulottuu Afrikasta Lähi-idän kautta Aasiaan. Kansainvälisen terrorismin ja ääriliikkeiden vastainen toiminta vaatii kasvavia ponnistuksia mm. joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseksi. Hallinnonalan strategiset tavoitteet Ministeriön toiminnalle on asetettu keskeiset strategiset vaikuttavuustavoitteet ministeriön toiminta-ajatuksen toteuttamiseksi ja voimavarojen kohdentamiseksi. Vaikutusvaltainen Suomi kansainvälisessä yhteisössä Ulkoasiainministeriö huolehtii siitä, että Suomi kykenee mahdollisimman tehokkaasti vaikuttamaan kansainvälisissä suhteissa tehtäviin ratkaisuihin, jotka heijastuvat Suomen ja suomalaisten turvallisuuteen ja hyvinvointiin. Tavoitteena on: EU:n kansainvälisen roolin ja yhteisen ulkopolitiikan vahvistaminen. Lissabonin sopimuksen täysimääräisen toimeenpanon valmistelu ml. ulkosuhdehallinnon toiminnan tehokas käynnistyminen ja EU:n liittyminen Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Suomen kannanmuodostuksen kehittäminen ja heijastuminen EU:n päätöksentekoon. EU:n yhtenäisen ulkosuhdetoiminnan edistäminen eri politiikkalohkot kokonaisvaltaisesti huomioiden. tehokas ja johdonmukainen toiminta monenkeskisessä yhteistyössä, kansainvälisissä järjestöissä ja tuomioistuimissa ml. EU-tuomioistuin. kahdenvälisten suhteiden vahvistaminen, myös EU:n toiminnan ja monenvälisen yhteistyön kautta sekä Pohjoismaisen ministerineuvoston puheenjohtajuuden menestyksekäs hoitaminen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Suomen näkyvyyden lisääminen YK-kysymyksissä ja Suomen YK-turvallisuusneuvostovaalikampanjan tehokas toimeenpano sekä valmistautuminen mahdolliseen jäsenyyteen. Kampanjan tehokas toimeenpano edellyttää koko valtionhallinnon panosta lokakuussa 2012 YK:n yleiskokouksessa toimeenpantavaan vaaliin saakka. Turvallisuutta luova kansainvälinen yhteisö Ulkoasiainministeriö toimii sen hyväksi, että kansainvälinen yhteisö kykenee ehkäisemään konflikteja ja hallitsemaan kriisejä. Ministeriö vahvistaa kansainvälisten instituutioiden toimintakykyä ja niiden yhteistoimintaa alueellisesti ja maailmanlaajuisesti. Se ehkäisee ja torjuu uusia turvallisuusuhkia yhteistyötä edistämällä. Tavoitteena on: vaikuttaminen ajankohtaiseen kansainväliseen ja eurooppalaiseen turvallisuusjärjestelmää koskevaan kehitykseen. vakauden ja turvallisuuden tukeminen kokonaisvaltaisesti kriisinhallinnan, konfliktineston, kehitysyhteistyön, asevalvonnan ja ihmisoikeustyön keinoin. Kansainvälisen asekauppasopimuksen edistäminen. Rauhanvälitystoiminnan vahvistaminen. aktiivinen osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan EU:n, Naton ja YK:n puitteissa ja siviilikriisinhallintatehtävissä toimivien asiantuntijoiden määrän lisääminen. Alueellisina painopisteinä Afganistan, Kosovo ja Afrikka. Kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan edistäminen. EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittäminen. EU:n sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan voimavarojen vahvistaminen, sekä EU:n ja Naton välisen yhteistyön tiivistäminen, nopean toiminnan kehittäminen ja osallistuminen rauhankumppaneille avoimeen Nato-yhteistyöhön. Pohjoismaisen yhteistyön vahvistaminen. Suomen osallistuminen kansainvälisen terrorismin ja ääriliikkeiden vastaiseen toimintaan. Oikeudenmukainen maailma Ulkoasiainministeriö tukee demokratian, hyvän hallinnon, ihmisoikeuksien, tasa-arvon, oikeusvaltioperiaatteen, toimivan markkinatalouden ja kestävän kehityksen toteutumista. Lisääntyvän keskinäisen riippuvuuden maailmassa ulkoasiainministeriö edistää inhimillistä turvallisuutta ja vähentää köyhyyttä. Tavoitteena on: köyhyyden poistaminen ja taloudellisesti, yhteiskunnallisesti ja luonnontaloudellisesti kestävän kehityksen edistäminen vuosituhattavoitteiden mukaisesti ja muita kansainvälisesti sovittuja painotuksia, erityisesti Afrikkaan liittyviä, noudattaen. ympäristö- ja ilmastokysymysten sekä kestävän kehityksen edistäminen ottaen huomioon käynnissä olevat kansainväliset ilmastoneuvottelut ja Rio+20 valmisteluprosessin. kansainvälisen oikeuden vahvistaminen ja ihmisoikeuksien kokonaisvaltainen kehittäminen ml. ihmisoikeusselonteon toiminnallistaminen. Suomen aktiivinen vaikutus EU:n ja YK:n globaalin toimintakyvyn vahvistamiseen sekä YK-järjestelmän reformien ja kansainvälisten avunantajien yhteistyön edistämiseen. kehitysmaiden kestävän taloudellisen kehityksen edistäminen mm. tukemalla maiden omien voimavarojen mobilisointia, vahvistamalla tuotannollista ja yksityistä sektoria sekä kauppaa tukevan kehitysyhteistyön keinoin. Menestyvä Suomi Ulkoasiainministeriö vahvistaa avointa ja sääntöperustaista maailmantaloutta Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn edistämiseksi. Ministeriö parantaa suomalaisten yritysten markkinoillepääsyn ja toiminnan edellytyksiä sekä edistää Suomeen suuntautuvia investointeja. Ulkoasiainministeriö vauhdittaa suomalaisen kulttuurin, luovuuden ja osaamisen tunnetuksi tulemista ja menestymistä ulkomailla. Edustustot avaavat ovia, madaltavat kansainvälisiä kynnyksiä ja luovat verkostoja. Tavoitteena on: EU:n kahdenvälisiä vapaakauppaneuvotteluja edistetään Suomen tavoitteiden mukaisesti. Edellytykset WTO:n Dohan kauppaneuvottelukierroksen pikaiseksi päättämiseksi paranevat. syvennetään Venäjän integroitumista kansainväliseen kauppajärjestelmään. Parannetaan suomalaisyritysten edellytyksiä käydä kauppaa ja toimia Venäjällä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
varmistetaan, että avoimen kauppapolitiikan periaatteet muodostuvat kiinteäksi osaksi EU2020-strategiaa ja sen toimeenpanoa. ulkoasiainhallinnon ja muiden keskeisten viennin ja kansainvälistymisen edistämistoimijoiden yhteistyötä tehostetaan edelleen. Aasian nopean taloudellisen nousun tuomiin mahdollisuuksiin ja haasteisiin vastaaminen. Suomen maakuvan vahvistaminen ja maabrändityöryhmän suositusten toimeenpanon kautta julkisuusdiplomatian pitkäjänteinen kehittäminen entistä tiiviimmässä yhteistyössä ulko- ja kotimaisten toimijoiden kanssa ml. kulttuurivientiohjelman toteuttaminen. Avoin ja palveleva ulkoasiainministeriö Ulkoasiainministeriö tiivistää yhteistyötään kansalaisyhteiskunnan ja taloudellisten toimijoiden kanssa lisäämällä avoimuutta ja kehittämällä uudenlaisia kumppanuuksia. Ministeriö tuottaa ja jakaa yhteiskunnan ja sidosryhmiensä kannalta merkityksellistä ja hyödyllistä tietoa. Ulkoasiainministeriö tarjoaa Suomen viranomaispalveluja maailmalla. Ministeriö helpottaa suomalaisten asiointia sekä turvallista liikkumista ja elämistä ulkomailla. Ulkoasiainministeriö auttaa nopeasti, tehokkaasti ja asiantuntevasti hätään joutuneita suomalaisia. Tavoitteena on: edustustoverkon laajuuden ja toimintatapojen kriittinen arviointi. kansalaispalveluiden laadun ja tuottavuuden edelleen kehittäminen, erityisesti konsuli- ja maahantuloasioiden osalta. ministeriön strategisten tavoitteiden edistäminen viestinnän keinoin, mm. sosiaalista mediaa hyödyntämällä. Sukupuolten välinen tasa-arvo Ulkoasiainministeriön hallinnonalalla sitoudutaan hallitusohjelman mukaisesti edistämään sukupuolten välistä tasaarvoa kaikessa päätöksenteossa huomioiden hallinnonalan erityispiirteet. Ulkoasiainministeriö on asettanut toiminnallisen ja henkilöstöpoliittisen tasa-arvon työryhmän ja ministeriön periaatteena on sukupuolten välisen tasa-arvon toteutuminen kaikissa rekrytoinneissa ja hallinnonalan tehtäviin määrättäessä. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan määrärahoista noin 75 % on siirtomenoja, joiden vaikutukset sukupuolten asemaan riippuvat rahoituksen saajien päätöksistä. Lähialueyhteistyöhankkeita suunniteltaessa otetaan huomioon tasa-arvokysymykset horisontaalisena teemana eri toimialojen hankkeissa. Kehityspolitiikassa edistetään läpileikkaavasti naisten ja tyttöjen oikeuksia sekä sukupuolten välistä tasa-arvoa. Kriisinhallinnassa ministeriö toteuttaa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 "Naiset, rauha ja turvallisuus" kansallista toimintaohjelmaa, jolla vahvistetaan naisten asemaa ja osallistumista konfliktien ehkäisyyn, ratkaisemiseen ja rauhanrakentamiseen. Ohjelma tukee hallituksen tasaarvo-ohjelman tavoitetta sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisesta. Tuottavuusohjelman vaikutukset Ulkoasiainministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna 2011 on 27 henkilötyövuotta. Hallinnonalan valtuudet momenteittain (milj. euroa) 2010 varsinainen talousarvio 2011 varsinainen talousarvio 24.20.66 Lähialueyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) kehitysyhteistyö- ja lähialueyhteistyövaltuus 3,00 2,00 24.20.67 Suomen osuus Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin osakepääoman korotuksesta kehitysyhteistyö- ja lähialueyhteistyövaltuus - 125,18 24.30.50 Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle kehitysyhteistyö- ja lähialueyhteistyövaltuus 168,19 168,19 kehitysyhteistyö- ja lähialueyhteistyövaltuus 100,00 100,00 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
24.30.66 Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) kehitysyhteistyö- ja lähialueyhteistyövaltuus 1 105,24 560,95 24.90.67 Kansainvälisen ilmastosopimuksen alaisen yhteistyön menot (siirtomääräraha 3 v) sopimusvaltuus 0,50 0,50 Hallinnonalan määrärahat vuosina 2009 2011 v. 2009 tilinpäätös 1000 v. 2010 varsinainen talousarvio 1000 v. 2011 varsinainen talousarvio 1000 Muutos 2010 2011 1000 % 01. Ulkoasiainhallinto 223 580 227 147 222 247-4 900-2 01. Ulkoasiainhallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 204 287 204 413 200 437-3 976-2 21. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 67 247 180 269 29. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 13 293 17 667 17 563-104 - 1 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) 6 000 5 000 4 000-1 000-20 10. Kriisinhallinta 67 703 78 119 76 680-1 439-2 20. Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot (arviomääräraha) 52 412 59 774 58 332-1 442-2 21. Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan (arviomääräraha) 15 291 18 345 18 348 3 0 20. Lähialueyhteistyö 19 500 19 500 16 000-3 500-18 66. Lähialueyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) 19 500 19 500 16 000-3 500-18 67. Suomen osuus Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin osakepääoman korotuksesta 30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö 747 909 752 504 859 248 106 744 14 50. Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) 732 909 737 504 844 248 106 744 14 88. Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) pääoman korottaminen (siirtomääräraha 3 v) 15 000 15 000 15 000 90. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot 108 668 112 890 94 177-18 713-17 (01.) Euroopan parlamentin jäsenten palkkaukset (arviomääräraha) 579 (23.) Etyj-puheenjohtajuus (siirtomääräraha 2 v) -229 50. Eräät valtionavut (kiinteä määräraha) 1 976 1 840 1 870 30 2 51. Hädänalaisten avustaminen (arviomääräraha) 35 39 39 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
v. 2009 tilinpäätös 1000 v. 2010 varsinainen talousarvio 1000 v. 2011 varsinainen talousarvio 1000 Muutos 2010 2011 1000 % 66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) 104 531 109 511 90 768-18 743-17 67. Kansainvälisen ilmastosopimuksen alaisen yhteistyön menot (siirtomääräraha 3 v) 500 500 500 95. Kurssivaihtelut (arviomääräraha) 1 276 1 000 1 000 Yhteensä 1 167 360 1 190 160 1 268 352 78 192 7 S e l v i t y s o s a : Tuotokset ja laadunhallinta Henkilöstön kokonaismäärä 1) 1 580 1 537 1 510 01. Ulkoasiainhallinto Hallinnonalan johtamista ja organisaatiota kehitetään tavoitteena toiminnan vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden entistä järjestelmällisempi arviointi. Vuonna 2011 jatketaan ministeriön tulosohjauksen kehittämistä ja hallinnonalan tehtävärakenteen mukauttamista resursseihin ja toiminnan tavoitteisiin. Ulkoasiainministeriön edustustoverkko toimii Suomen ja suomalaisten kansainvälisenä tukiverkkona. Edustustoverkon arviointia jatketaan valtion tuottavuusohjelma huomioon ottaen. Edustustojen tarjoamat kansalaispalvelut ovat nykyisin edustustoja eniten työllistävä sisältötehtävä. Kansalaispalveluita kehitetään asiakkaiden tarpeita paremmin vastaaviksi, ja toiminnan onnistumista mitataan asiakastyytyväisyyden kehityksellä. Toiminnallinen tehokkuus Ulkoasiainhallinnon tuottavuusohjelman mukaisesti hallinnonalalta vähenee yhteensä 193 henkilötyövuotta vuoteen 2015 mennessä. Vuonna 2011 hallinnonalalta vähenee 27 henkilötyövuotta. Ministeriön toimintaa tukevia menettelytapoja sekä tuloksellisuuden ja tuottavuuden mittaamista kehitetään. Talous- ja henkilöstöhallinnon uudistettujen prosessien läpiviemistä hallinnonalalla jatketaan yhteistyössä valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusverkoston kanssa. Ulkoasiainhallinnon tietostrategian ja tiedon hallinnan kehittämistä jatketaan systemaattisesti prosesseja uudistaen. Hallinnonalan tietoturvallisuutta kehitetään kokonaisturvallisuuden ja johtamisen näkökulmasta. Liikkuvan työn edistäminen ja sähköisten palvelujen luominen ovat erityisiä painopisteitä. Verkkoviestinnän ja sosiaalisen median osuutta ministeriön ja edustustojen tiedonvälityksessä lisätään. Ulkoasiainministeriö hallinnoi kirjanpitoarvoltaan noin 275 milj. euron kiinteistöomaisuutta. Vuonna 2011 jatketaan ministeriön kiinteistöstrategian mukaisesti tarkistetun kiinteistöohjelman toteuttamista täydentävin kuntokartoituksin entistä paremman taloudellisuuden, tehokkuuden ja tuottavuuden saavuttamiseksi. Merkittävin vireillä olevista hankkeista on Suomen EU-edustuston ja Suomen Brysselin suurlähetystön yhteistoimitilahanke. Suomen viisumitoimintojen kehittämiseksi perustetaan vuonna 2010 käyttöönotettujen Moskovan ja Kiovan viisumikeskusten lisäksi viisumikeskus myös Pietariin. Tavoitteena on varmistaa EU-Venäjä viisumihelpotussopimuksen mukaisten käsittelyaikojen noudattaminen Suomen Venäjällä olevissa edustustoissa. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Ulkoasiainhallinnon vuonna 2010 uudistetun henkilöstöstrategian toimeenpano aloitetaan. 1) Hallinnonalalla arvioidaan olevan lisäksi kriisinhallinta- ja rauhanturvaoperaatioihin palkattua henkilöstöä vuonna 2011 noin 650 henkilötyövuotta, sekä ulkomaanedustuksen toimipisteisiin asemamaasta palkattua henkilöstöä vuosina 2010 ja 2011 noin 1 200 henkilötyövuotta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
Palkkausjärjestelmän kehittämistä jatketaan tavoitteena valtion yleislinjaukset ja ulkoasiainhallinnon erityispiirteet entistä paremmin huomioon ottava järjestelmä. Työhyvinvointiin kiinnitetään erityistä huomiota; painopisteenä on työn ja perheen yhteensovittamisen edistäminen. Työhyvinvoinnin arvioinnissa hyödynnetään mm. työtyytyväisyysbarometrin tuloksia. Osaamisen kehittäminen on osa ministeriön johtamisjärjestelmää. Osaamisen kehittämistä jatketaan vuonna 2010 valmistuneen kehittämissuunnitelman mukaisesti. Ulkoasiainhallinnolle asetettujen tavoitteiden mukaiset tunnusluvut 2009 toteutuma 2010 ennakoitu 2011 tavoite Toiminnallinen tehokkuus Rakenteisten maatiedostojen käyttöönotto, % 17 90 100 Etäyhteyksien käytön laajentaminen, yhteyksien määrä 1 200 1 400 1 800 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Työtyytyväisyys barometrin mukaan tyydyttävä+ (3,2) tyydyttävä+ (3,3) tyydyttävä+ (3,4) Työtyytyväisyysbarometrin johtajuusindeksi 3,3 3,4 3,5 01. Ulkoasiainhallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 200 437 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) kunniakonsulien menojen maksamiseen 2) valtion virastoille maksettavien tutkimus- ja kehittämistoiminnasta aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen 3) ulkoasiainhallinnon toimialaan liittyvien tutkimusapurahojen maksamiseen 4) Suomeen suuntautuvien ministerivierailujen menojen ja niihin liittyvän tilapäisen työvoiman palkkioiden ja työnantajamaksujen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Ulkoasiainhallinnon toimintamenot vuonna 2011 Ministeriö, 942 henkilötyövuotta 72 981 000 Toimintamenot 12 570 000 Henkilöstömenot 60 411 000 Edustustot, 99 toimipistettä, 568 henkilötyövuotta 103 116 000 Eurooppa, 36 toimipistettä, 210 henkilötyövuotta 43 085 000 Toimintamenot 20 496 000 Henkilöstömenot 22 589 000 Itä, 7 toimipistettä, 79 henkilötyövuotta -8 156 000 Toimintamenot -14 456 000 Henkilöstömenot 6 300 000 Aasia ja Amerikka, 29 toimipistettä, 138 henkilötyövuotta 31 712 000 Toimintamenot 18 012 000 Henkilöstömenot 13 700 000 Afrikka ja Lähi-itä, 20 toimipistettä, 82 henkilötyövuotta 18 196 000 Toimintamenot 10 257 000 Henkilöstömenot 7 939 000 Pysyvät ja erityisedustustot, 7 toimipistettä, 59 henkilötyövuotta 18 279 000 Toimintamenot 11 679 000 Henkilöstömenot 6 600 000 Hallinnonalan yhteiset menot 24 340 000 Tietohallinto 13 940 000 Kiinteistöhallinto 9 000 000 Turvallisuus 1 400 000 Yhteensä 200 437 000 Edustustojen henkilöstömenoissa on esitetty lähetetyn henkilökunnan peruspalkkojen lisäksi seuraavat ulkomaan edustautumisen korvaukset: paikallis-, puoliso- ja lapsikorvaus, olosuhdekorvaus, lasten koulutuskorvaukset, hautajais- ja tapaamismatkat, lähetetyn henkilöstön terveydenhuoltoon liittyvät korvaukset, varustaumiskorvaus sekä muuttoihin liittyvät korvaukset. Paikalta palkatun Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
henkilöstön henkilöstömenot sisältyvät edustustojen toimintamenoihin. Hallinnonalan julkisoikeudellisista suoritteista saamat tulot kertyvät pääasiassa edustustoista saatavista viisumituloista ja ne esitetään osana edustustojen toimintamenoja. Suurin osa tuotoista kertyy Venäjän edustustojen viisumituloista. Hallinnonalan yhteisillä menoilla katetaan vuoden mittaan ko. toimialojen menoja sekä ministeriössä että edustustoissa. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2009 toteutuma 2010 budjetoitu 2011 varsinainen talousarvio Bruttomenot 235 903 239 342 234 073 Bruttotulot 33 325 34 427 33 636 Nettomenot 202 578 205 915 200 437 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 29 569 siirtynyt seuraavalle vuodelle 31 278 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, julkisoikeudelliset suoritteet (1 000 euroa) 2009 toteutuma 2010 budjetoitu 2011 varsinainen talousarvio Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot 29 908 31 587 31 545 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 23 733 25 445 25 533 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 6 175 6 142 6 012 Kustannusvastaavuus, % 126 124 124 Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoitavina tuloina ulkoasiainhallinnon suoritteiden maksusta annetun asetuksen (872/2008) mukaiset tulot sekä edustustojen pankkitilien korkotulot. Momentilta 24.30.66 siirretty määräraha on tarkoitettu kehitysyhteistyöhallinnon vahvistamiseen mm. kehittämällä kehitysmaaedustustojen tietojärjestelmä- ja turvallisuusinfrastruktuuria ja kouluttamalla henkilöstöä. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkausten tarkistukset 862 Kelamaksun kertaluonteisen poiston palautus 388 Siirto momentille 25.01.01 (-1 htv) -82 Siirto momentille 26.40.01-315 Vuoden 2010 III LTA:sta johtuva muutos (siirto momentille 25.30.01 (-1 htv)) -135 Kehitysyhteistyöhallinnon vahvistaminen, siirto momentilta 24.30.66 2 600 Uudelleenkohdentaminen -6 500 SADe-ohjelman toimenpiteet (-2 htv) -100 Muu muutos yhteensä (mm. tuottavuustoimenpiteet) -1 196 Yhteensä -4 478 V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Ulkoasiainhallinnon toimintamenoista noin kaksi kolmasosaa kohdistuu edustustoverkkoon, joka kattaa 98 toimipistettä, ja lisäksi Helsingistä toimii neljä kiertävää suurlähettilästä. Edustustoverkon toimintamenoista kiinteiden menojen osuus on yli 70 prosenttia. Käytännössä siis tekemisen puitteet maksavat huomattavasti enemmän kuin itse toimenpiteet. Vuonna 2009 edustustojen kiinteistöistä oli 83 omistuksessa ja 97 vuokrattuja. Omistamisen ja vuokraamisen väliset ratkaisut ovat hyvin moninaisia sekä tilanne- ja Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
maakohtaisia. Toimitilojen omistaminen vaatii merkittäviä kertainvestointeja, joita erityisesti valtion talouden kiristyessä on pyritty välttämään, ja vuokraus on tarjonnut tällöin vaihtoehdon hankkia tiloja ilman suuria pääomainvestointeja. Valiokunta toteaa, että tilojen omistus- ja vuokrausvaihtoehtoja tulee tarkastella valtion kokonaisedun näkökulmasta. Niissä maissa, missä Suomi on paikalla edustustojensa kautta näillä näkymin pysyvästi, tulisi aina harkita omistuskiinteistön hankintaa. Vaikka toimitilojen ostaminen tai uudisrakentaminen edellyttää merkittäviä kertainvestointeja, taloudelliset resurssit niihin tulisi löytyä silloin kun kiinteistön omistus arvioidaan pitkällä aikavälillä taloudellisimmaksi vaihtoehdoksi. Suomi toimii turvallisuuden suhteen haasteellisissa asemamaissa, missä länsimaihin, ja enenevässä määrin myös Pohjoismaihin, kohdistuva uhka on selkeästi kasvanut. Haasteellisin kohde on Kabul, jossa Suomen lähetystön toimitilat ja asunnot siirretään uusiin turvahuoneen sisältäviin tiloihin vuoden 2011 alkuun mennessä. Uudet tilat on valmisteltu yhdessä Ruotsin kanssa. Lisäksi henkilökunnan suojaus saatetaan vastaamaan nykyistä turvallisuustilannetta. Myös Pakistanin, erityisesti pääkaupunki Islamabadin, turvallisuustilanne on heikentynyt suhteellisen nopeasti. Sielläkin on vireillä yhteiskansliahanke Ruotsin kanssa. Toiminta uusissa tiloissa voisi käynnistyä vuonna 2012. Lisäksi molemmissa suurlähetystöissä joudutaan lisäämään panssaroituja ajoneuvoja ja henkilökohtaisia suojavälineitä sekä täydentämään turvallisuuskoulutusta. Tarvittavat turvajärjestelyt ovat väistämättä suhteellisen hintavia ja edellyttävät varmuutta niiden todellisesta tehokkuudesta. Ulkoasiainministeriön näkökulmasta EU:n ulkosuhdehallinnon nähdään tässä vaiheessa rakentuvan Suomen oman edustustoverkoston rinnalle ja täydentävän merkittävällä tavalla omaa ulkosuhdehallintoamme. Sillä ei katsota olevan vaikutusta lähitulevaisuudessa itse edustustoverkostoomme. Suomen ulkoasiainhallinnon määrärahataso ei ole kuitenkaan nykyisellään riittävä hallinnonalan tarpeisiin nähden, ellei myös edustustoverkon rakennetta tarkastella kriittisesti. Vaikka verkostoon kohdistuu jatkuvia poliittisia, kauppapoliittisia ja kansalaispalveluiden kysyntään liittyviä lisäyspaineita, edustustojen tehtäviä ja resursseja joudutaan analysoimaan tarkkaan, ja joidenkin edustustojen sulkeminen ajankohtaistunee lähitulevaisuudessa. Uusia edustustoja ei käytännössä voida perustaa ilman entisten sulkemista. Säilytettävien ja uusien edustustojen valinnan lisäksi on tärkeää myös arvioida laajasti erityyppisten edustustojen toimivuutta yhden henkilön toimistosta kiertävään lähettilääseen sekä yhteistyömahdollisuuksia muiden maiden kanssa. Valiokunta pitää myös hyvänä ulkoasiainministeriön ajatusta "House of Finland" -toimintakonseptista, jossa julkisrahoitteisten organisaatioiden ulkomaanverkostojen (esim. UM-edustustot, Finpro, Tekes, kulttuuriinstituutit) päällekkäisyyksiä puretaan ja rakennetaan maksimaalista vaikuttavuutta. Valiokunta pitää tärkeänä edustustoverkon uudistamisprosessia ja korostaa, että tulevista suunnitelmista tulee informoida myös eduskuntaa. Valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa lähetystöjen turvallisuuden parantamiseen. 2011 talousarvio 200 437 000 2010 III lisätalousarvio 502 000 2010 talousarvio 204 413 000 2009 tilinpäätös 204 287 000 21. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 247 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää ministeriön hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankkimiseen. S e l v i t y s o s a : Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat. 2011 talousarvio 247 000 2010 talousarvio 67 000 29. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 17 563 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös kehitysyhteistyöhön ja lähialueyhteistyöhön käytettyjen ja kotimaasta hankittujen palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäveromenojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Arvonlisäverolain mukaan ministeriöiden kehitysyhteistyötä ja lähialueyhteistyötä varten kotimaasta ostamat palvelut ovat arvonlisäverollisia. Jotta arvonlisäverolla ei rasiteta Suomen kehitysyhteistyötä ja lähialueyhteistyötä arvonlisäveromenot budjetoidaan erikseen. 2011 talousarvio 17 563 000 2010 talousarvio 17 667 000 2009 tilinpäätös 13 293 497 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 4 000 000 euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8
Määrärahaa saa käyttää ulkoasiainhallinnon toimitilojen rakennus- ja korjaushankkeisiin. Määrärahaa saa käyttää myös valtiolle vuokrattujen tilojen peruskorjausluonteisten korjaus- ja muutostöiden maksamiseen. Momentilta voidaan maksaa myös ennakkomaksuja. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 1 milj. euron uudelleenkohdennus. 2011 talousarvio 4 000 000 2010 talousarvio 5 000 000 2009 tilinpäätös 6 000 000 10. Kriisinhallinta S e l v i t y s o s a : Suomi on mukana EU:n ja keskeisten kriisinhallintaa toteuttavien kansainvälisten järjestöjen työssä osallistuen toiminnan ja sen edellyttämien valmiuksien kehittämiseen samoin kuin kriisinhallintatehtäviin eri puolilla maailmaa. Kriisinhallintaosallistumista kehitetään sekä sotilaallisessa että siviilikriisinhallinnassa toiminnan painopistealueiden ollessa Afganistan, Afrikka ja Kosovo. Tavoitteena on aktiivinen toiminta kansainvälisessä sotilaallisessa kriisinhallinnassa sekä siviilikriisinhallinnassa hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon linjausten mukaisesti. Pyrkimyksenä on myös saada lisää suomalaisia merkittäviin siviilikriisinhallinnan johtotehtäviin kansainvälisiin operaatioihin ja järjestöihin. Sotilaallisiin ja siviilikriisinhallintatehtäviin palkattua henkilöstöä arvioidaan vuonna 2011 olevan noin 650 henkilöä. 20. Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 58 332 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetussa laissa (211/2006) tarkoitetun kriisinhallintahenkilöstön palkkaus-, päiväraha-, muonanparannusraha- ja koulutusmenojen sekä valtion eläkemaksun ja kriisinhallintahenkilöstölle palvelusajaksi otetun henkilövakuutuksen kustannusten maksamiseen sekä sotilaallisen kriisinhallintahenkilöstön ryhmätapaturmavakuutusta vastaavien etuuksien maksamiseen ja niistä aiheutuvien hallintokulujen maksamiseen 2) kansainvälisen kriisinhallintayhteistyön puitteissa annettavaan koulutukseen ja sen materiaalikuluihin 3) kansainvälisen kriisinhallintatyön puitteissa yksittäisille maille annettavaan tukeen puolustussektorilla ja vakauttamistehtäviin konfliktien jälkeen 4) sellaisten kansainvälisten kriisinhallintaoperaatioiden taloudelliseen tukemiseen, joihin Suomi ei lähetä henkilöstöä tai muutoin osallistu. Käyttösuunnitelma 01. EU:n taisteluosastojen koulutus- ja valmiusmenot 7 430 000 03. Liberian kriisinhallintaoperaation menot (UNMIL-operaatio) 260 000 04. Suomen Kosovon kriisinhallintajoukon menot (KFOR-operaatio) 5 275 000 05. Yhteiset menot 4 290 000 06. Suomen Bosnia-Hertsegovinan kriisinhallintajoukon menot (EUFOR/ALT- HEA-operaatio) 790 000 07. YKSOS:n menot (UNMIS-operaatio), Sudan 260 000 08. SKJA:n menot (ISAF-operaatio), Afganistan 22 121 000 09. Varalla käynnissä olevien operaatioiden lisämenoihin ja niiden jatkamiseen, mahdollisiin uusiin kriisinhallintaoperaatioihin sekä muihin kriisinhallintamenoihin 10 898 000 10. Atalanta-operaation menot 6 758 000 11. EUTM/Somalian koulutusoperaation menot 250 000 Yhteensä 58 332 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9
S e l v i t y s o s a : Operaatioiden määrärahat on mitoitettu Suomen kriisinhallintajoukkojen vahvuuksien ja tehtävävaatimusten mukaisesti ottaen huomioon ne kriisinhallintaoperaatiot, joihin Suomi todennäköisesti tulee osallistumaan vuonna 2011. Näissä operaatioissa toimivan henkilöstön määrän arvioidaan vuonna 2011 olevan noin 500 sotilasta. YK:n maksamat palkkausmenokorvaukset tuloutetaan momentille 12.24.99. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 2 2 8 / 2 0 1 0 v p ) s e l v i t y s o s a : Talousarvioesitykseen nähden käyttösuunnitelman kohdan 01. määrärahaa on lisätty 430 000 euroa johtuen tarkentuneista valmiusajan kustannuksista. Lisäksi talousarvioesitykseen nähden käyttösuunnitelmakohdan 03. määrärahaa on lisätty 16 000 euroa, käyttösuunnitelmakohdan 06. 230 000 euroa, käyttösuunnitelmakohdan 07. 16 000 euroa ja käyttösuunnitelmakohdan 11. 20 000 euroa. Lisäykset yhteensä 282 000 euroa aiheutuvat pääosin operaatioiden henkilöstömäärän ja sotilaallisissa kriisinhallintatehtävissä palvelevien henkilöiden palkkojen tarkistuksista. Lisäykset 712 000 euroa katetaan käyttösuunnitelman kohdasta 09. 2011 talousarvio 58 332 000 2010 IV lisätalousarvio -2 000 000 2010 III lisätalousarvio 2010 I lisätalousarvio -300 000 2010 talousarvio 59 774 000 2009 tilinpäätös 52 412 051 21. Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan (arviomääräraha) Momentille myönnetään 18 348 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kriisinhallintatoimintaan ulkomailla osallistuvasta suomalaisesta siviilihenkilöstöstä aiheutuvien erityismenojen ja Suomen siviilikriisinhallintatoiminnasta aiheutuvien muiden menojen maksamiseen 2) vaalitarkkailijoiden aiheuttamien menojen maksamiseen 3) siviilikriisinhallinnan tehtävissä toimivalle henkilöstölle otetun henkilövakuutuksen kustannusten maksamiseen 4) siviilikriisinhallinnan projekteihin ja koulutukseen 5) sellaisen rauhanvälittämistoiminnan ja siihen liittyvän kapasiteetin vahvistamiseen, johon Suomi osallistuu, menoihin. Käyttösuunnitelma 01. Siviilikriisinhallinta 17 548 000 02. Vaalitarkkailijat 400 000 03. Rauhanvälittäminen 400 000 Yhteensä 18 348 000 S e l v i t y s o s a : Määräraha on mitoitettu siviilikriisinhallintatoimintaan osallistuvan 150 asiantuntijan mukaisesti ottaen huomioon ne siviilikriisinhallinnan operaatiot ja tukitoiminnot, joihin Suomi todennäköisesti tulee osallistumaan erityisesti Euroopan unionin laajentuvien siviilikriisinhallintatehtävien myötä. Järjestöiltä saatavat tulot on budjetoitu momentille 12.24.99. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkausten tarkistukset 2 Muu muutos yhteensä 1 Yhteensä 3 T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 2 2 8 / 2 0 1 0 v p ) s e l v i t y s o s a : Käyttösuunnitelman kohdan 02. lisäys 200 000 euroa johtuu vaalitarkkailun menojen kasvusta. Lisäys katetaan käyttösuunnitelman kohdasta 01. 2011 talousarvio 18 348 000 2010 IV lisätalousarvio 2010 III lisätalousarvio 1 000 2010 talousarvio 18 345 000 2009 tilinpäätös 15 290 861 20. Lähialueyhteistyö Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10
S e l v i t y s o s a : Lähialueyhteistyötä ohjaavat vuonna 1992 solmittu Suomen ja Venäjän välinen lähialueyhteistyösopimus, valtioneuvoston vuonna 2004 vahvistama strategia sekä muut lähialueyhteistyötä koskevat hallituksen tekemät linjaukset. Yhteistyön painopisteenä on Suomen ja Venäjän välisen taloudellisen yhteistyön edistäminen. Lisäksi edistetään ympäristönsuojelua ja ydinturvallisuutta sekä ehkäistään Suomeen haitallisesti kohdistuvia ilmiöitä kuten järjestäytynyttä rikollisuutta sekä huumeiden ja tartuntatautien leviämistä. Lähialueyhteistyöllä tuetaan myös kansalaisyhteiskunnan vahvistumista sekä hallinnon ja oikeusjärjestelmän uudistuksia. Lähialueyhteistyön ensisijainen kohdealue on Luoteis-Venäjän federaatiopiiri, erityisesti Karjalan tasavalta, Leningradin alue, Murmanskin alue ja Pietari. Etenkin taloudellista yhteistyötä voidaan toteuttaa myös muilla Venäjän alueilla. Lähialueyhteistyöllä tuetaan lisäksi monenkeskistä yhteistyötä, kuten pohjoisen ulottuvuuden kumppanuuksia, alueneuvostojen hankkeita sekä kansainvälisten rahoituslaitosten ja järjestöjen hankkeita. Rahoitusta osoitetaan lisäksi hankkeisiin, joilla täydennetään Eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineestä rahoitettavia raja-alueyhteistyöohjelmia (ENPI CBC). Lähialueyhteistyötä kehitetään tasavertaisen kumppanuuden suuntaan. Venäjän odotetaan lisäävän rahoitusosuuttaan etenkin siten, että lähialueyhteistyön kokonaisvolyymi voi Suomen rahoituksen vähenemisestä huolimatta säilyä viime vuosien tasolla. Suomen osuus Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) pääomasta on 250,0 milj. euroa. EBRD korottaa peruspääomaansa 10 miljardilla eurolla, josta Suomen osuus on yhteensä 125,18 milj. euroa. Momentille 24.20.67 Suomen osuus Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin osakepääoman korotuksesta ehdotetaan valtuutta merkitä 12 518 EBRD:n osaketta 125,18 milj. euron arvosta. Vaadittaessa maksettavan takuupääoman osuus on 112,55 milj. euroa, jonka peruuttamisesta kokonaan tai osittain EBRD päättää viisivuotiskauden lopulla vuonna 2015. Suomi on kohdistanut vuosina 2003 2010 lähialueyhteistyön kohdemaihin yhteensä 245,3 milj. euroa. Valtion talousarvion kautta kanavoidun lahja-avun osuus on ollut 221 milj. euroa, josta Venäjälle mennyt osuus on ollut noin 151 milj. euroa. Lähialueyhteistyöhön tarkoitetut voimavarat vuosina 2003 2010 (milj. euroa) 2003 2009 2010 Yhteensä Lahja-apu Venäjä 131,9 18,7 150,6 Baltia 11,0 0,2 11,2 Muut maat/erittelemätön 56,9 2,3 59,2 Lahja-apu yhteensä 199,8 21,2 221,0 Osakepääomamaksatukset Suomen osuus EBRD:n osakepääomasta 10,5 10,5 FINNFUNDin osakepääomasijoitukset 0,6 0,6 Osakepääomamaksatukset yhteensä 11,1 11,1 Luotot FINNFUND-luotot 6,4 6,8 13,2 Luotot yhteensä 6,4 6,8 13,2 Yhteensä 217,3 28 245,3 Lahja-avun jakautuminen pääluokittain 2011 (milj. euroa) Ulkoasiainministeriön hallinnonalalla luvussa 24.20 16,0 Oikeusministeriön hallinnonalalla 0,1 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla 0,4 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla 0,2 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla 0,4 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla 0,1 Yhteensä 17,2 Vuonna 2011 ehdotetaan momentille 24.20.66 Lähialueyhteistyö 2,0 milj. euron sopimuksentekovaltuuksia. 66. Lähialueyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 16 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) ensisijaisesti Venäjän Federaatiossa toteutettaviin yhteistyöhankkeisiin 2) Ukrainassa toteutettaviin säteily- ja ydinturvahankkeisiin 3) vuonna 2004 tai aikaisemmin myönnettyjen valtuuksien nojalla tapahtuviin maksatuksiin Baltian maissa toteutettavissa hankkeissa 4) kansainvälisten rahoituslaitosten yhteydessä toimivien rahastojen tukemiseen 5) kansainvälisissä järjestöissä, rahoituslaitoksissa tai näitä vastaavissa organisaatioissa toimivien asiantuntijoiden rahoittamiseen 6) lähialueyhteistyöhön liittyvien valtion kulutusmenojen maksamiseen 7) enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilömäärän palkkaamiseen määräaikaiseen työsopimussuhteeseen lähialueyhteistyön koordinointiin, hankevalmisteluun, arviointiin ja hallintoon sekä sen kehittämiseen liittyviin asiantuntijatehtäviin. Momentilta voidaan myöntää valtionavustusta. Valtuus Vuoden 2011 aikana saa tehdä lähialueyhteistyötä koskevia sopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2011 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 2 000 000 euron arvosta. S e l v i t y s o s a : Tavoitteena on erityisesti edistää taloudellista hankeyhteistyötä Suomen kannalta tärkeillä Venäjän alueilla ja toimialoilla. Lisäksi tehostetaan kahdenja monenvälisen hankeyhteistyön yhteensovittamista. Määrärahan arvioitu käyttö Taloudellisen yhteistyön edistäminen 6 500 000 Ympäristö 3 500 000 Ydinturvallisuus 1 300 000 Kansalaisjärjestömääräraha 1 200 000 Maa- ja metsätalous 1 200 000 Sosiaali- ja terveydenhuolto 1 100 000 Oikeus- ja sisäasiat 800 000 Muut toimialat 400 000 Yhteensä 16 000 000 Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) 2011 2012 2013 2014 Yhteensä vuodesta 2011 lähtien Lähialueyhteistyövaltuus Ennen vuotta 2011 tehdyt sitoumukset 2 064 129 129 129 2 451 Vuoden 2011 sitoumukset - 750 750 500 2 000 Yhteensä 2 064 879 879 629 4 451 V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Momentille esitetään 15 500 000 euron määrärahaa, joka on 4 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2010. Suomen lähialueyhteistyö Venäjän kanssa perustuu maiden välillä vuonna 1992 tehtyyn sopimukseen. Lähialueyhteistyö edesauttaa useilla sektoreilla viranomaisten, elinkeinoelämän ja kansalaisten yhteistyöedellytyksiä Venäjän kanssa. Yhteistyön tavoitteet on määritelty ennen kaikkea Suomen omien intressien pohjalta. Valiokunta toteaa, että taloudellinen ja eri alojen turvallisuutta parantava yhteistyö on Suomen etujen mukaista. Taloudellisen yhteistyön tuloksena on syntynyt rajat ylittäviä liike-elämän kumppanuuksia ja suomalaisen osaamisen ja teknologian vientimahdollisuuksia on pystytty edistämään. Ympäristöalan yhteistyössä keskeisiä ovat Itämeren suojelun kannalta tärkeät jätevesi- ja maatalouden ympäristöhankkeet. Ydinturvallisuuden alalla on parannettu suomalaisasiantuntijoiden avulla paikallista Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12
osaamista ja siirretty hyviä käytäntöjä Venäjälle, mikä näkyy laitosten parantuneena turvallisuutena. Yhteistyötä tehdään myös mm. oikeudellisten asioiden parissa sekä tartuntatautien ja rikollisuuden torjunnassa ja huumeiden leviämisen ehkäisemisessä. Talousarvioesityksen mukaan lähialueyhteistyötä kehitetään tasavertaiseen suuntaan ja Venäjän odotetaan lisäävän rahoitustaan niin, että yhteistyön kokonaisvolyymi voi Suomen rahoituksen vähenemisestä huolimatta säilyä viime vuosien tasolla. Tämä on erittäin toivottavaa, sillä valiokunnan määrärahalisäyksestä huolimatta Suomen määrärahojen väheneminen johtaa hanketoiminnan kaventumiseen. Valiokunta lisää momentille 500 000 euroa. 2011 talousarvio 16 000 000 2010 talousarvio 19 500 000 2009 tilinpäätös 19 500 000 Valtuus Vuoden 2011 aikana saa merkitä EBRD:n osakkeita 125,18 milj. euron arvosta, josta vaadittaessa maksettavan takuupääoman osuus on 112,55 milj. euroa. S e l v i t y s o s a : Suomen osuus EBRD:n osakepääoman korotuksesta on yhteensä 125,18 milj. euroa. Korotuksesta 12,63 milj. euroa maksetaan EBRD:n varannoista eikä se aiheuta määrärahatarvetta vuonna 2011. Loput 112,55 milj. euroa on vaadittaessa maksettavaa takuupääomaa, jonka peruuttamisesta kokonaan tai osittain EBRD päättää viisivuotiskauden lopulla vuonna 2015. Korotuksen jälkeen Suomen osuus EBRD:n peruspääomasta nousee 375,18 milj. euroon, josta maksettua pääomaa on 78,26 milj. euroa ja vaadittaessa maksettavaa takuupääomaa 296,92 milj. euroa. 2011 talousarvio 67. Suomen osuus Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin osakepääoman korotuksesta Momentille ei myönnetä määrärahaa. 30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö S e l v i t y s o s a : Vanhasen toisen hallituksen hallitusohjelmassa vahvistettiin Suomen vahva sitoutuminen globaalien kehityshaasteiden ratkaisuun. Kehityspolitiikka on olennainen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Valtioneuvoston hyväksymä vuoden 2007 kehityspoliittinen ohjelma perustuu kokonaisvaltaiseen kehityspolitiikkaan. Suomen kehityspolitiikan tärkein tavoite on köyhyyden poistaminen ja kestävän kehityksen edistäminen vuonna 2000 asetettujen YK:n vuosituhattavoitteiden mukaisesti. Kehityspolitiikassa painotetaan ympäristö- ja ilmastokysymyksiä, kriisien ennaltaehkäisyä ja rauhanprosessien tukemista sekä suomalaisen lisäarvon hyödyntämistä kehitysyhteistyössä. Suomi edistää kehityspolitiikassaan läpileikkaavasti naisten ja tyttöjen oikeuksia sekä sukupuolten välistä ja yhteiskunnallista tasa-arvoa, helposti syrjäytyvien ryhmien oikeuksia ja osallistumismahdollisuuksia sekä HIV/AIDSin vastaista työtä. Suomen kehityspolitiikkaa toteutetaan kahdenvälisesti, alueellisesti ja temaattisesti, EU-tasolla, monenkeskisesti, yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa sekä humanitaarisena apuna. Kaikki nämä kanavat muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden, jonka tuloksena Suomen kehityspolitiikan vaikuttavuus maatasolla syntyy. Suomi tukee yhteistyökumppanien omia kehityssuunnitelmia suunnaten yhteistyönsä aloille, joilla suomalaista asiantuntemusta ja kokemusta voidaan parhaiten hyödyntää. Vuonna 2011 kehitysyhteistyömäärärahojen tason arvioidaan nousevan 0,58 prosenttiin ylittäen kansainväliset sitoumuksemme. Suomi on sitoutunut Eurooppa-neuvoston vuonna 2005 tekemään päätökseen saavuttaa 0,7 prosentin tavoite vuoteen 2015 mennessä. Tasaisella vauhdilla 0,7 prosentin kehitysyhteistyötavoitteen saavuttaminen edellyttää vuosina 2012 2015 noin 0,03 prosenttiyksikön vuotuista nousua. Tavoitteena on annettujen sitoumusten mukaisesti kohdentaa kehitysyhteistyömäärärahojen kasvusta vähintään 50 % Afrikkaan. Lisäksi Suomi on sitoutunut kaikkein köyhimpien maiden (LDC-maat) saaman tuen osuuden kasvattamiseen 0,15 prosenttiin BKTL:sta rahoituksen noustessa kohti 0,7 %. Nämä tavoitteet otetaan huomioon kahdenvälisen ja alueellisen kehitysyhteistyön suunnittelussa ja niiden saavuttamista mitataan säännöllisesti. Kööpenhaminan ilmastopuitesopimuksen (UNFCCC) 15. osapuolikokouksessa Suomi sitoutui osana EU:n lyhyen aikavälin rahoituslupausta 110 milj. euron osuuteen vuosien 2010 2012 aikana. Tämä sitoumus rahoitetaan kasvavista Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13
kehitysyhteistyömäärärahoista. Vuoden 2011 talousarvioon sisältyy arviolta 40 milj. euroa sitoumukseen luettavaa ilmastorahoitusta. Vaikuttavuus Suomen kehityspolitiikan tavoitteiden saavuttaminen näkyy muutoksina ja kehityksenä yhteistyömaissa ja maailmanlaajuisesti. Suomen tuki on osa kansainvälisen yhteisön ja kumppanimaan yhteistä panosta, ja sillä myötävaikutetaan kehitykseen. Suomen avun vaikuttavuuden mittaaminen erikseen ei ole tarkoituksenmukaista. Köyhyyden vähentäminen ja kestävän kehityksen edistäminen ovat moniulotteisia haasteita eikä kehityksen eri ulottuvuuksiin vaikuttamiselle ole olemassa luotettavia ja yksiselitteisiä mittareita. Päämäärinä on myös vaikeasti tai ei-mitattavia asioita. Kattava tavoitteiden asettaminen ja edistymisen seuranta edellyttävät sekä määrällisen että laadullisen tiedon monipuolista hyödyntämistä ja analyyttistä arviointia. Kehityspolitiikan vaikuttavuutta seurataan käyttämällä sekä yhteistyömaan kehityksestä kertovaa että kansainvälistä tietoa. Kehityspoliittisessa ohjelmassa korostetaan entistä voimakkaammin tukea luonnontaloudellisesti kestävälle kehitykselle ja ilmastonmuutoksen vastaiselle työlle. Näiden uusien painotusten edellyttämää seurantaa tullaan kehittämään edelleen hyödyntäen sekä kansainvälistä seurantaa että yhteistyömaiden tuottamaa tietoa. Vuosituhattavoitteiden saavuttamista seurataan edelleen YK:ssa ja maakohtaisesti kerätyn seurantatiedon pohjalta. Arviot tavoitteiden toteutumisesta vuoteen 2015 mennessä Suomen pitkäaikaisissa yhteistyömaissa osoittavat, että lisäponnisteluja tarvitaan. Erityisesti nälän ja köyhyyden poistaminen, äitien kuolleisuuden vähentäminen, sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen ja ympäristön kestävän kehityksen varmistaminen edellyttävät lisäpanostusta. Seurantatiedon mukaan Suomen pitkäaikaisista yhteistyömaista Vietnamissa, Etiopiassa ja Nepalissa arvioidaan valtaosan tavoitteista olevan saavutettavissa. Kehityspoliittinen johdonmukaisuus toteutuu, kun kaikkien köyhyyden poistamisen ja kestävän kehityksen kannalta merkittävien politiikka-alojen linjaukset ja toiminta tukevat näiden tavoitteiden saavuttamista. Periaate merkitsee velvollisuuksia myös teollistuneille maille (mm. kestävät tuotanto- ja kulutustavat). Kehityspoliittisen johdonmukaisuuden toteutumista seurataan muun muassa Commitment to Development Indexin avulla, joka arvioi kehitysyhteistyön määrää ja laatua, kauppaa ja investointeja, maahanmuutto-, ympäristö-, turvallisuus- ja teknologiapolitiikkaa. Tuloksellisuus Kehitysyhteistyön tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden edistäminen on keskeistä kehitystavoitteiden saavuttamiseksi. Suomi on sitoutunut Pariisin julistuksen ja sitä tukevan Accran toimintaohjelman periaatteisiin tuloksellisuuden edistämiseksi. Suomi korostaa toiminnan tuloksellisuuden vahvistamista erityisesti kumppanimaatasolla. OECD/DAC:in tilastoinnissa seurataan ilmastorahoitushankkeita laadullisilla mittareilla (Rio marker) koskien ilmastonmuutoksen hillintää (mitigaatio) ja ilmastonmuutokseen sopeutumista (adaptaatio). Ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävien hankkeiden tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä. Ilmastonmuutokseen sopeutumista edistävillä hankkeilla parannetaan maiden edellytyksiä mukautua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin negatiivisiin vaikutuksiin. Näitä mittareita asetetaan hankkeille sen mukaan, ovatko ne hankkeen päätavoite tai merkittävä osatavoite. Päätavoitteella tarkoitetaan sitä, että hanke ei toteudu lainkaan, jos tavoite jätetään pois. Osatavoite on kirjattu hankedokumenttiin yhdeksi hankkeen tavoitteeksi. Suomi hyödyntää ilmastohankkeiden suunnittelussa ja seurannassa näitä mittareita. Suomi suuntaa tukensa erityisesti niille monenkeskisille toimijoille, joiden painoarvo ja toiminnan lisäarvo kestävän kehityksen edistämisessä on laajalti tunnustettu sekä avunantajayhteisössä että kehitysmaissa. Arvioinnissa Suomi on hyödyntänyt mm. OECD DAC:in, MOPAN-verkoston (Multilateral Organizations Performance Assessment Network) ja Pariisin julistuksen toimeenpanon seurantamekanismin tuottamaa aineistoa monenkeskisten organisaatioiden tuloksellisuudesta samoin kuin organisaatioiden sisäisten arviointien tuloksia. Suomi on aktiivisesti osallistunut monenkeskisten organisaatioiden arviointiprosesseihin. Julkisen kehitysavun määrärahat ja maksatukset (milj. euroa) sekä maksatusten %-osuus BKTL:sta 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Määrärahat yhteensä 506,8 545,6 600,1 670,8 746,1 830,4 915,6 965,6 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14
Maksatukset 494,3 547,3 721,8 658,6 711,1 789,7 923,6 %-osuus BKTL:sta 0,34 0,36 0,46 0,39 0,40 0,43 0,54 Valtion kehitysyhteistyöhön kohdistettavat määrärahat v. 2011 hallinnonaloittain (1 000 euroa) Ulkoasiainministeriön hallinnonalalla momentilla 24.30.66 834 518 Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muilla momenteilla 98 758 Sisäasiainministeriön hallinnonalalla 29 500 Puolustusministeriön hallinnonalalla 2 749 Valtiovarainministeriön hallinnonalalla 102 460 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla 793 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla 210 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla 1 198 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla 2 080 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla 1 340 Ympäristöministeriön hallinnonalalla 153 Yhteensä 1 073 759 50. Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle Momentille ei myönnetä määrärahaa. Valtuus Valtioneuvosto voi Teollisen yhteistyön rahasto Oy:stä annetun lain (291/1979) 3 :n 4 momentin ja 3 a ja b :n nojalla antaa määräämillään ehdoilla yhtiölle sitoumuksia siitä, että valtio korvaa yhtiölle sen luotonanto- ja takaustoiminnassa mahdollisesti syntyneitä tappioita sekä osakeja osuussijoitusten menetyksiä ja arvonalennuksia ja valtio maksaa yhtiön ottamasta muusta kuin euromääräisestä lainasta mahdollisesti aiheutuvan kurssitappion. Sitoumuksia saa antaa siten, että niiden piiriin kuuluvien maksettujen luottojen, osake- ja osuussijoitusten ja takausten yhteinen pääomamäärä saa olla vasta-arvoltaan enintään 168 187 926 euroa ja nostettujen muiden kuin euromääräisten lainojen yhteinen pääoma enintään 100 000 000 euroa. 2011 talousarvio 2010 talousarvio 2009 tilinpäätös 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 844 248 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen 2) aikaisemmin myönnettyjen valtuuksien nojalla tapahtuviin maksatuksiin 3) kehitysyhteistyöhallinnon menojen maksamiseen, kun ne aiheutuvat henkilökunnan koulutuksesta, kohdemaihin, kohdemaissa ja niitä käsitteleviin kansainvälisiin hallitustenvälisiin järjestöihin ja rahoituslaitoksiin sekä Euroopan unioniin tehtävistä kehitysyhteistyöhallinnon virkamatkoista, toimistoautomatiikan hankinnasta sekä kehitysyhteistyöhankkeisiin liittyvien asiantuntijapalkkioiden maksamisesta 4) humanitaariseen apuun, johon tarkoitettuja määrärahoja voidaan käyttää muiden kuin kehitysmaiden avustamiseen vain poikkeuksellisen laajan humanitaarisen kriisin niin edellyttäessä kyseisen maan apupyyntöön pohjautuen ja vain mikäli valtioneuvosto niin päättää 5) ministeriön ja Itävallan kehitysyhteistyöviraston (ADA), ministeriön ja Kanadan Maputon suurlähetystön, ministeriön ja Tanskan Maputon suurlähetystön ja ministeriön ja Norjan ulkoministeriön yhteistoimintahankkeen menojen maksamiseen. Momentin määrärahoista veloitetaan valtion virastojen ja laitosten osallistumisesta kehitysyhteistyöhön annetussa laissa (382/1989) tarkoitetuista kehitysyhteistyötehtävistä virastolle tai laitokselle aiheutuvat kustannukset. Momentilta voidaan myöntää valtionavustusta. Käyttösuunnitelma 1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö 236 224 000 2. Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö 2) 306 980 000 3. Euroopan kehitysrahasto 53 720 000 4. Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö 54 378 000 5. Humanitaarinen apu 78 000 000 2) Sisältää 400 000 euroa ministeriön ja Itävallan kehitysyhteistyöviraston (ADA) yhteistoimintahankkeen menoja, 8 065 000 euroa ministeriön ja Tanskan Maputon suurlähetystön yhteistoimintahankkeen menoja, 15 000 euroa ministeriön ja Kanadan Maputon suurlähetystön yhteistoimintahankkeen menoja sekä 1 250 000 euroa ministeriön ja Norjan ulkoasiainministeriön yhteistoimintahankkeen menoja. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15
6. Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus 9 546 000 7. Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus 2 500 000 8. Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle 88 000 000 9. Korkotuki 14 900 000 Yhteensä 844 248 000 Valtuus Vuoden 2011 aikana saa tehdä uusia kehitysyhteistyösopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2011 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 560 949 000 euroa ja hyväksyä enintään 115 000 000 euron arvosta Finnveran takaamia korkotukiluottoja, joille voidaan myöntää enintään 65 500 000 euroa korkotukea. Myöntö- ja sopimusvaltuuksien jakautuminen 1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö 49 000 000 2. Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö 293 899 000 3. Euroopan kehitysrahasto - 4. Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö 23 100 000 5. Humanitaarinen apu 41 000 000 6. Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus 5 050 000 7. Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus - 8. Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle 83 400 000 9. Korkotuki 65 500 000 Yhteensä 560 949 000 S e l v i t y s o s a : Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) 2011 2012 2013 2014 2015 Yhteensä vuodesta 2011 lähtien Kehitysyhteistyövaltuus Ennen vuotta 2011 tehdyt sitoumukset 509 861 354 608 201 844 274 752 253 264 1 594 329 Vuoden 2011 sitoumukset - 151 249 161 228 155 867 92 605 560 949 Yhteensä 509 861 505 857 363 072 430 619 345 869 2 155 278 1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 236 224 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2011 jälkeisille vuosille yhteensä 49 000 000 euroa. Tuki kohdennetaan YK:n alaisille järjestöille, ohjelmille ja rahastoille, kansainvälisille ja alueellisille kehitysrahoituslaitoksille yleisavustuksina, jäsenmaksuina ja maksuosuuksina, kumppanuushankkeisiin ja temaattisena tukena. Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa) YK-järjestöt 108 475 YK:n kehitysohjelma (UNDP) 20 000 YK:n lastenrahasto (UNICEF) 16 500 YK:n väestörahasto (UNFPA) 28 500 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16
Muut 43 475 Maailmanpankkiryhmä 66 600 Kansainvälinen kehitysjärjestö (IDA) 50 950 Velkahelpotusohjelmat (HIPC, MDRI) 11 600 Muut 4 050 Alueelliset kehitysrahoituslaitokset 35 120 Afrikan kehityspankki (AfDB) ja Afrikan kehitysrahasto (AfDF) 27 620 Latinalaisen Amerikan kehityspankin (IDB) kumppanuusohjelma 750 Muut 6 750 Muut monenkeskiset järjestöt 11 029 Kv. Maataloustutkimuksen konsultaatioryhmä (CGIAR) 3 000 Maailmanlaajuinen ympäristörahasto (GEF) 15 000 Muut 8 029 Yhteensä 236 224 Myöntö- ja sopimusvaltuuksien arvioitu käyttö (1 000 euroa) YK-järjestöt - Maailmanpankkiryhmä 35 200 Kansainvälinen kehitysjärjestö (IDA) - Velkahelpotusohjelmat (HIPC, MDRI) 30 000 Maailmanpankkiryhmän kumppanuusohjelmat 5 200 Alueelliset kehitysrahoituslaitokset 4 800 Afrikan kehityspankki (AfDB) ja Afrikan kehitysrahasto (AfDF) 2 400 Latinalaisen Amerikan kehityspankin (IDB) kumppanuusohjelma 2 400 Muut - Muut monenkeskiset järjestöt 9 000 Kv. Maataloustutkimuksen konsultaatioryhmä (CGIAR) 9 000 Muut - Yhteensä 49 000 2. Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 306 980 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2011 jälkeisille vuosille yhteensä 293 899 000 euroa. Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa) Afrikka ja Lähi-itä 190 980 Pitkäaikaiset yhteistyömaat 118 760 Etiopia 17 500 Kenia 12 500 Mosambik 29 550 Sambia 21 010 Tansania 38 200 Väkivaltaisista kriiseistä toipuvat maat 10 360 Sudan 3 260 Palestiinalaisalueet 7 100 Afrikan alueellinen ja temaattinen yhteistyö 44 960 Lähi-Itä ja Pohjois-Afrikka 2 760 Itä- ja Länsi-Afrikka 17 440 Eteläinen Afrikka 24 760 Paikallinen yhteistyö 8 420 Lähi-Itä ja Pohjois-Afrikka 1 020 Itä- ja Länsi-Afrikka 3 100 Eteläinen Afrikka 4 300 Yhteistoimintahankkeet, ADAn osuus 8 480 ADA 400 FASE 8 065 PROAGRI II 15 Aasia 68 945 Pitkäaikaiset yhteistyömaat 30 495 Nepal 15 000 Vietnam 15 495 Väkivaltaisista kriiseistä toipuvat maat 12 000 Afganistan 12 000 Alueellinen ja temaattinen yhteistyö 21 950 Mekongin alue 16 000 Muu alueellinen ja temaattinen yhteistyö 5 950 Paikallinen yhteistyö 3 250 Yhteistoimintahankkeet 1 250 PRORURAL 1 250 Latinalainen Amerikka 27 305 Pitkäaikaiset yhteistyömaat 10 560 Nicaragua 10 560 Alueellinen ja temaattinen yhteistyö 15 215 Andien alue 6 572 Keski-Amerikka 6 738 Muu alueellinen ja temaattinen yhteistyö 1 905 Paikallinen yhteistyö 1 530 Länsi-Balkan 7 250 Länsi-Balkan 6 400 Paikallinen yhteistyö 850 Itä-Eurooppa ja Keski-Aasia 12 500 Itä-Eurooppa ja Keski-Aasia 11 100 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17
Paikallinen yhteistyö 1 400 Yhteensä 306 980 Paikallinen yhteistyö - Yhteensä 306 980 Myöntö- ja sopimusvaltuuksien arvioitu käyttö (1 000 euroa) Afrikka ja Lähi-itä 164 650 Pitkäaikaiset yhteistyömaat 97 100 Etiopia 17 800 Kenia 11 500 Mosambik 22 800 Sambia 26 500 Tansania 18 500 Väkivaltaisista kriiseistä toipuvat maat 10 000 Sudan 8 000 Palestiinalaisalueet 2 000 Afrikan alueellinen ja temaattinen yhteistyö 57 550 Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka 3 600 Itä- ja Länsi-Afrikka 31 450 Eteläinen Afrikka 22 500 Paikallinen yhteistyö - Aasia 77 500 Pitkäaikaiset yhteistyömaat 23 300 Nepal 12 300 Vietnam 11 000 Väkivaltaisista kriiseistä toipuvat maat 15 700 Afganistan 15 700 Alueellinen ja temaattinen yhteistyö 38 500 Mekongin alue 33 500 Muu alueellinen ja temaattinen yhteistyö 5 000 Paikallinen yhteistyö - Latinalainen Amerikka 36 500 Pitkäaikaiset yhteistyömaat 9 000 Nicaragua 9 000 Alueellinen ja temaattinen yhteistyö 27 500 Andien alue 7 000 Keski-Amerikka 15 500 Muu alueellinen ja temaattinen yhteistyö 5 000 Paikallinen yhteistyö - Länsi-Balkan 6 849 Länsi-Balkan 6 849 Paikallinen yhteistyö - Itä-Eurooppa ja Keski-Aasia 8 400 Itä-Eurooppa ja Keski-Aasia 8 400 Maa- ja aluekohtaisen kehitysyhteistyön lähtökohtana ovat yhteistyökumppanien kehityssuunnitelmat ja köyhyydenvähentämisstrategiat. Suomen tuki kohdistetaan kehityspoliittisen ohjelman painopisteiden mukaisesti tavoitteena köyhyyden poistaminen ja taloudellisesti, yhteiskunnallisesti ja luonnontaloudellisesti kestävän kehityksen edistäminen käyttämällä eri yhteistyömuotoja monipuolisesti ja toisiaan täydentäen. Tukea kohdennetaan väkivaltaisista kriiseistä toipuville yhteistyömaille, joiden tuen tarve on äkillisesti kasvanut. Tukea ohjataan myös määräaikaisille yhteistyömaille sekä alueelliseen yhteistyöhön. Käyttösuunnitelmakohdalle osoitettuja määrärahoja voidaan käyttää myös edustustoissa paikallisen yhteistyön hankkeisiin. 3. Euroopan kehitysrahasto Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 53 720 000 euroa. Tuki kohdennetaan EU:n ja AKT-maiden (Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren -maiden) väliseen kehitys- ja muuhun yhteistyöhön Eurooppalaisen kehityspoliittisen konsensuksen ja Cotonou-kumppanuussopimuksen linjausten mukaisesti. Cotonoun sopimukseen perustuva kehitys- ja muu yhteistyö rahoitetaan Euroopan Kehitysrahastosta (European Development Fund, EKR). 4. Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 54 378 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2011 jälkeisille vuosille yhteensä 23 100 000 euroa. Tukea ohjataan kehityspoliittisen ohjelman painopisteiden mukaisesti ennen muuta kestävän kehityksen edistämiseksi, myös uusiin toimintatapoihin ja instituutioihin. Tukea kohdennetaan YK:n alaisten järjestöjen, ohjelmien ja rahastojen sekä kehitysrahoituslaitosten alaisiin temaattisiin ohjelmiin. Tukea kohdennetaan myös humanitaariseen miinatoimintaan ja aloitteisiin, joilla parannetaan yleismaailmallista valmiutta reagoida luonnonkatastrofeihin kehitysmaissa. Käyttösuunnitelmakohdalta voidaan myöntää harkinnanvaraista tukea DEMO ry:n harjoittamaan kehitysmaiden demokratiakehitystä edistävään toimintaan enintään 500 000 euroa. Käyttösuunnitelmakohtaan sisällytettyjä liikekumppanuusohjelman määrärahoja saa käyttää myös taloudellista, teollista ja teknologista yhteistyötä kehitysmaiden kanssa koskevista päätöksistä aiheutuviin menoihin. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 18
5. Humanitaarinen apu Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 78 000 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2011 jälkeisille vuosille 41 000 000 euroa. Tuki kohdennetaan tarvelähtöisesti katastrofien, kriisien ja aseellisten konfliktien uhreille puolueettomuuden, tasapuolisuuden ja humaanisuuden periaatteita noudattaen. Humanitaarisen avun tavoitteena on ihmishenkien pelastaminen, ihmisten hädän lievittäminen ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien auttaminen. Humanitaarinen apu ohjataan kansainvälisten ja kotimaisten humanitaaristen avustusjärjestöjen kautta. Humanitaarisesta avusta rahoitetaan myös keskeisten kansainvälisten humanitaaristen järjestöjen yleisavustukset: YK:n pakolaisjärjestö (UNHCR), YK:n Palestiinan pakolaisten avustusjärjestö (UNRWA), YK:n humanitaarisen avun koordinaatioyksikkö (OCHA) ja YK:n kansainvälinen strategia tuhojen vähentämiseksi (UNISDR). Edellä mainituille järjestöille esitetään myös myöntö- ja sopimusvaltuuksia. Humanitaarisesta avusta rahoitetaan myös YK:n keskitettyä hätäapurahastoa (CERF) ja Punaisen Ristin Kansainvälisen Komitean (ICRC) yleisavustukset. Humanitaarisen avun tuloksellisuutta seurataan humanitaarista apua antavien avustusjärjestöjen omien tuloksellisuutta arvioivien tunnuslukujen avulla. 6. Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 9 546 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2011 jälkeisille vuosille yhteensä 5 050 000 euroa. Määrärahat kohdennetaan seuraaviin käyttötarkoituksiin: Kehityspoliittinen suunnittelu- ja tutkimustoiminta, kehitysyhteistyön henkilöstön koulutus- ja valmennustoiminta, kehitysviestintä ja kehityskasvatus, vapaaehtoisrahoitus OECD:n kehitysapukomitean alaiseen työhön sekä kehitysyhteistyön tietojärjestelmien ja muun kehitysyhteistyöhallinnon kehittämiseen. 7. Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 2 500 000 euroa. Määrärahat kohdennetaan kehitysyhteistyön sisällön, laadun ja hallinnollisten toimintatapojen sekä varainkäytön tehokkuuden ja tarkoituksenmukaisuuden vahvistamiseksi. 8. Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 88 000 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2011 jälkeisille vuosille yhteensä 83 400 000 euroa. Tuesta enintään 70 % kohdennetaan kumppanuusjärjestöjen kautta ja loput muiden kansalaisjärjestöjen kautta. Tuki kehitysyhteistyötiedotukselle on tarkoitettu kansalaisjärjestöjen Suomessa tapahtuvaan viestintään ja kehityskasvatukseen. Lisäksi tukea voidaan myöntää kansainvälisille kansalaisjärjestöille (INGOt) ja EU-rahoitteisten hankkeiden kansallisiin osuuksiin. Suomen Unicefille, Suomen Unifemille ja Suomen Pakolaisavulle voidaan myöntää harkinnanvaraista tukea niiden kotimaassa harjoittamaan toimintaan enintään yhteensä 700 000 euroa vuonna 2011. Kumppanijärjestöjen toiminnan tuloksellisuutta seurataan järjestöjen kehittämien vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta arvioivien tunnuslukujen pohjalta. Järjestöt raportoivat avun tuloksista ja tuotoksista. Kehitysyhteistyötuen käytön oikeellisuuden ja tuloksellisuuden seuranta perustuu vakiintuneisiin kansalaisjärjestöjen ja ministeriön välillä sovittuihin laadunvarmistuskäytäntöihin. 9. Korkotuki Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 14 900 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2011 jälkeisille vuosille yhteensä 65 500 000 euroa. Lisäksi ehdotetaan, että uusia korkotukiluottoja saa vuonna 2011 hyväksyä enintään 115 000 000 euroa. Korkotuen osuuden arvioidaan olevan yhteensä enintään 65 500 000 euroa. Määrärahat kohdennetaan tukemaan kehitysmaiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä OECD:n vientiluottoja ja korkotukiluottoja koskevan ns. konsensussopimuksen mukaisesti. Kehitysmaihin myönnettävistä korkotukiluotoista on säädetty Suomen laissa (1114/2000). Määrärahaa käytetään myös myönnettyjen luottojen käytön seurantaan ja valvontaan sekä uusien hanke-esitysten valmisteluun ja arviointiin, hankkeisiin liittyvään tekniseen apuun ja erityisissä tapauksissa luottoon liittyvän takuumaksun tukemiseen. Yhteistoimintahankkeista saatavat tulot on merkitty momentille 12.24.99. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 19
Kehitysyhteistyöhallinnon vahvistaminen, siirto momentille 24.01.01-2 600 ODA-kelpoiset jäsenmaksut ja rahoitusosuudet, siirto momentilta 24.90.66 6 620 Maksuosuus maailmanlaajuiselle ympäristörahastolle (GEF), siirto momentilta 24.90.66 15 000 Yhteistoimintahankkeiden menot 9 730 Päätetty tasokorotus 77 994 Yhteensä 106 744 T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 2 2 8 / 2 0 1 0 v p ) s e l v i t y s o s a : Lisäys talousarvioesityksen 819 918 000 euroon nähden on 24 330 000 euroa. Lisäyksestä 15 000 000 euroa käyttösuunnitelman kohdan 1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö talousarvioesityksen 221 224 000 euroon nähden aiheutuu Maailmanlaajuisen ympäristörahaston (GEF) maksuosuudesta. Lisäys on siirto momentilta 24.90.66. Lisäyksestä 9 330 000 euroa käyttösuunnitelman kohdan 2. Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö talousarvioesityksen 297 650 000 euroon aiheutuu vuoden 2010 neljännessä lisätalousarvioesityksessä ehdotettujen ministeriön ja Kanadan Maputon suurlähetystön yhteistoimintahankkeen, ministeriön ja Tanskan Maputon suurlähetystön yhteistoimintahankkeen ja ministeriön ja Norjan ulkoasiainministeriön yhteistoimintahankkeiden vuoden 2011 rahoitusosuudesta. Vastaavat Kanadan Maputon suurlähetystön, Tanskan Maputon suurlähetystön ja Norjan ulkoasiainministeriön yhteistoimintahankkeista saatavat tulot on merkitty momentille 12.24.99. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Valtion kehitysyhteistyömenojen arvioidaan olevan vuonna 2011 yhteensä 1 073,8 miljoonaa euroa, joka vastaa 0,58 prosenttia bruttokansantulosta. Ulkoasiainministeriön pääluokkaan momentille Varsinainen kehitysyhteistyö esitetään yhteensä 844,2 miljoonan euron määrärahaa, joka kasvaa yli 100 miljoonaa euroa vuodesta 2010. Teollisen yhteistyön rahaston Finnfundin pääoman korottamiseen esitetään 15 miljoonaa euroa. Arvio muiden hallinnonalojen ODA-osuudesta on 254,2 miljoonaa euroa. Suomi on sitoutunut osana EU:ta Kööpenhaminan ilmastopuitesopimuksen toteuttamiseen. Vuosina 2010 2012 tämä tarkoittaa Suomen osalta 110 miljoonaa euroa, joka rahoitetaan kasvavista kehitysyhteistyömäärärahoista. Vuoden 2011 talousarvioesitykseen sisältyy arviolta 40 miljoonaa euroa sitoumukseen luettavaa ilmastorahoitusta. Valiokunta korostaa, että Suomi on yksi niistä harvoista maista, jotka pystyvät kasvattamaan kehitysyhteistyön määrärahoja sekä suhteellisesti että absoluuttisesti taloudellisesta taantumasta huolimatta. Kehitysyhteistyön määrärahatasoa on kansainvälisten sopimusten mukaisesti sitouduttu edelleen nostamaan 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta vuoteen 2015 mennessä. Määrärahojen ja kansainvälisen toimintaympäristön haasteiden kasvaessa on pidettävä huolta myös ulkoasiainministeriön hallintoresursseista ja taattava osaavien ammattilaisten riittävä määrä sekä kotimaassa että kohdemaissa. Tarvittaessa on pystyttävä myös ylittämään asetettu 5 prosentin raja hallintokuluissa suhteessa kehitysyhteistyömäärärahoihin, jotta kyetään varmistumaan määrärahojen perillemenosta ja avun vaikuttavuudesta. Suomen kehityspolitiikan tärkein tavoite on köyhyyden poistaminen ja kestävän kehityksen edistäminen vuosituhattavoitteiden mukaisesti. Tavoitteen saavuttamisen kannalta on oleellista pitää kiinni sitoumuksista kaikkein köyhimpien maiden saaman tuen osuuden kasvattamisesta 0,15 prosenttiin bruttokansantulosta sekä siitä, että kehitysyhteistyömäärärahojen kasvusta kohdistetaan vähintään 50 prosenttia Afrikkaan. Ulkoasiainministeriö on vuosittain tuottanut kehityspolitiikkaa ja -yhteistyötä koskevan kertomuksen, jossa raportoidaan toteutuneesta toiminnasta ja esitetään tulevaisuuteen suuntautuvia tavoitteita. Valiokunta pitää tärkeänä myös kokonaisarviointia Suomen kehityspoliittisen ohjelman toteutuksesta ja sen onnistumisesta sekä edellyttää arvioinnin toimittamista eduskunnalle. 2011 talousarvio 844 248 000 2010 IV lisätalousarvio 5 792 000 2010 III lisätalousarvio 300 000 2010 talousarvio 737 504 000 2009 tilinpäätös 732 909 000 88. Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) pääoman korottaminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 15 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) uusien osakkeiden merkitsemisestä valtiolle aiheutuvien menojen maksamiseen. 2011 talousarvio 15 000 000 2010 talousarvio 15 000 000 2009 tilinpäätös 14 999 950 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 20