Paikallismuseotoiminnan kehittäminen -hanke 2010-2011



Samankaltaiset tiedostot
Siilinjärven museoiden paikallismuseohanke

Peruskoulujen tasa-arvo hanke

Perusopetuksen kehittämiskouluverkosto

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA TOIMINTAKAUDELLE

Keskipohjalaisen metsäkulttuurin vaalija. Virtuaalimetsä

Oulun kaupungin kulttuuriopetuksen suunnitelma. Kulttuurivoltti Utajärvi : Satu Jehkonen ja Katri Tenetz

Pöljän kotiseutumuseo

Tietosuojaselvitys Aviisi-projektissa ja Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

KEURUU Kuntataiteilijat

OPS2016 Monialaisia oppimiskokonaisuuksia kohti. Leena-Maija Niemi apulaisrehtori Kasavuoren koulu

Eskarista ekalle. eskariope mukana ekaluokan alussa

TIKKAKOSKEN ALUEEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Huomaathan, että ohjeessa olevat näytöistä otetut kuvat voivat poiketa sinun koulutuksesi vastaavien sivujen kuvista.

Mielestämme hyvä kannustus ja mukava ilmapiiri on opiskelijalle todella tärkeää.

YLIOPISTOARVOSANOJEN LINJA. Opetussuunnitelma

OpKu I Vaikuttajana alakoulussa

Muistoja ja muinaistekniikkaa

YLÄKOULUN TIIMITOIMINTA. yhteisopettajuus, toiminnallisuus ja teematunnit Kukkulan koulun arjessa

PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016

Kauden museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Hirsimäen 2c luokka Design suuntautuneen oppimisen portailla

Kyky-projektin tuloksena opiskelukykyä edistäviä yhteisöjä. Johanna Kujala, A-M. Norrgrann, Laura Heinonen

Isännän Ääni- Seuraseminaari. Kokkola SJK - juniorit

SISÄISEN KASVUN RYHMÄ 2011

TieVie-koulutus. Sisällön tuotanto -verkkojakso Hanna Seuranen, Markku Närhi

Monialaisen oppimiskokonaisuuden arviointikäytännöt. Työkaluja monialaisen oppimiskokonaisuuden toteutumisen seurantaan ja arviointiin - OPS2016

Biologisten kokoelmien merkitys lajien uhanalaisuuden arvioinnissa

Miksi kysyttäisiin sosiaalityön asiakkailta?

Opettajankoulutuslaitos, Rauma. VERME-hankkeen Vastuullinen johtaja Tuula Laes Koordinaattori Susanne Leväniemi

Case Hoviagents. Oppimisprojekti /TKI3 Kevät

Tehostetun tuen luokat. Malli inkluusion toteuttamisesta Leikarissa

Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Linnainmaan koulun huoltajille syksy 2016

Molemmille yhteistä asiaa tulee kerralla enemmän opeteltavaa on huomattavasti enemmän kuin englannissa

Elämänkatsomustieto. Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Sari Muhonen

Museoiden jaottelu pääpiirteissään

Marjan makuisia koruja rautalangasta ja helmistä -Portfolio

Moodle HOPS-työskentelyn tukena

Syksyn aloituskampanjat lippukunnissa

Juankosken Ruukki - Tarina alkaa vuodesta Juankosken ruukkialueen toimitilat

ARA-PAJA Laitoshoidon purku ja asumisen kehittäminen

Anna-Maija Koivusalo Kivuton sairaala projekti vuonna 2012

Opettajalle ohje opintojakson toteutuksen tekemiselle mallipohjana ja mallipohjan tuominen opintojakson toteutukseen.

Learning cafen yhteenveto. Helsinki

Keskuskirjastokokous Pasila Hannu Sulin

Palvelulinjakohtaisen standardin mahdollisuudet kuntoutuksen toteutuksessa Pirjo K Tikka

TAKO ja kuva-arkistojen tallennustyönjako

VOO VASTUUTA OTTAMALLA OPIT

Paikallismuseotoiminnan kehittäminen hanke MUSEOVIRASTO

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Orientaatiojakson opetus 2014

Valtakunnalliset kuvaarkistopäivät. Tutkija Maria Virtanen

ENGLANNIN OPPIAINE: LUKUJÄRJESTYKSEN SUUNNITTELU Anna Maria Strengell. Englannin opinnot

Kenguru 2016 Mini-Ecolier (2. ja 3. luokka) Ratkaisut

Urhea-toiminta Vantaalla. Urhea-seminaari, , Jyväskylä Ilkka Kalo Perusopetuksen johtaja

Kuntien sote-menot ,6 miljardia

IDEOITA KOULUN TUTUSTUMISPÄIVÄÄN

ULKOMAISEN HENKILÖSTÖN TUKIPALVELUIDEN SEURANTARAPORTTI LUOVUTETTU KEHITTÄMISTYÖRYHMÄ JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

VASU2017 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Tukioppilaat hyvinvoinnin rakentajina koulussa tukioppilastoimintaa 40 vuotta

Kirje Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ASIAKASRAATI

Niemenkulman vanha koulu. Yhdistysten talot ja tilat ilta 3.5. Vartsala Terhi Ajosenpää

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Yrityksessä toimiminen 15 osp Tavoitteet:

Työnantajahaastattelujen satoa. Kirsi Klemelä Turun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Satakunnan taidetoimikunta -asiantuntija ja vaikuttaja. Päivi Setälä Satakunnan taidetoimikunta

AINEENOPETTAJIEN ERITYISOPETUS RYHMÄKERTA 3

Miten korkeakoulujen yhteishaun ja erillishakujen kokonaisuutta tulisi kehittää?

HANKETAPAAMINEN. Suomussalmi KAIRA-hanke Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen/s10179

Tehostetaan oman erikoisalaan liittyvän asiantuntija-avun

Alakouluikäiset lapset osallisena lähiympäristössään monialainen oppimiskokonaisuus

HE 303/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan museolakiin lisättäväksi uusi pykälä, jossa säädettäisiin valtakunnalliseksi

Innovaatioprojektin projektisuunnitelma. Talousjakkara ikääntyville

- Kommentoi koodisi. Koodin kommentointiin kuuluu kuvata metodien toiminta ja pääohjelmassa tapahtuvat tärkeimmät toiminnat. Esim.

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus

Tarkka kohdentaminen potentiaalisiin asiakkaisiin oli avain menestykseen CASE Fresh Fitness

Yleinen osa - Kuntoutuksessa tukena,

114.fi on avoin eteläsavolainen ohjauksen malli

ELY-KESKUS JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ

ULKOMAANJAKSON LOPPURAPORTTI

Tiedonhankinta- ja tutkimustaitoja ilmiöprojektissa

Loppuraportti. Kuvasymbolitaulustot ja selkokieliset materiaalit museovierailun tukena. -hanke ( )

Koulumestarin Agora-hanke

WORKPLACE Käyttäjän OPAs

Työtapaturman ilmoittaminen 2016-> Uusi sähköinen lomake, täyttäminen esimies ja palkkahallinto

Koordinaattorin puheenvuoro

Strategia vuosille Tarkistetut tavoitteet Strategiset päämäärät:

Kolme pientä opinto-ohjaajaa ja suuren suuri lukio

Sisällys. 1 Aikuisopiskelusta 1. 2 Opiskeluvälineet ja tietotekniikka 1. 3 Opiskelijan tukipalvelut 1. 4 Koulutuksen toimijat 2

OUTI-verkkokirjaston opastus

AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO TOIMINTASUUNNNITELMA Johdanto

Raportointi hankkeen tulosten kuvaajana ja toteutuksen tukena

Opintopolku opastaa korkeakouluhakuihin

Kuntoutumisen tukemisen työssäoppiminen

verkkojakson työskentelyn aloitus

MUSIIKKI perusopetuksen oppiaineena. Eija Kauppinen

KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE

VALOKUVATAIDE SUOMALAISISSA MUSEOISSA?

NOUHÄTÄ 2015 Grande Finale. Projektipäällikkö Teemu Jumpponen Palopäällystökurssi AmkN13

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Verkkokurssien ulkopuolinen arviointi. Tie Vie - asiantuntijakoulutus Turku, Aino-Maija Hiltunen HY, HILMA-verkosto

Transkriptio:

Paikallismuseotoiminnan kehittäminen -hanke 2010-2011 OKM asetti 2010 työryhmän kehittämään säätiö- ja yhdistyspohjaisten sekä kunnallisten, ei-ammatillisesti ylläpidettyjen paikallis- ja kotiseutumuseoiden ja erikoismuseoiden toimintaa. Tavoitteena oli parantaa paikallismuseoiden toimintaedellytyksiä, nostaa esille paikallismuseotoiminnan tarjoamat mahdollisuudet alueellisen omaleimaisuuden ja elinvoimaisuuden vahvistamisessa sekä lisätä yhteistoimintaa sekä museokentän sisällä että sidosryhmien kanssa. 2011 julkistettiin ideahaku, jonka tavoitteena oli löytää hyviä käytäntöjä ja toimivia yhteistyömalleja jaettaviksi paikallismuseotoimijoille. Rahoituksen sai kymmenen paikallismuseoiden kehittämishanketta. Siilinjärven museot saivat hankkeeseen 6000 euroa.

Siilinjärven museoiden hanke Siilinjärven kylien kulttuurikartat ja kätköt valittiin yhdeksi Hankkeeksi. Hanke suuntautui alakoulujen ja museoiden välisten yhteistyömallien etsimiseen. Mukana pilottikouluina olivat Toivalan koulu ja Pöljän koulu. Hanke suunniteltiin tiiviissä yhteistyössä opettajien kanssa. Molempien koulujen toive oli enemmän tekemistä, vähemmän luokassa istumista. Toivalan koululla mukaan lähti 2. luokka sekä heidän kummeina toimivat 5.- luokkaiset. Lisäksi mukana oli 6. luokka. Aiheeksi valittiin Toivalan kylän paikallishistoria. Toivalassa hanke toteutettiin kevätlukukaudella 2013. Pöljän koululla mukana oli koko koulu (pieni koulu, yht. 150 oppilasta). Teemaksi valittiin kivikausi, sillä kylältä tunnetaan paljon kivikautisia muinaisjäännöksiä. Pöljällä hanke toteutettiin pääosin syyslukukaudella 2013.

Toivalan koulu, 2.-5. luokka PIENOISMALLIT AIHEESTA TOIVALA 100 VUOTTA SITTEN 1. Tutustuminen paikallishistoriaan, aiheina mm. savutupa, kaskiviljely, entisajan karjatalous, rakennukset, pihapiirit, arki 100 vuotta sitten. Museoamanuenssi piti aloitusluennon, jossa käytiin läpi kuvien avulla perusasioita em. aiheista. 2. Oppilaat jaettiin 3-5 oppilaan pienryhmiin, joista jokainen sai oman aiheen: savutupa (2 ryhmää); maalaistalon pihapiiri; maalaistalon tupa; savusauna; pyykinpesu pyykkirannassa; tuulastus; kaskiviljely; navetta. Yhteensä 9 ryhmää. 3. Museoamanuenssi valmisteli jokaiselle ryhmälle aineistot, joiden avulla he tutustuivat aihepiiriinsä. Lisäksi oli ohjattua tiedonhakua kirjallisuudesta ja museoiden kokoelmatietokannoista (esineisiin tutustuminen). 4. Tehtiin myös tutustumiskäyntejä: Kuopion museolle, Haapamäen savutupaan, kylällä sijaitseviin vanhoihin rakennuksiin. Tutustumiskäynnin tehtiin Kuopion museota lukuun ottamatta pienryhmissä.

5. Oppilaat suunnittelivat ja rakensivat ohjatusti pienoismallit omista aihepiireistään. Oppilaat tiedonhaussa. Oppilaat tutustumassa Toivalan vanhimpaan tilaan ja sen arkistoaineistoihin. Samalla he haastattelivat tilan asukkaita.

Pienoismallien tekeminen täydessä vauhdissa.

PIENOISMALLIT Pyykinpesijät

Savusaunassa

Savutuvan elämää 1 Savutupa kiinnosti kahta ryhmää, joten savutupa-aiheisia malleja tuli kaksi.

Savutuvan elämää 2

Tuulastaja Kalastuksen aiheekseen valinnut ryhmä valitsi iuulastuksen pienoismallinsa kalastusmenetelmäksi tutustuttuaan erilaisiin vanhoihin kalastustapoihin.

Kaskenpolttajat

Maalaistalon pihapiiri 100 vuoden takaa. Mallina käytettiin Toivalan vanhinta tilaa, jonka nykyisiä omistajia ryhmä kävi haastattelemassa.

Maalaistalon pirtti

Navetan elämää

Yksityiskohta: kaski

Yksityiskohta: savutuvan uuni

Kaskiryhmän haastattelu: https://www.facebook.com/pages/siilinj%c3%a4rven-museot-jakulttuuritoimi/441363692595267#!/photo.php?v=519973408048865&set=vb.1431 35515732658&type=2&theater

PIENOISMALLITYÖSKENTELYN TULOKSET Tekemisen kautta oppiminen, vaikka se sisälsikin välillä luentoja ja tiedonhakua, auttoi selvästi lapsia omaksumaan asiat paremmin. Kun pienoismallien tekijät vierailivat puoli vuotta myöhemmin kotiseutumuseolla, eteni opastus perinteisen sijaan niin, että lapset kertoivat oppaalle ja toisilleen, mitä olivat omista aiheistaan oppineet Opettajan mukaan pienoismallit elävät koko ajan koulun arjessa: niihin palataan eri oppiaineissa (esim. äidinkieli: kirjoitetaan tarinaa pienoismallin asukkaista) ja niitä työstetään koko ajan lisää! Projekti oli oppilaille selvästi mielekäs. Tarkempi kertomus pienoismalliprojektista hankkeen blogissa.

Toivalan koulu, 6. luokka PAIKALLISHISTORIAAN LIITTYVÄT ESITELMÄT JA NETTIKARTTA Pienryhmissä työskentely, kuten pienoismalleissakin. Aloitusluennot, museoamanuenssin ohjaama tiedonhaun opetus. Museoamanuenssi ohjasi henkilökohtaisesti kaikkia ryhmiä. Vaikka työnä perinteinen esitelmä, pyrittiin siihen liittämään normaalista koulutyöstä poikkeavia elementtejä: haastattelut, vierailut aiheeseen liittyvissä kohteissa (haastattelut, paikkojen valokuvaaminen) sekä nettiin esitelmistä koottu kulttuurikartta. Opettajan mukaan projekti oli oppilaille mieluisa ja esitelmiä & nettikarttaa käytetään muidenkin ryhmien kanssa opetuksessa. Ajatuksena oli myös tehdä kartalle laitetuille esitelmäkohteille geokätköjä, mutta tämä jäi ajanpuutteen takia toteuttamatta. Geokätköt voi kuitenkin toteuttaa myöhemmin.

Esitelmien aiheet 1) Kivikautinen asuinpaikka 2) Kaskeaminen 3) Toivalan ruotupetäjä (tarinapaikka) ja ruotuväkilaitos 4) Suomen sota Toivalassa 5) Johan August Sandels 6) I maailmansota Toivalassa 7) Toivala liikennepaikkana Esitelmistä tehty nettikartta sekä linkit esitelmiin löytyvät täältä https://mapsengine.google.com/map/viewer?mid=z6jmtdce2px8.knuh6yr5ezg4

PÖLJÄN KOULU 1.-2. luokat : Kivikauden taide Kuopion korttelimuseon Savenaika-näyttelyssä sattui olemaan syksyllä taiteilijoiden vetämä savityöpaja, jossa luokka kävi tekemässä kivikautiset viestisoittimet. Sitä ennen oli tutustuttu museoamanuenssin johdolla kivikauden kalliomaalaustaiteen kuva-aiheisiin.

3.-4. luokat : Kivikauden musiikki Tutustuttiin soitintyyppeihin, joiden valmistaminen oli mahdollista kivikaudella käytössä olleilla materiaaleilla sekä eri puolilta maailmaa tunnettuihin ikivanhoihin soitintyyppeihin. Rakennettiin sadekeppi, tuulikannel, rumpu ja savisoittimia. Sadekeppi kalliotaiteen kuvamaailmalla koristeltuna

Kivikauden taiteeseen tutustuminen innoitti oppilaita tekemään myös kuvaamataidon tunneilla aiheeseen liittyviä taideteoksia. Niitä ihailtiin Pöljän koulun kaariaulan seinällä syksyn 2013 aikana.

Tuulikannel Savisia astiahuiluja

Saviesineiden valmistamiseen oppia haettiin paikalliselta Keraamikolta Jenni Linnovelta.

Oppilaat kiinnostuivat vanhojen noitarumpujen kuvista, mutta Pöljän rummut päätettiin kuitenkin koristella kivikauden taiteen kuvamaailmalla. Rumputyöpaja: rumpukalvona poron raakanahka, joka pingotettiin pahvikehikkoon. Viimesteilynä kehikko peitettiin poron taljalla.

Pöljän rummut vihittiin käyttöön kauniina joulukuisena päivinä. Oppilaat kirjoittivat jokaiselle rummulle oman vihkimisrunon.

6. luokka : Kivikauden arki Pöljän koulun 6. luokka tutustui siihen, kuinka kivikauden ihmiset valmistivat arkiset esineensä. Luokka opetteli kiviesineiden valmistamista hiomalla sekä kampakeraamisen saviastian valmistamista kivikautisella makkaratekniikalla. Siimanpaino ja verkonpaino. Kivilajina vuolukivi.

Koruja

Kampakeraaminen saviastia valmistumassa

5. luokka: Tulevaisuuden perinteenkerääjät Yhteistyö Kuopion museon kanssa: Pöljän koulun 5. luokka valittiin ensimmäiseksi stipendiaattiluokaksi Kuopion kulttuurihistoriallisen museon vetämään Tulevaisuuden perinteenkerääjät -hankkeeseen. Siilinjärven museot konsultoi ja koekäyttää työpajapakettia osana pamu-hanketta ja se liitetään osaksi pamu-hankkeen opetusmateriaaleja. Työskentely alkoi syksyllä 2013 ja jatkuu kevätlukukaudella 2014. Oppilaat keräävät nykyajan perinnettä, aiheena on Pöljän koulun 5.-luokkalaisen arki keväällä 2014. Tallennustyön tuloksena kertyvät aineistot tallennetaan Siilinjärven museoiden ja arkiston kokoelmiin. Perinteenkerääjät ovat käyneet tutustumassa Kuopion museon toimintaan sekä aloittaneet omat perinteenkeruuprojektinsa. Perinteenkerääjien haastattelu radiossa: http://www.kantti.net/artikkeli/2013/11/milloin-argry-birdsist%c3%a4-tuleeperinnett%c3%a4

Tämä esitys oli vain pintaraapaisu hankkeesta. Hankkeen eteneminen on kuvattu yksityiskohtaisessa hankkeen blogissa http://siilinjarvenmuseot.blogspot.fi/ Museovirastolle toimitettu hankkeen loppuraportti löytyy Siilinjärven kunnan sivuilta museoiden alta (www.siilinjarvi.fi).