Jyväskylän kaupunpungin sisäilmastoryhmän toimintaa ja menettelytapoja päiväkotiympäristössä Jaana Lehtoranta-Makkonen, asiakkuuspäällikkö Markku Varakas, LVI-asiantuntija Hyväksynyt toimintatavakseen Jyväskylän sisäilmastoryhmä 12.2.2009
Jyväskylän kaupungin organisaatio 2013 Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Kansliapäällikkö Konsernihallinto ja kilpailukyky Kaupunginjohtaja Markku Andersson Liikelaitokset Talouskeskus Tilapalvelu Työterveys Aalto K-S pelastuslaitos Apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto Kaupunkirakennepalvelut Maankäyttö Liikenne- ja viheralueet Rakentaminen ja ympäristö Sivistyslautakunta Kasvun ja oppimisen palvelut Kulttuuri- ja liikuntalautakunta Kaupunkirakennelautakunta Rakennusja ympäristölautakunta Varhaiskasvatuspalvelut Perusopetuspalvelut Kulttuuri- ja liikuntapalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen Perusturvalautakunta Sosiaali- ja terveyspalvelut
Tilapalvelu pähkinänkuoressa 2013 Henkilökunta: 29 Suurimmat käyttäjät sivistys- ja sosiaali- ja terveystoimi 90 % Sisäisiä vuokrasopimuksia 14 kpl liikevaihto 78,5 milj. Ulkoisia vuokrasopimuksia 185 kpl liikevaihto 2,3 milj. Tilaa hallinnassa (m2) 573 450 omat rakennukset 457 850 osaketilat 35 210 vuokratilat 80 390 Tästä vuokrattu sisäiseen käyttöön 493 400 markkinoille 30 100 tyhjänä tai väistötilana 49 950 Talous vuonna 2013 Rakennuksia hallinnassa 372 kpl Osaketiloja hallinnassa 38 kpl Ulkoa vuokrattu 125 kpl Rakennusten hankintahintainen tasearvo 293 milj. Rakennusten uudishinta 759 milj. Rakennusten tekninen nykyarvo 525 milj. Liikevaihto 89,0 milj. Toimintakulut 51,5 milj. Poistot 46,3 milj. Korvaus peruspääomasta18,2 milj. Satunnaiset tuotot 27,1 milj. Tulostavoite +/- 0 milj. Investointibudjetti 22,8 milj.
Jyväskylän kaupungin sisäilmastoryhmä 2013 Olli Salmela, (pj.) Anneli Arve Jaana Lehtoranta-Makkonen, (siht.) Markku Varakas Väinö Tuononen Maire Laaksonen Carita Arrimo Paula Salo Anu Silander Johanna Gummerus (varaj.) Jari Pihlajaniemi Pirjo Lonka-Huotari (varaj.) Tuula Jokela Timo Kiiveri (varaj.) Jari Poikolainen Reima Närhi Jari Huupponen Simo Oksanen (tarvittaessa) Veijo Koskinen kiinteistöpäällikkö, Jyväskylän Tilapalvelu kunnossapitopäällikkö, Jyväskylän Tilapalvelu asiakkuuspäällikkö, Jyväskylän Tilapalvelu LVI-asiantuntija, Jyväskylän Tilapalvelu projektipäällikkö, Jyväskylän Tilapalvelu ylilääkäri; Työterveys Aalto työterveyshoitaja, Työterveys Aalto työterveyshoitaja, Työterveys Aalto, Palokka työterveyshoitaja, Työterveys Aalto, Muurame työterveyshoitaja, Työterveys Aalto, Palokka terveystarkastaja, Ympäristöterveysosasto terveystarkastaja, Ympäristöterveysosasto työsuojeluvaltuutettu, Työturvallisuus/sote työsuojeluvaltuutettu, Työturvallisuus/sote työsuojeluvaltuutettu, Työturvallisuus/sivistys työsuojeluvaltuutettu, Työturvallisuus/sivistys työsuojeluvaltuutettu, Työturvallisuus/konsernihallinto työsuojelupäällikkö, Hallintokeskus työsuojelupäällikkö, KRP Sisäilmaston projektiryhmä Tärkeä rooli tilojen käyttäjillä Aluehallintoviraston rooli
Sisäilmasto-ongelman synty Rakennuksen kunto Työyhteisön toiminta Kiinteistön käyttötapa Käyttäjät
Jyväskylän sisäilmastoryhmän keskeisiä tehtäviä asiakkaan näkökulmasta Kuvaa Jyväskylän kaupungin sisäilma-asioiden hoitamisen prosessia ja yhteisiä menettelytapoja (mm. kenen kuuluu ilmoittaa sisäilmastoepäilystä, millä tavalla ilmoitetaan, kenelle ja miten prosessi etenee) Sopii osapuolten vastuut ja tehtävät Kokoaa sisäilmastoryhmään monipuolista osaamista eri osa-alueilta; terveydenhoito, työsuojelu, terveystarkastus, kiinteistöosaaminen, tarvittaessa ulkopuolinen asiantuntemus esim. tutkija ja kutsuu aina tilojenkäyttäjät (esimies ja työntekijä/t) alusta alkaen mukaan prosessiin Selvittää ja tiedottaa avoimesti ongelman aiheuttamisen syitä ja jakaa viimeistä tutkittua tietoa sisäilmaston kuormittajista ym. Keskusteluissa huomioi työpaikan rakennuksen olosuhteiden lisäksi myös tilankäyttäjien kotiolot ja vapaa-ajanviettopaikat ja mahdollisesti näistä työtiloihin kantautuvat haittatekijät Sisäilmastoryhmä yhdessä tilojenkäyttäjien kanssa pyrkii hoitamaan koettuja ja havaittuja epäkohtia kuntoon siinä ajassa kun se on mahdollista Ohjeistaa käyttäjien oman toiminnan tärkeyttä, miten tiloja tulee käyttää mm. siivottavuus, tilojen ilmamäärien riittävyys väkimäärään nähden, kouluissa välituntikäytänteet ja kenkäkulttuuri, unohtamatta myös työpaikan työilmapiiriä Sopii tiedottamisesta yhdessä tilojenkäyttäjän (esimiehen) kanssa
Tuloilman epäpuhtaudet Veto Säteilylämpö Liikennemelu Kylmäsäteily Kondenssiongelmat Hiilidioksidi Melu Vesivahingot Liian kuiva, lämmin, tunkkainen tai kostea sisäilma korostaa ongelmia! Huhut ja luulot vaikeuttavat todellisten syiden löytämistä. Pöly Virukset, bakteerit SISÄILMASTON KUORMITTAJAT Kosteus- ja homevauriot Mikrobit Hiilidioksidi Pöly ylärakenteista Palamisjätteet (Tupakansavu) Hiukset, hilse, pöly Pölypunkit Työpaikan ilmapiiri Vaatteiden mukana kodin kosteus- ja homevaurioongelmat Kuidut eristemateriaaleista Ilmavirtaus likaisemmista tiloista Parfyymit, hiuslakat Hiilidioksidi Melu Siivous Pöly, hiukkaset,kaasut Pöly Lämpö Lemmikkieläint enkarvat ja hilseet Emissiot Staattinen sähkö Harrastustilat (esim. hevostallit), vapaa-ajan asuntojen sisäilmaongelmat Bioaerosolit Jyväskylän sisäilmastoryhmä 14.10.2011 Kosteusvauriot Homeet Sienet Bakteerit Radon Emissiot
Kosteus ja homevaurioiden yleisyys asuinkiinteistöissä Partanen P., Jääskeläinen E., Nevalainen A., Husman T. et al., Pientalojen kosteusvauriot yleisyyden ja korjauskustannusten selvittäminen. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja, B6/1995 55 %:ssa pientaloista korjausta edellyttäviä kosteusvaurioita Koivisto J., Jääskeläinen E., Nevalainen A., Husman T. et al., Asuinkerrostalojen kosteusvauriot yleisyyden ja korjauskustannusten selvittäminen. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja, B9/1996 45 %:ssa kerrostaloasunnoista korjausta edellyttäviä kosteusvaurioita www.ttl.fi Työterveyslaitoksen prof. Kari Reijulan aineistosta
Kuinka menettelet esimiehenä sisäilmasto-ongelmaepäilyssä Esimiesohje ESIMIES Työntekijä ilmoittaa ( tai päiväkodeilla lasten vanhemmilta tulee palautetta) esimiehelle (päiväkodin johtajalle) epäilyä siitä, että työpaikalla (päiväkodilla) olisi sisäilmasto-ongelmaa Esimies itse havaitsee työpaikalla olevan sisäilmasto-ongelmaa 1. VAIHE (pyydä kiinteistömanageria Lähettämään Liitteet 1 ja 2) Mitä työntekijä ja esimies voivat tehdä itse? Katso liite 1, Toimenpiteet hyvän sisäilmaston turvaamiseksi. Pyri korjaamaan toiminnastasi aiheutuvat puutteet TYÖPAIKALLA EPÄILLÄÄN SISÄILMASTO-ONGELMAA Merkkejä mahdollisesta sisäilmasto-ongelmasta ovat esim. tunkkainen ilma, liian alhainen tai liian korkea lämpötila, epämiellyttävä haju, veto, pöly, pinnoitteiden värimuutokset, kosteusvauriojäljet. Työntekijöillä on oireita, jotka helpottuvat tai häviävät muualla ollessa, esim. nenän ja kurkun oireet, silmien ärsytys, iho-oireet, päänsärky, pahoinvointi, huimaus, väsymys, usein toistuvat hengitystietulehdukset. Työnantaja ohjaa oireilevaa työntekijää kääntymään työterveyden puoleen. 2. VAIHE Esimies kartoittaa sisäilmasto-ongelman laajuutta ja tekee ilmoituksen lomakkeella Tilapalveluun. Katso liite 2, Sisäilmaongelman ilmoituslomake Ongelma jatkuu toimenpiteistä huolimatta, jolloin Tilapalvelu/ ja Projektiryhmä aloittavat jatkoselvittelyt 3.VAIHE Esimies -on yhteydessä työterveyshuoltoon ja työturvallisuusorganisaatioon -on yhteydessä ympäristöterveysosastoon, Mikäli kyse on päiväkodista, koulusta tai muusta vastaavasta laitoksesta.
Liite 2
Liite 1 (sivu 1) Toimenpiteet hyvän sisäilmaston turvaamiseksi Seuraavassa on lueteltu joitakin keskeisiä kohtia, joita jokaisen on syytä ottaa huomioon ja toteuttaa turvatakseen itselleen, työkavereilleen ja työntekijöilleen hyvä sisäilmasto työpaikoilla. Nämä kohdat tarkistetaan myös silloin, kun herää epäily sisäilmasto-ongelmasta. Kiinteistön oikea käyttö ja hoito Varmista esimieheltäsi, että tila, jossa työskennellään, on käyttötarkoituksensa mukainen ja henkilömäärältään oikein mitoitettu. Esimies ottaa tarvittaessa yhteyttä Tilapalvelun omaan manageriin Ennen tilojen käyttötarkoituksen muutosta on aina oltava yhteydessä omaan manageriin Kun tiloja käytetään laajemmalti sovittujen käyttöaikojen ulkopuolella, on otettava huomioon ilmanvaihdon toiminta-ajat ja sen tehostaminen, sovittava kiinteistönhoitajan kanssa Esimies voi varmistaa kiinteistönhoitajalta, että määräaikaishuollot on tehty Tilojen sisustus Älä sijoita kalusteita ulkoseinille tiiviisti seinään kiinni, varsinkaan ulkonurkkiin, koska seinän lämpötila laskee ja mahdollistaa kosteuden tiivistymisen Varusta uudet irtokalusteet putkijaloilla alta siivouksen helpottamiseksi Varusta säilytyskalusteet ovilla Vältä tavaroiden keräämistä ja säilyttämistä ikkunalaudoilla ja avonaisilla hyllyillä Inventoi ja poista tarpeettomat paperit ja muut tavarat riittävän usein Vältä vaikeasti puhdistettavia tekstiileitä mm. raskaita mattoja ja verhoja Vältä omien kalusteiden tuontia tiloihin siivouksen helpottamiseksi ja pölyn kertymisen vähentämiseksi Vältä viherkasvien, heinien ja kuivakukkien sijoittamista työhuoneisiin ja yhteisiin tiloihin, koska osa niistä on allergisoivia, keräävät pölyä ja mullassa kasvaa usein yliherkkyysoireita aiheuttavia mikrobeja Siivous Tarkista, onko tilojen ylläpitosiivous ja perussiivouksen tasot ja siivoustiheydet siivouspalvelukuvauksen mukaiset Esimies on yhteydessä kiinteistön siivoustyönjohtajaan ja/tai omaan manageriin, jos tiloissa huomataan sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä, jotka voidaan siivouksella poistaa Esimies käy läpi siivoojan kanssa ne tehtävät, jotka kuuluvat siivoojille ja ne, joista jokainen vastaa itse Esimies vastaa tilankäyttäjien toimintaan vaadittavien irtaimistolaitteiden, kuten atk-laitteiden, elektronisten laitteiden yms. vaikeasti puhdistettavien välineiden säännöllisestä puhdistushuollosta (esim. kerran vuodessa tai tarpeen mukaan) Lämmitys Lämmityspattereiden termostaatteja ei saa itse säätää, otettava yhteyttä kiinteistönhoitajaan Lämmityspattereiden termostaatteja ja irtoantureita sekä itse pattereita ei saa peittää kalusteilla tai verhoilla tasaisen lämmön jakautumisen turvaamiseksi Vältä sähkölaitteiden tarpeetonta päällä pitämistä, esim. tietokoneen keskusyksikkö, ylimääräisen lämpökuorman välttämiseksi Omien sähkölämmittimien, ilmankostuttimien, puhdistimien, jäähdyttimien tms. käyttöä ei suositella. Poikkeustilanteissa ed. mainittujen laitteiden käytöstä sovittava erikseen Tilapalvelun kanssa Sulje sälekaihtimet kesällä, kun tilassa ei oleskella ylimääräisen lämpökuorman pienentämiseksi
Liite 1 (sivu 2) Toimenpiteet hyvän sisäilmaston turvaamiseksi Ilmanvaihto Ilmanvaihdon venttiileitä ei saa peittää eikä säätää itse. Mikäli ilmanvaihto ei toimi, ota yhteyttä kiinteistönhoitajaan Vältä esineiden ripustamista kattoon, huoneen ilmavirtaukset saattavat muuttua epäedullisiksi. Vältä pitkäaikaista ovien ja ikkunoiden aukipitämistä, rakennuksen painesuhteet on suunniteltu toimiviksi siten, että ilma siirtyy puhtaista tiloista likaisempiin päin (esim. wc-tilat) Nopea ja voimakas ikkunatuuletus on sallittua Tupakointi ja autojen tyhjäkäynti on kielletty ilmanottoaukkojen lähellä Vältä voimakkaita hajusteita ja ilmanraikasteita Akustointi Tarkista, että tilan akustointi on riittävä liiallisen melun torjumiseksi. Varsinkin äänityöläisen on tärkeää pitää äänen käyttö sopivalla tasolla äänen säästämiseksi. Äänen liiallisen rasittamisen ongelma on yleistä varsinkin opettajien keskuudessa. Varmista samalla, että tilan akustolevyjen reunat on suojattu mahdollisesti akustolevyistä irtoavan silmiä ja nielua ärsyttävän villapölyn välttämiseksi. Vesijohdot ja viemärit Pidä lattiakaivot puhtaina ja varmista, että niissä on vettä (hajuhaitan esto), tarvittaessa ota yhteyttä kiinteistönhoitajaan Viemäriverkostoon ei saa laittaa sinne kuulumatonta tavaraa, josta voi seurata tukkeutumia tai hajuhaittoja Pesukoneita ei saa jättää käyntiin ilman valvontaa, esim. öisin ja viikonloppuisin Pesu- ja astianpesukoneitten sekä muut vesihanat on suljettava aina käytön jälkeen
Toimintamalli sisäilmasto-ongelman selvittelytyössä Ilmoitus työpaikan esimieheltä Tilapalvelun edustajalle ilmoituslomakkeella (liite 2) joko sähköisesti tai paperilla Tilapalvelun edustaja tai hänen määräämänsä henkilön käynti kohteessa 2 viikon kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta Ongelman mahdollinen aiheuttaja löytyy Ongelman aiheuttajaa ei löydy Työterveyshuollon toiminta Raportointi käyttäjälle ja tiedoksi tarkastusryhmän jäsenille. Toimenpiteistä ja aikatauluista sopiminen. Projektiryhmän käynti kohteessa ja tarkastussuunnitelman tekeminen. Pyyntö työterveyshuoltoon Korjaavat toimenpiteet Seuranta Ongelman mahdollinen aiheuttaja löytyy Raportointi käyttäjälle, tarkastusryhmän jäsenille. Toimenpiteistä ja aikatauluista sopiminen. Tarvittavien tutkimusten tekeminen ja näytteiden otto Tulosten tarkastelu Ongelman aiheuttajaa ei löydy Oireet ja havainnot kyselyn tarpeen arviointi, organisointi ja yhteenveto Osallistuminen tarkastusryhmään Terveystarkastusten tarpeen arviointi ja organisointi Yhteenveto ja suositukset Korjaavat toimenpiteet Seuranta Sisäilmastoryhmä ottaa asian käsittelyyn ja sopii jatkotoimenpiteistä
Uusia tuulia ajattelussa Lähde: H Alenius Työterveyslaitos - Voimaantumisen biokemia miksi toiset kaatuu ja toiset pysyy pystyssä miten psykososiaaliset tekijät vaikuttavat
Tiedottaminen Ulkoinen tiedottaminen (esim. vanhempainillat) Tiedottaminen on perustuttava Jyväskylän kaupungin yleiseen tiedotusohjeeseen Lausuntoja antavalla henkilöllä on oltava käytössä kaikki olennainen tieto Tiedottaminen ei saa perustua olettamuksiin. On pysyttävä tosiasioissa, ei pidä liioitella eikä arvailla. Ei vieritellä syytä tai tietämättömyyttä toiselle taholle tai viranomaiselle Rakennuksen sisäilmaan ja kiinteistöön liittyvät asiat tiedotetaan yhdessä Tilapalvelun kanssa (sisäilmastoryhmä mukana tiedottamisessa tai tietoinen siitä) Sovittava KUKA TIEDOTTAA Mitä tiedetään Mitä ei tiedetä MITÄ tullaan tekemään MILLOIN tullaan tekemään Mitkä ovat jatkotoimenpiteet Miten seurataan Tiedottamista kannattaa kuljettaa sisäilmastoprosessin alusta prosessin loppuun saakka. Esimiehellä vastuu tiedottaa henkilöstöä