Hoiva-asumisen myöntämisperusteet 1.1.2016 alkaen Ikäihmisten lautakunta 28.10.2015
Hoiva-asumisen palvelut Kouvolan kaupungin ikääntyneiden palvelujen hoiva-asumisen palveluun sisältyy palvelusetelillä järjestettyä palveluasumista, jossa hoitohenkilökunta on tavoitettavissa klo 7.00 21.00 välisenä aikana ja asiakastarpeen mukaan tarvittaessa klo 22.00 saakka sekä ympärivuorokautista hoiva-asumista, jossa hoitohenkilökuntaa on paikalla ympäri vuorokauden. Ympärivuorokautinen hoiva-asuminen voi olla tehostettua palveluasumista tai laitoshoitoa. Tehostettua palveluasumista voidaan järjestää myös palvelusetelillä. Palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen perustuu sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :ään. Palveluasumisella tarkoitetaan palveluasunnossa järjestettävää asumista ja palveluja. Palveluihin sisältyvät asiakkaan tarpeen mukainen hoito ja huolenpito, toimintakykyä ylläpitävä ja edistävä toiminta, ateria-, vaatehuolto-, peseytymis- ja siivouspalvelut sekä osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävät palvelut. Tehostetussa palveluasumisessa palveluja järjestetään asiakkaan tarpeen mukaisesti ympärivuorokautisesti. Laitoshoidon järjestäminen sosiaalihuollon toimintayksikössä perustuu sosiaalihuoltolain (1301/2014) 22 :ään. Sosiaalihuollon laitospalveluilla tarkoitetaan hoidon ja kuntouttavan toiminnan järjestämistä jatkuvaa hoitoa antavassa sosiaalihuollon toimintayksikössä. Ikääntyneiden laitoshoidossa toteutettava hoito ja hoiva on sisällöltään samanlaista kuin tehostetussa palveluasumisessa. Sosiaalihuoltolain (1301/2014) lisäksi hoiva-asumisen/asumispalvelujen toimintaa, sisältöä ja hoitohenkilöstön mitoitusta ohjaavat mm. seuraavat keskeiset lait ja säädökset: Kansanterveyslaki (66/1972) ja -asetus (802/1992) Terveydenhuoltolaki (1326/2010) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista (298/2009) Työterveyshuoltolaki (1383/2001) Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus yksityisistä sosiaalipalveluista (1053/2011) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) Henkilötietolaki (523/1999) Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/28.12.2012) Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994), asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä (564/1994) Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (272/2005) Laki (734/1992) ja asetus (912/1992) sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta (733/1992) Pelastuslaki (379/2011) ja valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011) Elintarvikelaki (23/2006 ja 1137/2008) Kielilaki (6.6.2003/423) Arkistolaki (831/1994) Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (STM julkaisuja 2013:11) Ravitsemussuositukset ikääntyneille (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2010) Suomalaiset ravitsemussuositukset (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2014) Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista (629/2010)
Asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden jakelusta (1363/2011) Apuvälinepalveluiden laatusuositus (STM oppaita 2003:7) Lääkehoitosuunnitelma (Turvallinen lääkehoito, STM:n opas 2005:32) Lääkehoidon toteuttaminen sosiaalihuollon ympärivuorokautisissa toimintayksiköissä (Valviran ohje 7/2013) Jätelaki (646/2011) Omavalvonta yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Valviran ohje 7/2012 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira): Yksityisten sosiaalipalvelujen ja julkisten vanhuspalvelujen omavalvontasuunnitelman sisältöä, laatimista ja seurantaa koskeva määräys 1/2014 Hoiva-asumista ohjaavat toimintaperiaatteet Hoiva-asumisen tehtävänä on tarjota kodinomaista asumista turvallisessa ympäristössä elämän loppuun saakka. Hoidon ja hoivan tarkoituksena on, että asukas voi kokea elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi ja, että hän voi ylläpitää sosiaalista vuorovaikutusta sekä osallistua mielekkääseen, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävään ja ylläpitävään toimintaan. Asukkaan läheisten ja omaisten osallisuus turvataan hänen elämäänsä silloin, kun hän itse sitä haluaa. Hoiva-asumisen arvot asiakaslähtöisyys osallisuus ja toimijuus yksilöllisyys yhteisöllisyys turvallisuus Hoiva-asumisen paikan myöntämisen perusteet Vanhuspalvelulaki (980/2012) linjaa kotiin annettavat palvelut ensisijaisiksi iäkkään henkilön pitkäaikaisen hoidon ja huolenpidon toteuttamisen muodoksi. Hoiva-asumisen paikan hakeminen tulee ajankohtaiseksi, mikäli yksityiskotiin järjestettävät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä muut tukipalvelut todetaan riittämättömiksi. Palveluiden tarve arvioidaan laaja-alaisesti yhteistyössä asiakkaan ja hänen läheistensä sekä hoitoon osallistuvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä koostuvan moniammatillisen työryhmän kanssa. Arvioinnin tukena käytetään Rava-toimintakykymittaria ja MMSE-muistitestiä. Mikäli asiakkaan toimintakyky on arvioitu RAI-mittarilla, sen tulos määrittelee asiakkaan palveluntarpeen. Kouvolan kaupunki ostaa tehostettua palveluasumista yksityisiltä palveluntuottajilta ja järjestää palvelua palvelusetelillä. Lisäksi kaupunki myöntää palvelusetelejä palveluasumisen järjestämiseksi. Tehostetun palveluasumisen osto- ja palvelusetelipalveluihin sovelletaan samoja myöntämisen kriteereitä kuin omaan tuotantoon. Myös toimintojen palvelukuvaukset ovat yhteneväiset. Kaupungin oman palveluasumisen tuotanto on päättynyt vuoden 2015 lopussa. Edellä mainittu palvelu on siirtynyt kotihoidon palveluksi.
Hoiva-asumisen paikan myöntämistä ohjaavat seuraavat kriteerit: Palveluasumisen palvelusetelin myöntämisperusteet - asiakas tarvitsee jokapäiväisistä henkilökohtaisista toimista selviytyäkseen useita hoivakäyntejä vuorokaudessa - asiakas selviytyy pääsääntöisesti yhden hoitajan avustettavana - asiakas ei tarvitse ympärivuorokautista valvontaa - asiakas hyötyy itsenäisestä asumisesta ja liikkuu apuvälineen kanssa tai ilman - asiakkaan muisti voi olla alentunut, mutta hänellä ei ole taipumusta karkailla - asiakkaalla on voimakas turvattomuuden tunne, joka estää asumisen hänen omassa yksityiskodissaan - asiakkaalla voi olla hallittavissa olevia käytösoireita - asiakkaan yöavun saanti voidaan turvata turvapuhelimella ja tarvittaessa säännöllisillä yökäynneillä - asiakkaalle on tehty muistitesti (MMSE) ja toimintakyky on arvioitu RAI- tai Rava-mittareilla Ympärivuorokautisen hoiva-asumisen myöntämisperusteet Ympärivuorokautiseen hoiva-asumiseen siirtymisen lähtökohtana on, että kaikki kotona asumista tukevat palvelut on todettu riittämättömiksi. - Asiakas ei kykene fyysisen tilansa/toimintakykynsä heikentymisen tai muiden syiden perusteella selviytymään millään avohoidon keinoin tuettuna (järjestämällä tehostettua kotihoitoa, omaishoitoa, säännöllistä intervallihoitoa, yöpartiotoimintaa). Asiakkaalla on karkailua tai vaikeita harhoja aiheuttava keskivaikea tai vaikea muistisairaus. Hoiva-asumisen paikan hakeminen SAS-hakemuksen tekee aina sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen. Asiakkaan/ hänen omaisensa on oltava tietoinen hoiva-asumispaikan hakemisesta. Hoiva-asumiseen sisältyviä asumispalveluita haetaan sähköisellä hakemuksella SAS-ohjelman kautta. - Kotihoidon asiakkaan asumispalveluhakemuksen tekee arviointijakson jälkeen kotiutusyksikön palveluohjaaja tai kotihoidon asiakasvastaava sairaanhoitaja. - Marjoniemen terveyskeskussairaalassa ja kotiutusyksiköissä hakemuksen tekemisestä vastaa kunkin yksikön palveluohjaaja. - Palveluasumisen yksikössä asuvan asiakkaan asumispalveluhakemuksen tekee asumispalveluohjauksen palveluohjaaja yhteistyössä asiakkaan omahoitajan kanssa. Päätöksen hoiva-asumispaikan myöntämisestä tekee asumispalveluohjauksen palveluohjaaja. Myönteinen päätös kirjataan SAS-ohjelmaan ja hakija rekisteröityy hoiva-asumisen paikkaa odottavaksi henkilöksi. Asiakkaalle/hänen omaiselleen lähetetään kirjallinen viranhaltijapäätös asumispalvelupaikan myöntämisestä. Samassa yhteydessä lähetetään tuloselvityslomake, jonka tiedoilla selvitetään asiakkaan aravakelpoisuutta ARA-lainoitettuun palvelutaloon (Ympäristöministeriön ohjauskirje 28.1.2014: Poikkeaminen varallisuuden määrää koskevasta asukasvalintaperusteesta valtion tuella rakennetuissa palveluasunnoissa sekä Opas arava- ja korkotukivuokra-asuntojen asukasvalintoihin, ARA:n oppaita
12.2.2014). Mikäli aravakelpoisuutta ei saada selvitettyä, asiakas ei voi odottaa aravalainoitettua palveluasumispaikkaa. Päätöskirjeeseen liitetään myös tiedote palvelusetelistä tehostetun palveluasumisen järjestämisen mahdollisuutena. Hoiva-asumisen paikan vastaanottaminen Hoiva-asumisen paikan järjestämisessä pyritään ottamaan huomioon asiakkaan sosiaalisten suhteiden ja elinympäristön säilyminen sekä aravakelpoisuus. Asukkaan ja/tai hänen omaisensa tulee vastaanottaa osoitettu asumispalvelupaikka välittömästi. Mikäli asukas tai hänen omaisensa kieltäytyy vastaanottamasta hänelle osoitettua hoiva-asumisen paikkaa, ei ole mahdollista odottaa vaihtoehtoista paikkaa. Kyseisessä tapauksessa hakemus raukeaa ja asiakas palaa takaisin yksityiskotiinsa tarvittaessa kotihoidon palveluiden turvin. Välittömässä hoiva-asumisen paikan tarpeessa oleva asiakas ohjataan vapaana olevalle asukaspaikalle tai ellei vapaata asumispalvelun paikkaa ole osoitettavissa, niin hänelle järjestetään tilapäinen hoitopaikka senhetkisen kokonaistilanteen mukaisesti tai kotiutetaan kotihoidon palveluiden turvin. Hoivan tarpeen muuttuminen Mikäli asiakkaan hoivan/hoidon tarve muuttuu, niin ympärivuorokautisen hoiva-asumisen paikan tarve arvioidaan uudelleen. Hoiva-asumisen paikkaa odottavan henkilön myönteinen asumispalvelupäätös raukeaa, mikäli voidaan osoittaa, että asiakas selviytyy päivittäisistä toiminnoistaan muiden hänelle järjestettyjen palveluiden turvin. SAS-listalta poistetun asiakkaan terveydentilan/toimintakyvyn heikentyessä hakemusta ei tarvitse tehdä enää uudelleen vaan se aktivoidaan SAS-ohjelmassa. Hoiva-asumisen paikan vapautuessa/ uuden asukkaan muuttaessa Asumispalveluyksikön henkilökunta auttaa tarvittaessa asunnon tyhjentämisessä, jotta uuden asukkaan muutto ei viivästy. Asumispalveluyksikössä on sovitut järjestelyt asukkaiden kalusteiden ja tavaroiden lyhytaikaiseen varastointiin asuinhuoneen tyhjentämisen yhteydessä. Asumispalveluyksiköllä on valmius auttaa huoneen tilapäisessä kalustamisessa, mikäli asukkaan muutto muutoin viivästyisi. Tällöin peruskalustukseen kuuluu sängyn lisäksi peitto, tyyny ja liinavaatteet, yöpöytä, tuoli ja ikkunaverhot.