Tehostetun palveluasumisen palvelusetelin sääntökirja lukien

Transkriptio

1 Tehostetun palveluasumisen palvelusetelin sääntökirja lukien Ikäihmisten lautakunta

2 2 Sisällys 1 Soveltamisala Palveluseteli Tehostettu palveluasuminen Eri osapuolia koskevat oikeudet ja velvoitteet Kunta Palveluntuottaja Asiakas Palvelusetelin arvo Hintojen muutokset ja laskutus Asiakastietojen käsittely ja salassapito Vahingonkorvausvelvollisuus Ohjaava Lainsäädäntö LIITE 1 Sähköiseen palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmään liittyvät toimintatavat. LIITE 2 Hoiva-asuminen/Tehostettu palveluasuminen, palvelukuvaus LIITE 3 Selvitys henkilöstömitoituksesta ja henkilöstön koulutuksesta/ammattipätevyydestä LIITE 4 Lääkehoitosuunnitelman yksikkökohtainen osio

3 3 1 Soveltamisala Tätä sääntökirjaa noudatetaan, kun kunta järjestää tehostetun palveluasumisen palveluita asiakkailleen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain (569/2009) mukaisesti. Tässä sääntökirjassa kunnalla tarkoitetaan Kouvolan kaupunkia. Sääntökirjassa kunta asettaa palvelusetelilain 5 :ssä tarkoitetut hyväksymiskriteerit palveluntuottajille. Kunta velvoittaa, että palveluntuottajat noudattavat sääntökirjan määräyksiä. 2 Palveluseteli Palveluseteli on yksi tapa järjestää tehostettua palveluasumista 65 vuotta täyttäneille henkilöille kunnan omien palvelujen ja ostopalvelujen lisäksi. Palvelusetelin tarkoituksena on lisätä asiakkaan valinnan mahdollisuuksia ja edistää yhteistyötä kunnan ja yksityisten palveluntuottajien välillä. Palveluseteli on henkilökohtainen eikä sitä voi vaihtaa rahaksi. Palveluseteliä ei voida käyttää muuhun kuin myöntämispäätöksessä määriteltyyn palveluun. Palveluseteliä ei sovelleta kiireellisiin toimenpiteisiin eikä tahdonvastaiseen hoitoon. Tehostetun palveluasumisen palveluseteli on tarkoitettu ympärivuorokautisen tehostetun palveluasumisen palvelumaksuun. Palvelusetelillä kunta sitoutuu maksamaan yksityisen palveluntuottajan hoivapalvelujen kustannuksista setelin suuruisen summan tai vuorokausihinnan mukaisen summan (vuorokausihinta alempi kuin setelin arvo) palveluntuottajalle. Asiakkaalle lähetettävä palveluseteli perustuu viranomaispäätökseen. Palvelumaksu kattaa ympärivuorokautisen hoidon ja huolenpidon lisäksi yksikön yhteisiin tiloihin, valvontaan ja turvajärjestelyihin liittyviä kuluja. Muista kustannuksista asiakas huolehtii itse. Asiakkaan omavastuuosuudeksi jää se osuus palvelumaksusta, joka ylittää palvelusetelin arvon. Asiakas maksaa Kunta maksaa palveluntuottajalle palvelusetelin mukaisen arvon palvelumaksun kustannuksista - omavastuuosuuden - vuokran - muut asumiskulut - ateriamaksut - lääkkeet - muut henkilökohtaiset kulut Palveluntuottaja vastaa tehostetun palveluasumisen palvelunkuvauksen mukaisesta palvelusta

4 4 3 Tehostettu palveluasuminen Tehostetulla palveluasumisella tarkoitetaan sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukaista asumispalvelua, joka järjestetään palvelutaloissa tai palveluasuntoryhmissä ja joissa henkilökunta on paikalla ympärivuorokautisesti. Tehostetun palveluasumisen asiakkaan toimintakyky on selvästi alentunut. Toimintakyvyn alenemisen johdosta asiakas tarvitsee päivittäisissä toiminnoissa ympärivuorokautista, runsasta hoitoa ja huolenpitoa sekä valvontaa. Tehostettu palveluasuminen tukee henkilön mahdollisimman itsenäistä selviytymistä, fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn edistämistä ja sosiaalisia suhteita turvallisessa, kodinomaisessa ja esteettömässä ympäristössä. Hoidon tulee olla asiakkaan omat voimavarat huomioonottavaa ja asiakkaan hyvää elämänlaatua, itsemääräämisoikeutta, yksityisyyttä ja itsenäistä suoriutumista tukevaa. Henkilöstön tulee täyttää sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuslain (2005/272) ja asetuksen (2005/608) mukainen kelpoisuus. Terveydenhuollon ammattihenkilöstön tulee täyttää terveydenhuollon ammattihenkilöstön kelpoisuuslain (1994/559) kelpoisuus. 4 Eri osapuolia koskevat oikeudet ja velvoitteet 4.1. Kunta Kunta toimii palvelujen järjestäjänä hyväksymällä palveluntuottajiksi ne palveluntuottajat, jotka täyttävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain 5 :n 1. mom:n kohtien 1 4 vaatimukset sekä kunnan asettamat muut vaatimukset ja ehdot. Kunnan tulee ottaa palveluntuottajan hyväksyntää koskeva asia käsittelyyn yhden (1) kuukauden kuluessa palveluntuottajan lähetettyä sähköisen palvelusetelijärjestelmän välityksellä hakeutumisensa palveluseteliyrittäjäksi. Kunnan on tehtävä päätös palveluntuottajan hyväksymisestä tai hylkäämisestä kahden (2) kuukauden kuluttua siitä, kun palveluntuottaja on jättänyt ilmoituksensa pyydettyine liitteineen sähköiseen palvelusetelijärjestelmään. Jos joitakin liitteitä ei ole toimitettu sähköisen järjestelmän välityksellä, niin hakemus käsitellään siinä vaiheessa, kun kaikki pyydetyt liitteet on toimitettu ja kuitenkin kolmen (3) kuukauden sisällä, jolloin hakemus joko hylätään tai hyväksytään. Sähköinen järjestelmä poistaa yli 6 kk vanhat palveluntuottajan luonnostilaiset hakemukset automaattisesti. Päätös hyväksytyksi tulemisesta lähetetään palvelun tuottajalle sähköisen palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmän (PSOP) välityksellä. Kunta ei sitoudu osoittamaan palveluseteliä käyttäviä asiakkaita palveluntuottajalle. Kouvolan hyvinvointipalvelut ylläpitää rekisteriä hyväksytyistä palveluntuottajista. Kaikkien tietojen tulee olla julkisia ja saatavilla myös Internetissä sekä muulla soveltuvalla tavalla. Kunnan hyväksymien palveluntuottajien hintatiedot ja palvelun sisältö tulee olla vertailtavissa PSOP-järjestelmässä.

5 5 Kouvolan kaupungin asumispalvelun palveluohjaajat antavat asiakkaalle tietoa palveluntuottajista. Kunnan tulee selvittää asiakkaalle tämän asema palveluseteliä käytettäessä, palvelusetelin arvo, palveluntuottajien hinnat, omavastuuosuuden määräytymisen perusteet ja arvioitu suuruus sekä asiakasmaksu, joka määräytyy vastaavasta palvelusta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukaan. Kunnan tulee antaa asiakkaalle tieto, mistä häntä koskevia tietoja voidaan hankkia hänen suostumuksestaan riippumatta. Kunnan on myös varattava asiakkaalle tilaisuus tutustua muualta hankittuihin tietoihin sekä antaa asiaa koskeva selvitys tarvittaessa. Palvelun järjestäminen palvelusetelillä ei muodosta sopimussuhdetta kunnan ja palveluntuottajan välille eikä kunnan ja asiakkaan välille. Kunta ei muutoinkaan vastaa asiakkaan ja palveluntuottajan palvelusuorituksista eikä velvoitteiden noudattamisesta toisiaan kohtaan. Se ei myöskään vastaa heidän toisilleen tai kolmannelle osa-puolelle aiheuttamistaan vahingoista. Kunta valvoo palveluntuottajien toimintaa sen mukaisesti kuin tämän sääntökirjan liitteenä olevassa palvelukuvauksessa kerrotaan. Kunnalla on oikeus saada palveluntuottajalta palvelutuotantoonsa liittyvät tiedot ja selvitykset. Kunta sitoutuu pitämään salassa palveluntuottajan liike- ja ammattisalaisuudet Kunnan tulee peruuttaa palveluntuottajan hyväksyminen ja poistaa palveluntuottaja ylläpitämästään luettelosta, mikäli laissa ja tässä sääntökirjassa hyväksymiselle asetetut edellytykset eivät enää täyty. Palveluntuottaja voi myös itse pyytää hyväksymisen peruuttamista. Palveluntuottajaksi hakeutumisen esteet/irtisanomisen syyt: 1. Palveluntuottaja on tuomittu ammattinsa harjoittamiseen liittyvästä rikoksesta. 2. Palveluntuottaja on antanut olennaisesti vääriä tai puutteellisia tietoja yrityksestä. 3. Palveluntuottaja on syyllistynyt ammattitoiminnassaan vakavaan menettelyrikkomukseen. 4. Palveluntuottaja on toiminut hyväksymisehtojen vastaisesti. 5. Palveluntuottaja on asetettu konkurssiin tai sellainen on vireillä. 6. Palveluntuottaja on päätetty asettaa selvitystilaan, on yrityssaneerausohjelmassa, velkajärjestely on vahvistettu tai vireillä. 7. Palveluntuottaja on laiminlyönyt verojen ja sotu-maksujen suorittamisen. 8. Palveluntuottaja on tuottanut palvelua asiakkaan saaman palvelusetelipäätöksen vastaisesti. 9. Palveluntuottaja ei ole täyttänyt kouluttautumis- ja kehittämisvelvoitetta. 10. Palveluntuottaja pyytää hyväksymisen irtisanomista tai lopettaa yritystoiminnan. Kunta voi lopettaa palvelujen järjestämisen palvelusetelillä, jolloin palveluntuottajia koskevat hyväksymispäätökset peruuntuvat siitä lukien, kun lopettamispäätös on saanut lainvoiman.

6 Palveluntuottaja Palveluntuottajan tulee täyttää yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain (922/2011) ja yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain (152/1990) sekä muun tämän sääntökirjan mukaista palvelutoimintaa koskevan lainsäädännön vaatimukset. Lisäksi palveluntuottajalla tulee olla aluehallintoviranomaisen lupa tuottaa ympärivuorokautisia sosiaalipalveluja. Palveluntuottaja hakeutuu Kouvolan kaupungin palvelusetelituottajaksi sähköisen PSOP järjestelmän kautta. Edellä mainittuun järjestelmään liittyvät toimintatavat on esitelty tarkemmin liitteessä 1. Hakemus tehdään erikseen kaikista palveluntuottajan palvelusetelillä tuotetuista asumisyksiköistä. Sähköisessä hakemuksessa ja sen liitteissä on määritelty lakisääteiset ja kunnan määrittelemät palvelukohtaiset kriteerit. Hakeminen on mahdollista ympäri vuoden. Palveluntuottajan on tehtävä toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista (yhteystiedot tai vastuuhenkilöt sekä palvelun tuottamiseen vaikuttavat olosuhteet) korjaukset sähköiseen PSOP -järjestelmään. Tehdyt muutokset tulevat aina kunnan hyväksyttäväksi. Palveluntuottaja luovuttaa kunnalle tiedot henkilökunnasta ja sen määrästä sekä asiakaspalautteista. Palveluntuottaja hyväksyy kunnan tekemät valvontakäynnit palveluyksikössä ja asiakaskyselyt. Palveluntuottaja sitoutuu tuottamaan laadullisesti hyvää asumispalvelua sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000) mukaisesti. Asiakkaalle annettavat palvelut ovat suunnitelmallisia ja tavoitteellisia. Annettavan palvelun laatu vastaa vähintään sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta. Palvelusetelituottajien palvelujen laatua valvovat kunta, sosiaali- ja terveysalan lupaja valvontavirasto Valvira sekä aluehallintovirasto (AVI). Palvelusetelituottajaksi hyväksytyt palveluntuottajat ovat sitoutuneet mm. ympärivuorokautiseen hoitoon, asukkaan terveydentilan seuraamiseen ja arviointiin, päivittäisissä toiminnoissa avustamiseen sekä saattohoitoon. Palvelun sisällön tulee vastata liitteen 2 mukaista hoiva-asumisen/ tehostetun palveluasumisen palvelunkuvausta. Henkilöstön määrä ja rakenne ilmoitetaan henkilöstölomakkeella (liite 3). Palveluntuottaja voi hankkia määrittämänsä osan palveluista alihankintana. Palveluntuottaja vastaa alihankkijan työstä kuin omastaan, ja alihankkijoita koskevat samat vaatimukset kuin palveluntuottajaa. Palveluntuottajan tulee tarkistaa alihankkijansa osalta, että alihankkija täyttää vaatimukset. Kunta voi perustellusta syystä kieltää palveluntuottajaa käyttämästä tiettyä alihankkijaa. Alihankkijan tiedot on merkittävä sähköiseen järjestelmään. Kunta päättää siitä, kuka on oikeutettu saamaan palvelusetelin kyseiseen palveluun. Palvelun markkinoinnin tulee olla hyvän tavan mukaista ja täyttää kuluttajansuojalain vaatimukset. Palvelun tuottajan tulee ilmoittaa palvelun hinnoista vertailukelpoisella tavalla siten, että palveluseteliä käyttävä asiakas voi vaivatta päätellä palvelun kokonaishinnan ja osuuden, joka jää hänen maksettavakseen. Palveluntuottaja merkitsee hinnastoon ainoastaan seuraavat hintatiedot: 1) hoitopäivä /vrk 2) ateriahinta /vrk 3) keskimääräinen asunnon vuokra /vrk (sisältäen sähkö- ja vesimaksun)

7 7 Palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan tämän sääntökirjan ehtoja siitä alkaen, kun palveluntuottaja hyväksytään palvelusetelillä tuotettavan tehostetun palveluasumisen palveluntuottajaksi. Palveluntuottaja sitoutuu sääntökirjaan myös kunnan muuttaessa sääntökirjan ehtoja. Mikäli palveluntuottaja ei sitoudu uusiin ehtoihin, niin palveluntuottaja tullaan poistamaan sähköisestä järjestelmästä (palveluntuottajarekisteristä) Asiakas Asiakkaan palveluiden tarve arvioidaan laaja-alaisesti yhteistyössä asiakkaan ja hänen läheistensä sekä hoitoon osallistuvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä koostuvan moniammatillisen työryhmän kanssa. Asiakkaan tarve tehostettuun palveluasumiseen perustuu palvelutarpeen arviointiin. Arvioinnin tukena käytetään Rava-toimintakykymittaria ja MMSE-muistitestiä. Mikäli asiakkaan toimintakyky on arvioitu RAI-mittarilla, sen tulosta käytetään apuna määriteltäessä asiakkaan palveluntarvetta. Hoiva-asumiseen sisältyvää tehostettua palveluasumista haetaan sähköisellä hakemuksella SAS-ohjelman kautta. SAS-hakemuksen tekee aina sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen. Asiakkaan/ hänen omaisensa on oltava tietoinen hoiva-asumispaikan hakemisesta. - Kotihoidon asiakkaan asumispalveluhakemuksen tekee arviointijakson jälkeen kotiutusyksikön palveluohjaaja tai kotihoidon asiakasvastaava sairaanhoitaja. - Marjoniemen terveyskeskussairaalassa ja kotiutusyksiköissä hakemuksen tekemisestä vastaa kunkin yksikön palveluohjaaja. - Palveluasumisen yksikössä asuvan asiakkaan asumispalveluhakemuksen tekee asumispalveluohjauksen palveluohjaaja yhteistyössä asiakkaan omahoitajan kanssa. Asumispalveluohjauksen palveluohjaaja tekee hakemuksen perusteella viranhaltijapäätöksen asumispalvelupaikan myöntämisestä. Päätöskirjeen mukana asiakkaalle lähetetään tietoa palvelusetelistä ja palvelusetelituottajista sekä tuloselvityslomake. Asiakas saa valita, ottaako hän vastaan palvelusetelin tehostetun palveluasumisen järjestämiseksi. Valinta edellyttää asiakkaalta ja hänen lailliselta edustajaltaan kykyä harkita palveluseteliä. Mikäli asiakas ei halua käyttää palveluseteliä tehostetun palveluasumisen järjestämisen vaihtoehtona, palveluohjaaja ohjaa hänet joko kaupungin järjestämiin asumispalveluyksiköihin tai ostopalveluihin. Jos asiakas valitsee palvelusetelin, asumispalveluohjauksen palveluohjaaja tekee päätöksen palvelusetelistä. Palveluohjaaja selvittää asiakkaalle hänen asemansa palveluseteliä käytettäessä, palvelusetelin arvon, palveluntuottajien hinnat, omavastuuosuuden määräytymisen perusteet ja arvioidun suuruuden sekä vastaavan muulla tavoin järjestetyn asumispalvelun asiakasmaksun. Palveluohjaajalla on tarvittaessa oikeus hankkia lisätietoja asiakkaan tuloista ilman asiakkaan suostumusta. Asiakkaalle tiedotetaan, mistä muualta ja mitä häntä koskevia tietoja on hankittu. Asiakas, jolle palveluseteli on myönnetty, valitsee kunnan palvelusetelituottajien rekisteristä yksikön, johon hän haluaa muuttaa. Muutto edellyttää, että valitussa yksikössä on vapaana vuokrattavia asuntoja. Mikäli

8 8 palveluntuottajan asumispalveluyksikössä on vapaa palvelusetelipaikka, tuottajan on tarjottava tehostetun palveluasumisen paikkaa asiakkaalle. Palveluntuottaja ei voi kieltäytyä vapaalle palvelusetelipaikalle tulevasta asiakkaasta. Asiakas poistuu kunnan palvelujonosta saatuaan valitsemansa asumispalvelupaikan. Asiakas voi olla suoraan yhteydessä palvelusetelituottajaan sähköisen palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmän (PSOP) kautta ( Tarvittaessa asumispalveluohjauksen palveluohjaaja opastaa ja ohjaa asiakasta sähköisen järjestelmän käytössä. Asiakas voi myös olla puhelimitse yhteydessä palveluntuottajaan ja ilmoittaa palveluntuottajalle saamassaan palvelusetelitulosteessa olevan tunnistetiedon, jonka perusteella palveluntuottaja löytää asiakkaan sähköisestä järjestelmästä. Asiakas ja palveluntuottaja laativat vuokrasopimuksen ja palvelusopimuksen laskutusehdoista, ateriamaksujen suuruudesta, irtisanomisajan pituudesta ja irtisanomisehdoista sekä mahdollisista lisäpalveluista. Sopimuksessa tulee sopia asiakkaalle kuuluvista maksukäytännöistä, jos asiakas joutuu hoidettavaksi sairaalaan tai palveluun tulee muita pitempikestoisia katkoksia. Sopimuksen allekirjoittaa asiakas tai edunvalvoja. Sopimuksen teon yhteydessä asiakas luovuttaa kunnalta saamansa palvelusetelipäätöksen palveluntuottajalle. Palveluseteliä vastaan palveluntuottaja laskuttaa kuntaa kuukausittain setelin suuruutta vastaavalla summalla. Palveluseteliä voi käyttää vain palvelutarpeen arvioinnissa todettuun hoivan ja hoidon maksuun. Palvelusetelillä ei voida maksaa muita palveluntuottajan tarjoamia palveluita. Tehostetun palveluasumisen yksikköön muuttavan asiakkaan palveluseteli on voimassa muuttopäivästä lukien. Asiakkaalla ei ole oikeutta saada sairausvakuutuslain mukaista korvausta palvelusetelin omavastuuosuuteen. Palvelusetelin omavastuuosuus ei myöskään kerrytä asiakkaan sosiaalihuollon asiakasmaksukattoa. Asiakas on oikeutettu Kelan eläkkeensaajan hoitotukeen ja asumistukeen. Palvelusetelin omavastuuosuus ei oikeuta verotuksessa kotitalousvähennykseen. Asiakas voi ostaa palveluntuottajalta lisäpalveluja, jolloin oikeus kotitalousvähennykseen on erikseen selvitettävä. Palveluntuottaja on velvollinen laatimaan hoito- ja palvelusuunnitelman asiakkaan ja päätöksen tehneen palveluohjaajan kanssa. Hoito- ja palvelusuunnitelma lähetetään päätöksen tehneelle palveluohjaajalle kuukauden kuluessa asiakkaan muuttopäivästä lukien, mikäli suunnitelma ei ole luettavissa KouvolaEfficaasiakastietojärjestelmästä. Asiakasta koskevat sosiaalihuollon asiakaslain ja potilaslain mukaiset oikeudet. Käytännössä säädösviittauksilla korostetaan velvoitetta kyseisissä laeissa säänneltyjen asiakkaan mielipiteen, itsemääräämisoikeuden ja osallistumisen huomioimiseen, asiakkaan hyvään kohteluun, palveluun ja hoitoon, palvelu- ja hoitosuunnitelman laadintaan, molemminpuolisen tietojen antovelvollisuuteen ja tietojen käsittelyyn sekä asiakkaan oikeusturvakeinojen käyttöön. Asiakkaan ja palveluntuottajan välistä sopimussuhdetta koskevat kuluttaja- ja sopimusoikeuden säännökset ja oikeusperiaatteet. Sopimukseen liittyvät erimielisyydet voidaan saattaa kuluttajariitalautakunnan käsiteltäväksi. Myös muut kuluttajaviranomaiset, kuten kuluttajavirasto, kuluttaja-asiamies ja kuluttajaneuvonta, ovat tältä osin toimivaltaisia. Asiakas voi myös nostaa kanteen asiasta käräjäoikeudessa. Asiakas ilmoittaa palveluihin liittyvät reklamaatiotilanteet suoraan palveluntuottajalle. Palveluntuottajan on selvitettävä reklamaatiot viipymättä ja ilmoitettava niistä kunnalle. Myös muut asiakaspalautteet on toimitettava kunnalle. Viranhaltijan tekemään palveluasumisen päätökseen ja palvelusetelipäätökseen tyytymätön asiakas voi osoittaa oikaisuvaatimuksen Kouvolan kaupungin ikäihmisten lautakunnalle. Asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus saamastaan kohtelusta sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Asiakas voi myös

9 9 olla yhteydessä palveluun liittyvistä epäkohdista potilas- tai sosiaaliasiamieheen ja/tai tehdä kantelun valvontaviranomaisille, kuten aluehallintovirastolle (AVI). Asiakkaan ja palveluntuottajan välinen erimielisyys (esimerkiksi palvelun viivästys, virhe tai palvelun aiheuttama vahinko) voidaan saattaa kuluttajariitalautakunnan käsiteltäväksi. Myös muut kuluttajaviranomaiset, kuten kuluttajavirasto, kuluttaja-asiamies ja kuluttajaneuvonta, ovat tältä osin toimivaltaisia. Asiakas voi myös nostaa kanteen asiasta käräjäoikeudessa. Parastapalvelua.fi -järjestelmässä asiakas tai asiakkaan puolesta asioija voi antaa palveluntuottajalle palautetta palvelun laadusta sekä muista palveluun liittyvistä seikoista. Palautetta voi myös antaa esim. puhelimitse ja sähköpostitse. Kunnalle annettava palaute annetaan sähköpostitse tai puhelimitse. Sähköisen järjestelmän välityksellä annettuun palautteeseen palveluntuottajan tulee vastata järjestelmässä joko välittömästi tai kahden (2) viikon kuluessa asian kiireellisyydestä riippuen. Myös muuhun palautteeseen tulee vastata välittömästi tai kahden (2) viikon kuluessa asian kiireellisyydestä riippuen. Vastaus palautteeseen on annettava kunnalle järjestelmän välityksellä sekä asiakkaalle hänen valitsemallaan tai toivomallaan tavalla. 5 Palvelusetelin arvo Tehostetun palveluasumisen palvelusetelin arvo on tulosidonnainen ja perustuu asiakkaan nettotuloista tehtävään laskelmaan. Huomioon otettavia tuloja ovat ansio- ja pääomatulot, eläkkeet ja niihin rinnastettavat jatkuvat etuudet sekä hoitotuki. Palvelusetelin arvon määrittäminen tehdään asiakkaan antaman tuloselvityksen tai muulla tavoin selvitettyjen tulotietojen perusteella. Asiakkaalle annetaan päätös palvelusetelin arvosta. Asiakkaan omavastuuosuus tehostetusta palveluasumisesta muodostuu palvelusetelin arvon ja palveluntuottajan perimän palvelumaksun välisestä erotuksesta. Palvelusetelin ylimenevät kulut palveluntuottaja laskuttaa suoraan asiakkaalta palveluntuottajan ja asiakkaan välisen sopimuksen mukaisesti. Jos palveluasumisen kustannus on pienempi kuin palvelusetelin arvo, kunta korvaa ainoastaan palvelumaksun suuruisen summan palveluntuottajalle. Palveluntuottaja määrittelee oman palveluhinnastonsa. Kouvolan kaupungin ikäihmisten lautakunta päättää palvelusetelin arvosta ja sen muutoksista. 6 Hintojen muutokset ja laskutus Palveluntuottajan tulee ilmoittaa kunnalle palvelusetelillä tuotetun tehostetun palveluasumisen vuorokausihintojen muutoksesta kolme kuukautta aikaisemmin ja hintojen on oltava voimassa vähintään saakka. Tämän jälkeen mahdolliset seuraavaa vuotta koskevat uudet hinnat tulee ilmoittaa kunnalle sähköisen PSOP järjestelmän kautta mennessä ja niiden pitää olla voimassa vähintään seuraavan vuoden loppuun saakka. Hintojen tarkistamisen perusteena voivat olla henkilökustannusten ja yleisen kus-

10 10 tannustason muutos. Kunta voi hyväksyä tai hylätä hinnankorotuksen tai palauttaa sen palveluntuottajalle uudelleen valmistelua varten. Palveluntuottajan on ilmoitettava asiakkaalle palvelusopimuksessa määriteltyjen kustannusten (omavastuuosuus, vuokra, ateriamaksut, lisäpalvelut) muuttumisesta vähintään kolme kuukautta aikaisemmin. Mikäli asiakkaan taloudellinen tilanne muuttuu tai hän ei suoriudu omavastuuosuudestaan, palveluntuottaja neuvottelee tilanteesta asiakkaan ja hänen edustajansa kanssa sekä ilmoittaa asiasta asumispalveluohjaajalle. Jos palveluntuottaja joutuu irtisanomaan palvelusopimuksen asiakkaan taloudellisen tilanteen takia, palveluntuottaja ilmoittaa tilanteesta vähintään kaksi kuukautta aiemmin asiakkaalle, hänen edustajalleen ja päätöksen tehneelle asumispalveluohjauksen palveluohjaajalle. Laskutusjakso on yksi kuukausi. Palveluntuottaja laskuttaa kunnalta asiakkaalle annetun palvelusetelin mukaisen summan. Palvelusetelilaskutus tulee toimittaa kunnalle joka kuukauden viidenteen päivään (PSOPjärjestelmässä toiseen päivään) mennessä. Palveluntuottaja on velvollinen laatimaan kaupungin vaatimat tilastotiedot laskutuksen yhteydessä. Laskutuskausi alkaa asiakkaan muuttopäivästä. Palveluasumispäivällä tarkoitetaan asumispalveluun tulopäivää, sen jälkeen kertyneitä vuorokausia ja asumispalveluista lähtöpäivää. PSOP -järjestelmän käyttöönoton tehostuessa siirrytään käyttämään suoraa sähköistä laskutusta. Palveluntuottaja ei lähetä kunnalle toteutuneita palvelusetelipalveluja koskevia laskuja, sillä sähköinen järjestelmä kerää palvelutapahtumista laskutusmateriaalin toteutuneiden tapahtumien mukaan. Palvelutapahtumat ja asiakasta koskevat keskeytykset tulee merkitä järjestelmään viimeistään 2. päivänä seuraavaa kuuta. Tilitysajo tapahtuu kuukauden 3. ja 4. päivän välisenä yönä ja maksatus palveluntuottajalle tapahtuu kunnan ja palveluntuottajan sopiman maksuehdon mukaisesti. Palveluntuottaja saa järjestelmästä omaa kirjanpitoaan varten tarvittavat tiedot tulossa olevasta suorituksesta. Palveluntuottaja voi kirjata järjestelmään suorituksen kohdistamista varten oman viitenumeron. Palveluntuottaja on vastuussa, että laskutustiedot on ilmoitettu oikein. Jos palveluntuottajan pankkiyhteystiedot muuttuvat, ilmoittaa palveluntuottaja pankkiyhteystietojen muuttumisesta kaupungin palvelun yhteyshenkilölle tai pääkäyttäjälle. Tämä on tärkeää siksi, että tiedot pitää muuttaa myös kaupungin talouden järjestelmään, josta maksu suoritetaan palveluntuottajan ilmoittamalle pankkitilille. Toisin sanoen tilien on oltava molemmissa järjestelmissä samat. Puuttuvat laskutustiedot aiheuttavat maksun siirtymisen seuraavaan tilitykseen. Jos asiakkaan ja palveluntuottajan sopima hinta palvelusta on pienempi kuin palvelusetelin arvo, kunta on velvollinen suorittamaan enintään asiakkaan ja palveluntuottajan sopiman hinnan palveluntuottajalle. Jos hoito keskeytyy tilapäisesti korkeintaan 10 vrk ajaksi, kunta maksaa tuottajalle näiltä päiviltä 100 % asiakkaan palvelusetelin arvosta. Tämän jälkeen poissaolopäivistä ei makseta. Kuoleman tapauksessa tai palvelun päättyessä muusta syystä kunta maksaa palvelusetelin arvon siihen päivään, kun palvelu päättyy. Tilapäinen poissaolo tarkoittaa sitä, että asiakas on hoidettavana esim. sairaalassa tai muussa hoitopaikassa tai muusta syystä poissa ja poissaolon kesto on kokonaisia vuorokausia (klo ).

11 11 7 Asiakastietojen käsittely ja salassapito Palvelusetelilainsäädännön mukaisesti Kouvolan kaupunki on rekisterinpitäjä myös palvelusetelillä järjestettävissä palveluissa. Palveluntuottaja on sen sijaan rekisteritietojen ylläpitäjä. Palveluntuottaja sitoutuu pitämään salassa ja käsittelemään huolellisesti saamansa salassa pidettävät asiakas- ja potilastiedot. Palveluntuottaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että kaikki asiakas- ja potilastietoja käsittelevät työntekijät, palvelusuhteen laadusta riippumatta, ja opiskelijat sitoutuvat laissa edellytettyyn vaitiolovelvollisuuteen. Palveluntuottaja vastaa siitä, että asukkaan tietoja pääsevät käsittelemään vain ne henkilöt, joiden työtehtävien kannalta se on välttämätöntä ja jotka ovat allekirjoittaneet salassapitosopimuksen. Asiakirjat on laadittava, säilytettävä ja dokumentoitava henkilötieto-, arkisto- ja potilaslakien tai niiden perusteella annettujen määräysten säätämällä tavalla. Syntyneisiin asiakirjoihin, niiden säilytykseen ja luovutukseen sovelletaan lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta, henkilötietolakeja ja muita henkilötietojen käsittelyä koskevia säännöksiä sekä kaupungin antamia ohjeita. Palveluntuottajalla on oltava seuranta- ja valvontatehtävää varten tietosuojavastaava. Palveluntuottajalla tulee olla lain edellyttämät potilastiedot kirjattuna. Palveluntuottaja ja kaupunki sitoutuvat antamaan toisilleen tarpeellisia tietoja asukkaista ja tehtäväalueeseen kuuluvasta toiminnastaan, sen muutoksista ja kehittämissuunnitelmasta. Palvelusetelisuhteessa syntyneet asiakirjat ovat viranomaisen asiakirjoja. Kun asiakas poistuu palvelun piiristä, palvelusta syntyneet asiakirjat toimitetaan veloituksetta Kouvolan kaupungin hyvinvointipalveluiden arkistoon osoitteeseen Kouvolan Kaupunginarkisto, PL 85, Kouvola. Palveluntuottaja vastaa omien tietojensa asianmukaisesta hävittämisestä. 8 Vahingonkorvausvelvollisuus Tuottaja vastaa asiakkaille ja ulkopuolisille aiheuttamistaan vahingoista, joiden voidaan katsoa aiheutuneen vahingonkorvauslaissa tarkoitetulla tavalla tuottamuksellisen tai tahallisen toiminnan seurauksena. Tuottajan tulee varautua vahinkoihin riittävin vastuu- ja tapaturmavakuutuksin, jotka turvaavat asiakkaan oikeuden saada korvausta tuottajan mahdollisesti asiakkaalle aiheuttamista henkilö- ja esinevahingoista. Kunta ei vastaa asiakkaalle aiheutuneesta tai asiakkaan palveluntuottajalle tai ulkopuoliselle aiheuttamasta vahingosta.

12 12 9 Ohjaava Lainsäädäntö Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä 569/2009 Laki asiakkaan asemasta ja oikeudesta 812/2000 Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/1992 Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen muuttamisesta Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta 733/1992 Laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta 603/1996 Potilasvahinkolaki 585/1986 Hallintolaki 710/1982 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus perusteista avohoidon ja laitoshoidon määrittelemiseksi 1241/2002 Laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta 603/1996 Kansanterveyslaki 66/1972 Henkilötietolaki 523/1999 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 159/2007 Laki kuluttajariitalautakunnasta 8/2007 Kuluttajansuojalaki 38/1978 Potilasvahinkolaki 585/1986 Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987 Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain muuttaminen 981/2008 Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 519/1977 Kotikuntalaki 201/1994 ja muutos Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012)

13 13 LIITE 1 Sähköiseen palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmään liittyvät toimintatavat ( ja Yleistä Palveluntuottajalla tulee olla internet-yhteydellä varustettu tietokone tai muu päätelaite käytössään. Järjestelmä tarjoaa rajapinnat palveluntuottajan omia järjestelmiä varten. Kunta ei osallistu palveluntuottajan järjestelmien integroimisen kustannuksiin. Kaikki palveluntuottajalta vaadittavat toiminnot on tehtävissä myös suoraan järjestelmän tarjoaman käyttöliittymän kautta. Palveluntuottajan käytännön käsikirja on erillinen dokumentti, jossa opastetaan ja neuvotaan yksityiskohtaisemmin sähköisen järjestelmän käyttämistä. Palveluntuottajaksi hakeutuminen ja palveluntuottajien valvonta Tietojen ylläpito Palvelun varaus Palveluntuottajaksi hakeudutaan järjestelmän kautta. Palveluntuottaja tunnistautuu Katso-tunnisteen avulla järjestelmään ( Palveluntuottajan kelpoisuuteen liittyvät viranomaisrekisteritarkistukset tehdään automaattisesti, mikäli palveluntuottaja on liittynyt Suomen Tilaajavastuu Oy:n Luotettava Kumppani -ohjelmaan. ( Jos tietoja ei voida tarkistaa automaattisesti Tilaajavastuuliittymän avulla, tulee palveluntuottajan toimittaa vaaditut dokumentit sähköisen hakemuksen liitteinä ensisijaisesti sähköisesti PSOP-järjestelmään. Palveluntuottajien lakisääteinen valvonta (4 krt/vuodessa) tapahtuu ensisijaisesti sähköisesti ja automaattisesti. Jos palveluntuottajan valvontaa ei voida suorittaa automaattisesti, tulee palveluntuottajan toimittaa vaaditut liitteet neljä kertaa vuodessa kunnalle. Kunta voi periä sekä palveluntuottajan hakeutumista että lakisääteiseen valvontaa koskien palveluntuottajalta tietojen manuaalisesta tarkistamisesta maksun. Palveluntuottajan tulee ylläpitää yritystä, toimipaikkoja ja palvelujen saatavuutta koskevia tietoja ajantasaisesti järjestelmässä. Palveluntuottajan julkisiksi merkityt tiedot näkyvät asiakkaille ostopalvelu-/palveluseteliportaalissa. Asiakkaat voivat niiden perusteella etsiä ja vertailla palveluntuottajia. Mikäli palveluntuottaja laiminlyö tietojen ajan tasalla pitämisen, niin palveluntuottaja voidaan poistaa näkymästä portaalissa, jolloin palveluntuottajalle ei voi varata uusia aikoja eikä palveluntuottaja voi ottaa vastaan uusia palveluseteliasiakkaita. Palveluntuottajan tulee vastata asiakkaan järjestelmän kautta tekemään palvelupyyntöön. Järjestelmässä asiakas/puolesta asioija ei voi tehdä palveluvarausta muutoin kuin lähettämällä sähköpostia järjestelmässä olevan sähköpostin kautta. Mikäli asiakas ottaa yhteyttä muulla tavalla, niin palveluntuottajan tulee tarkistaa järjestelmästä asiakkaan oikeus kysyttyyn palveluun ja sovittua palvelua koskevat merkinnät. Mikäli palveluntuottaja sopii asiakkaan kanssa palvelusta ilman, että asiakkaan oikeus palveluun on tarkistettu ja palvelutapahtuman jälkeen käy ilmi, että oikeutta ei ollut olemassa, niin kunta ei korvaa palveluntuottajalle aiheutuneita kustannuksia.

14 14 Palvelun kirjaus Laskutus Palautteet ja reklamaatiot Palveluntuottajan tulee kirjata toteutuneet palvelutapahtumat järjestelmään annettujen ohjeiden mukaisesti. Palveluntuottajalle maksettava korvaus muodostuu toteutuneiden palvelutapahtumien mukaisesti. Palveluntuottaja ei lähetä kunnalle toteutuneita palvelusetelipalveluja koskevia laskuja, sillä järjestelmä kerää palvelutapahtumista laskutusmateriaalin toteutuneiden tapahtumien mukaan. Kunta tilittää kerran kuukaudessa automaattisesti palveluntuottajalle toteutuneiden palvelujen mukaisen korvauksen. Palveluntuottaja saa järjestelmästä omaa kirjanpitoaan varten tarvittavat tiedot tulossa olevasta suorituksesta. Palveluntuottaja voi kirjata järjestelmään suorituksen kohdistamista varten oman viitenumeron. Jos asiakkaan ja palveluntuottajan sopima hinta palvelusta on pienempi kuin palvelusetelin arvo, kunta on velvollinen suorittamaan enintään asiakkaan ja palveluntuottajan sopiman hinnan palveluntuottajalle. Palveluntuottajan tulee vastata järjestelmään kirjattuihin vastausta pyydetään tyyppisiin palautteisiin sekä kaikkiin reklamaatioihin. Palveluntuottajalle ei makseta korvausta sellaisesta palvelutapahtumasta, johon liittyy käsittelemätön reklamaatio.

15 15 Liitteet, jotka tulee ladata sähköiseen hakemukseen. Jos palveluntuottaja on liittynyt Luotettava kumppani ohjelmaan, osa tiedoista tulee suoraan ohjelmasta. Muussa tapauksessa palveluntuottajan tulee hankkia kaikki pyydetyt liitteet itse ja liittää ne sähköisessä muodossa hakemukseensa: Ennakkoperintärekisteri (Todistus ennakonperintärekisteristä ) Kaupparekisteriote Tyel-vakuutusote (Työeläkekassan ja/tai vakuutusyhtiön todistus eläkevakuutuksen ottamisesta ja eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta) Vastuuvakuutustodistus (Vakuutusyhtiön todistus riittävä vastuuvakuutuksen voimassaolosta) Veromaksutiedot (verovelkatodistus) YEL-vakuutustodistus (vuosittain toimitettava) AVI:n tai Valviran lupa ympärivuorokautisen sosiaalipalvelujen tuottamisesta (Päätös Aluehallintoviraston/ Valviran toimiluvasta) Henkilöstöluettelo (vakanssit, nimikkeet, koulutustiedot, erillinen lomake) Lääkehoitosuunnitelma (yksikkökohtainen osio, erillinen lomake) tulee Luotettava kumppani -ohjelmasta tai liitedokumentti tulee Luotettava kumppani -ohjelmasta tai liitedokumentti tulee Luotettava kumppani -ohjelmasta tai liitedokumentti tulee Luotettava kumppani - ohjelmasta maksullisena tai liitedokumentti tulee Luotettava kumppani -ohjelmasta tai liitedokumentti tulee Luotettava kumppani -ohjelmasta tai liitedokumentti liitedokumentti liitedokumentti liitedokumentti Omavalvontasuunnitelma liitedokumentti Palvelukuvaus (lyhyt kuvaus palveluyksikön toiminnasta) Pelastussuunnitelma Pelastusviranomaisen lausunto (poistumisturvallisuusselvityksen arvioinnin pöytäkirja) Selvitys henkilötietolain 32 :n edellyttämien toimenpiteiden toteuttamisesta (rekisteriseloste) Toimintakertomus (liitetään sähköisesti vuosittain huhtikuun loppuun mennessä) sisältää myös - Henkilöstöluettelon nimillä, nimikkeillä sekä koulutustiedoilla ja tehtäväkuvilla - palvelua koskevat valitukset, kantelut, hoitovahinkoilmoitukset ja reklamaatiot, niiden syyt sekä niiden seurauksena tehdyt toimenpiteet Toimintasuunnitelma (liitetään sähköisesti vuosittain) liitedokumentti liitedokumentti liitedokumentti liitedokumentti liitedokumentti

16

17 1 LIITE 2 Hoiva-asuminen/ tehostettu palveluasuminen palvelukuvaus Ikääntyneiden palvelut Ikäihmisten lautakunta

18 2 Sisällys LIITE YLEISKUVAUS HOIVA-ASUMISESTA Hoiva-asumisen palvelut Hoiva-asumisen myöntämisperusteet Palvelukuvaus HOIVA-ASUMISTA KOSKEVAT SÄÄDÖKSET TOIMINNAN ORGANISOINTI JA TOIMINTAEDELLYTYSTEN TURVAAMINEN Johtaminen Laadunhallinta ja omavalvonta RAI järjestelmä Asiakaspalaute Ostopalvelun laadun valvonta HENKILÖSTÖ Kelpoisuusvaatimukset Henkilöstömitoitus Opiskelijat Perehdyttäminen Osaamisen kehittäminen Työhyvinvointi ASUMISPALVELUYKSIKÖN TOIMITILAT Sijainti Tilat Varusteet Turvallisuus Siivous-, jäte- ja tekstiilihuolto ASUKKAAN ASEMA JA OIKEUDET Palvelutarpeen arviointi... 17

19 Hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelma Asukkaan edunvalvonta Yhteistyö omaisten ja läheisten kanssa ASUKKAAN HYVINVOINNIN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMINEN Toimintakykyä ja kuntoutumista edistävä työote Osallisuus ja yhteisöllisyys Virikkeellisyys Ulkoilu Ravitsemus TERVEYDEN- JA SAIRAANHOIDON TOTEUTTAMINEN ASUMISPALVELUYKSIKÖSSÄ Terveyden- ja sairaanhoidon palvelu Lääkehoito Elämän loppuvaiheen hoito DOKUMENTOINTI, ASIAKIRJAHALLINTO JA TIETOSUOJA Dokumentointi Yksityinen palveluntuottaja sähköisessä PSOP järjestelmässä Tietosuoja Arkistointi ja asukaspapereiden palautus tilaajalle Liite 1 Kustannusvastuut Liite 2 Palveluprosessin vastuut Liite 3 Siivouspalvelut Liite 4 Sopimus KouvolaEffica-tietojärjestelmän käytöstä Citriin välityksellä Liite 5 Sähköiseen palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmään liittyvät toimintatavat... 35

20 4 1. YLEISKUVAUS HOIVA-ASUMISESTA 1.1. Hoiva-asumisen palvelut Hoiva-asumisen tehtävänä on tarjota 65 vuotta täyttäneille eritasoista tuettua asumista tarvitseville henkilöille kodinomaista asumista turvallisessa ympäristössä elämän loppuun saakka. Hoidon ja hoivan tarkoituksena on, että asukas voi kokea elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi ja, että hän voi ylläpitää sosiaalista vuorovaikutusta sekä osallistua mielekkääseen, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävään ja ylläpitävään toimintaan. Asukkaan läheisten ja omaisten osallisuus turvataan hänen elämäänsä silloin, kun hän itse sitä haluaa. Kouvolan kaupungin ikääntyneiden palvelujen järjestämään hoiva-asumisen palveluun sisältyy tavallista palveluasumista, jossa hoitohenkilökunta on tavoitettavissa pääsääntöisesti klo sekä hoivaasumista, jossa hoitohenkilökuntaa on paikalla ympäri vuorokauden. Ympärivuorokautinen hoiva-asuminen voi olla tehostettua palveluasumista tai laitoshoitoa. Palveluasumisella ja tehostetulla palveluasumisella tarkoitetaan palveluasumisen järjestämistä palveluasunnoissa, joissa henkilön asumista tuetaan muilla asiakkaan palvelutarpeeseen perustuvan hoitoja palvelusuunnitelman mukaisilla palveluilla. Ikääntyneiden laitoshoidossa toteutettava hoito ja hoiva on sisällöltään samanlaista kuin tehostetussa palveluasumisessa Hoiva-asumisen myöntämisperusteet Vanhuspalvelulaki (980/2012) linjaa kotiin annettavat palvelut ensisijaisiksi iäkkään henkilön pitkäaikaisen hoidon ja huolenpidon toteuttamisen muodoksi. Hoiva-asumiseen hakeutuminen tulee ajankohtaiseksi, mikäli yksityiskotiin järjestettävät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä muut tukipalvelut koetaan riittämättömiksi. Palveluiden tarve arvioidaan laaja-alaisesti yhteistyössä asiakkaan ja hänen läheistensä sekä hoitoon osallistuvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä koostuvan moniammatillisen työryhmän kanssa. Arvioinnin tukena käytetään MMSE-muistitestiä, Rava-toimintakykymittaria ja yhä enenevässä määrin RAI-arviointia. Mikäli asiakkaan toimintakyky on arvioitu RAI-mittarilla, sen tulos määrittelee asiakkaan palveluntarpeen. Ympärivuorokautiseen hoiva-asumiseen siirtymisen lähtökohtana on, että kaikki kotona asumista tukevat palvelut on todettu riittämättömiksi. Kyseessä tällöin on henkilö, joka ei fyysisen toimintakykynsä heikentymisen tai muiden syiden perusteella kykene selviytymään nykyisessä asumismuodossaan millään avohoidon keinoin tuettuna (tehostettu kotihoito, omaishoito, säännöllinen intervallihoito, yöpartiotoiminta) tai hänellä on karkailua tai vaikeita harhoja aiheuttava keskivaikea tai vaikea muistisairaus.

21 5 Yksityisiltä palveluntuottajilta ostettaviin asumispalveluihin sovelletaan samoja kaupungin voimassa olevia myöntämisen kriteereitä kuin omaan tuotantoon. Myös toimintojen palvelukuvaukset ovat yhteneväiset. Asumispaikkaa valittaessa otetaan huomioon asukkaan kokonaistilanne kokonaisvaltaisesti ja alueellisesti pyritään turvaamaan sosiaalisten suhteiden ja elinympäristön säilyminen Palvelukuvaus Tässä palvelukuvauksessa määritellään tehostetulta palveluasumiselta edellytettävät vähimmäisvaatimukset sekä palveluntuottajan ja asukkaan välinen kustannusvastuu (liite 1). Palveluntuottajalla tarkoitetaan tässä yhteydessä kuntaa tai kunnan kanssa sopimussuhteessa olevaa yksityistä palveluntuottajaa. Palvelukuvauksessa tarkennetaan palveluntuottajan määrittelyä, mikäli tarkoitetaan yksityisen palveluntuottajan toimintaa. Kouvolan kaupunki edellyttää yksityisiltä palveluntuottajilta, että tässä palvelukuvauksessa esitetyt vähimmäisvaatimukset ja palveluprosessien vastuut (liite 2) on täytyttävä jokaisen tarjotun palvelun kohdalla sopimuksen alkuhetkestä lähtien ja pysyttävä vähintään saman laatuisena koko sopimuskauden ajan. Palvelukuvauksen toteutumista valvoo kaupungin valvonnasta vastaava viranhaltija ja asumispalveluohjauksen palveluohjaajat. Tilaajalla on oikeus kesken sopimuskauden tehdä palvelunkuvaukseen lainsäädännön velvoittamia muutoksia. 2. HOIVA-ASUMISTA KOSKEVAT SÄÄDÖKSET Tarjottavan palvelun tulee täyttää lakien ja viranomaismääräysten asettamat vaatimukset, joihin palveluntuottaja on velvoitettu perehtymään. Palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen perustuu uuden sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :ään. Sen mukaan palveluasumista järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat soveltuvan asunnon sekä hoitoa ja huolenpitoa. Tehostettua palveluasumista järjestetään henkilöille, joilla hoidon ja huolenpidon tarve on ympärivuorokautista. Palveluasumisella tarkoitetaan palveluasunnossa järjestettävää asumista ja palveluja. Palveluihin sisältyvät asiakkaan tarpeen mukainen hoito ja huolenpito, toimintakykyä ylläpitävä ja edistävä toiminta, ateria-, vaatehuolto-, peseytymis- ja siivouspalvelut sekä osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävät palvelut. Tehostetussa palveluasumisessa palveluja järjestetään asiakkaan tarpeen mukaisesti ympärivuorokautisesti. Asumispalveluja toteutettaessa on huolehdittava siitä, että henkilön yksityisyyttä ja oikeutta osallistumiseen kunnioitetaan ja hän saa tarpeenmukaiset kuntoutus- ja terveydenhuollon palvelut. Sosiaalihuoltolain ja -asetuksen lisäksi asumispalveluiden toimintaa, sisältöä ja hoitohenkilöstön mitoitusta ohjaavat mm. seuraavat keskeiset lait ja säädökset:

22 6 Kansanterveyslaki (66/1972) ja -asetus (802/1992) Terveydenhuoltolaki (1326/2010) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista (298/2009) Työterveyshuoltolaki (1383/2001) Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus yksityisistä sosiaalipalveluista (1053/2011) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) Henkilötietolaki (523/1999) Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/ ) Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994), asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä (564/1994) Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (272/2005) Laki (734/1992) ja asetus (912/1992) sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta (733/1992) Pelastuslaki (379/2011) ja valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011) Elintarvikelaki (23/2006 ja 1137/2008) Työsopimuslaki (55/2001) Työaikalaki (605/1996) Vuosilomalaki (162/2005) Työturvallisuuslaki (738/2002) Kielilaki ( /423) Arkistolaki (831/1994) Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (STM julkaisuja 2013:11) Ravitsemussuositukset ikääntyneille (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2010) Suomalaiset ravitsemussuositukset (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2014) Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista (629/2010) Asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden jakelusta (1363/2011) Apuvälinepalveluiden laatusuositus (STM oppaita 2003:7) Lääkehoitosuunnitelma (Turvallinen lääkehoito, STM:n opas 2005:32) Lääkehoidon toteuttaminen sosiaalihuollon ympärivuorokautisissa toimintayksiköissä (Valviran ohje 7/2013) Jätelaki (646/2011) Omavalvonta yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Valviran ohje 7/2012 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira): Yksityisten sosiaalipalvelujen ja julkisten vanhuspalvelujen omavalvontasuunnitelman sisältöä, laatimista ja seurantaa koskeva määräys 1/ TOIMINNAN ORGANISOINTI JA TOIMINTAEDELLYTYSTEN TURVAAMINEN Asumispalveluyksikön toimintaa ohjaavat arvot ja toiminta-ajatus on määritelty kirjallisesti tukemaan hyvän palvelun tuottamista. Koko yksikön henkilöstö on sitoutunut arvoihin ja toiminta-ajatukseen, ja ne ovat kaikkien asukkaiden ja heidän omaistensa tiedossa ja nähtävillä. Toiminta-ajatus perustuu asukkaan

23 7 voimavarojen tunnistamiseen, toimintakyvyn edistämiseen ja tukemiseen sekä asukkaan mahdollisuuteen elää omannäköistä elämää. Toiminta-ajatuksessa huomioidaan asukkaan läheisten mahdollisuus osallistua asukkaan elämään. Asumispalveluyksikön toiminata on suunnitelmallista. Yksiköllä on kirjallinen ja ajantasainen vuosittainen toimintasuunnitelma. Yksityinen palveluntuottaja toimittaa tilaajalle vuosittain toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen toimintavuotta seuraavan huhtikuun loppuun mennessä Johtaminen Asumispalveluyksikössä on palvelusta vastaava johtaja. Johtaja vastaa yksikön toiminnasta, taloudesta ja henkilöstöstä. Johtamisen vastuut ja valtuudet on määritelty kirjallisesti. Keskeistä hyvälle johtamiselle on, että se tukee laadukasta asiakaslähtöisten palvelujen kokonaisuutta, kuntoutusta edistävää työotetta ja toimintatapojen kehittämistä. Toimintayksikön johtaja yhdessä lähiesimiesten kanssa huolehtii: - henkilöstön riittävyydestä, monipuolisesta osaamisesta ja osaamisen järjestelmällisestä kehittämisestä - henkilöstön tarkoituksenmukaisesta ja joustavasta kohdentumisesta - henkilöstön hyvinvoinnin ja oppimisen tukemisesta - henkilöstön kannustamisesta palvelutoiminnan kehittämiseen ja uusien toimintatapojen innovointiin Toimintayksikön johtajalla on tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto tai vastaava aikaisempi tutkinto, riittävä johtamistaito ja vähintään kolmen (3) vuoden työkokemus vastaavista tehtävistä. Jo toiminnassa olevien yksityisten palveluntuottajien yksiköiden osalta (kilpailutustilanteessa/tarjouksen jättöhetkellä) edellytetään toiminnasta vastaavilta henkilöiltä riittävää johtamistaitoa joko tutkintoon sisältyvää tai sen lisäksi suoritettua johtamiskoulutusta tai käytännön kokemuksen kautta hankittua johtamistaitoa Laadunhallinta ja omavalvonta Palvelun laadunhallintaa kehitetään kokonaisvaltaisesti siten, että yksikköä johdetaan hyvän henkilöstöä osallistavan johtamistavan mukaisesti. Palvelussa sitoudutaan tässä palvelukuvauksessa dokumentoituihin palvelukokonaisuuden sisältöä koskeviin laatuvaatimuksiin ja laatutavoitteisiin. Omavalvontasuunnitelma Jokaisessa asumispalveluyksikössä on huolellisesti laadittu omavalvontasuunnitelma, jonka avulla palveluissa esiintyvät epäkohdat ja palvelun onnistumisen kannalta epävarmat ja riskiä aiheuttavat tilanteet pystytään tunnistamaan, ehkäisemään ja korjaamaan nopeasti:

24 8 - lakisääteinen omavalvontasuunnitelma on laadittu yhdessä henkilöstön kanssa - ajantasainen omavalvontasuunnitelma on asumispalveluyksikössä asukkaiden ja omaisten tiedossa, julkisesti nähtävillä yksikössä ja asumispalveluyksikön kotisivuilla internetissä - suunnitelman toteutumista seurataan ja palveluja kehitetään toimintayksikön palveluja saavilta iäkkäiltä henkilöiltä, heidän omaisiltaan ja läheisiltään sekä henkilöstöltä säännöllisesti kerättävän palautteen perusteella - omavalvontasuunnitelma tarkistetaan vähintään kerran vuodessa ja päivitetään tarvittaessa - toimintayksikön johtaja ja lähiesimies varmistavat, että omavalvontaa toteutetaan järjestelmällisesti 3.3. RAI järjestelmä Kouvolan kaupungin järjestämässä tehostetussa palveluasumisessa otetaan käyttöön ajanmukainen RAI - järjestelmä siten, että kaikista asukkaista on tehty RAI-arviointi viimeistään palvelussa varmistetaan, että henkilöstöllä on riittävä osaaminen tehdä RAI-arviointeja sekä hyödyntää arviointeja hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelmien laadinnassa ja arvioinnissa - RAI -arviointi tehdään asukkaalle kuukauden kuluessa asumispalveluyksikköön muuttamisesta ja tämän jälkeen puolivuosittain ja asukkaan voinnin oleellisesti muuttuessa - RAI -arvioinnin tuloksia hyödynnetään toiminnan kehittämisessä ja johtamisessa Yksityinen palveluntuottaja: - tekee sopimuksen RAI-järjestelmän käytöstä THL:n kanssa. Sopimus voi olla joko perusrahoitteinen tai yhteisrahoitteinen. Lisäksi palveluntuottaja tekee Raisoftin kanssa sopimuksen RAI-järjestelmän vaativan ohjelmiston käytöstä. - käyttää ensisijaisesti laitoshoidon RAI:ta (RAIsoft-LTC). Jos palveluntuottajalla on jo käytössä kotihoidon RAI (RAIsoft-HC), voi palveluntuottaja jatkaa sen käyttöä. - antaa THL:lle luvan julkaista asumispalveluyksikköä kuvaavaa tietoa Palveluvaaka.fi palvelussa. - palveluntuottaja toimittaa tilaajalle pyydettäessä asumispalveluyksikkö- ja asukaskohtaista RAItietoa. - vastaa RAI-järjestelmän käyttöönotosta ja käytöstä aiheutuvista kustannuksista. - sitoutuu käyttämään Rava -mittaria vuoden 2016 loppuun asti, ellei palveluntuottajalla ole käytössä RAI Asiakaspalaute Palvelusta kerätään jatkuvaa asiakaspalautetta, jota hyödynnetään toiminnan kehittämisessä (mm. Kouvolan kaupungin sähköisen palautepalvelun, yksikkökohtaisten palautelaatikoiden ja suoran välittömän palautteen kautta). Kouvolan kaupungin hyvinvointipalvelut järjestää vuosittain palvelujen laatua kartoittavan asiakas-/omaiskyselyn kyselyn. Yksityinen palveluntuottaja sitoutuu osallistumaan edellä mainittuun kaupungin organisoimaan kyselyyn sekä muihin toiminnan sisältöön liittyviin tutkimuksiin. Kyselyiden tulokset käsitellään asukkaiden ja omaisten kanssa ja niitä hyödynnetään yksikön toiminnan kehittämisessä. Jokaiseen asukasreklamaatioon puututaan ilman tarpeetonta viivytystä.