Jyväskylän energiatase 2014



Samankaltaiset tiedostot
Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014

Jyväskylän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2016

Jyväskylän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Jyväskylän energiatase 2016

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Suomen sähköntuotanto tänään ja tulevaisuudessa

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä Laajavuori, Jyväskylä

Saako sähköllä lämmittää?

Energia on elämää käytä sitä järkevästi

Kuinka Keski-Suomesta tuli bioenergiamaakunta, ja miltä näyttää tulevaisuus Markku Paananen JAMK Biotalousinstituutti

Energiatehokkuus ja lämmitystavat. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiavuosi Sähkö Energiateollisuus ry

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Energialähteiden osuus (%) energian kokonaiskulutuksesta Suomessa v. 2010

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Biopolttoaineet ovat biomassoista saatavia polttoaineita Biomassat ovat fotosynteesin kautta syntyneitä eloperäisiä kasvismassoja

Uusiutuva energia Fortumin liiketoiminnassa. Esa Hyvärinen

Keski-Suomen energianeuvonta Benet kuntien kumppani viisaassa energian käytössä ja tuotannossa

ILMASTO- JA ENERGIAOHJELMA 2020

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto energianeuvonta@kesto.

Key facts PLEEC. Rahoitus. Kumppanit. Kesto. Planning for energy efficient cities. EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys 2013/ Motiva Oy

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

SYYSKOKOUS JA KAASUPÄIVÄ Timo Toikka

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

Energian tuotanto ja käyttö

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014

Lämpöpumput energiatilastoissa nyt ja tulevaisuudessa. Virve Rouhiainen Maalämpöpäivä , Heureka, Vantaa

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Ekologisesti kestävä kehitys

Luku 5 Lämmitys. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Onko bioenergian käyttö aina kestävää kehitystä? Juhani Ruuskanen Itä-Suomen yliopisto Ympäristötieteen laitos

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä

Puun energiakäyttö 2012

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

HELENIN AURINKO-OHJELMA OHJELMA JA ENERGIAN VARASTOINTI. SAS - ABB Pitäjänmäki Atte Kallio,

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS

Valtuustokoulutus Oulun Energia -konserni

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Kaupunkisuunnittelun seminaari II Oulu Kestävä kaupunki

Öljyhuippu- ja bioenergiailta Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

VASKILUODON VOIMA OY

Maija-Stina Tamminen / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Puun energiakäyttö 2011

Energiatalous. Energian tuotanto ja käyttö, uusiutuvat ja uusiutumattomat energialähteet

Luku 8 Energiankäytön ympäristövaikutukset

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

Energiavuosi Energiateollisuus ry Merja Tanner-Faarinen päivitetty:

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Energian hankinta ja kulutus 2015

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Mitä pitäisi tehdä? Tarkastelua Pirkanmaan päästölaskelmien pohjalta

Puun energiakäyttö 2010

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Kainuun kasvihuonekaasutase 2009

Ekologisesti kestävä kehitys

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

TIETOKANSIO Energiatehokas rakentaminen. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Hajautetun energiatuotannon taloudellinen ja sosio-ekonominen toteutettavuus

Energian hankinta ja kulutus 2014

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006

Transkriptio:

Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 11.2.2016

Sisältö Jyväskylän energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus ja -hankinta Teollisuuden energiankulutus Rakennusten lämmitys Öljyn kulutus Energianhankinnan rahallinen arvo ja päästöt Energianhankinnan tulevaisuuden arvioita

Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 % Sähkö 62% Prosessilämpö 38 % Kivihiili 6 % Turve 21 % Rakennusten lämmitys 52 % Kaukolämpö 70 % Puu 4 % Öljy 12 % Sähkö 14 % Puupolttoaineet 32 % Biokaasu 1 % Liikenteen biopolttoaineet 1 % Vesivoima ja muut 1 % Tuontisähkö 11 % Muu sähkönkulutus 19 % Asuminen ja maatalous 50 % Palvelut ja rakentaminen 50 % Tieliikenne 20 % Bensiini 41 % Diesel 53 % Biopolttoaineet 6 % Yhteensä 4664 GWh 33 * Alueen energiantuotannon häviöt (990 GWh) on jaettu kulutuskohteille niiden kulutusten Keski-Suomen mukaisissa Energiatoimisto suhteissa

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Energian kokonaiskulutus alueella 4660 GWh Kotimaiset energialähteet 2630 GWh Energialähteiden käytöstä 56 % Omasta energiantuotannosta 79 % Uusiutuvat energialähteet 1650 GWh Energialähteiden käytöstä 35 % Omasta energiantuotannosta 49% Energian loppukulutuksesta 31 % Mikäli huomioidaan myös alueelle tuodun sähkön uusiutuva energia, on uusiutuvan energian osuus 40 % energialähteistä ja 36 % loppukulutuksesta Tuontienergian käyttö 2040 GWh (44 % energialähteistä) Energiantuotannon häviöt 990 GWh (21 % kokonaiskulutuksesta) Jyväskylän osuus maakunnan energian kokonaiskulutuksesta noin 26 % 5

Energialähteiden kehitys 2004-2014 Energialähteiden käytössä merkittävimmät muutokset ovat voimakas puupolttoaineiden käytön kasvu, turpeen käytön vähentyminen (etenkin vuoteen 2010 nähden) sekä pitkällä aikavälillä tasaisesti laskeva öljyn kulutus GWh 6

Jyväskylän energialähteiden osuudet 2004-2014, % 7

Energiankäytön kehitys 2004-2014 Energiankäyttö laskenut 2 % vuodesta 2012 ja 14 % huippuvuodesta 2010 Teollisuuden energiankulutus laskenut pidemmällä aikavälillä selvästi GWh 8

Uusiutuvat energialähteet Jyväskylässä Uusiutuvan energian käyttö kasvoi vahvasti aiempien vuosien tapaan, etenkin lämpö- ja voimalaitosten puupolttoaineiden käytön vauhdittamana Uudempia kasvajia ovat mm. liikenteen biopolttoaineet ja maalämpö Uusiutuvan energian käyttö kasvanut 64 % vuodesta 2004 9 Muut = liikenteen biopolttoaineet, maalämpö ja aurinko

Jyväskylän alueen sähkön hankinta ja kulutus 2014

Jyväskylän alueen sähkönkulutus Jyväskylän sähkönkulutus laski 3 % vuodesta 2012 Kulutus on alimmalla tasollaan vuosikymmeneen: teollisuuden sähkönkulutus on laskenut selvästi, kun taas palveluiden ja asumisen kulutus on kasvanut 11

Jyväskylän alueen sähkön hankinta 2004-2014 Alueen omien voimalaitosten sähköntuotanto laski edelleen ja oli tuotantokapasiteettiin nähden alhaisella tasolla Pitkällä aikavälillä sähköomavaraisuus on parantunut selvästi oman tuotantokapasiteetin kasvun ja kulutuksen laskun myötä 12

Teollisuuden energiankulutus Teollisuuden energiankulutus on jatkanut laskuaan ja oli vuonna 2014 tarkastelukauden alimmalla tasollaan Teollisuuden prosessilämmön ja sähkön kulutus laskenut pidemmällä aikavälillä merkittävästi 13

Rakennusten lämmitys Rakennusten lämmityksessä öljyn ja puulämmityksen käyttö on vähentynyt tasaisesti Maalämmön käyttö on kasvanut moninkertaiseksi vuodesta 2004 mutta sen osuus on yhä varsin pieni GWh

Rakennusten lämmitys, lämmitystarvekorjattu Lämmitystarvekorjattuna kaukolämmön polttoaineiden käyttö on kasvanut tarkasteluaikana selvästi Muuramen liittyminen Jyväskylän kaukolämpöön vuonna 2013 lisäsi kaukolämmön tuotantoa edellisiin vuosiin nähden GWh

Kaukolämmön energialähteet Kaukolämmön energialähteissä puun osuus on kasvanut selvästi ja öljyn osuus laskenut koko tarkastelujakson ajan Turpeen osuus on vähentynyt uuden voimalaitoksen aikaansaamasta kasvusta vuonna 2010, mutta kivihiilen käyttö on suurempaa kuin aikaisemmin GWh

Öljyn kulutus Voima-ja lämpölaitosten ja rakennusten lämmityksen öljyn käyttö kasvoi noin 1 % vuodesta 2012, mutta on vähentynyt selvästi pidemmällä aikavälillä Tieliikenteen polttoaineenkulutus pysyi suunnilleen samana, ja on korvautunut viime vuosina nestemäisillä biopolttoaineilla (6 % sekoitusvelvoite 2011-2014) 17

Öljyn kulutus 2014

Jyväskylän energialähteiden ja energian loppukulutuksen arvoja 2014 (käyttäjä- ja kuluttajahinnat, sis. energiaverot, ei alv.) Oma sähköntuotanto 78 M Öljy 146 M Teollisuuden prosessilämpö 7 M Kaukolämpö 74 M Kivihiili 7,6 M Turve 18 M Puupolttoaineet 34 M Kiinteistöjen lämmitys (pois lukien sähkö) 26 M Tuontisähkö 26 M 19 REF ja muut 11 M Vesivoima 1 M Tuontisähkö 26 M Energialähteiden arvo yhteensä 245 M Tieliikenne 122 M Bensiini ja diesel 94 % Biokaasu ja -polttoaine 6 % Energian loppukulutuksen arvo yhteensä 376 M

Jyväskylän energialähteiden arvoja 2004-2014 (käyttäjä- ja kuluttajahinnat, sis. energiaverot, ei alv.) Öljytuotteiden rahallinen arvo laski vuodesta 2012 öljyn hinnanlaskun vuoksi, pidemmällä aikavälillä hinnan nousu on kasvattanut rahallista arvoa selvästi Puupolttoaineiden arvo on kasvanut selvästi lisääntyneen käytön ja hintojen nousun johdosta M 20 Muut = mm. liikenteen biopolttoaineet, maalämpö, aurinko ja nestekaasut

Jyväskylän energialähteiden arvoja 2004-2014, miljoonaa euroa (käyttäjä- ja kuluttajahinnat, sis. energiaverot, ei alv.) M

Energianhankinnan päästöjen kehitys, tco 2 Päästöt laskivat turpeen käytön laskun myötä, kivihiilen päästöt kasvoivat Päästöt alhaisimmillaan 2000-luvulla, johtuen matalasta energiankulutuksesta ja uusiutuvan energian lisäyksestä Päästöt -11 % vuodesta 2004 22

Energianhankinnan CO 2 -päästöjen kehitys, tunnuslukuja (indeksi 2004 = 100) Asukaskohtaisen energialähteiden kulutuksen lasku on tasaantunut, mutta päästöt jatkoivat laskuaan lisääntyneen uusiutuvan energian käytön myötä 23 Jyväskylän energianhankinta vuonna 2014 oli 34 MWh/asukas ja päästöt 6,7 tco 2 /asukas Suomen energianhankinta vuonna 2014 oli 68 MWh/asukas ja päästöt 8,3 tco 2 /asukas

Tulevaisuuden arvioita Skenaario 2020 Jyväskylän Energia nostaa uusiutuvien polttoaineiden (lähinnä puu) osuuden 60 %:iin, mikä poistaa kivihiilen käytön Voimalaitosten ja lämpökeskusten öljystä korvataan puolet uusiutuvilla polttoaineilla Kiinteistöjen lämmityksen öljynkäytöstä puolet korvataan puupolttoaineilla ja lämpöpumpuilla, jotka korvaavat myös viidenneksen sähkölämmityksestä Liikenteen öljytuotteiden käyttöä korvataan Mustankorkean liikenteen biokaasulla ja nestemäisillä biopolttoaineilla (15 % osuus energiasisällöstä) Aurinkoenergian tuotanto 5-kertaistuu (80 % sähköä ja 20 % lämpöä) Oma tuotanto vähentää tuontisähköä: aurinkosähkö sekä sähkölämmitystä korvaavat lämpöpumput; toisaalta siirtyminen öljystä lämpöpumppuihin lisää sähkönkulutusta Luvut arvioitu muutoksina vuoden 2014 tasoa vastaaviin kulutuksiin

Tulevaisuuden arvioita Skenaario Resurssiviisaus 2030, hiilineutraali sähkön ja lämmön tuotanto Uusiutuvat polttoaineet korvaavat kokonaan turpeen sekä voima-ja lämpölaitosten öljyn Kiinteistöjen lämmityksen öljynkulutus korvataan puupolttoaineilla sekä lämpöpumpuilla jotka korvaavat myös puolet sähkölämmityksestä Aurinkoenergian tuotanto 20-kertaistuu vuodesta 2020 Tuulivoiman tuotantoa rakennetaan yhden 18 MW tuulipuiston verran Liikenteen öljytuotteiden käyttöä korvataan nestemäisillä biopolttoaineilla (30 % energiasisällöstä), biokaasulla (Mustankorkea) sekä sähköautoilla, liikkumisen energiantarve laskee nykytasosta 10 % Skenaario Resurssiviisaus 2050, hiilineutraali liikenne Liikenteen öljytuotteiden käyttö on korvattu nestemäisillä biopolttoaineilla (70 %), biokaasulla (20 %) sekä sähköautoilla (10 %), liikkumisen energiantarve laskee nykytasosta 30 % Aurinkoenergian tuotanto 8-kertaistuu edelleen vuodesta 2030 Uusi tuulivoimapuisto 18 MW lisää Rakennusten lämmitys täysin uusiutuvilla energialähteillä

Tulevaisuuden arvioita, Jyväskylän energialähteet % UE osuus 47 % UE osuus 77 % UE osuus yli 90 % Tuontienergian vähennysten arvot laskettu energian nykyhinnoilla Tuontienergian vähennys 95 M vuodesta 2014 Tuontienergian vähennys 160 M vuodesta 2014

Tulevaisuuden arvioita, Jyväskylän CO 2 -päästöt Päästöt -20 % vuodesta 2014 Päästöt -80 % vuodesta 2014 Päästöt -99 % vuodesta 2014