OPETUSSUUNNITELMA 2009 Tutkintokohtainen osa TIETO- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN PERUSTUTKINTO TIETO- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA ICT-ASENTAJA Vahvistettu 16.5.2011 Rehtorin päätös 104/20/2011
SISÄLTÖ: 2. TOIMIALA... 2 3. TIETO JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN PERUSTUTKINNON RAKENNE JA MUODOSTUMINEN, TIETO JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA, ICT-ASENTAJA (120 OV)... 4 4. AMMATILLISEN TUTKINNON OSAT... 5 4.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat... 5 4.1.1 Elektroniikan ja ICT:n perustehtävät (TT111-09), 30 ov... 5 4.3 Tieto- ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma, ICT-asentaja... 9 4.3.1 Tietokone- ja tietoliikenneasennukset (TT141-09), 20 ov... 9 4.3.2 Tietoliikennelaitteet ja kaapelointi (TT143-09), 20 ov... 14 4.4 Paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat... 18 4.4.1 Palvelinjärjestelmät (TT3904-09), 10 ov... 19 4.4.2 Projektityöt (TT3905-09), 10 ov... 22 4.4.3 Tutkinnon osa muusta ammatillisesta perustutkinnosta... 25 4.5 Muut valinnaiset tutkinnon osat... 25 5. AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT (TT000-09), 20 OV... 26 6. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT (TT600-09), 10 OV... 26 7. ARVIOINTI... 27 8. OPINNÄYTE... 28 LIITTEET:... 29 LIITE 1 OPINTOJEN ETENEMINEN, AJOITUS JA JÄRJESTÄMINEN... 29 LIITE 2 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN TOTEUTUS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA... 30 1(31)
1. JOHDANTO Jyväskylän koulutuskuntayhtymä tarjoaa Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkintoopintoja kahdessa oppilaitoksessa. ICT -asentajaksi voidaan opiskella Jyväskylän ja Jämsän ammattiopistoissa ja Elektroniikka-asentajaksi Jyväskylän ammattiopistossa. Koulutusohjelmissa voi erikoistua paikallisen elinkeinoelämän tarpeiden mukaisiin ammatteihin kaikille valinnaisten tutkinnonosien avulla. Koulutusta toteutetaan tiiviissä yhteistyössä maakunnan yritysten kanssa. Yritykset tarjoavat opiskelijoille monipuoliset mahdollisuudet työssäoppimiseen, mikä takaa ajan tasalla olevan koulutuksen ja edistää tutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden työllistymistä oman alan ammattitehtävissä. Tämä opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa täydentää Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnon perusteita (OPH:n määräys 22/011/2009) ja on tarkoitettu käytettäväksi yhdessä sen kanssa. 2. TOIMIALA Tietotekniikka on strateginen ala. Sen tuottamien tuotteiden ja palveluiden avulla voidaan parantaa tuottavuutta ja tuloksellisuutta sekä tuotteiden ja palveluiden laatua. Yhteiskunnassa on meneillään useita muutoksia, muun muassa väestön ikääntyminen, joista voidaan selvitä hyödyntämällä tietotekniikkaa oikealla tavalla. Tietotekniikka-alan yritykset tekevät ohjelmistoja, tarjoavat tietotekniikan käyttämiseen liittyviä palveluja ja konsultointia, tietokantapalveluita sekä sisällön tuotantoa. Nykyaikaisessa yhteiskunnassa tietotekniikkaa on kaikkialla. Ilman sitä yhteiskunta ei toimi. Lentokoneita, autoja, maatalous- ja metsäkoneita, puhelimia ja kodinkoneita ohjataan ja hallitaan tietojärjestelmien avulla, myös teollisuuden tuotantoprosessit ovat tietotekniikkaohjattuja. Tietotekniikka tulee myös palveluihin. Yhä useammat palvelut tuotetaan digitaalisesti tietoverkkojen kautta. Tämä avaa aivan uusia mahdollisuuksia hyödyntää markkinana koko maailmaa. (Teknologia teollisuus ry, http://www.teknologiateollisuus.fi/fi/a/tietotekniikka-ala.html) Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnon suorittaneella on monipuoliset ammattivalmiudet. Hän on luotettava, itsenäiseen työskentelyyn pystyvä, laatutietoinen, omaaloitteinen sekä asiakaspalvelu- ja yhteistyöhenkinen. Hän osaa soveltaa oppimiaan taitoja ja tietoja vaihtelevissa työelämän tilanteissa. Hän pystyy näkemään työnsä osana suurempia tehtäväkokonaisuuksia ja pystyy ottamaan huomioon lähialojen ammattilaisten tehtävät omassa työssään. Tieto- ja tietoliikennealan ammattilainen tekee työnsä alan laatuvaatimusten mukaisesti sekä käsittelee laitteita ja materiaaleja huolellisesti sekä taloudellisesti. Hän osaa suunnitella työnsä piirustuksien ja työohjeiden avulla, osaa tehdä työhönsä liittyviä materiaali- ja työkustannuslaskelmia sekä esitellä ja arvioida omaa työtään. (Opetushallitus, Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto 2009) 2(31)
ICT -ala tulee jatkossakin olemaan niitä harvoja ihmistyövaltaisia aloja maailmassa, joissa odotetaan olevan voimakasta kasvua. Osaavat kansakunnat ja seudut voivat ottaa tästä globaalista kasvusta oman kasvavan osansa. Näiden kasvualueiden joukossa haluaa varmasti olla Suomi, erityisesti myös Keski-Suomi. Valtakunnallisesti onkin asetettu tavoitteeksi synnyttää 100 000 uutta korkeapalkkaista työpaikkaa. ICT -alalla erityisesti ohjelmistoalaan liittyvä osaaminen tulee kasvamaan nopeasti omana sektorinaan. Se tulee lisäksi integroitumaan automaatiojärjestelmiin, elektronisiin laitteisiin ja kasvavassa määrin erilaisiin palveluihin, esimerkiksi hyvinvointiteknologian alueella. (Jyväskylän kaupungin EU:n tavoite 2 -ohjelman strategia, http://www.jyvaskyla.fi/hallinto/hankkeet_ja_strategiat/eun_tavoite_2_- ohjelman_strategia/informaatioteknologia) 3(31)
3. TIETO JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN PERUSTUTKINNON RAKENNE JA MUO- DOSTUMINEN, TIETO JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA, ICT- ASENTAJA (120 OV) TT100-09 Ammatilliset tutkinnon osat 90 OV TT110-09 Kaikille pakolliset tutkinnon osat (30 ov) TT111-09 Elektroniikan ja ICT:n perustehtävät 30 ov Koulutusohjelmittain eriytyvät pakolliset tutkinnon osat (40 ov) TT140-09 Tieto- ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma, ICT-asentaja TT141-09 Tietokone- ja tietoliikenneasennukset 20 ov TT143-09 Tietoliikennelaitteet ja kaapelointi 20 ov TT300-09 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat, ICT-asentaja (10 20 OV) TT390-09 Paikallisesti tarjottavat tutkinnonosat (20 ov) TT3904-09 Palvelinjärjestelmät 10 ov TT3905-09 Projektityöt 10 ov TT306-09 TT400-09 Tutkinnon osa muusta ammatillisesta perustutkinnosta 10 OV Muut valinnaiset tutkinnon osat TT401-09 Yrittäjyys 10 ov TT402-09 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen 2 ov 010-099-09 Lukio-opinnot 10 ov TT000-09 Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 20 OV Pakolliset tutkinnon osat Pakollisten tutkinnon osien valinnaiset lisäopinnot 16 ov 4 ov TT600-09 Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 ov 4(31)
4. AMMATILLISEN TUTKINNON OSAT 4.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat 4.1.1 Elektroniikan ja ICT:n perustehtävät (TT111-09), 30 ov Teemat, sisällöt ja oppimistehtävät Teemat ja sisällöt Sähkö- ja elektroniikan komponenttien ja peruskytkentöjen ymmärtäminen alan laitteissa sähköiset perussuureet sekä niiden matemaattiset että fysikaaliset perusteet alalla käytettävät perusmittausmenetelmät ja dokumentointi analogisen ja digitaalisen elektroniikan perusrakenneosat ja komponentit työohjeiden ja kytkentäkaavioiden mukaisen elektroniikkalaitteen tai sen osakokonaisuuden rakentaminen Alan perussähkötöiden ja asennuksien hallinta yleisempien liitosmenetelmien käyttäminen työtehtävissä rakennusten sähköpiirustuksien ja työselostuksien mukaiset asennukset asennus ja kytkentätöissä tarvittavien käsi- ja sähkötyökalujen turvallinen käyttö työn turvallinen suorittaminen ja varautuminen vaaratekijöihin yritteliäästi, laatujärjestelmien ja työturvallisuusohjeiden mukainen työskentely kestävän kehityksen periaatteiden mukainen, sekä materiaali- ja energiatehokas toimiminen Tietotekniikan laitteiden ja sovellusten hyödyntäminen alan työtehtävissä tietokoneen käyttäjän A-kortin tai niitä vastaavien tietojen hallinta tietokoneen käyttöjärjestelmän, sovellusohjelmien ja oheislaitteiden käyttöönotto tietokoneen liitäminen lähiverkkoon ja lähiverkon resurssien käyttö opintoihin ja työtehtäviin liittyvien tietojen ja dokumentteja luominen ja hakeminen ohjelmointiympäristön hallinta 5(31)
Oppimistehtävät Ohjatut oppimistehtävät tasa- ja vaihtosähkötekniikan virtapiirien rakentaminen, mittaaminen ja dokumentointi analogia- ja digitaalitekniikan kytkentöjen rakentaminen, mittaaminen ja dokumentointi sähkötekniikan ja elektroniikan tietokonesimulointi erilaisten kytkentäkaapeleiden valmistaminen sähkö- ja valaistusasennusten ja käyttöönottomittausten tekeminen SFS 6002 standardin mukaisen ensiapu- ja sähkötyöturvallisuuskoulutuksen suorittaminen Suomen pelastusalan keskusjärjestön perusteiden mukainen työturvallisuus- ja tulityökoulutuksen suorittaminen tietokoneen A-ajokorttitutkinnon harjoitukset käyttöjärjestelmän asentaminen ja tietokoneen käyttöönotto sovellusohjelman asentaminen virustorjuntaohjelman ja palomuurin käyttöönotto lähiverkkoyhteyden muodostaminen ohjelmoinnin perusharjoitukset Opiskelijan itsenäisesti tekemät oppimistehtävät komponenttien datalehtien hankinta komponenttien ominaisuuksiin tutustuminen virtapiirien laskenta tehtävät suojausluokituksiin tutustuminen asennustyön dokumentointi tietotekniikkaan liittyvien peruskäsitteiden selvittäminen tietojen hankinta tietokoneiden osista tietojen hankinta eri käyttöjärjestelmistä A-ajokortti esimerkkitehtäviin tutustuminen ohjelmoinnin peruskäskyihin tutustuminen käyttöjärjestelmän asennuksen dokumentointi 6(31)
Toteutus Tutkinnon osassa opiskellaan edellä luetellut sisällöt. Opiskelu toteutetaan käytännön työtehtävälähtöisesti huomioiden yrittäjämäinen toimintatapa. Tietopuolinen opiskelu nivelletään käytännön tehtävien opiskeluun niin, että opiskelija hahmottaa opiskeltavat asiat ammatin osaamiseen liittyvinä kokonaisuuksina. Oppimistehtävät ovat osa opiskelua. Oppimistehtävien tekeminen syventää ja konkretisoi oppimisprosessia. Samalla opiskelijan ammatilliset valmiudet ja taidot kehittyvät ammattitaitovaatimusten suuntaan. Tutkinnon osan hyväksyttävä suoritus edellyttää opiskelijalta edellä mainittujen oppimistehtävien hyväksyttävää tekemistä yksilönä tai ryhmätyönä. Oppimispaikat Tutkinnon osa opiskellaan pääsääntöisesti oppilaitoksessa, oppilaitoksen harjoitustyömailla ja asiakastöissä. Poikkeustapauksissa tutkinnon osan opiskelua voidaan harkita suoritettavaksi työssäoppimalla. Työssäoppimispaikka tulee valita siten, että siellä tehtävät työt kattavat tutkinnon osan keskeisimmät sisältöalueet ja niihin liittyvät oppimistehtävät. Mahdolliset puuttuvat sisältöalueet opiskellaan muissa em. oppimispaikoissa. Tällä varmistetaan opiskelijan harjaantuminen kaikkien ammattitaitovaatimusten osalta. Oppimateriaali Käytettävästä oppimateriaalista on erillinen liite, joka tarkistetaan vuosittain toteuttamissuunnitelman laadinnan yhteydessä. Oppimateriaaleina käytetään oppikirjoja, alan lehtiä, opintomonisteita, videoita ja verkkomateriaaleja. Arviointi Arviointiin kuuluvan tiedottamisen, oppimisen arvioinnin, osaamisen arvioinnin ja arvioinnin perustelun periaatteet ovat esitetty luvussa 7. Oppimisen arviointi Tutkinnon osan opiskelun aikana opiskelijan oppimisprosessia arvioidaan ohjaavalla ja kannustavalla arvioinnilla. Oppimisen arviointi on jatkuvaa ja tapahtuu oppimistehtävien arvioinnilla. Arviointi tehdään arviointikohteittain arviointikriteereihin tukeutuen. Osaamisen arviointi Osaamisen arviointi tapahtuu ammattiosaamisen näytöllä ja muulla osaamisen arvioinnilla arviointikohteittain arviointikriteerien perusteella. Tutkinnon osan arvosana päätetään osaamisen arvioinnilla arviointikriteerien perusteella. Arvosanasta päättävät arviointiin osallistuneet opettajat yhdessä. 7(31)
Ammattitaidon osoittamistavat Ammattitaito pyritään osoittamaan mitoittamalla ja tekemällä tasasuuntauskytkentä. Arviointi tapahtuu tällöin ammattiosaamisen näytöllä. Tavoitteena näytön toteuttamisessa on se, että kaikki arviointikohteet voitaisiin arvioida näytöllä kokonaan. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytöllä on arvioitava Työprosessin hallinta: Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta: Työn perustana olevan tiedon hallinta: Elinikäisen oppimisen avaintaidot: Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota työturvallisuuteen. Tavoitteena näytön toteuttamisessa on se, että kaikki arviointikohteet voitaisiin arvioida näytöllä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. 8(31)
4.3 Tieto- ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma, ICT-asentaja 4.3.1 Tietokone- ja tietoliikenneasennukset (TT141-09), 20 ov Teemat, sisällöt ja oppimistehtävät Teemat ja sisällöt Tietokoneen toimintakuntoon asentaminen ja hallinta tietokoneen toiminta, rakenne ja konfigurointi ESD-suojaus tietokoneiden tietoliikenne lähiverkossa tietokoneen vianhaku ja korjaus tietokoneiden asennus ja huolto dokumentointi WWW-palvelimen asennus ja konfigurointi asiakaspalvelutaitoinen, turvallinen, yritteliäs ja laatujärjestelmä lähtöinen työskentely Ohjelmoinnin hallinta WWW-palvelimen asennus ja konfigurointi ohjelmoinnin perusteet Tietoliikenteen perusteiden ja laiteasennuksien hallinta analogisen ja digitaalisen tiedonsiirron periaatteet tiedonsiirtojärjestelmän toiminnan ymmärtäminen lohkokaaviotasoisena tiedonsiirronperuskäsitteiden ja niiden vaikutuksen merkityksen ymmärtäminen tietoliikenteen toimintaa ja laatuun lähiverkon aktiivilaitteiden asennus ja käyttöönotto lähiverkon vianhaku ja toiminnan dokumentointi mobiililaitteiden välisen tietoliikenteen periaatteet yritteliäästi, laatujärjestelmien ja työturvallisuusohjeiden mukaisen työskentelyn taitaminen Oppimistehtävät Ohjatut oppimistehtävät Tietokonelaitetyöt: tietokoneen purkaminen ja kasaaminen rakenneosista kahden käyttöjärjestelmän, laiteajureiden ja päivitysten asentaminen 9(31)
virustorjunta ja sovellusohjelmien asentaminen tietokoneen verkkoasetusten tekeminen ja laitteen liittäminen lähiverkkoon oheislaitteiden ja lisäkorttien asennus tietokoneen vianhaku ja korjaus huoltodokumentin täyttö tietokoneen etähallinta tietokoneen asentaminen levykuvan avulla asennuksen dokumentointi asiakaspalvelu tietokonetekniikan kirjallinen koe Ohjelmointi WWW-ympäristössä WWW-palvelimen asentaminen WWW-sivuun runkorakenteen ohjelmointi HTML kielellä tyyli tiedoston luonti CSS kielellä sivustoon dynaamisuuden ohjelmointi PHP- kielen ja SQL tietokannan avulla Tietoliikennetyöt: lähiverkon aktiivilaitteiden asentamien lähiverkon osaksi (kytkin, reititin jne) TCP/IP tietoliikenteen käyttöönotto, toiminnan toteaminen ja vianhaku Laajakaistayhteyden rakentaminen WLAN tukiaseman asennus lähiverkon osaksi Langattoman ja langallisen oheislaitteen liittäminen lähiverkkoon VPN yhteyden muodostaminen langattoman laajakaistaverkon asennus ja salaaminen solukkopohjaisen verkon ylläpito- ja päätelaitemittaukset järjestelmien vaatimien lähetteiden mittaukset tietoliikennetekniikan kirjallinen koe Opiskelijan itsenäisesti tekemät oppimistehtävät esittää tietokoneen käynnistysprosessin hankkii tietoja emolevyistä ja niihin sopivista muisteista ja prosessoreista tutkii langattoman verkon vaaroista ja suojaustavoista tutkii tietoa modulointi- ja koodausmenetelmistä hankkii tietoa tietoliikenteen peruskäsitteet kuten vaimennus, kohina, siirtonopeus, kaistanleveys yms. selvittää OSI:mallin rakenteen ja kerrosten nimet tehtävä ethernet -verkon kehityksestä ja nimikkeistä tehtävä TCP/IP tietoliikenteen toiminnasta lähiverkossa laatii jakamokortin ja kuvan jakamosta selvittää viestintäjärjestelmän operaattorien palvelut selvittää reitittävän laitteen liitännät tutkii optisen laajakaistaverkon eri siirtomenetelmät 10(31)
tutkii viranomaismääräyksiä eri taajuusalueiden käytöstä ja tyyppihyväksynnöistä dokumentoi lähiverkon laitteet ja niiden kytkennät Toteutus Tutkinnon osassa opiskellaan edellä luetellut sisällöt. Opiskelu toteutetaan käytännön työtehtävälähtöisesti huomioiden yrittäjämäinen toimintatapa. Tietopuolinen opiskelu nivelletään käytännön tehtävien opiskeluun niin, että opiskelija hahmottaa opiskeltavat asiat ammatin osaamiseen liittyvinä kokonaisuuksina. Oppimistehtävät ovat osa opiskelua. Oppimistehtävien tekeminen syventää ja konkretisoi oppimisprosessia. Samalla opiskelijan ammatilliset valmiudet ja taidot kehittyvät ammattitaitovaatimusten suuntaan. Tutkinnon osan hyväksyttävä suoritus edellyttää opiskelijalta edellä mainittujen oppimistehtävien hyväksyttävää tekemistä yksilönä tai ryhmätyönä. Oppimispaikat Tutkinnon osa voidaan opiskella vaihtoehtoisesti oppilaitoksessa, oppilaitoksen harjoitustyömailla, asiakastöissä tai työssäoppimalla. Työssäoppimispaikka tulee valita siten, että siellä tehtävät työt kattavat tutkinnon osan keskeisimmät sisältöalueet ja niihin liittyvät oppimistehtävät. Mahdolliset puuttuvat sisältöalueet opiskellaan muissa em. oppimispaikoissa. Tällä varmistetaan opiskelijan harjaantuminen kaikkien ammattitaitovaatimusten osalta. Oppimateriaali Käytettävästä oppimateriaalista on erillinen liite, joka tarkistetaan vuosittain toteuttamissuunnitelman laadinnan yhteydessä. Oppimateriaaleina käytetään oppikirjoja, alan lehtiä, opintomonisteita, videoita ja verkkomateriaaleja. Arviointi Arviointiin kuuluvan tiedottamisen, oppimisen arvioinnin, osaamisen arvioinnin ja arvioinnin perustelun periaatteet ovat esitetty luvussa 7. Oppimisen arviointi Tutkinnon osan opiskelun aikana opiskelijan oppimisprosessia arvioidaan ohjaavalla ja kannustavalla arvioinnilla. Oppimisen arviointi on jatkuvaa ja tapahtuu oppimistehtävien arvioinnilla. Arviointi tehdään arviointikohteittain arviointikriteereihin tukeutuen. Osaamisen arviointi Osaamisen arviointi tapahtuu ammattiosaamisen näytöllä ja muulla osaamisen arvioinnilla arviointikohteittain arviointikriteerien perusteella. Tutkinnon osan arvosana päätetään 11(31)
osaamisen arvioinnilla arviointikriteerien perusteella. Arvosanasta päättävät arviointiin osallistuneet opettajat yhdessä. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla tieto- ja tietoliikennealan yrityksissä erilaisissa työkokonaisuuksissa ja tehtävissä sekä ryhmässä että yksin tai mahdollisimman aidossa työympäristössä oppilaitoksessa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä osoitetaan: Tietokoneen asentaminen ja oheislaiteen liittäminen, sekä langattoman (ja/tai langallisen) lähiverkon asennus ja käyttöönotto asiakaan vaatimusten mukaisesti Työprosessin hallinta: Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta: tietokonelaiteet käyttöjärjestelmät tietoliikenne ohjelmisto ja tietoturva teknologia ja tietotekniikka kestävä kehitys estetiikka Työn perustana olevan tiedon hallinta: tietokonelaitteiden rakenne tietoturva tietoliikenne tiedonhakeminen Internetistä ja muista tietojärjestelmistä matematiikka ja luonnontieteet, soveltaen viestintä ja mediaosaaminen Elinikäisen oppimisen avaintaidot: Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla, kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden menetelmien avulla. 12(31)
Muu osaamisen arviointi Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta: WWW- palvelun hallinta (Sulautettujenjärjestelmien kehitysympäristöjen hallinta) ohjelmointitehtävä Työn perustana olevan tiedon hallinta: Ohjelmointi ohjelmointitehtävä Muu arviointi dokumentoidaan ja aineisto tallennetaan samoilla periaatteilla, kun ammattiosaamisen näytön aineisto. 13(31)
4.3.2 Tietoliikennelaitteet ja kaapelointi (TT143-09), 20 ov Teemat, sisällöt ja oppimistehtävät Teemat ja sisällöt Kiinteistöjen valvontajärjestelmien asennuksen hallinta Antenniverkot Televerkot Rikosilmoitus Paloilmoitus Kulunvalvonta Videovalvonta AV-järjestelmät Asiakaspalveluhenkisesti toimiminen Tietoturva- ja salassapitomääräysten ymmärtäminen ja noudattaminen Yleiskaapelointijärjestelmien asennuksien hallinta Standardin mukaiset yleiskaapeloinnin perusteet Standardin mukaisesti toimistokiinteistöjen kaapelointi Standardin mukaisesti kotien kaapelointi Oppimistehtävät Ohjatut oppimistehtävät Kiinteistöjen valvontajärjestelmien asennuksen hallinta teeman mukaisten järjestelmien asennustehtävät o johtoteiden asennus o kaapelointi o kalusteiden kiinnitys o kytkentä o asetusten määrittäminen o toimintakunnon testaus / mittaus o dokumentointi o asiakkaan opastus Yleiskaapelointijärjestelmien asennuksien hallinta johtoteiden asennus 14(31)
kupari ja kuitukaapelointi talo- ja huoneistojakamon kalustus liitäntätyöt kupari ja kuitukaapeloinnille käyttöönotto mittaukset dokumentointi (sisältää CAD piirtämisen) kustannuslaskenta yleiskaapeloinnin perusteista kirjallinen koe Opiskelijan itsenäisesti tekemät oppimistehtävät selvittää yleiskaapeloinnin kategoriat ja luokat selvittää valokaapeleiden ominaisuuksien erot valokaapelin liitäntämenetelmät piirtää asennuskuvan järjestelmien asennusharjoituksesta laatii asennustöissä tarvittavat tarvikelistat ja kustannusarviot selvittää viestintäjärjestelmän operaattorien palvelut selvittää kiinteistön valvontalaitteiden salassapitomääräykset tutkii viranomaismääräyksiä eri taajuusalueiden käytöstä ja tyyppihyväksynnöistä tutkii av-laitteiden erilaiset kuva- ja ääniliitännät ja niiden ominaisuudet suunnittelee asiakkaan opastus tilaisuuden yhdelle järjestelmälle Toteutus Tutkinnon osassa opiskellaan edellä luetellut sisällöt. Opiskelu toteutetaan käytännön työtehtävälähtöisesti huomioiden yrittäjämäinen toimintatapa. Tietopuolinen opiskelu nivelletään käytännön tehtävien opiskeluun niin, että opiskelija hahmottaa opiskeltavat asiat ammatin osaamiseen liittyvinä kokonaisuuksina. Oppimistehtävät ovat osa opiskelua. Oppimistehtävien tekeminen syventää ja konkretisoi oppimisprosessia. Samalla opiskelijan ammatilliset valmiudet ja taidot kehittyvät ammattitaitovaatimusten suuntaan. Tutkinnon osan hyväksyttävä suoritus edellyttää opiskelijalta edellä mainittujen oppimistehtävien hyväksyttävää tekemistä yksilönä tai ryhmätyönä. Oppimispaikat Tutkinnon osa voidaan opiskella vaihtoehtoisesti oppilaitoksessa, oppilaitoksen harjoitustyömailla, asiakastöissä tai työssäoppimalla. Työssäoppimispaikka tulee valita siten, että siellä tehtävät työt kattavat tutkinnon osan keskeisimmät sisältöalueet ja niihin liittyvät oppimistehtävät. Mahdolliset puuttuvat sisältöalueet opiskellaan muissa em. oppimispaikoissa. Tällä varmistetaan opiskelijan harjaantuminen kaikkien ammattitaitovaatimusten osalta. 15(31)
Oppimateriaali Käytettävästä oppimateriaalista on erillinen liite, joka tarkistetaan vuosittain toteuttamissuunnitelman laadinnan yhteydessä. Oppimateriaaleina käytetään oppikirjoja, alan lehtiä, opintomonisteita, videoita ja verkkomateriaaleja. Arviointi Arviointiin kuuluvan tiedottamisen, oppimisen arvioinnin, osaamisen arvioinnin ja arvioinnin perustelun periaatteet ovat esitetty luvussa 7. Oppimisen arviointi Tutkinnon osan opiskelun aikana opiskelijan oppimisprosessia arvioidaan ohjaavalla ja kannustavalla arvioinnilla. Oppimisen arviointi on jatkuvaa ja tapahtuu oppimistehtävien arvioinnilla. Arviointi tehdään arviointikohteittain arviointikriteereihin tukeutuen. Osaamisen arviointi Osaamisen arviointi tapahtuu ammattiosaamisen näytöllä ja muulla osaamisen arvioinnilla arviointikohteittain arviointikriteerien perusteella. Tutkinnon osan arvosana päätetään osaamisen arvioinnilla arviointikriteerien perusteella. Arvosanasta päättävät arviointiin osallistuneet opettajat yhdessä. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla tieto- ja tietoliikennealan yrityksissä erilaisissa työkokonaisuuksissa ja tehtävissä sekä ryhmässä että yksin tai mahdollisimman aidossa työympäristössä oppilaitoksessa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä osoitetaan: Kiinteistönjärjestelmän ja/tai yleiskaapeloinnin asennus Työprosessin hallinta: Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta: muuten kokonaan, mutta o Optiset kuitukaapeloinnit ja kiinteistönvalvonta jos liittyvät järjestelmään, muuten täydennetään erillisellä tehtävällä o Teknologia ja tietotekniikka suoritetaan 4.3.1 Tietokone- ja tietoliikenneasennukset (TT141-09) näytössä 16(31)
Työn perustana olevan tiedon hallinta: Elinikäisen oppimisen avaintaidot: Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla, kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden menetelmien avulla. Muu osaamisen arviointi Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta: Jos ei sisälly näyttöön, niin o Optiset kuitukaapeloinnit ja kiinteistönvalvonta: täydennetään erillisellä asennustehtävällä Muu arviointi dokumentoidaan ja aineisto tallennetaan samoilla periaatteilla, kun ammattiosaamisen näytön aineisto. 17(31)
4.4 Paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat Jyväskylän koulutuskuntayhtymä tarjoaa seuraavat valinnaiset tutkinnon osat: ICT-asentaja: TT3904-09 Palvelinjärjestelmät (Jämsän ammattiopisto) TT3905-09 Projektityöt (Jämsän ammattiopisto) Edellä lueteltujen valinnaisten tutkinnon osien sijaan/lisäksi opiskelija voi valita 10 ov tutkinnon perusteiden kohdan 4.5 muista kaikille valinnaisista tutkinnon osista. Tällöin opetusmenetelmänä on työssäoppiminen, mikä edellyttää sopivan työssäoppimipaikan saamista. Tällöin osaamisen arviointi tehdään kokonaisuudessaan ammattiosaamisen näytöllä. 18(31)
4.4.1 Palvelinjärjestelmät (TT3904-09), 10 ov Teemat ja sisällöt Palvelinjärjestelmän asentaminen ja hallinta verkkokäyttöjärjestelmän asennus, pääkäyttäjän tehtävät ja ylläpito ohjauspalvelimen asennus ja sen resurssien hallinta virtualisoinnin käyttöönotto tietoturva ja suojatut yhteydet Oppimistehtävät Ohjatut oppimistehtävät virtuaalipalvelimen ja työasema asennus peruspalveluiden asennukset ja käyttöönotto palvelimen resurssien, käyttäjien ja käyttäjäryhmien perushallinta ryhmäkäytäntöjen (esim. Group Policy) avulla käyttäjä-, tietokone- ja palvelinasetusten hallinta palvelimen vierustorjunta, palomuuri ja tietoturva asetukset työaseman liittäminen toimialueelle ja palveluiden testaus palvelimen etäyhteyden asennus ja hallinta palvelimen tietojen varmistus ja palautus Opiskelijan itsenäisesti tekemät oppimistehtävät: perustietojen hankinta käyttäjätietokannoista ja hakemistopalveluista, nimipalveluista ja WWW -palveluista palvelimen ryhmäkäytäntöjen ja rajoitusten toiminnan selvittäminen ryhmätyönä tietokoneiden kiintolevyjen vikasietoisuuteen ja noupeuteen liittyvä tiedonhankintatehtävä palvelinjärjestelmän asennuksen dokumentointi tehtävä tietoturvasta Toteutus Tutkinnon osassa opiskellaan edellä luetellut sisällöt. Opiskelu toteutetaan käytännön työtehtävälähtöisesti. Tietopuolinen opiskelu nivelletään käytännön tehtävien opiskeluun niin, että opiskelija hahmottaa opiskeltavat asiat ammatin osaamiseen liittyvinä kokonaisuuksina. 19(31)
Oppimistehtävät ovat osa opiskelua. Oppimistehtävien tekeminen syventää ja konkretisoi oppimisprosessia. Samalla opiskelijan ammatilliset valmiudet ja taidot kehittyvät ammattitaitovaatimusten suuntaan. Tutkinnon osan hyväksyttävä suoritus edellyttää opiskelijalta edellä mainittujen oppimistehtävien hyväksyttävää tekemistä yksilönä tai ryhmätyönä. Oppimispaikat Tutkinnon osa opiskellaan oppilaitoksessa tai poikkeustapauksessa työssäoppimalla. Työssäoppimispaikka tulee valita siten, että siellä tehtävät työt kattavat tutkinnon osan keskeisimmät sisältöalueet ja niihin liittyvät oppimistehtävät. Mahdolliset puuttuvat sisältöalueet opiskellaan muissa em. oppimispaikoissa. Tällä varmistetaan opiskelijan harjaantuminen kaikkien ammattitaitovaatimusten osalta. Oppimateriaali Käytettävästä oppimateriaalista on erillinen liite, joka tarkistetaan vuosittain toteuttamissuunnitelman laadinnan yhteydessä. Oppimateriaaleina käytetään oppikirjoja, alan lehtiä, opintomonisteita, videoita ja verkkomateriaaleja. Arviointi Arviointiin kuuluvan tiedottamisen, oppimisen arvioinnin, osaamisen arvioinnin ja arvioinnin perustelun periaatteet ovat esitetty luvussa 7. Oppimisen arviointi Tutkinnon osan opiskelun aikana opiskelijan oppimisprosessia arvioidaan ohjaavalla ja kannustavalla arvioinnilla. Oppimisen arviointi on jatkuvaa ja tapahtuu oppimistehtävien arvioinnilla. Arviointi tehdään arviointikohteittain arviointikriteereihin tukeutuen. Osaamisen arviointi Osaamisen arviointi tapahtuu ammattiosaamisen näytöllä ja muulla osaamisen arvioinnilla arviointikohteittain arviointikriteerien perusteella. Tutkinnon osan arvosana päätetään osaamisen arvioinnilla arviointikriteerien perusteella. Arvosanasta päättävät arviointiin osallistuneet opettajat yhdessä. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla tieto- ja tietoliikennealan yrityksissä erilaisissa työkokonaisuuksissa ja tehtävissä sekä ryhmässä että yksin tai mahdollisimman aidossa työympäristössä oppilaitoksessa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. 20(31)
Ammattiosaamisen näytössä osoitetaan: Palvelimen verkkokäyttöjärjestelmän asentaminen vaatimusten mukaisesti Työprosessin hallinta: Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta: Työn perustana olevan tiedon hallinta: Elinikäisen oppimisen avaintaidot: Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla, kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden menetelmien avulla. 21(31)
4.4.2 Projektityöt (TT3905-09), 10 ov Opiskelija suuntautuu valitsemaansa tieto- ja tietoliikennetekniikan aihealueen syventämiseen projektityöskentelymenetelmiä hyödyntäen, esim. tietoliikennekaapeloinnissa, tietoliikennejärjestelmissä, ohjelmistoprojektissa. Teemat ja sisällöt Projektityön periaatteet ja toteutus projektityön prosessin vaiheet ongelmaratkaisutaitojen kehittäminen työskentelytapojen omaksuminen, havainnoiminen ja kehittäminen asiakkaan ja tiimityöskentelyn tarpeiden huomioiminen projektityön toteutus, kehittäminen ja seuranta projektityön lopputuloksen dokumentointi ja esittäminen Oppimistehtävät Ohjatut oppimistehtävät itsenäinen tai/ja ryhmässä toteutettava projektitehtävä sähköalan aiheesta, joka voi olla myös opinnäyte o projektityön suunnittelu ja organisointi o työkalujen, materiaalin ja tarvikkeiden hankinta o työn toteutus o projektin seuranta palaverit projektin päättäminen o kustannuslaskenta o asiakkaan opastus ja dokumenttien luovutus projektin esittäminen itsearviointi Opiskelijan itsenäisesti tekemät oppimistehtävät tiedonhankinta aikataulu työn toteutus tarvittaessa dokumentointi esityksen valmistelu 22(31)
Toteutus Tutkinnon osassa opiskellaan edellä luetellut sisällöt. Opiskelu toteutetaan käytännön työtehtävälähtöisesti. Tietopuolinen opiskelu nivelletään käytännön tehtävien opiskeluun niin, että opiskelija hahmottaa opiskeltavat asiat ammatin osaamiseen liittyvinä kokonaisuuksina. Oppimistehtävät ovat osa opiskelua. Oppimistehtävien tekeminen syventää ja konkretisoi oppimisprosessia. Samalla opiskelijan ammatilliset valmiudet ja taidot kehittyvät ammattitaitovaatimusten suuntaan. Tutkinnon osan hyväksyttävä suoritus edellyttää opiskelijalta edellä mainittujen oppimistehtävien hyväksyttävää tekemistä yksilönä tai ryhmätyönä. Oppimispaikat Tutkinnon osa voidaan opiskella vaihtoehtoisesti oppilaitoksessa, oppilaitoksen harjoitustyömailla, asiakastöissä tai työssäoppimalla. Työssäoppimispaikka tulee valita siten, että siellä tehtävät työt kattavat tutkinnon osan keskeisimmät sisältöalueet ja niihin liittyvät oppimistehtävät. Mahdolliset puuttuvat sisältöalueet opiskellaan muissa em. oppimispaikoissa. Tällä varmistetaan opiskelijan harjaantuminen kaikkien ammattitaitovaatimusten osalta. Oppimateriaali Käytettävästä oppimateriaalista on erillinen liite, joka tarkistetaan vuosittain toteuttamissuunnitelman laadinnan yhteydessä. Oppimateriaaleina käytetään oppikirjoja, alan lehtiä, opintomonisteita, videoita ja verkkomateriaaleja. Arviointi Arviointiin kuuluvan tiedottamisen, oppimisen arvioinnin, osaamisen arvioinnin ja arvioinnin perustelun periaatteet ovat esitetty luvussa 7. Oppimisen arviointi Tutkinnon osan opiskelun aikana opiskelijan oppimisprosessia arvioidaan ohjaavalla ja kannustavalla arvioinnilla. Oppimisen arviointi on jatkuvaa ja tapahtuu oppimistehtävien arvioinnilla. Arviointi tehdään arviointikohteittain arviointikriteereihin tukeutuen. Osaamisen arviointi Osaamisen arviointi tapahtuu ammattiosaamisen näytöllä ja muulla osaamisen arvioinnilla arviointikohteittain arviointikriteerien perusteella. Tutkinnon osan arvosana päätetään osaamisen arvioinnilla arviointikriteerien perusteella. Arvosanasta päättävät arviointiin osallistuneet opettajat yhdessä. 23(31)
Ammattitaidon osoittamistavat Ammattitaito pyritään osoittamaan tekemällä sähköalan projektitehtävä. Arviointi tapahtuu tällöin ammattiosaamisen näytöllä, joka voi olla esim. portfolio tehtävästä. Tavoitteena näytön toteuttamisessa on se, että kaikki arviointikohteet voitaisiin arvioida näytöllä kokonaan. Arvioinnin perusteena käytettään: Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnon perusteita (OPH:n määräys 22/011/2009), Liiteosa 9, 9.3 Ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja yleiset arviointikriteerit. Opiskelija suorittaa omatoimisen projektitehtävän yksin tai ryhmässä, josta arvioidaan Työprosessin hallinta: Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta: Työn perustana olevan tiedon hallinta Elinikäisen oppimisen avaintaidot: Muu osaamisen arviointi Muu arviointi dokumentoidaan ja aineisto tallennetaan samoilla periaatteilla, kun ammattiosaamisen näytön aineisto. 24(31)
4.4.3 Tutkinnon osa muusta ammatillisesta perustutkinnosta Opiskelija voi valita yhden ammatillisen tutkinnon osan seuraavista perustutkinnoista: Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto tutkinnon osa 10 ov Kone- ja metallialan perustutkinto tutkinnon osa 10 ov Rakennusalan perustutkinto tutkinnon osa 10 ov Näiden tutkinnon osien opiskelu ja osaamisen arviointi toteutetaan ko. perustutkinnon tutkintokohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti. Tämä tutkinnon osa korvaa tutkinnon osan TT3904-09 Palvelinjärjestelmät tai TT3905-09 Projektityöt. 4.5 Muut valinnaiset tutkinnon osat 4.5.1 Yrittäjyys (TT401-09), 10 ov Tämä tutkinnon osa korvaa tutkinnon osan TT3904-09 Palvelinjärjestelmät tai TT3905-09 Projektityöt. Tämän tutkinnon osan opiskelu ja osaamisen arviointi toteutetaan ammattitaitoa täydentävien- ja valinnaisten opintojen opetussuunnitelman mukaisesti. 4.5.2 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen (TT402-09), 2 ov Tämän tutkinnon osan opiskelu ja osaamisen arviointi toteutetaan ammattitaitoa täydentävien- ja valinnaisten opintojen opetussuunnitelman mukaisesti. 4.5.4 Lukio-opinnot (TT101-099-09), 10 ov Lukio-opintojen opiskelu ja arviointi toteutetaan lukion opetussuunnitelman mukaisesti. Tämä tutkinnon osa korvaa tutkinnon osan TT3904-09 Palvelinjärjestelmät tai TT3905-09 Projektityöt. 25(31)
5. AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT (TT000-09), 20 ov 5.1 Pakolliset tutkinnon osat 16 ov 5.1.1 Äidinkieli 4 ov 0-4 5.1.2 Toinen kotimainen kieli, ruotsi 1 ov 0-4 5.1.3 Vieras kieli 2 ov 0-4 5.1.4 Matematiikka 3 ov 0-4 5.1.5 Fysiikka ja kemia 2 ov 0-4 5.1.6 Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto 1 ov 0-4 5.1.7 Liikunta 1 ov 0-4 5.1.9 Terveystieto 1 ov 0-4 5.1.9 Taide- ja kulttuuri 1 ov 0-4 5.2 Valinnaiset tutkinnon osat 0-4 5.2.1 Edellisistä tutkinnon osista 5.1.1 5.1.0 0-4 5.2.2 Ympäristötieto 0-4 5.2.3 Tieto- ja viestintätekniikka 0-4 5.2.4 Etiikka 0-4 5.2.5 Kulttuurien tuntemus 0-4 5.2.6 Psykologia 0-4 5.2.7 Yritystoiminta 0-4 Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat on kuvattu niiden omassa opetussuunnitelmassa. 6. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT (TT600-09), 10 ov Vapaasti valittavat tutkinnon osat ovat Sähköalan tai muiden alojen ammatillisia tai ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia, lukio-opintoja tai ylioppilastutkinnon suorittamiseen tai jatko-opintoihin valmentavia opintoja. Vapaasti valittavat tutkinnon osat voivat olla myös työkokemusta tai ohjattuja harrastuksia, jotka tukevat koulutuksen yleisiä ja ammatillisia tavoitteita sekä opiskelijan persoonallista kasvua. Hyväksyttävä työkokemus on jonkin alan työehtosopimuksen mukaista työskentelyä, jossa 40 tunnin työskentely vastaa yhtä opintoviikkoa. Opiskelija esittää työnantajan laatiman työtodistuksen työkokemuksestaan. Hyväksyttävä harrastus on urheiluseuran tai muun yhdistyksen tai yhteisön piirissä tehtyä ohjattua harrastustoimintaa, josta opiskelija esittää valmentajan tai ohjaajan laatiman todistuksen. 40 tunnin ohjattu harrastustoiminta vastaa yhtä opintoviikkoa. 26(31)
7. ARVIOINTI Arvioinnista tiedottaminen Tutkinnon osan opintojen aloittamisen yhteydessä opiskelijalle tiedotetaan tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset, opiskeltavat sisällöt ja opintoihin liittyvät oppimistehtävät. Opiskelijoiden kanssa käydään läpi opintojen sijoittuminen työjärjestysjaksoille ja opintojen eteneminen sekä toteuttamistavat. Opiskelijoille tiedotetaan arviointikohteet ja kriteerit ja miten niitä käytetään oppimisen arvioinnissa sekä osaamisen arvioinnissa. Erityinen huomio kiinnitetään siihen, että opiskelijat ymmärtävät mitä on oppimisen arviointi ja mitä osaamisen arviointi ja miten niiden arviointi tapahtuu sekä opiskelijan itsearvioinnin merkitys ammattitaitojen oppimisessa. Tiedottaminen arvioinnista jatkuu koko tutkinnon osan opintojen ajan. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin tavoite on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Arviointi tapahtuu arviointikeskustelussa, jossa keskeistä on opiskelijan tekemä itsearviointi. Opiskelijalle annetaan sekä suullista että kirjallista palautetta oppimisen etenemisestä. Oppimisen arvioinnissa ei anneta numeerista palautetta. Tutkinnon osan opiskelun aikana opiskelijan oppimisprosessia arvioidaan ohjaavalla ja kannustavalla arvioinnilla. Oppimisen arviointi tapahtuu pääosin oppimistehtävien arvioinnilla. Arviointi tehdään arviointikohteittain ammattitaitovaatimuksiin ja arviointikriteereihin tukeutuen. Arviointikeskusteluissa sovitaan opiskelijan kanssa mahdollisesta lisäopiskelusta tai -tehtävistä, mikäli opiskelijan valmiudet eivät vastaa arviointikriteerien tyydyttävätasoa, tai mikäli opiskelija haluaa kehittää ammatillista osaamistaan korkeammalle tasolle. Oppimisen arvioinnilla varmistetaan, että opiskelijalla on riittävät ammatilliset valmiudet ammattiosaamisen näyttöön osallistumista varten. Osaamisen arviointi Opiskelijan tutkinnon osassa saavuttaman ammattitaidon arviointi perustuu ammattiosaamisen näyttöön, muuhun osaamisen arviointiin, opiskelijan itsearviointiin ja opiskelijan kanssa käytyyn arviointikeskusteluun. Arvosanasta päättävät osaamisen arviointiin osallistuneet opettajat yhdessä. Arvioinnin perustelut on aina kirjattava. Arviointi tehdään tutkinnon perusteissa kuvattujen arviointikriteerien perusteella arviointikohteittain. Ammattiosaamisen näytön arvosana päätetään arviointikeskustelussa, johon opiskelijan lisäksi osallistuvat ammattiosaamisen näyttöä arvioineet opettajat ja työelämän edustajat pääsääntöisesti yhdessä. Arviointikeskustelua varten opiskelija laatii itsearvioinnin. Siinä tapauksessa että ammattiosaamisen näyttö kattaa kaikki arviointikohteet, muuta arviointia ei tarvita. Tällaisessa tapauksessa tutkinnon osan lopullinen arvosana on sama kuin ammattiosaamisen näytön arvosana. 27(31)
Ne arviointikohteet, joita ei voida arvioida ammattiosaamisen näytöllä, arvioidaan muulla osaamisen arvioinnilla. Muusta arvioinnista päättävät arviointiin osallistuneet opettajat yhdessä. Tutkinnon osien arviointiasteikko on kolmeportainen; tyydyttävä T1, hyvä H2 ja kiitettävä K3. Arviointikriteerit on kuvattu kolmiportaisesti tutkinnon perusteissa. Saadakseen arvosanan K3, on opiskelijan saavutettava kaikki keskeiset kiitettävän tason arviointikriteerit. Saadakseen arvosanan H2, opiskelijan on saavutettava kaikki keskeiset hyvän tason arviointikriteerit. Saadakseen arvosanan T1, opiskelijan on saavutettava kaikki tyydyttävän tason arviointikriteerit. Päätöksen lopullisesta arvosanasta tekevät opettajat yhdessä huomioiden opiskelijan itsearvioinnin. Opiskelijan kanssa sovitaan tuki- ja ohjaustoimenpiteistä, mikäli hän ei saavuta tutkinnon perusteiden tyydyttävä T1 -tasoa. Jos näyttö ei ole hyväksytysti suoritettu, opiskelija sopii ohjaavan opettajansa kanssa uuden näyttöajankohdan. Ohjaava opettaja määrittelee lisäohjauksen tarpeen yhdessä opiskelijan ja mahdollisesti työelämän edustajan kanssa. Opiskelijalla on oikeus pyytää oikaisua saamastaan arvosanasta. Tutkinnon osan ja ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnin lisäksi opiskelijalle annetaan ohjaavaa ja kannustavaa arviointia opintojen aikana. 8. OPINNÄYTE Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan kokoavan opinnäytteen, joka voi olla esimerkiksi tuote, työnäyte tai portfolio. Tuote ja työnäyte voi olla asennustyö tai työsuoritus, kuten ammattiosaamisen näyttö, mikä dokumentoidaan kuvin ja selostuksin. Portfolion tarkoituksena on kuvata opiskelijan ammatillista kehittymistä, ja se sisältää koosteen opiskelijan työ- ja opiskeluhistoriasta. Opiskelija laatii opinnäytteestä kirjallisen raportin, PowerPoint-esityksen, internet kotisivun tai vastaavan. Opinnäytettä tehdessään opiskelija tunnistaa keskeiset ammatilliset vahvuutensa ja kehittää luovuuttaan, innovatiivisuuttaan sekä edistää ammatillista kasvuaan. Hän esittelee ja arvioi opinnäytteensä sekä sen suunnittelun ja toteutuksen työtä ohjaavalle opettajalle. Opiskelija edistää opinnäytteellä omaa työllistymistään. Opinnäyte arvioidaan niiden tutkinnonosien yhteydessä, joihin se sisältyy. Opinnäytteestä merkitään päättötodistukseen laajuus ja nimi, erillistä arvosanaa ei anneta. 28(31)
LIITTEET: LIITE 1 Opintojen eteneminen, ajoitus ja järjestäminen TUTKINTOKOHTAINEN TOTEUTUSSUUNNITELMA, ICT- ASENTAJA (JAMSA) RATA JAKSO 1 JAKSO 2 JAKSO 3 JAKSO 4 JAKSO 5 1. VUOSI Elektroniikan ja ICT:n perustehtävät (8 ov) Elektroniikan ja ICT:n perustehtävät (7 ov) Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (8 ov) Elektroniikan ja ICT:n perustehtävät (7 ov) Elektroniikan ja ICT:n perustehtävät (8 ov) -Tietotekniikka -Sähkötekniikka -Sähkötekniikka -Asennustekniikka Valinnaiset tutkinnon osat (0,5 ov) Valinnaiset tutkinnon osat (0.5 ov) NÄYTTÖ 2. VUOSI Tietoliikennelaitteet ja kaapelointi (8 ov) Vapaasti valittavat tutkinnon osat (0.5 ov) Tietoliikennelaitteet ja kaapelointi (8 ov) Tietokone- ja tietoliikenneasennukse (8 ov) Vapaasti valittavat tutkinnon osat (0.5 ov) Tietokone- ja tietoliikennelaiteasennukse (8 ov) Tietokone- ja tietoliikennelaiteasennukse (4 ov) -Yleiskaapelointi -Kiinteistönjärjestelmät -Tietokonetekniikka -Lähiverkonjärjestelmät Tietoliikennelaitteet ja kaapelointi (4 ov) TOP/ NÄYTTÖ 3. VUOSI Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (8 ov) Vapaasti valittavat tutkinnon osat (8 ov) TOP Palvelinjärjestelmät (6 ov) Valinnaiset tutkinnon osat (2 ov) Palvelinjärjestelmät (4 ov) Projektityöt (4 ov) TOP Projektityöt (6 ov) NÄYTTÖ Valinnaiset tutkinnon osat (1 ov) Vapaasti valittavat tutkinnon osat (1 ov) 29(31)
LIITE 2 Ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja arviointisuunnitelma AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN TUTKINTOKOHTAINEN TOTEUTUS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, ICT- ASENTAJA(Jämsä) Tieto- ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma, ICT-asentaja Ammattiosaamisen näytöt Arvioija Näytöt oppilaitoksessa Arvioija Näytöt työpaikalla 4.1.1 Elektroniikan ja ICT:n perustehtävät, 30 ov Tasasuuntajakytkennän mitoittaminen ja rakentaminen -oppilaitoksessa 1.vuosi arvioinnista päättävät opettajat arviointi perustuu kriteeripohjaiseen opiskelijan itsearviointiin ja arviointikeskusteluun. 4.3.1 Tietokone- ja tietoliikenneasennukset, 20 ov Tietokoneen ja lähiverkkojärjestelmän asennus ensisijaisesti työssäoppimispaikassa tai toissijaisesti oppilaitos-työmaalla 3. vuosi arvioinnista päättävät opettajat arviointi perustuu kriteeripohjaiseen opiskelijan itsearviointiin ja arviointikeskusteluun. arvioinnista päättävät opettajat ja työelämän edustajat yhdessä arviointi perustuu kriteeripohjaiseen opiskelijan itsearviointiin ja arviointikeskusteluun. 4.3.2 Tietoliikennelaitteet ja kaapelointi, 20 ov Kiinteistönjärjestelmän asennus ensisijaisesti työssäoppimispaikassa tai toissijaisesti oppilaitos-työmaalla 2. vuosi arvioinnista päättävät opettajat arviointi perustuu kriteeripohjaiseen opiskelijan itsearviointiin ja arviointikeskusteluun. arvioinnista päättävät opettajat ja työelämän edustajat yhdessä arviointi perustuu kriteeripohjaiseen opiskelijan itsearviointiin ja arviointikeskusteluun. Paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat: 4.4.1 Palvelinjärjestelmät, 10 ov Palvelinjärjestelmän asennus oppilaitoksessa 3.vuosi arvioinnista päättävät opettajat arviointi perustuu kriteeripohjaiseen opiskelijan itsearviointiin ja arviointikeskusteluun. Paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat: 4.4.2 Projektityöt, 10 ov Projektityö sähköalan aiheesta yksin tai ryhmässä - ensisijaisesti työssäoppimispaikassa tai toissijaisesti oppilaitos-työmaalla 3. vuosi arvioinnista päättävät opettajat arviointi perustuu kriteeripohjaiseen opiskelijan itsearviointiin ja arviointikeskusteluun. arvioinnista päättävät opettajat ja työelämän edustajat yhdessä arviointi perustuu kriteeripohjaiseen opiskelijan itsearviointiin ja arviointikeskusteluun 30(31)