Tilastokeskuksen väestöennusteet



Samankaltaiset tiedostot
Viimeaikainen väestökehitys ja tulevaisuuden näkymiä

Väestöennusteen taustat ja tulkinnat. Markus Rapo, Tilastokeskus

Väestöennuste 2012 mikä muuttui?

Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen

Tilastokeskuksen väestöennuste Kuolevuuslaskelmat. Markus Rapo, Tilastokeskus

Pohjalaismaakuntien väestö ja perheet

Väestöennusteet suunnittelun välineenä

Esityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä?

Väestötilastoja ja -ennusteita. Lähde: Tilastokeskus. Väestöennuste.

Metsien luonnontuotteet ja luomu. Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO

Sisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla

Eduskunnan tarkastusvaliokunta

Korkeakoulutettujen työllistyminen ja työmarkkinoiden muutokset

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, Liisa Larja

Erasmus liikkuvuus Suomesta

Suomen biokapasiteetti ja sen. Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Korkeasti koulutettujen työllisyys

*) %-yks. % 2018*)

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota

MITEN KÄY KUSTANNUSTEN EHDOTETUSSA SOTE MALLISSA

Ilmailijan lääketiede. Uudet medikaalivaatimukset. Helsinki Fly In, Jukka Terttunen, AME Liikennelääketiedeyksikkö. Yhteinen asia.

muutos *) %-yks. % 2017*)

Rakentamisen suhdannekatsaus

Pikakatsaus maitomarkkinoihin Osuuskunta Pohjolan Maito Marko Puhto

Talouspolitiikka Suomessa Ennusteet, pitkä vs. lyhyt aikaväli, globalisaatio Matti Viren. Turun yliopisto

Työttömyysetuuksien vaikutuksesta työmarkkinakäyttäytymiseen - tarkastelussa enimmäiskeston lyhennys

MEKIN UUDET HAASTEET. Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus

muutos *) %-yks. % 2016

Kohti uutta normaalia? Pakolaisuus ja muuttoliike lukuina, tänään

Mäntyöljykyllästys vaihtoehto kreosootille?

Kuka päättää sote-palveluiden kehittämisestä: asukas, professio vai manageri? Jouko Isolauri

NUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä

Sähkön hinta ja toimitusvarmuus

MMM/R0/MY Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta on pyytänyt tietoa Suomeen ja muihin jäsenvaltioihin kohdistuneista rahoitusoikaisuista.

Fingrid uuden edessä. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Kantaverkkopäivä

Sirpa Rajalin. tutkijaseminaari

Suomalaisten maastamuutto Ulkosuomalaisten määrä eri maissa

SAS ja R yhteiskäyttö

SAMAPALKKAISUUTEEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄUUDISTUKSIN Markku Palokangas, Toimihenkilöunioni Minna Etu-Seppälä, Suomen Varustamoyhdistys

Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin

Anna Rotkirch Väestöntutkimuslaitos,

Elämää PISA:n varjossa

Kuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Helsinki

Seuraava vaalikausi: Työllisyys ja hyvintointivaltion rahoitus

Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia

IP/09/1064. Bryssel 1. heinäkuuta 2009

EU Participant Report feedback Sofia Lähdeniemi & Kiira Noponen

Broilereiden hyvinvointi ja

EU:n koulutusraportti: Koulutustavoitteisiin pääseminen edellyttää vieläkin lisätoimia

Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa

Maatalouspolitiikan uudistaminen vuosiksi

Ovatko globalisaation vaikutukset luonnonlaki? Lisääkö globalisaatio eriarvoisuutta?

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

4. KORKEA VEROTUS VIE MITALISIJAN HYVINVOINTIKILPAILUSSA

Uusiutuvien energialähteiden verkkoon pääsyn edistäminen syöttötariffit tulossa. Poliittiset linjaukset syöttötariffista

maa- ja metsätalousvalokunta Jaana Kaipainen maa- ja metsätalousministeriö

Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille Kansainväliset hintavertailut Harri Kananoja

KUNNAT JA VESIHUOLTO: VAIHTOEHTOJA VAI SUORAVIIVAISUUTTA Pekka Pietilä, TkT TTY/CADWES-ryhmä

Kvantitatiiviset menetelmät

Suomi - Älykkään energiamittauksen kärkimaa

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri

CAP tilannekatsaus

Metsien hiilinielujen

Projektikokemuksia pk-yrityshankkeista

Osaaminen, innovaatiot ja vihreä teknologia

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori

Ympäristövaliokunta Heikki Granholm maa- ja metsätalousministeriö

SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS. Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä

Mielenterveyspalveluiden ongelmat ja haasteet

Etelä-Savon kuntien tunnuslukuja Tausta-aineistoa kuntarakenneuudistukseen: - Väestö, kuntien talous, toimintamenot

Tekstiviestejä ilman rajoja : komissio aikoo tehdä lopun ulkomailla lähetettyjen tekstiviestien kohtuuttomista verkkovierailuhinnoista

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

AKL:n 44. Autokauppiaspäivät , klo , Lehdistötilaisuus tj. Pekka Rissa

Ajankohtaista Fingridistä

Maahanmuuton ja kotoutumisen lähitulevaisuuden haasteet. Tuomas Martikainen

KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Miten (uusi) jätelainsäädäntö on muuttanut toimintaa? Valtakunnalliset Jätehuoltopäivät Jorma Mikkonen

EU:n ilmastopolitiikan haasteet ja jäsenmaiden välinen taakanjako. Laura Saikku Helsingin Yliopisto

Kansallinen metsäohjelma 2015: Metsien ilmasto- ja energiahyödyt

Väestötilastot. Tilastokoulutus HYOLin ja MAOLin jäsenille Markus Rapo, Väestö- ja kuolemansyytilastot

Erasmus+ KA1 Liikkuvuus- apurahat korkeakouluille

Lapsen oikeudet ulottuvat myös nettiin. Mari Laiho Nettiturvallisuustyön päällikkö

Uudistuksia työttömyysturvassa - tarkastelussa enimmäiskeston lyhennys yhteistyössä Allan Seuri ja Ulla Hämäläinen

CAP tilannekatsaus

Poistavatko kannustimet ja sanktiot työttömyyttä? Heikki Ervasti

Kunnan perusolemus ja tehtävät. Kunnallisalan kehittämissäätiö Kuntakoulutus toimittajille Arto Haveri

EU-rahoituksen uusia mahdollisuuksia Suomessa. Toimialojen kasvuseminaari Kari Virtanen

KVS2008. Pertti Kuronen

Kiertotalouden mahdollisuudet infrarakentamisessa. INFRA ry Juha Laurila

IAB Europella on toimintaa 27 Euroopan maassa. IAB Finland ry perustettiin Nykyään noin sadan asiantuntijayrityksen ja liki tuhannen yksilön

Henkilöstöhallinto Venäjällä: Johtaminen ja sitouttaminen Venäjällä. Jon Hellevig Awara Eduhouse Training

verkkovierailu Karri Huhtanen Arch Red Oy

Kaikki myyntilaskut sähköisenä yhden operaattorin kautta. Merja Hauskamaa, ISS Palvelut, Taloushallinto

LÄHTÖORIENTAATIO

Suomi toiseksi innovatiivisin maa Euroopassa

Erasmus+ KA103 eurooppalaisen liikkuvuuden ajankohtaista Anni Kallio, Sofia Lähdeniemi, Heidi Reese

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö

Väestöennuste

Teollisuustuotannon määrä kuukausittain

Transkriptio:

Tilastokeskuksen väestöennusteet Kymppi-Moni hankkeen 2. työpaja Markus Rapo, Väestö- ja kuolemansyytilastot Tilastokeskus

Esityksessäni Hieman historiaa Miksi ennusteita laaditaan Tilastokeskuksen väestöennusteen luonne ja tulkinta Väestöennusteen oletukset Koko maan väestönkehitys tulevaisuudessa

Tor Hartman (1964): Väestöennuste on tietenkin suuressa määrin arvailun varassa. Harvoin ihmiset muuttavat asuinpaikkaa tai synnyttävät lapsia tarkalleen niin kuin tilastomies on olettanut. Voidaan sanoa, että se on järjestelmällistä arvailua. Ennustetta laskettaessa pyritään lähtemään uskottavista olettamuksista ja joka tapauksessa ennuste valaisee sitä, mihin kehitys johtaa, jos perustaksi otetut oletukset pitävät paikkaansa.

Historiaa Ensimmäinen virallinen ennuste: Laskelmia Suomen vastaisesta väestönkehityksestä (Tilastollinen Päätoimisto, 1939) Poikkeuksellinen väestönkehitys (syntyvyyden lasku) aiheutti tarpeen tarkastella väestönkehitystä tarkemmin ja lisäksi arvioida väestön määrän ja ikärakenteen kehitystä tulevaisuudessa

6 Kokonaishedelmällisyysluku Suomessa 1900-2011 ja ennusteoletus vuoden 2009 ennusteessa 5 Suuret ikäluokat syntyvät 4 3 Uusiutumistaso (2,10) alitettiin 1969 2 1 Uusiutumustaso: 2,1 1973: 1,50 2011*: 1,83 Ennusteoletus: 1,85 0 1900 1915 1930 1945 1960 1975 1990 2005 2020 2035 Vuosi

Miksi ennusteita laaditaan? Päätöksentekijöille ennakoivaa informaatiota tulevasta Suunnittelun ja päätöksenteon apuvälineeksi Sosiaali- ja terveyspalvelut tulevaisuudessa Eläkejärjestelmät ja niiden kestävyys Esim. Elinaikakerroin (käyttöön 2010) Suomea koskevia ennusteita laativat: Tilastokeskus, Eläketurvakeskus, (KELA) Eurostat, YK

Tilastokeskuksen väestöennusteen luonne ja tulkinta Väestöennusteen ei tule tulkita osoittavan vääjäämätöntä kehitystä, koska väestöennustetta ei ole tarkoitettu toteutuvaksi Väestönkehitys ei koskaan jatku muuttumattomana vuosikymmeniä Väestöennusteisiin liittyy pitkällä aikavälillä epävarmuuksia Muuttoliike, Sodat, Epidemiat

Tilastokeskuksen väestöennusteen luonne ja tulkinta (jatk.) Väestöennusteet ovat väestönkehitykseen vaikuttavien tekijöiden - syntyvyys, kuolleisuus,muuttoliike - menneeseen kehitykseen perustuvia laskelmia, joihin ei sisälly ennusteen laatijan suunnittelemaa väestö-kehitystä eikä aluepoliittista tahdonilmaisua Ennusteen tehtävä on osoittaa, mitä seuraa, jos mikään ei muutu väestönkehityksessä

Lapin maakunnan väkiluku 1990-2011 ja väestöennusteet 1995, 1998, 2001, 2004, 2007 ja 2009 210 tuhatta henkeä 200 1995 190 Todellinen väestökehitys Väestöennusteen laadintavuosi 1998 180 2009 2007 2001 170 1990 1993 1996 1999 2002 2005 2008 2011 2014 Vuosi 2004

Eurajoen kunnan väkiluku 1995-2011 ja väestöennusteet 2001, 2004, 2007 ja 2009 6300 väkiluku, henkilöä todellinen väestökehitys 6100 5900 2001 ennuste 2004 ennuste 2007 ennuste 2009 ennuste 2007 2009 5700 5500 2001 2004 5300 1995 1999 2003 2007 2011 vuosi

Tilastokeskuksen väestöennusteen luonne ja tulkinta (jatk.) Tarjoaa päätöksentekijöille mahdollisuuden reagoida Mikäli ennusteen osoittama kehitys ei ole toivottu, tulisi ryhtyä toimenpiteisiin ennusteen toteutumisen estämiseksi Aktiivisin toimenpitein selätetty ennuste on tehnyt tehtävänsä suunnittelun ja päätöksenteon apuvälineenä

Väestöennuste 2009 2060 oletukset Kokonaishedelmällisyysluku 1,85 (vuoden 2008 taso) Vakio koko ennustekauden Nettomaahanmuutto 15 000 henkilöä / vuosi Kuolevuuden oletetaan alenevan koko ennustekauden ajan Vuodet 1989 1993 vs. 2004 2008 Ulkopuolinen asiantuntijaryhmä

Elinajanodote 1900-2050 Elinajanodote, vuosia 90 80 Naiset 2011*: 83,5 / 77,2 2050: 90,3 / 86,2 70 60 Miehet 50 40 1968: 73,6 / 65,9 30 1900 1915 1930 1945 1960 1975 1990 2005 2020 2035 2050 Vuosi - År - Year

Miesten ja naisten elinajanodote EU27-maissa 2008 Sw eden Italy* Netherlands Spain Cyprus Luxembourg France Germany Greece Malta United Kingdom* Austria Ireland Belgium Denmark Finland Portugal EU27* Slovenia Czech Republic Poland Slovakia Hungary Bulgaria Estonia Romania Latvia Lithuania France Spain Italy* Cyprus Finland Sw eden Luxembourg Austria Netherlands Belgium Germany Greece Malta Slovenia Portugal Ireland EU27* United Kingdom* Denmark Czech Republic Estonia Poland Slovakia Lithuania Hungary Latvia Bulgaria Romania 60 65 70 75 80 85 90 60 65 70 75 80 85 90

100 Väestö iän ja sukupuolen mukaan 1999 95 90 85 80 75 70 65 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 50 Väestö iän ja sukupuolen mukaan vuonna 1950 40 30 20 Miehet (Tuhansia) 10 0 10 20 30 40 50 Naiset (Tuhansia)

100 Väestö iän ja sukupuolen mukaan 1999 95 90 85 80 75 70 65 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 50 Väestö iän ja sukupuolen mukaan 31.12.2011 40 30 20 Miehet (Tuhansia) 10 0 10 20 30 40 50 Naiset (Tuhansia)

Alle 15-vuotiaiden määrä vuoden 2011 lopussa alhaisin vuoden 1895 jälkeen! 1896: Väkiluku 2,5 milj. ja alle 15-v. 894 000 (35,3 %) 1959: Väkiluku 4,4 milj. ja alle 15-v. 1 353 000 (30,7 %) 2011: Väkiluku 5,4 milj. ja alle 15-v. 889 000 (16,5 %) 1896: 65+ ikäisten määrä 131 000 (5,2 %) 1959: 65+ ikäisten määrä 319 000 (7,2 %) 2009: 65+ ikäisten määrä 910 000 (17,0 %) 2010: 65+ ikäisten määrä 941 000 (17,5 %) 2011: 65+ ikäisten määrä 980 000 (18,1 %)

Ikärakenne muuttuu (Lähde: Väestöennuste 2009-2060) 65 vuotta täyttäneiden määrä nousee 2011: 980 000 (18,1 % väestöstä) 2020: 1 290 000 (22,9 % väestöstä) 2030: 1 525 000 (26,1 % väestöstä) 2040: 1 608 000 (26,9 % väestöstä) 2050: 1 681 000 (27,6 % väestöstä) 2060: 1 770 000 (28,8 % väestöstä) 85 vuotta täyttäneiden määrä nousee 1980: 28 000 2011: 119 000 2040: 392 000 Osuus väestöstä 2,2 % ==> 6,5 %

Kunnat, joissa vähintään joka kolmas asukas on täyttänyt 60 vuotta (2010) Joka kolmas asukas täyttänyt vähintään 60 vuotta Kyllä (105) Ei (231) Aluejako 1.1.2011 mukainen 336 kuntaa Lähde: Tilastokeskus

250 tuhatta 200 85+ ikäisten todellinen määrä vuosina 1940 2011 ja ennustettu määrä vuoteen 2030 eri vuosien ennusteissa Ennusteen laatimisvuosi 2009 150 2001 100 50 Todellinen määrä 1991 1981 0 1940 1955 1970 1985 2000 2015 2030

100 80 Väestöllinen huoltosuhde 1865-2060 Lapsia ja eläkeikäisiä 100 työikäistä kohti Ikä Yli 65-v. Alle 15-v. 100 80 60 1912: 70,8 2060: 79,1 60 40 20 1912: 61 lasta, 10 eläkeikäistä 1955: 50 lasta, 11 eläkeikäistä 1985: 28 lasta, 18 eläkeikäistä 2010: 25 lasta, 26 eläkeikäistä 2025: 28 lasta, 42 eläkeikäistä 2040: 27 lasta, 47 eläkeikäistä 2060: 28 lasta, 52 eläkeikäistä 2010: 51,6 0 1865 1890 1915 1940 1965 1990 2015 2040 40 20 0

Työikäisen väestön määrän kehitys Työikäisen väestö (15-64-vuotiaat) 1950: 2 554 000 1975: 3 181 000 2000: 3 468 000 2009: 3 553 000 2011: 3 533 000 2025: 3 389 000 (vs. 2011: - 143 000) 2040: 3 451 000 (vs. 2011: - 82 000)

Työikäisen väestön määrän kehitys Työikäisen väestö (20-62-vuotiaat) 1980: 2 783 000 1990: 2 960 000 2000: 3 037 000 2007: 3 086 000 2011: 3 043 000 2025: 2 935 000 (vs. 2011: - 108 000) 2030: 2 921 000 (vs. 2011: - 122 000) 380 000 2040: 2 993 000 (vs. 2011: - 50 000)

Väkiluvun muutos kunnittain 1980 2010, prosenttia Prosenttia +25,0 tai enemmän +15,0 +24,9 +5,0 14,9-4,9 +4,9-14,9-5,0-24,9-15,0-25,0 tai enemmän Aluejako 1.1.2011 336 kuntaa

Tilastokeskuksen väestöennusteita Koko maan väkiluku Milj. 5,9 2009 2007 5,4 2001 1998 2004 4,9 Todellinen 1981 1985 1988 1978 1975 1991 1995 Laadintavuosi 1973 4,4 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060

Väestöennuste (1991) vs. todellinen väkiluku 31.12.2010 Ennustevirhe (%) iän mukaan vuoden 2010 lopussa Total 0-14 15-29 Ikäryhmät 30-44 45-59 60-74 75-89 90+ -30-20 -10 0 Total 0-14 15-29 30-44 45-59 60-74 75-89 90+ Todellinen 5375276 887677 1005927 1002877 1136042 907204 401246 34303 Ennustettu 5076065 825456 946199 958115 1104577 872959 344960 23799 virhe / henkilöä -299211-62221 -59728-44762 -31465-34245 -56286-10504 virhe / % -5,57-7,01-5,94-4,46-2,77-3,77-14,03-30,62

Väestöennuste (2004) vs. todellinen väkiluku 31.12.2004 Ennustevirhe (%) iän mukaan vuoden 2004 lopussa Total 0-14 15-29 Ikäryhmät 30-44 45-59 60-74 75-89 90+ -10-8 -6-4 -2 0 Total 0-14 15-29 30-44 45-59 60-74 75-89 90+ Todellinen 5236611 914560 982322 1043136 1192544 723634 353384 27031 Ennustettu 5233585 914232 981313 1043218 1192742 723903 351341 26836 virhe / henkilöä -3026-328 -1009 82 198 269-2043 -195 virhe / % -0,06-0,04-0,1 0,01 0,02 0,04-0,58-0,72

Väestöennuste (2009) vs. todellinen väkiluku 31.12.2009 Ennustevirhe (%) iän mukaan vuoden 2009 lopussa Total 0-14 15-29 Ikäryhmät 30-44 45-59 60-74 75-89 90+ -10-8 -6-4 -2 0 Total 0-14 15-29 30-44 45-59 60-74 75-89 90+ Todellinen 5351427 888323 1003742 1007492 1144543 880248 395328 31751 Ennustettu 5352208 887806 1003809 1007740 1144416 880890 395794 31753 virhe / henkilöä 781-517 67 248-127 642 466 2 virhe / % 0,01-0,06 0,01 0,02-0,01 0,07 0,12 0,01

Väestöennuste (2009) vs. todellinen väkiluku 31.12.2011 Ennustevirhe (%) iän mukaan vuoden 2011 lopussa Total 0-14 15-29 Ikäryhmät 30-44 45-59 60-74 75-89 90+ -10-8 -6-4 -2 0 2 Total 0-14 15-29 30-44 45-59 60-74 75-89 90+ Todellinen 5401267 888982 1006085 1000324 1131013 931130 407128 36605 Ennustettu 5404240 888258 1005399 1000398 1130835 933041 409151 37158 virhe / henkilöä 2973-724 -686 74-178 1911 2023 553 virhe / % 0,06-0,08-0,07 0,01-0,02 0,21 0,5 1,51

Ennustevirhe iän mukaan kolmannen ennustevuoden lopussa 0-14 15-29 30-44 45-59 60-74 1998 2001 2004 2007 2009 75-89 90-105 -8-6 -4-2 0 2 prosenttia

Seuraava väestöennuste Väestöennuste julkistetaan 28.9.2012 Lisätietoja: Markus Rapo, (09) 1734 3238 s-posti: Markus.Rapo@tilastokeskus.fi