(ykpedu Keski-Pohjan maan am mattiopisto Opetussu unn itelma 2015 Autoalan perustutkinto, Autotekniikan osaamisala Ajoneuvoasentaja faadittu: 28.04.2015 päivitetty: 29.4.2016 Jaakko Huhtala hyväksytty: 26.6.2015 $ 96 Sirkku Purontaus hyväksytty: 30.6.2016 $ 98 n L^L.--- t rehtori L
SISÄLLYS 1 AUTOALAN PERUSTUTKINTO 180 osp... 1 1.1 Ammattialan kuvaus, arvoperusta ja perustutkinnon tavoitteet... 1 1.2 Elinikäisen oppimisen avaintaitojen kuvaus... 3 1.3 Tutkinnon rakenne... 5 1.4 Tutkinnon muodostuminen... 7 2 AMMATILLISET TUTKINNON OSAT... 8 2.1 Autotekniikan osaamisalan, ajoneuvoasentaja, pakolliset tutkinnon osat, 90 osp... 8 2.1.1 Auton tai moottoripyörän huoltaminen, 45 osp... 8 2.1.2 Auton korjaaminen, 45 osp... 13 2.7 Valinnaiset tutkinnon osat... 18 2.7.1 Sähkövarusteiden mittaus ja korjaus, 15 osp... 18 2.7.2 Rengastyöt, 15 osp... 22 2.7.3 Kuorma-auton alusta- ja hallintalaitteiden korjaus, 15 osp... 26 2.7.4 Moottorin ja voimansiirron huolto- ja korjaus, 15 osp... 30 2.7.27 Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp... 34 2.7.31 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 5 osp... 37 2.7.32 Yrityksessä toimiminen... 40 2.7.34 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa, 5-15 osp... 44 - Ajoneuvojen varusteiden huolto ja korjaus, 10 osp... 44 3 YHTEISET TUTKINNON OSAT... 51 4 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT... 52 5 OPISKELIJAN OHJAUS JA HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA... 53 6 TYÖSSÄOPPIMINEN... 54 7 KANSAINVÄLISYYS... 55 8 ARVIOINTI JA ARVIOINNISTA TIEDOTTAMINEN... 55 LÄHTEET... 58 LIITTEET... 1 LIITE 1: Ammatilliset opintopolut... 1 LIITE 2: Yhteiset opintopolut... 2 2
1 AUTOALAN PERUSTUTKINTO 180 osp 1.1 Ammattialan kuvaus, arvoperusta ja perustutkinnon tavoitteet Ammattialan kuvaus Autoalan tehtävänä on yhteiskunnan yksityisen ja joukkoliikenteen sekä tavarakuljetusten ja muiden logististen palvelujen ja ihmisten liikkumiseen liittyvien harrastusten turvaaminen. Alalle koulutetaan ajoneuvoasentajia, autokorinkorjaajia, automaalareita, automyyjiä, varaosamyyjiä ja pienkoneasentajia. Autoala toimintaympäristönä on kansainvälinen. Toiminta määräytyy kansainvälisesti yhtenevien ohjeiden sekä asiakkaiden tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. Laadun merkitys korostuu kaikissa asiakaspalvelutehtävissä. Materiaalin kierrätys ja uudelleenkäyttö edellyttävät puolestaan uusien asioiden oppimista. Ammattitaidollisia tavoitteita ovat moniosaaminen, palvelun laatu ja yhteistyökyky. Autoalan työtehtävissä on osattava soveltaa monipuolisesti tietoja ja taitoja sekä käyttää uutta tekniikkaa. Työsuoritukset on osattava tehdä tehokkaasti, taloudellisesti ja turvallisuutta edistävästi, työsuojelua edistävin menetelmin ja ympäristöhaittoja välttäen. Asennuksiin, korjauksiin ja huoltotöihin liittyviä tyypillisiä työpaikkoja ovat auto- ja autotarvikeliikkeet, autokorjaamot ja huoltoasemat. Ajoneuvoasentajilla, autokorinkorjaajilla ja automaalareilla on varsinaisten korjaamotöiden lisäksi valmiudet työskentelyyn autoteollisuudessa ja esimerkiksi erilaisia ajoneuvokoreja, erikoisajoneuvoja ja asuntovaunuja valmistavassa teollisuudessa. Autokaupan keskittyminen jatkuu edelleen. Uudet kauppatavat tulevat yhä merkittävämmiksi. Internet yleistyy automyynnissä. Sähköinen kaupankäynti on tuonut uusia vaatimuksia alan palvelutoimintaan. Teknologian nopean kehityksen jatkuva seuraaminen ja uuden tekniikan osaaminen on alalla yhä tärkeämpää. Varsinaisen ammattitaidon lisäksi tarvitaan yhteistyötaitoja, oma-aloitteisuutta, yrittäjyyttä ja valmiuksia jatkuvaan itsensä kehittämiseen. Ammattialan arvoperusta Autoalan työn keskeisenä vaatimuksena on asiakaslähtöisyys, hyvä työmoraali ja ammattietiikka sekä yhteistyöhaluisuus. Toiminnan on perustuttava kestäville arvoille, rehellisyydelle ja vastuullisuudelle. Työn hyvän laadun ja hyvän asiakaspalvelun tavoitteet korostuvat kaikissa tehtävissä. Työn tekemisen arvoina ovat ahkeruus, oma-aloitteisuus, sovitun noudattaminen ja kanssaihmisten näkemysten arvostaminen. 1
Työsuoritukset on osattava tehdä tehokkaasti ja taloudellisesti liikenne- ja työturvallisuutta edistävin menetelmin, energiankulutusta ja ympäristöhaittoja minimoiden. Autoalalla työskentelevillä on suuri vastuu liikenneturvallisuudesta. Autoala on kansainvälinen ja osaltaan myös kansainvälisten ohjeiden ja säädösten ohjaama ala. Perustutkinnon tavoitteet Autoalan perustutkinnon suorittanut osaa toimia liikenneturvallisuuden huomioiden oma-aloitteisesti, täsmällisesti, luotettavasti ja joustavasti. Hän kykenee oppimaan uusia asioita. Alan tehtävissä on keskeistä osata asiakaskeskeinen, työturvallinen ja ympäristövastuullinen työskentelytapa. Tutkinnon suorittanut osaa toimia laaja-alaisen autoalan osaamisensa turvin erilaisissa ympäristöissä ja muuttuvissa oloissa. Hän pystyy omaksumaan yrityksen laatu- ja ympäristöjärjestelmän mukaisen toiminnan ja myös kehittämään sitä. Hän osaa suhtautua arvostavasti yrityksen sidosryhmiin. Autoalan perustutkinnon suorittaneella on valitsemansa koulutusohjelman ja muun valinnaisuuden perusteella sellainen työelämän vaatima ammattitaito, että hän voi työllistyä koulutusohjelman mukaisiin tehtäviin. Autoalan perustutkinnon suorittanut osaa palvella asiakkaita eri tilanteissa heidän tarpeidensa ja odotustensa mukaisesti ja hyviä käytöstapoja noudattaen. Hän osaa huolehtia asiakkaiden ja omasta turvallisuudestaan. Hän osaa tehdä luovasti ja rohkeasti ratkaisuja työntekijänä tai ammatinharjoittajana. Autoalan perustutkinnon suorittanut osaa noudattaa työsuojelumääräyksiä ja -ohjeita sekä osaa ottaa toiminnassaan huomioon keskeisen työsuhdetta koskevan lainsäädännön ja keskeiset seikat oman alansa työehtosopimuksista. Hän osaa huolehtia omasta terveydestään sekä työ- ja toimintakyvystään. Autoalan perustutkinnon suorittanut osaa kohdata ja palvella eri kulttuureista tulevia asiakkaita. Hän osaa toimia valitsemissaan työtehtävissä kansainvälisissä ympäristöissä. Hänellä on valmiudet tarvitsemansa tiedon hankkimiseen ja vuorovaikutukseen uusimman tieto- ja viestintätekniikan välityksellä. Hän osaa tehdä yhteistyötä yksi- ja monikulttuurisessa työympäristössä. Autoalan perustutkinnon suorittanut arvioi omaa osaamistaan. Hän osaa arvioida ja jäsentää tietoa. Hän osaa toimia joustavasti ja luovasti uusissa ja erilaisissa tilanteissa sekä kykenee ratkaisemaan työssään ongelmatilanteita. Autoalan perustutkinnon suorittanut osaa toimia alan ammattieettisten periaatteiden mukaan vastuullisesti ja oikeudenmukaisesti sekä noudattaa mm. tehtyjä sopimuksia ja asiakkaita ja työnantajaa koskevaa vaitiolovelvollisuus-, tietosuoja- ja kuluttajalainsäädäntöä. Hän osaa käsitellä eettisiä ongelmia ja ratkaista ne yleisesti hyväksyttävällä tavalla. Hän osaa käyttäytyä suvaitsevasti ja tasa-arvoisesti toisia ihmisiä kohtaan. Hän osaa ottaa toiset ihmiset huomioon käyttäytymällä työpaikan edellyttämällä tavalla ja huolehtii työpaikan viihtyisyydestä ja yleisestä siisteydestä. Työskennellessään hän kykenee toimimaan tunteensa halliten erilaisissa palvelu- ja muissa vuorovaikutustilanteissa. Hän osaa vaalia suomalaista kulttuuriperintöä sekä arvostaa omaa ammattiaan ja kykenee kehittämään itseään ja työskentelyään. 2
Autotekniikan osaamisalan suorittanut osaa toimia ajoneuvoasentajan tehtävässä. Hän osaa huoltaa ja korjata asiakkaan ajoneuvon sekä palvella asiakasta. Hän tuntee alansa lainsäädännön asettamat vaatimukset ja osaa varmistaa ajoneuvon liikenneturvallisuuden ja toimivuuden. Hän hallitsee huolto- ja korjaustöihin liittyvät tavallisimmat työmenetelmät ja osaa valita oikeat aineet ja tarvikkeet. Hän tuntee työhönsä liittyvät vastuut ja velvoitteet sekä työn turvalliseen tekemiseen liittyvät työsuojelusäädökset. Hän osaa käyttää alalla yleisesti esiintyviä tiedonhankinta- ja viestintävälineitä. Lisäksi ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia yrittäjyyteen. Koulutuksen tavoitteena on myös tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintovalmiuksien, ammatillisen kehittymisen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. (L630/1998, 5 (muutos 787/2014 )). Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältyvät ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja yhteisten tutkinnon osien osaamistavoitteisiin sekä niiden arviointikriteereihin. Avaintaitojen tavoitteena on tukea sellaisen osaamisen kehittymistä, jota tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, työelämän tilanteissa selviytymisessä ja tulevaisuuden uusissa haasteissa. 1.2 Elinikäisen oppimisen avaintaitojen kuvaus Oppiminen ja ongelmanratkaisu Opiskelija tai tutkinnon suorittaja suunnittelee toimintaansa sekä kehittää itseään ja työtään. Hän arvioi omaa osaamistaan. Hän ratkaisee työssään ongelmia sekä tekee valintoja ja päätöksiä. Hän toimii työssään joustavasti, innovatiivisesti ja uutta luovasti. Hän hankkii tietoa, jäsentää, arvioi ja soveltaa sitä. Vuorovaikutus ja yhteistyö Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii tilanteen vaatimalla tavalla erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä ilmaisee erilaisia näkökantoja selkeästi, rakentavasti ja luottamusta herättäen. Hän toimii yhteistyökykyisesti erilaisten ihmisten kanssa ja työryhmän jäsenenä sekä kohtelee erilaisia ihmisiä tasavertaisesti. Hän noudattaa yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja. Hän hyödyntää saamaansa palautetta toiminnassaan. Ammattietiikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii työssään ammatin arvoperustan mukaisesti. Hän sitoutuu työhönsä ja toimii vastuullisesti noudattaen tehtyjä sopimuksia ja ammattiinsa kuuluvaa etiikkaa. Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii turvallisesti ja vastuullisesti työ- ja vapaa-aikana sekä liikenteessä ja ylläpitää terveellisiä elintapoja sekä toiminta- ja työkykyään. Hän työskentelee ergonomisesti ja hyödyntää alallaan tarvittavan terveysliikunnan sekä ehkäisee työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja. Aloitekyky ja yrittäjyys Opiskelija tai tutkinnon suorittaja edistää toiminnallaan tavoitteiden saavuttamista. Hän toimii aloitteellisesti ja asiakaslähtöisesti työntekijänä ja/tai yrittäjänä. Hän suunnittelee toimintaansa ja työskentelee ta- 3
voitteiden saavuttamiseksi. Hän toimii taloudellisesti ja tuloksellisesti ja johtaa itseään. Hän mitoittaa oman työnsä tavoitteiden mukaan. Kestävä kehitys Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii ammattinsa kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden mukaisesti. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia. Estetiikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ottaa toiminnassaan huomioon oman alansa esteettiset tekijät. Hän edistää tai ylläpitää työympäristönsä viihtyisyyttä ja muuta esteettisyyttä. Viestintä ja mediaosaaminen Opiskelija tai tutkinnon suorittaja viestii monimuotoisesti ja vuorovaikutteisesti tilanteeseen sopivalla tavalla hyödyntäen kielitaitoaan. Hän havainnoi, tulkitsee sekä arvioi kriittisesti erilaisia mediatuotteita, käyttää mediaa ja viestintäteknologiaa sekä tuottaa media-aineistoja. Matematiikka ja luonnontieteet Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää peruslaskutoimituksia työssä vaadittavien ja arkipäivän laskutehtävien ratkaisemisessa. Hän käyttää esim. kaavoja, kuvaajia, kuvioita ja tilastoja ammattitehtävien ja - ongelmien ratkaisemisessa ja hän soveltaa fysiikan ja kemian lainalaisuuksiin perustuvia menetelmiä ja toimintatapoja työssään. Teknologia ja tietotekniikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja hyödyntää ammatissa käytettäviä teknologioita monipuolisesti. Hän ottaa työssään huomioon tekniikan hyödyt, rajoitukset ja riskit. Hän käyttää tietotekniikkaa monipuolisesti ammatissaan ja kansalaisena. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää hyödykseen tietoa yhteiskunnan perusrakenteista ja toimintavoista sekä osallistuu rakentavalla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti sekä työssä että arkielämässä. Hän pyrkii aktiivisella toiminnalla vaikuttamaan epäkohtien poistamiseen. Hän noudattaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeja. Hän toimii asiallisesti ja työelämän vaatimusten mukaisesti eri kulttuuritaustan omaavien ihmisten kanssa kotimaassa ja kansainvälisissä toiminnoissa. 4
1.3 Tutkinnon rakenne AUTOALAN PERUSTUTKINTO Tutkinnon muodostuminen ammatillisessa peruskoulutuksessa, 180 osp 2 Ammatilliset tutkinnon osat, 135 osp 2.1 Autotekniikan osaamisalan, ajoneuvoasentaja, pakolliset tutkinnon osat, 90 osp 2.1.1 Auton tai moottoripyörän huoltaminen, 45 osp (AU2.1.1.p) 1 2.1.2 Auton korjaaminen, 45 osp (AU2.1.2.p) Lisäksi valitaan 45 osp tutkinnon osista 2.7.1 2.7.10 ja 2.7.26 2.7.35. Tutkinnon osasta 2.7.35 voi valita 5 15 osp. 2.7 Valinnaiset tutkinnon osat 2.7.1 Sähkövarusteiden mittaus ja korjaus, 15 osp (AU2.7.1.v) 2.7.2 Rengastyöt, 15 osp (AU2.7.2.v) 2.7.3 Kuorma-auton alusta- ja hallintalaitteiden korjaus, 15 osp (AU2.7.3.v) 2.7.4 Moottorin ja voimansiirron huolto ja korjaus, 15 osp (AU2.7.4.v) 2.7.27 Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp (VA2.15.100.v) 2.7.28 Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta, 10 15 osp (AU2.15.101.v) 2.7.29 Tutkinnon osa ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta* (AU2.15.102.v) 2.7.30 Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista* (AU2.15.103.v) 2.7.31 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 5 osp (VA2.15.104.v) 2.7.32 Yrityksessä toimiminen, 15 osp (VA2.15.105.v) 2.7.33 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (AU2.15.106.v) 2.7.34 Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa, 5 15 osp (AU2.15.107.v) - Ajoneuvojen varusteiden huolto ja korjaus, 10 osp 2.7.35 Tutkinnon osa vapaasti valittavista tutkinnon osista, 5 15 ops (AU2.15.108.v) * Tämän valinnaisen tutkinnon osan laajuudeksi lasketaan 15 osp. 1 Suluissa on KPEDUn Primuksessa käyttämä koodi. KPEDUn tarjoamat tutkinnon osat on merkitty harmaalla. 5
3 Yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa, 35 osp Pakolliset Valinnaiset 3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp (Y3.1) 8 osp 3 osp 3.1.1 Äidinkieli (Y3.1.1.p) 3.1.2 Toinen kotimainen kieli, ruotsi (Y3.1.2.p) 3.1.3 Vieraat kielet (Y3.1.3.p) 5 1 2 0 3 0 3 0 3 3.2 Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, 9 osp (Y3.2) 6 osp 3 osp 3.2.1 Matematiikka (Y3.2.1.p) 3.2.2 Fysiikka ja kemia (Y3.2.2.p) 3.2.3 Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen (Y3.2.3.p) 3 2 1 0 3 0 3 0 3 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen, 8 osp (Y3.3) 5 osp 3 osp 3.3.1 Yhteiskuntataidot (Y3.3.1.p) 3.3.2 Työelämätaidot (Y3.3.2.p) 3.3.3 Yrittäjyys ja yritystoiminta (Y3.3.3.p) 3.3.4 Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto (Y3.3.4.p) 3.4 Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen, 7 osp (Y3.4) 3.4.1 Kulttuurien tuntemus (Y3.4.1.v) 3.4.2 Taide ja kulttuuri (Y3.4.2.v) 3.4.3 Etiikka (Y3.4.3.v) 3.4.4 Psykologia (Y3.4.4.v) 3.4.5 Ympäristöosaaminen (Y3.4.5.v) 3.4.6 Osa-alueita kohdista 3.1.1 3.3.4 (Y3.4.6.v) 1 1 1 2 0 3 0 3 0 3 0 3 7 osp 0 3 0 3 0 3 0 3 0 3 0 3 19 osp 16 osp Kohtien 3.1.1 3.4.6 valinnaisista osa-alueista voidaan laatia pienempiä kuin 3 osp:n laajuisia osa-alueita, esim. 1 2 osp:n laajuisia osa-alueita. Nämä valinnaiset osa-alueet laaditaan tutkinnon perusteissa olevien 3 osp:n osa-alueiden osaamistavoitteiden, arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien pohjalta. 6
Lisäksi kohtien 3.1.1 3.4.6 osa-alueista voidaan laatia uusia tutkinnon perusteissa olevia 3 osp:ttä laajempia 4 osp:n laajuisia valinnaisia osa-alueita. Näihin osa-alueisiin laaditaan osaamistavoitteet, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Opetushallituksen määräyksen liitteen mukaisesti. 1.4 Tutkinnon muodostuminen Kuviossa 1 on havainnollistettu perustutkinnon muodostumista moduleittain (KUVIO 1). Väreillä havainnollistetaan opintojen eteneminen tutkinnon osittain. Symbolit kertovat, mihin osiin sisältyy työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näyttö. AJONEUVOASENTAJA 1. Jakso 2. Jakso 3. Jakso 4. Jakso 15 osp 15osp 15 osp 15 osp 1. pakoll. Tutkinnon osa 1. pakoll. Tutkinnon osa 2. pakoll. Tutkinnon osa 15 15 15 Auton tai moottoripyörän huoltaminen 1. Auton korjaaminen yht 15 osp 2. pakoll. Tutkinnon osa 2. pakoll. Tutkinnon osa 2. pakoll. Tutkinnon osa 15 osp 7 osp 8 osp 2. yht 16 osp 1. pakoll. Tutkinnon osa 1. pakoll. Tutkinnon osa 8 osp 2 osp 15osp Yht 4 osp 3. 1. Ammatillinen valinnainen 2. Ammatillinen valinnainen 3. Ammatillinen valinnainen 3. Ammatillinen valinnainen 10 osp 10 osp 10 osp 2. Ammatillinen valinnainen 1. Ammatillinen valinnainen 1. pakoll. Tutkinnon osa 5 osp vapaasti valittavat 5 osp vapaasti valittavat 5 osp 15osp 7
2 AMMATILLISET TUTKINNON OSAT 2.1 Autotekniikan osaamisalan, ajoneuvoasentaja, pakolliset tutkinnon osat, 90 osp 2.1.1 Auton tai moottoripyörän huoltaminen, 45 osp ARVIOINNIN KESKEI- SET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Toteutus käytännössä Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: Toimimisesta autokorjaamossa, moottoripyöräkorjaamossa tai muussa mahdollisimman hyvin niiden olosuhteita vastaavassa paikassa ajoneuvoasentajana SFS 6002 pätevyyden suorittamisesta Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskuste- 8
ARVIOINNIN KESKEI- SET ASIAT Toteutus käytännössä lua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 4. Ammattiosaamisen näyttö Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen näytön kuvaus näytöstä. Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tekemällä autokorjaamossa, moottoripyöräkorjaamossa tai muussa mahdollisimman hyvin niiden olosuhteita vastaavassa paikassa autoon tai moottoripyörään huollon. Näyttö- ja työpaikalla tulee olla työelämää vastaavat olosuhteet. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Ammattitaitokilpailut voidaan hyväksyä tutkinnon osaan näytöksi, mikäli kilpailutehtävä vastaa tutkinnon osan vaatimuksia. 9
ARVIOINNIN KESKEI- SET ASIAT Toteutus käytännössä Arviointikeskustelu Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät pääsääntöisesti opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai opettajat toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. 5. Muu osaamisen arviointi Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seuranta Oppimisympäristö ja menetelmät: Ei edellytä aiempia suorituksia Ammattipiston luokkatilat ja käytännön opetuksen ympäristöt, työssäoppimispaikka tai muu koulutuksen järjestäjän osoittama paikka. Oppikirjoina käytetään autoalan oppikirjoja ja merkkikohtaisia korjausohjeita. Ko. työtehtävissä toimiminen joko työssäoppimispaikalla tai oppilaitoksen käytännön oppimisympäristöissä. Teoriaopinnot,oppimistehtävät. ja käytännön työtehtävät ammattiopiston työsalissa. Opinnot sisältävät työssäoppimista vähintään 5 osp 10
Opiskeltava sisältö/toteutus: Integroidut opinnot: Työjärjestykseen merkitään teoria- ja työpäivät sekä työssäoppiminen. Fysiikka, matematiikka, liikunta Oppimisen ohjaus: Tutkinnon osan opettaja/opettajat tarkistavat, onko tutkinnon osaa suorittamaan tulevilla opiskelijoilla osaamisen tunnustamisia. Opettaja merkitsee osaamisen tunnustamisesta päätöksen oppimisen arviointikirjan seurantakohteeseen, osaaminen tunnistettu. Opettaja selvittää opiskelijan HOPS;iin kirjattuja toiveita oppimisesta. Ammattitaitovaatimukset Opiskelija osaa tehdä auton tai moottoripyörän pesun, vahauksen ja tarkastaa mahdolliset korivauriot tunnistaa huollon yhteydessä esiin tulevat korroosioneston puutteet ja osaa neuvoa asiakasta jatkotoimenpiteitä varten tehdä auton tai moottoripyörän kuntohuollon tehdä auton tai moottoripyörän määräaikaishuollon valmistajan huolto-ohjelman mukaan jakopään huolto-osien vaihdon jarrujen huolto-osien vaihdon tehdä pyörien tarkastuksen ja tuntee rengasmääräykset sekä osaa tehdä rengastyön käyttää auton tai moottoripyörän huoltoon tarkoitettuja työvälineitä ja laitteita sekä säilyttää ja huoltaa niitä oikealla tavalla hoitaa asiakaspalveluti- Opiskeltava sisältö / Toteutus Teoria Tuntee tavanomaisimmin käytetyt auton tai moottoripyörän kokonaisrakenteet, järjestelmien toiminnan ja osien nimitykset Poltto- ja voiteluaineet Tuntee asiakaspalvelun periaatteet, AUNE:n korjausehdot ja tarvittavan lainsäädännön Työturvallisuusmääräykset ja ohjeet Käytännön työssä suunnittelee ja toteuttaa työprosessin itsenäisesti noudattaa työaikoja ja suunnitelmia sekä neuvottelee mahdollisista poikkeamista arvioi omaa työtään tekee auton tai moottoripyörän huoltotöitä, koritöitä sekä alustahuoltotöitä ohjeiden mukaisesti valitsee työhön sopivat työvälineet, -koneet sekä testauslaitteet ja käyttää Oppimisen seurantakohteet/ Oppimisen ohjaus Ammattitaitovaatimusten mukaisissa tehtävissä toimiminen. Opiskelija tekee työturvallisesti huoltoohjeita ja AUNE:n korjausehtoja noudattaen auton tai moottoripyörän huoltotöitä Työaikojen noudattaminen Työryhmän jäsenenä työskentely ja käyttäytyminen Ajoneuvon korihoito Huoltaminen Jakopään huolto Rengastyöt AUNE Asiakaspalvelu Työturvallisuus koe SFS 6002 pätevyys Tulityökortti Oppimistehtävät Opiskelija osaa käyttää testaus ja korjaustyökaluja: Yleismittari Diagnoositestauslaite Oskilloskooppi Pakokaasupäästömittareita Rengastyökoneet 11
lanteen käyttää huoltotarvikkeita sekä jätteiden lajittelun ja uusiokäytön huolehtia ympäristönsuojelusta, työturvallisuudesta ja työpisteensä siisteydestä ottaa huomioon korjausehdot ja autoalan keskeisen lainsäädännön vaikutukset omassa työssään käyttää tieto- ja viestintätekniikan laitteita ja alan ohjelmistoja alalla tarvittavan sanaston tunnistaa töissään työturvallisuusriskit ja tietää, miten välttää vaaratilanteet ja miten vaaratilanteessa tulee toimia, sekä tuntee yleistiedot ensiavun antamisesta edistää toiminnallaan työssään ja työyhteisössään yritystoiminnan niitä ja materiaaleja vaihtelevissa työtilanteissa turvallisesti ja taloudellisesti hoitaa asiakaspalvelutilanteen osaa käyttää huolto-ohjeita osaa valita tarkoituksenmukaiset nesteet ja voiteluaineet noudattaa työturvallisuusmääräyksiä ja ohjeita suorittaa työtehtävänsä niin, että omalla toiminnallaan kehittää ammattinsa arvostusta toimii oma-aloitteisesti tiedonhankkijana kehittää toimintaansa saamansa palautteen perusteella Suorittaa SFS 6002 pätevyyden Työssäoppiminen suoritettu Hyväksytty/ täydennettävä Kannustavaa palautetta ja kriteeriperusteista itsearviointia sekä opettajan palautetta oppimisesta tutkinnon osan aikana ja lopuksi 12
2.1.2 Auton korjaaminen, 45 osp ARVIOINNIN KES- KEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Toteutus käytännössä Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: toimimisesta ajoneuvokorjaamossa tai muussa mahdollisimman hyvin niiden olosuhteita vastaavassa paikassa ajoneuvoasentajana alan aikaisemmat opinnot Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita. Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 4. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen näytön kuvaus näytöstä. Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tekemällä korjaustöitä ajoneuvokorjaamossa. 13
ARVIOINNIN KES- KEISET ASIAT Toteutus käytännössä Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Ammattitaitokilpailut voidaan hyväksyä näytöksi siihen tutkinnon osaan mihin kilpailutehtävä sisältyy. Arviointikeskustelu Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja tai opiskelija ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät pääsääntöisesti opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai opettajat toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. 5. Muu osaamisen arviointi 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seuranta Oppimisympäristö ja menetelmät: Ei edellytä aiempia suorituksia Ammattipiston luokkatilat ja käytännön opetuksen ympäristöt, työssäoppimispaikka tai muu koulutuksen järjestäjän osoittama paikka. Oppikirjoina käytetään autoalan oppikirjoja ja merkkikohtaisia korjausohjeita. 14
Ko. työtehtävissä toimiminen joko työssäoppimispaikalla tai oppilaitoksen käytännön oppimisympäristöissä. Teoriaopinnot, oppimistehtävät. ja käytännön työtehtävät ammattiopiston työsalissa. Opinnot sisältävät työssäoppimista vähintään 5 osp Opiskeltava sisältö/toteutus: Integroidut opinnot: Oppimisen ohjaus: Työjärjestykseen merkitään teoria- ja työpäivät sekä työssäoppiminen. Fysiikka, matematiikka, liikunta Tutkinnon osan opettaja/opettajat tarkistavat, onko tutkinnon osaa suorittamaan tulevilla opiskelijoilla osaamisen tunnustamisia. Opettaja merkitsee osaamisen tunnustamisesta päätöksen oppimisen arviointikirjan seurantakohteeseen, osaaminen tunnistettu. Opettaja selvittää opiskelijan HOPS;iin kirjattuja toiveita oppimisesta. 15
Ammattitaitovaatimukset Opiskeltava sisältö/ Toteutus Oppimisen seurantakohteet/ Oppimisen ohjaus jarrujen vianhaun ja korjauksen pyörän tuentaan liittyvän vian haun ja korjauksen mitata ja säätää pyörien asentokulmat korjata perus-, yksilevykytkimen vaihtaa vetoakselin murrosnivelen tehdä auton tarkastuksen määräaikaiskatsastusta varten käynnistinmoottorin ja latausgeneraattorin kunnon määrityksen ja vaihdon diagnosoida kansitiivistevaurion tehdä ohivuotomittauksen perusmoottoriin tehdä pakokaasumittauksen bensiini- ja dieselmoottoriseen autoon kunnostaa ajovalot käyttää auton korjaukseen tarkoitettuja työvälineitä ja laitteita sekä säilyttää ja huoltaa niitä hoitaa asiakaspalvelutilanteen ja neuvoa asiakasta ottaa huomioon kuluttajansuojalain ja autoalan keskeisen lainsäädännön vaikutukset omassa työssään alalla tarvittavan sanaston auton kokonaisrakenteen ja järjestelmien toimintatavan sekä niihin liittyvien fysikaalisten ja kemiallisten ilmiöiden hyödyntämisen ottaa huomioon auton turvavarusteet korjauksia tehdessään ilmastointilaitteeseen liittyvät työturvallisuus ja Teoria Auton alustan, voimansiirron ja moottorin perusrakenteet ja toimintaperiaatteet Sähköjärjestelmien toimintaperiaatteet Kytkentäkaaviot Katsastusmääräykset Turvavarusteiden työturvallisuus Ilmastointilaitteiden työturvallisuustekijät ja ympäristötekijät Testauslaitteiden käyttö Asiakaspalvelun periaatteet Käytännön työssä Suunnittelee ja toteuttaa työprosessin itsenäisesti Noudattaa työaikoja ja suunnitelmia sekä neuvottelee mahdollisista poikkeamista Arvioi omaa työtään Tekee auton alusta-,voimansiirtoja moottorin korjauksia ohjeiden mukaisesti ja valitsee tarvittavat varaosat ja tarvikkeet Tekee auton katsastustarkastuksen Tekee sähköjärjestelmien tarkastuksia ja korjauksia Valitsee työhön sopivat työvälineet, -koneet sekä testauslaitteet ja käyttää niitä ja materiaaleja vaihtelevissa työtilanteissa turvallisesti ja taloudellisesti Hoitaa asiakaspalvelutilanteen Käyttää kytkentäkaavioita ja kor- Opiskelija tekee työturvallisesti huolto-ohjeita ja AU- NE:n korjausehtoja noudattaen auton korjauksen Työaikojen noudattaminen Työryhmän jäsenenä työskentely ja käyttäytyminen Jarrujärjestelmien korjaus Alustan työt Voimansiirron työt Katsastus Sähköjärjestelmät Moottorin toiminta ja diagnosoinnin tunteminen Asiakaspalvelun hoitaminen Työssäoppiminen suoritettu Oppimistehtävät Opiskelija osaa käyttää testaus ja korjaustyökaluja: Yleismittari Diagnoositestauslaite Oskilloskooppi Pakokaasupäästömittareita Ohjauskulmien suuntauslaite Ohivuotomittauslaite Hyväksytty/ täydennettävä Kannustavaa palautetta ja kriteeriperusteista itsearviointia sekä opettajan palautetta oppimisesta tutkinnon osan aikana ja lopuksi 16
ympäristötekijät käyttää korjaamon tietojärjestelmää. jausohjeita sekä hyödyntää autosähkötekniikan peruslakeja vianhaussa ja korjauksessa Käyttää korjaamon tietojärjestelmiä Noudattaa työturvallisuusmääräyksiä ja ohjeita sekä kehittää toimintaansa työturvallisemmaksi Suorittaa työtehtävänsä niin, että omalla toiminnallaan kehittää ammattinsa arvostusta Toimii oma-aloitteisesti tiedonhankkijana Kehittää toimintaansa saamansa palautteen perusteella 17
2.7 Valinnaiset tutkinnon osat 2.7.1 Sähkövarusteiden mittaus ja korjaus, 15 osp ARVIOINNIN KESKEI- SET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Toteutus käytännössä Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: toimimisesta ajoneuvokorjaamossa tai muussa mahdollisimman hyvin niiden olosuhteita vastaavassa paikassa ajoneuvoasentajana alan aikaisemmat opinnot Suorittanut SFS 6002 pätevyyden Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita. Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 4. Ammattiosaamisen näyttö Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen näytön kuvaus näytöstä. 18
ARVIOINNIN KESKEI- SET ASIAT Toteutus käytännössä Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tekemällä sähkövarusteiden mittaus-, säätö- ja korjaustyötä autoalan korjaamossa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Ammattitaitokilpailut voidaan hyväksyä näytöksi siihen tutkinnon osaan mihin kilpailutehtävä sisältyy. Arviointikeskustelu Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja tai opiskelija ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät pääsääntöisesti opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai opettajat toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. 5. Muu osaamisen arviointi 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. 19
Oppimisen etenemisen seuranta Oppimisympäristö ja menetelmät: Autoalan perustutkinnon pakolliset tutkinnon osat oltava suoritettuna ennen opiskelujen jatkumista. Ammattipiston luokkatilat ja käytännön opetuksen ympäristöt, työssäoppimispaikka tai muu koulutuksen järjestäjän osoittama paikka. Oppikirjoina käytetään autoalan oppikirjoja ja merkkikohtaisia korjausohjeita. Ko. työtehtävissä toimiminen joko työssäoppimispaikalla tai oppilaitoksen käytännön oppimisympäristöissä. Teoriaopinnot, oppimistehtävät. ja käytännön työtehtävät ammattiopiston työsalissa. Opinnot sisältävät työssäoppimista vähintään 5 osp Opiskeltava sisältö/toteutus: Integroidut opinnot: Oppimisen ohjaus: Työjärjestykseen merkitään teoria- ja työpäivät sekä työssäoppiminen. Fysiikka, matematiikka, suunnitteluohjelmat, sovellutusohjelmat Tutkinnon osan opettaja/opettajat tarkistavat, onko tutkinnon osaa suorittamaan tulevilla opiskelijoilla osaamisen tunnustamisia. Opettaja merkitsee osaamisen tunnustamisesta päätöksen oppimisen arviointikirjan seurantakohteeseen, osaaminen tunnistettu. Opettaja selvittää opiskelijan HOPS;iin kirjattuja toiveita oppimisesta. 20
Ammattitaitovaatimukset Opiskeltava sisältö/ Toteutus Oppimisen seurantakohteet/ Oppimisen ohjaus Teoriaopinnot: tehdä uusien laitteiden sopeuttamisen ajoneuvojen järjestelmiin ohjelmistojen päivittämisen etsiä eri tietolähteitä käyttäen korjausohjeet ja vianetsintäkaaviot, sekä käyttää niitä käyttää mittaus- ja testauslaitteita testata ja korjata sähkövarusteita. Opiskelija suorittaa SFS 6002 pätevyyden Tuntee tavanomaisimmin käytetyt auton sähkövarusteiden rakenteet, toiminnan ja osien nimitykset Ajovakautusjärjestelmät Törmäysturvajärjestelmät Käyntiesto Tuntee yleisimmät autotekniikan anturit ja toimilaitteet siten, että osaa mitata ja arvioida komponentin kunnon järjestelmästä riippumatta Kytkentäkaaviot ja piirrosmerkit Tuntee väylätekniikan Oppimistehtävät Käytännön työssä Työprosessin suunnittelu ja toteutus Vikakoodien luku Aauton sähkövarusteiden mittaus ja korjaustyöt ohjeiden mukaisesti Opiskelija tekee työturvallisesti korjaus-ohjeita ja AUNE:n korjausehtoja noudattaen auton sähkövarusteiden mittauksia ja korjauksia: Noudattaa sovittuja työaikoja Käyttää tieto- ja viestintätekniikan laitteita ja mittaus- ja testauslaitteita sekä alan ohjelmistoja Antureiden ja toimilaitteiden mittaus Korjaa ja päivittää auton sähkövarusteita ja ohjelmistoja Työssäoppiminen suoritettu SFS 6002 pätevyys Opiskelija osaa käyttää testaus ja korjaustyökaluja: Yleismittari Diagnoositestauslaite Oskilloskooppi Tarvittavien työvälineiden käyttö Sopivien työvälineiden, testaus- ja diagnostiikkalaitteiden käyttö Testausohjeiden käyttö vaihtelevissa työtilanteissa turvallisesti ja taloudellisesti Noudattaa työturvallisuusmääräyksiä ja ohjeita sekä kehittää toimintaansa työturvallisemmaksi Noudattaa sovittuja työaikoja ja suorittaa työtehtävänsä niin, että omalla toiminnallaan kehittää ammattinsa arvostusta Toimii oma-aloitteisesti tiedonhankkijana ja keskustelee henkilökunnan ja asiakkaiden kanssa kehittää toimintaansa saamansa palautteen perusteella Arvioi oman työnsä laatua Suorittaa SFS 6002 pätevyyden Ohjelmistojen päivittäminen opiskellaan pääsääntöisesti työssäoppimisen yhteydessä Hyväksytty/ täydennettävä Kannustavaa palautetta ja kriteeriperusteista itsearviointia sekä opettajan palautetta oppimisesta tutkinnon osan aikana ja lopuksi 21
2.7.2 Rengastyöt, 15 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Toteutus käytännössä Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: toimimisesta ajoneuvokorjaamossa, rengasliikkeessä tai muussa mahdollisimman hyvin niiden olosuhteita vastaavassa paikassa ajoneuvoasentajana alan aikaisemmat opinnot Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita. Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 4. Ammattiosaamisen näyttö Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen näytön kuvaus näytöstä. 22
ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT Toteutus käytännössä Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tekemällä ajoneuvojen renkaiden huolto- ja korjaustöitä ajoneuvokorjaamossa tai rengasliikkeessä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Ammattitaitokilpailut voidaan hyväksyä näytöksi siihen tutkinnon osaan mihin kilpailutehtävä sisältyy. Arviointikeskustelu Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja tai opiskelija ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät pääsääntöisesti opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai opettajat toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. 5. Muu osaamisen arviointi 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. 23
Oppimisen etenemisen seuranta Ei edellytä aiempia suorituksia Oppimisympäristö ja menetelmät: Ammattiopiston käytännön oppimisympäristöt, työssäoppimispaikka Ko. työtehtävissä toimiminen ammattiopistolla tai työssäoppimispaikalla. Teoria opinnot ja käytännön työtehtävät ammattiopiston työsalissa Oppikirjoina käytetään autoalan oppikirjoja ja merkkikohtaisia korjausohjeita. Opiskeltava sisältö/toteutus: Integroidut opinnot: Työjärjestykseen merkitään teoria- ja työpäivät sekä työssäoppiminen. Fysiikka, matematiikka, liikunta Oppimisen ohjaus: Tutkinnon osan opettaja/opettajat tarkistavat, onko tutkinnon osaa suorittamaan tulevilla opiskelijoilla osaamisen tunnustamisia. Opettaja merkitsee osaamisen tunnustamisesta päätöksen oppimisen arviointikirjan seurantakohteeseen, osaaminen tunnistettu. Opettaja selvittää opiskelijan HOPS;iin kirjattuja toiveita oppimisesta. Ammattitaitovaatimukset Opiskeltava sisältö/ Toteutus Oppimisen seurantakohteet/ Oppimisen ohjaus korjata henkilö- ja pakettiautojen sekä moottoripyörien rengastyöt työturvallisesti ottaen huomioon liikenneturvallisuuteen vaikuttavat tekijät renkaan vianmäärityksen periaatteet ja määritellä renkaan korjauskelpoisuuden sekä ajoneuvon korjaustarpeen käyttää ajoneuvonostimia ja työvälineitä ajoneuvon pyörän irrottamiseen ja kiinnittämiseen käyttää rengas- ja tasapainotuskonetta kiinnittää pyörän palvella asiakasta ja neuvoa rengasvalinnassa Teoria Renkaan rakenne ja rengasmerkinnät rengasalan yleisimmät lainsäädösten perusasiat renkaiden pinnoituksen periaatteet Oppimistehtävät Käytännön työssä Rengastöiden tekeminen suunnitelmansa mukaan ja oman työsuorituksen arviointi. Rengastöiden suoritus käytössä olevien työkalujen avulla 1.Tekee erilaisiin ajoneuvoihin renkaiden huoltamiseen ja korjaamiseen liittyviä työtehtäviä 2. Ajoneuvonostimien käyttö 3.Pyörän irrotus ja asennus 4. Työvälineiden käyttö: Mittausvälineet 24
tarjota rengasalan tuotteita ja palveluita tehdä rengasalan töitä noudattaen kuluttajansuojalakia toimia ympäristönsuojeluvaatimusten mukaan renkaiden pinnoitukseen liittyvät prosessit raskaan kaluston pyöriin liittyvät turvallisuusseikat käyttää rengasalaa koskevaa lähdekirjallisuutta ja muita tietolähteitä rengasalan yleisimmät lainsäädösten perusasiat ja lakien, asetusten ja sopimusten vaikutuksen työhönsä Ajoneuvon nostaminen eri nostintyypeillä. Hankkii tietoa huolto- ja korjausohjeista, jotta voi suorittaa rengastyön oikein ja huomioiden rengasalan lainsäädännön perusasiat Huolehtii renkaiden kierrätyksestä sekä mahdollisesti muista jätteistä, jotka syntyvät renkaiden huoltamiseen ja korjaamiseen liittyvissä tehtävissä Noudattaa työturvallisuusmääräyksiä ja ohjeita Pitää työpaikkansa siistinä, ja huolehtii työkalut paikoilleen - noudattaa sovittuja työaikoja renkaan irrotus /asennus tasapainotus Hyväksytty/ täydennettävä Kannustavaa palautetta ja kriteeriperusteista itsearviointia sekä opettajan palautetta oppimisesta tutkinnon osan aikana ja lopuksi Hyväksytty suoritus on vähintään T1 tason 25
2.7.3 Kuorma-auton alusta- ja hallintalaitteiden korjaus, 15 osp ARVIOINNIN KESKEI- SET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Toteutus käytännössä Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: toimimisesta ajoneuvokorjaamossa tai muussa mahdollisimman hyvin niiden olosuhteita vastaavassa paikassa ajoneuvoasentajana alan aikaisemmat opinnot Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita. Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 4. Ammattiosaamisen näyttö 26
ARVIOINNIN KESKEI- SET ASIAT Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Toteutus käytännössä Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen näytön kuvaus näytöstä. Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tekemällä huolto- ja korjaustöitä hyötyajoneuvokorjaamossa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Ammattitaitokilpailut voidaan hyväksyä näytöksi siihen tutkinnon osaan mihin kilpailutehtävä sisältyy. Arviointikeskustelu Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja tai opiskelija ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät pääsääntöisesti opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai opettajat toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. 5. Muu osaamisen arviointi 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. 27