Lappeenrannan väestösuunnite 2014 2030 Lappeenrannan kaupunginkanslian julkaisuja 2014:3
Johdanto Lappeenrannan kasvun ennakoidaan jatkuvan Lappeenrannan kaupunki on tuottanut noin viiden vuoden välein väestösuunnitelaskelman, jolla arvioidaan väestön ikärakennetta ja asuinalueiden väestökehitytystä tulevaisuudessa. Tämä suunnite on tehty vuoden 2013 alun väestötilanteen pohjalta ja ulottuu vuoteen 2030. Kaupungin palveluverkkotarkastelun lähtökohtatietoina tarvitaan ennakointia väestön tulevasta määrästä ja sijoittumisesta eri kaupunginosiin. Vuosien 2013 2014 aikana Lappeenrannassa toteutetaan mittava yleiskaavatyö, joka tulee ohjaamaan asumisen ja työpaikkojen sijoittumista pitkälle tulevaisuuteen. Vuoden 2013 alussa Lappeenrannassa asui vakituisesti 72 424 henkeä. Suunnitteessa on lähdetty siitä, että kaupungin väkiluku kasvaa keskimäärin 300 hengellä vuodessa. Tällöin vuoteen 2020 väkiluku kasvaisi 2000 ja vuoteen 2030 mennessä yhteensä 5000 asukkaalla, jolloin väkiluku olisi 77 500. Väestökehitystä ei voida kuitenkaan ennustaa varmuudella suhteellisen lyhyelläkään aikavälillä, sillä kehitykseen vaikuttavat monimutkaiset taloudelliset ja demografiset prosessit. Väestösuunnite tarjoaa kuitenkin realistisesti tarkastellun ja perustellun näkemyksen siitä, kuinka paljon ja minkä ikäistä väestöä kaupungissa tulevaisuudessa asuu kullakin asuinalueella huomioiden näköpiirissä oleva taloudellinen kehitys ja kaupungin kaavoitusratkaisut. Lappeenrannassa, kuten muuallakin Suomessa, väestörakenne tulee muuttumaan niin, että iäkkään, työelämästä pois siirtyneen väestönosan lukumäärä sekä suhteellinen osuus kasvaa. Luonnollinen väestönkasvu jää negatiiviseksi, koska nuorempien ikäluokkien väestömäärät ovat tällä hetkellä selvästi pienemmät kuin esimerkiksi ns. suurten ikäluokkien. Väestönkasvun edellytys on Lappeenrantaan suuntautuva muuttoliike, joka taas edellyttää työpaikkamäärän positiivista kasvua. Opiskelukaupunkina Lappeenrannalla on hyvät edellytykset houkutella myös nuoria ikäluokkia asukkaikseen. Viime vuosina maahanmuuttajien määrä on lisääntynyt vuosittain noin 300 ulkomaalaisella asukkaalla vuosittain. Todennäköistä on, että tämä ilmiö entisestään vahvistuu ja näin kansainvälistyminen tulee entistäkin painokkaammin näkymään myös kaupungin väestörakenteessa. Suunnitteen lopussa esitetään vertailu kolmen eri suunnitteen välillä. Nämä perustuvat erilaisiin taloudellisiin ja demografisiin olettamuksiin: Tilastokeskuksen vuonna 2012 toteutettu väestöennuste sekä Lappeenrannan omat vakaan (perus) ja nopean kasvun suunnitteet. Lappeenrannassa 14.7.2014 Markku Heinonen Marjo Saukkonen Johanna Ilves kehitysjohtaja yleiskaava-arkkitehti suunnittelija
2 Johdanto 1 Sisällysluettelo 2 1. Väestösuunnitteen lähtökohdat ja oletukset 3 2. Väestönmuutoksen osatekijät 4 3. Väestöennuste ikäryhmittäin Lappeenrannassa 6 4. Väestönmuutosennuste suuralueittain vuoteen 2030 9 5. Eri skenaarioiden vertailu 21 Liitteet: Liite 1. Uudet ja täydentyvät asuinalueet 2013 2030 23 Liite 2. Karttamerkintöjen selitykset 25 Liite 3. Lappeenrannan kaupungin väestöprojektiot 2013 2030, Laskennan perusolettamukset 27
3 1. Väestösuunnitteen lähtökohdat ja oletukset Tämä suunnite perustuu vuoden 2013 alun väestötilastoihin sekä syntyvyyden ja kuolleisuuden osalta neljän edellisen vuoden keskiarvoihin. Muuttoliikettä on arvioitu niin ikään edellisten vuosien kehityksen sekä tulevien työllisyys- ja talousnäkymien perusteella. Väestön alueellinen sijoittuminen on suunnitteessa arvioitu jo olemassa olevan ja todennäköisimmin toteutuvan kaavoitustilanteen pohjalta. Suunnitteen perusoletuksena on, että Lappeenrannan väestön määrä kasvaa vuosittain keskimäärin 300 hengellä. Tämä on perussuunnite, joka voisi toteutua keskimäärin 38000 kerros-m 2 asuntotuotannolla vuodessa. Toki väkiluvun muutoksissa on suuriakin vuotuisia eroja, jotka johtuvat kunakin vuonna syntyneiden, kuolleiden, kaupunkiin muuttaneiden ja pois muuttaneiden yhteenlasketusta nettomäärästä. Viime vuosina Lappeenrannan väestö on kasvanut 150 300 hengellä vuodessa. Suunnitteen toteutuminen edellyttää, että nettomuutto kasvaa nykyisestä tasosta jonkin verran. Laskennassa on myös hahmoteltu ns. nopean kasvun vaihtoehto (ei osa-alueittaista arviota). Sekä perus- että nopean kasvun vaihtoehto esitetään suunnitteessa tasaisen kasvun laskelmina, vaikka talous- ja väestökehitys varmasti on tulevaisuudessakin vuosittain vaihtelevaa. Alueittaisiin väestömääriin vaikuttavat olemassa olevan väestön ikärakenteen ja asumisväljyyden muutosten lisäksi myös uudisrakentamisen määrä, sen ajoittuminen ja asuntotuotannon tyyppi (omakotitalo, rivitalo tai kerrostalo), jotka on suunnitteessa otettu huomioon. Asuntotuotantovaihtoehdot ja ajoitus on esitetty karttaliitteessä. Syntyneiden määrän laskennassa on käytetty keskimääräisiä hedelmällisyyslukuja. Lappeenrannassa yleinen hedelmällisyysluku on noin 8 % pienempi kuin Suomessa keskimäärin. Syntyneiden määrä on Lappeenrannassa pienentynyt 2000-luvulla ja samalla kuolleiden määrä on noussut. Syntyneiden tai kuolleiden enemmyys on vaihdellut vuosittain. Jatkossa väestörakenteesta johtuen kuolleiden määrä tulee olemaan syntyneiden määrää suurempi siitäkin huolimatta, että kuolleisuutta on suunnitteessa alennettu vuosittain odotettavissa olevan eliniän pidentymän huomioimiseksi. Muuttovoiton on ennakoitu olevan noin 350 henkeä vuodessa ja ikärakenteeltaan pysyvän viime vuosien kaltaisena. Vilkkainta muuttoliike on opiskeluikäisten, 20- ikävuoden molemmin puolin olevien nuorten keskuudessa. Lappeenranta on saanut viime vuosina muuttovoittoa muissa paitsi 25 35-vuotiaiden ikäryhmissä, jossa muuttotappio on suuri. Lappeenrannan asema opiskelukaupunkina näkyy muuttoliikkeen ikäryhmittäisessä jakautumisessa. Osa-alueittainen muuttoliike on suunnitteessa huomioitu 1-vuotisikäryhmittäin alueittain. Taulukoissa vuoden 2013 väestöluvut ovat todelliset vuoden ensimmäisen päivän tilanteen mukaan. Vuodesta 2014 eteenpäin luvut ovat ennusteita. Suunnitteen laskennan on toteuttanut Kaupunkitutkimus TA Oy Lappeenrannan kaupungin tilauksesta. Asuntotuotannon alueittainen sijoittuminen ja ajoittuminen on työstetty yhteistyössä kaupungin teknisen toimen yleiskaavoituksen kanssa.
4 2. Väestönmuutoksen osatekijät Syntyneiden, kuolleiden ja nettomuuton yhteisvaikutukseksesi ja kaupungin väkiluvun kasvuksi on suunnitteessa saatu 300 henkeä vuodessa. Tämä jatkaa jo muutamana edellisenä vuonna alkanutta väestökehityksen suuntaa. Väliluku kasvaisi vuoteen 2020 mennessä 2000 hengellä eli olisi tuolloin noin 74400. Seuraavan viiden vuoden aikana kasvua olisi 1500 henkeä, jolloin väkiluku nousisi 76000:een vuonna 2025. Kasvu jatkuisi edelleen 1500:llä ja väkiluku olisi 77500 vuonna 2030. Väestönkasvu vuosina 2013 2030 olisi yhteensä 5000 henkeä. 80000 78000 76000 74000 72000 70000 68000 66000 64000 Toteutunut Ennuste perusvaihtoehto 62000 60000 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 Kuva 1: Lappeenrannan väkiluku 2000 2013 ja ennuste vuoteen 2030. Syntyneiden määrä on viime vuosina ollut 700 800 lasta vuodessa. Väestörakenteesta eli hedelmällisyysiässä olevien ikäluokkien yhä pienenevästä koosta johtuen ei syntyvyyteen ole odotettavissa suurta muutosta jatkossakaan. Kuitenkin muuttoliikkeen ja kokonaisväkiluvun kohotessa myös syntyneiden määrä kasvaa, mutta vain kohtalaisesti. Kuolleiden määrä on niin ikään ollut viime vuosina 700 800 vuosittain, mutta kuolleiden määrän nousee siitäkin huolimatta, että elinikä pidentyy. Väestömäärältään suurimmat ikäluokat ovat nyt 55 65-vuotiaita. Mitä pidemmälle suunnitejakso ulottuu, sitä suurempi kuolleiden määrä on. Syntyneiden ja kuolleiden määrän erotus eli luonnollinen väestönmuutos painuu jatkossa negatiiviseksi.
5 Sekä kuntien välisen muuton että maahanmuuton nettovaikutuksen arvioidaan olevan keskimäärin 350 henkeä vuodessa. Koska luonnollinen väestönkasvu on jatkossa negatiivista (-50 henkeä/vuosi), jää kokonaismuutokseksi eli väestönkasvuksi noin 300 henkeä vuodessa. Todellisuudessa väestönmuutokset tapahtuvat hieman eri tahtiin eri vuosina, mutta suunnitteessa nämä muutokset on laskennallisesti tasattu eri vuosille. 1000 800 600 400 200 0 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028-200 -400 Syntyneet Kuolleet Väestönmuutos Nettomuutto Luonnollinen väestönmuutos Kuva 2: Väestönmuutokset 2000 2013 ja ennuste vuoteen 2029.
6 3. Väestöennuste ikäryhmittäin Lappeenrannassa Ikäryhmä 0-9 10-19 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70-79 80-89 90+ Yhteensä vuosi 2013 7084 7735 9757 8454 9079 10303 9909 6079 3445 579 72424 2014 7169 7592 9744 8709 8831 10168 10154 6166 3469 634 72636 2015 7254 7460 9786 8838 8765 9967 10441 6233 3533 659 72936 2016 7277 7485 9763 8918 8702 9819 10489 6491 3590 687 73221 2017 7306 7475 9833 8962 8600 9673 10482 6840 3627 723 73521 2018 7343 7483 9921 8937 8542 9600 10368 7213 3660 761 73828 2019 7365 7528 9862 9020 8545 9536 10161 7586 3707 816 74126 2020 7451 7519 9784 9171 8527 9398 10036 7886 3812 850 74434 2021 7436 7629 9634 9333 8583 9299 9857 8228 3832 898 74729 2022 7477 7651 9530 9503 8647 9156 9804 8259 4068 946 75041 2023 7537 7688 9366 9647 8814 9070 9609 8601 4029 994 75355 2024 7599 7787 9232 9666 9079 8839 9499 8826 4115 1024 75666 2025 7666 7867 9105 9713 9209 8780 9328 9074 4182 1056 75980 2026 7722 7898 9135 9690 9288 8725 9206 9138 4401 1092 76295 2027 7790 7914 9119 9764 9337 8635 9085 9157 4686 1125 76612 2028 7838 7947 9125 9851 9311 8589 9030 9084 4981 1158 76914 2029 7897 7972 9172 9791 9397 8597 8981 8919 5287 1202 77215 2030 7931 8065 9156 9715 9544 8587 8862 8840 5540 1269 77509 Taulukko 1: Lappeenrannan väestö 2013 (toteutunut) ja ennuste vuosille 2014 2030. Ikäryhmä 0-9 10-19 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70-79 80-89 90+ Yhteensä vuosi 2013 10 11 13 12 13 14 14 8 5 1 100 2014 10 10 13 12 12 14 14 8 5 1 100 2015 10 10 13 12 12 14 14 9 5 1 100 2016 10 10 13 12 12 13 14 9 5 1 100 2017 10 10 13 12 12 13 14 9 5 1 100 2018 10 10 13 12 12 13 14 10 5 1 100 2019 10 10 13 12 12 13 14 10 5 1 100 2020 10 10 13 12 11 13 13 11 5 1 100 2021 10 10 13 12 11 12 13 11 5 1 100 2022 10 10 13 13 12 12 13 11 5 1 100 2023 10 10 12 13 12 12 13 11 5 1 100 2024 10 10 12 13 12 12 13 12 5 1 100 2025 10 10 12 13 12 12 12 12 6 1 100 2026 10 10 12 13 12 11 12 12 6 1 100 2027 10 10 12 13 12 11 12 12 6 1 100 2028 10 10 12 13 12 11 12 12 6 2 100 2029 10 10 12 13 12 11 12 12 7 2 100 2030 10 10 12 13 12 11 11 11 7 2 100 Taulukko 2: Väestön ikäryhmittäiset prosenttiosuudet 2013 (toteutunut) ja ennuste vuosille 2014 2030.
Kuva 3: Lappeenrannan väestörakenne ikäryhmittäin 2013 eli suunnitteen lähtötilanne. 7
Kuva 4: Lappeenrannan väestörakenne ikäryhmittäin, ennuste 2020. 8
Kuva 5: Lappeenrannan väestörakenne ikäryhmittäin, ennuste 2030. 9
10 4. Väestönmuutosennuste suuralueittain vuoteen 2030 Kuva 6: Lappeenrannan suuralueet 2014.
11 Suuralue/Vuosi 2013 2015 2020 2025 2030 Keskusta 15 610 15 563 15 556 15 588 16 093 Sammonlahti 14 599 15 105 16 057 16 910 17 380 Lauritsala 13 874 14 065 14 048 14 317 15 101 Joutseno 10 359 10 355 10 639 10 953 11 090 Voisalmi 6 049 6 037 6 434 6 318 6 030 Mäntylä Myllymäki 5 527 5 528 5 705 6 169 6 381 Läntinen suuralue 3 368 3 334 3 215 3 100 2 966 Itäinen suuralue 2 306 2 284 2 216 2 131 2 030 Muu 732 665 564 494 438 Yhteensä 72 424 72 936 74 434 75 980 77 509 Taulukko 3: Vuoden 2013 alun toteutunut väestötilanne ja ennusteet vuosille 2015 2030. Keskusta Sammonlahti Lauritsala Joutseno Voisalmi Mäntylä Myllymäki Läntinen suuralue Itäinen suuralue 2013 2020 2030 Muu 0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 12 000 14 000 16 000 18 000 Kuva 7: Lappeenrannan väestömäärät alueittain 2013 sekä suunnite vuosille 2020 ja 2030.
12 Taulukko 4: Väestösuunnite ikäryhmittäin vuoteen 2030 Keskustan suuralueella. Kokonaisväestö 0 6-vuotiaat 2013 15610 2013 677 2015 15563-47 2015 671-6 2020 15556-54 2020 691 14 2025 15588-22 2025 763 86 2030 16093 483 2030 829 152 7 15-vuotiaat 16 64-vuotiaat 2013 850 2013 9699 2015 840-10 2015 9534-165 2020 858 8 2020 9195-504 2025 882 32 2025 8916-783 2030 969 119 2030 9140-559 65 74-vuotiaat 75- ja yli 75-vuotiaat 2013 2082 2013 2302 2015 2154 72 2015 2364 62 2020 2353 271 2020 2459 157 2025 2313 231 2025 2714 412 2030 2156 74 2030 2999 697 Kuva 8. Keskustan suuralueen uudet ja täydentyvät asuinalueet vuosina 2013 2030. Uusia alueita ovat Pikisaari, Simolankatu, Pappilan ympäristö, Armilankatu ja Armilan koulu. Täydennysalueita ovat keskustan lisäksi sairaalan länsipuoli, Kesämäki ja Harapainen.
13 Taulukko 5: Väestösuunnite ikäryhmittäin vuoteen 2030 Lauritsalan suuralueella. Kokonaisväestö 0 6-vuotiaat 2013 13874 2013 1062 2015 14065 191 2015 1092 30 2020 14048 174 2020 1127 65 2025 14317 443 2025 1132 70 2030 15101 1 227 2030 1182 120 7 15-vuotiaat 16 64-vuotiaat 2013 1493 2013 8826 2015 1502 9 2015 8792-34 2020 1476-17 2020 8371-455 2025 1527 34 2025 8216-610 2030 1620 127 2030 8490-336 65 74-vuotiaat 75- ja yli 75-vuotiaat 2013 1355 2013 1138 2015 1494 139 2015 1185 47 2020 1808 453 2020 1266 128 2025 1807 452 2025 1635 497 2030 1784 429 2030 2025 887 Kuva 9: Lauritsalan suuralueen uudet ja täydentyvät asuinalueet vuosina 2013 2030. Uusia alueita ovat Laihianranta, Lapveden puisto, Kontiaisenkatu ja Mustola. Täydennysalueita ovat Mustola, Hakali, Kanavaranta, Lauritsala, Parkkarila, Kanavansuu, Mälkiä ja Laihia.
14 Taulukko 6: Väestösuunnite ikäryhmittäin vuoteen 2030 Mäntylä Myllymäen suuralueella. Kokonaisväestö 0 6-vuotiaat 2013 5527 2013 525 2015 5528 1 2015 493-32 2020 5705 178 2020 479-46 2025 6169 642 2025 507-18 2030 6381 854 2030 550 25 7 15-vuotiaat 16 64-vuotiaat 2013 756 2013 3521 2015 747-9 2015 3501-20 2020 743-13 2020 3540 19 2025 710-46 2025 3761 240 2030 717-39 2030 3764 243 65 74-vuotiaat 75- ja yli 75- vuotiaat 2013 483 2013 287 2015 448-35 2015 339 52 2020 529 46 2020 414 127 2025 660 177 2025 531 244 2030 722 239 2030 628 341 Kuva 10: Mäntylä-Myllymäen suuralueen uudet ja täydentyvät asuinalueet vuosina 2013 2030. Uusia alueita ovat Ojala-Tuomela II ja Lakiakallio. Täydennysalueita ovat Myllymäki (Ojala-Tuomela I), Mattila, Hiessilta-Karhuvuori ja Mäntylä.
15 Taulukko 7: Väestösuunnite ikäryhmittäin vuoteen 2030 Voisalmen suuralueella. Kokonaisväestö 0 6-vuotiaat 2013 6049 2013 379 2015 6037-12 2015 351-28 2020 6434 385 2020 371-8 2025 6318 269 2025 367-12 2030 6030-19 2030 324-55 7 15-vuotiaat 16 64-vuotiaat 2013 456 2013 4165 2015 447-9 2015 4049-116 2020 444-12 2020 4047-118 2025 418-38 2025 3682-483 2030 413-43 2030 3261-904 65 74-vuotiaat 75- ja yli 75- vuotiaat 2013 648 2013 401 2015 741 93 2015 449 48 2020 938 290 2020 634 233 2025 973 325 2025 878 477 2030 976 328 2030 1056 655 Kuva 11: Voisalmen suuralueen uudet ja täydentyvät asuinalueet vuosina 2013 2030. Uusia alueita ovat Kivisalmen kenttä, Viipurin vaneri, Kaislaranta ja Tyysterniemen kärki. Täydennysalueita ovat Voisalmi, Pallo-Tyysterniemi ja Kivisalmi.
16 Taulukko 8: Väestösuunnite vuoteen 2030 Sammonlahden suuralueella. Kokonaisväestö 0 6-vuotiaat 2013 14599 2013 1169 2015 15105 506 2015 1188 19 2020 16057 1 458 2020 1230 61 2025 16910 2 311 2025 1336 167 2030 17380 2 781 2030 1395 226 7 15-vuotiaat 16 64-vuotiaat 2013 1174 2013 10023 2015 1274 100 2015 10126 103 2020 1467 293 2020 10471 448 2025 1533 359 2025 10847 824 2030 1573 399 2030 11103 1080 65 74-vuotiaat 75- ja yli 75- vuotiaat 2013 1382 2013 851 2015 1604 222 2015 913 62 2020 1749 367 2020 1140 289 2025 1568 186 2025 1626 775 2030 1438 56 2030 1871 1020 Kuva 12: Sammonlahden suuralueen uudet ja täydentyvät asuinalueet vuosina 2013 2030. Uusia kohteita ovat Muntero, Kotaniemi, Rutola, Lapatonniemi ja Skinnarilan kampus. Täydennysalueita ovat Ruoholampi V, Rapakivenpuisto, Vahvainrinne, Sammonlahti ja Uus-Lavola.
17 Taulukko 9: Väestösuunnite ikäryhmittäin vuoteen 2030 Joutsenon suuralueella. Kokonaisväestö 0 6-vuotiaat 2013 10359 2013 732 2015 10355-4 2015 785 53 2020 10639 280 2020 873 141 2025 10953 594 2025 936 204 2030 11090 731 2030 915 183 7 15-vuotiaat 16 64-vuotiaat 2013 1013 2013 6392 2015 968-45 2015 6229-163 2020 1015 2 2020 6138-254 2025 1156 143 2025 6153-239 2030 1239 226 2030 6289-103 65 74-vuotiaat 75- ja yli 75- vuotiaat 2013 1207 2013 1015 2015 1329 122 2015 1044 29 2020 1517 310 2020 1096 81 2025 1356 149 2025 1352 337 2030 1103-104 2030 1544 529 Kuva 13: Joutsenon suuralueen uudet ja täydentyvät asuinalueet vuosina 2013 2030. Uusia alueita ovat Asevelikylä, Papusenpelto, Papusenranta ja Tiuru. Täydennysalueita ovat Pappilanpelto, Pulp (Annankatu), Joutsenon keskusta, Korvenkylän keskusta ja Pöyhiänniemi.
18 Taulukko 10: Väestösuunnite ikäryhmittäin vuoteen 2030 Läntisellä suuralueella. Kokonaisväestö 0 6-vuotiaat 2013 3368 2013 268 2015 3334-34 2015 257-11 2020 3215-153 2020 224-44 2025 3100-268 2025 202-66 2030 2966-402 2030 214-54 7 15-vuotiaat 16 64-vuotiaat 2013 360 2013 1978 2015 367 7 2015 1896-82 2020 369 9 2020 1711-267 2025 337-23 2025 1620-358 2030 292-68 2030 1515-463 65 74-vuotiaat 75- ja yli 75- vuotiaat 2013 398 2013 364 2015 430 32 2015 384 20 2020 517 119 2020 394 30 2025 461 63 2025 480 116 2030 384-14 2030 561 197 Kuva 14: Läntisen suuralueen uudet ja täydentyvät asuinalueet vuosina 2013 2030. Uusi alue on Ylämaan Kuusela. Täydennysalueita Ylamaalla ovat Koskenkylä, Pappila ja Jokela.
19 Taulukko 11: Väestösuunnite ikäryhmittäin vuoteen 2030 Itäisellä suuralueella. Kokonaisväestö 0 6-vuotiaat 2013 2306 2013 213 2015 2284-22 2015 208-5 2020 2216-90 2020 159-54 2025 2131-175 2025 138-75 2030 2030-276 2030 140-73 7 15-vuotiaat 16 64-vuotiaat 2013 238 2013 1357 2015 236-2 2015 1307-50 2020 279 41 2020 1174-183 2025 247 9 2025 1129-228 2030 200-38 2030 1059-298 65 74-vuotiaat 75- ja yli 75- vuotiaat 2013 287 2013 211 2015 290 3 2015 243 32 2020 330 43 2020 274 63 2025 291 4 2025 326 115 2030 258-29 2030 373 162 Kuva 15: Läntisen suuralueen uudet ja täydentyvät asuinalueet vuosina 2013-2030. Uusia alueita ei ole. Täydennysalueita Nuijamaalla ovat Tammiontie ja Nuijamaan keskusta.
20 Taulukko 12: Laitoksissa asuvien väestösuunnite ikäryhmittäin vuoteen 2030 koko kaupungin alueella. Kokonaisväestö 0 6-vuotiaat 2013 732 2013 21 2015 665-67 2015 22 1 2020 564-168 2020 18-3 2025 494-238 2025 14-7 2030 438-294 2030 14-7 7 15-vuotiaat 16 64-vuotiaat 2013 37 2013 465 2015 30-7 2015 444-21 2020 24-13 2020 383-82 2025 21-16 2025 328-137 2030 18-19 2030 290-175 65 74-vuotiaat 75- ja yli 75- vuotiaat 2013 77 2013 132 2015 80 3 2015 89-43 2020 88 11 2020 51-81 2025 76-1 2025 55-77 2030 56-21 2030 60-72
21 Taulukko 13: Väestösuunnite ikäryhmittäin vuoteen 2030 koko kaupungin alueella. Kokonaisväestö 0 6-vuotiaat 2013 72424 2013 5046 2015 72936 512 2015 5067 21 2020 74434 2 010 2020 5172 126 2025 75980 3 556 2025 5395 349 2030 77509 5 085 2030 5563 517 7 15-vuotiaat 16 64-vuotiaat 2013 6377 2013 46426 2015 6411 34 2015 45878-548 2020 6675 298 2020 45030-1396 2025 6831 454 2025 44652-1774 2030 7041 664 2030 44911-1515 65 74-vuotiaat 75- ja yli 75-vuotiaat 2013 7874 2013 6701 2015 8570 696 2015 7010 309 2020 9829 1955 2020 7728 1027 2025 9505 1631 2025 9597 2896 2030 8877 1003 2030 11117 4416
22 5. Eri skenaarioiden vertailu Kuntien omien suunnitteiden ja ennusteiden lisäksi Tilastokeskus on tehnyt ennusteet Suomen väkiluvun kehityksestä kunnittain. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Lappeenrannan väestönkasvu hidastuu vuosi vuodelta. Lappeenrannan oman, paikallistuntemukseen perustuvan, suunnitteen mukaan väestönkasvu pysyy nykyisentasoisena tai hieman parempana. Väestönkasvun edellytyksenä on, että kaupunki saa jatkossakin muuttovoittoa sekä muualta Suomesta että maahanmuuttona. Perusvaihtoehdon lisäksi suunnitteeseen on sisällytetty nopean väestönkasvun suunnite. Nopea vaihtoehto perustuu olettamukseen, jossa Lappeenrannan seudun talous lähtee nopeaan kasvuun heti suunnitejakson alussa. Nopeassa vaihtoehdossa asuntotuotannon tarve olisi noin 57000 kerros-m 2 vuodessa. Tämä on maankäytön suunnitelmien puitteissa mahdollista, mutta edellyttäisi lähes kaiken rakentamispotentiaalin toteutumista. Vuosi Tilastokeskus Lappeenranta Lappeenranta 2012 ennusteen mukaan Perusvaihtoehto Nopean kasvun vaihtoehto ed. v. ed. v. ed. v. 2012 *72314 2013 72486 172 *72424 *72424 2014 72654 168 72636 212 72646 222 2015 72809 155 72936 300 73267 621 2016 72956 147 73221 285 73897 630 2017 73099 143 73521 300 74535 638 2018 73234 135 73828 307 75188 653 2019 73369 135 74126 298 75850 662 2020 73500 131 74434 308 76525 675 2021 73623 123 74729 295 77211 686 2022 73748 125 75041 312 77914 703 2023 73872 124 75355 314 78632 718 2024 73993 121 75666 311 79355 723 2025 74109 116 75980 314 80088 733 2026 74215 106 76295 315 80830 742 2027 74314 99 76612 317 81576 746 2028 74408 94 76914 302 82331 755 2029 74495 87 77215 301 83078 747 2030 74573 78 77509 294 83823 745 Taulukko 14. Tilastokeskuksen vuonna 2012 laatima väestöennuste sekä Lappeenrannan kaupungin 2014 laatimat väestöennusteen perusvaihtoehto ja nopean kasvun vaihtoehto. * toteutuneet tiedot
23 LIITE 1
25 Liite 2. Karttamerkintöjen selitykset Uudet ja täydentyvät asuinalueet 2013 2030 Asuinalueet on merkitty karttaan neljällä eri värillä violetti, punainen, oranssi ja keltainen sen mukaan, mille ajanjaksolle pääosa rakentamisesta ajoittuu. Lisäksi täydentyvät kyläalueet on merkitty vihreällä. Tasainen täyttö kuvaa uusia asuinalueita ja viivarasteritäyttö kuvaa täydentyviä, tiivistyviä asuinalueita. Lähtökohtana on, että pääosa rakentamisesta ajoittuu seuraavasti: violeteilla alueilla vuosille 2013 2015 punaisilla alueilla vuosille 2016 2020 oransseilla alueilla vuosille 2021 2025 keltaisilla alueilla vuosille 2026 2030 vihreällä osoitetuilla kyläalueilla rakentaminen ajoittuu tasaisesti aikavälille 2013 2030 Uudet ja täydentyvät asuinalueet 2013 2030 -liitekartalla sekä sivujen 14 21 (kuvat 8-15) kartoilla esitettyjen uusien ja täydentyvien asuinalueiden rajauksissa ja ajoituksessa on hyödynnetty seuraavia lähteitä: Kaavoituskatsaus 2013 Kaavoituskatsaus 2014 Asumis- ja maankäyttöohjelma 2013 2016 voimassa olevat asemakaavat voimassa olevat osayleiskaavat vireillä olevat asemakaavat ja osayleiskaavat
LIITE 3 Lappeenrannan kaupungin väestöprojektiot 2013 2030 Laskennan perusolettamukset Toimeksiantaja: Lappeenrannan kaupunki, Strategia- ja talousyksikkö Tekijä: Kaupunkitutkimus TA Oy 03/2014
2 1 Tausta ja toteutus Lappeenrannassa on todettu tarve alueellisille, ikäryhmittäisille väestöennusteille palvelujen suunnittelun ja muun kuntasuunnittelun tarpeisiin. Nyt tehdyt projektiot on laadittu Kaupunkitutkimus TA Oy:ssä alueellisella demografisella väestöprojektiomallilla. Kaupunkitutkimuksessa työn tekivät tutkijat Seppo Laakso ja Päivi Kilpeläinen. Lappeenrannan kaupungin puolesta yhteyshenkilöinä olivat kehitysjohtaja Markku Heinonen, suunnittelija Johanna Ilves, yleiskaava-arkkitehti Marja Saukkonen sekä Kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Tuija Willberg. Väestörakenne ja väestönmuutos ovat tärkeitä ja kiinnostavia ilmiöitä kunnallisen suunnittelun ja päätöksenteon kannalta. Asukkaat ovat kunnallisten palveluiden asiakkaita, joten väestön määrä ja rakenne määrittävät suurelta osin alueellisten palveluiden tarpeen. Jotta palvelut voidaan mitoittaa ja sijoittaa tarkoituksenmukaisesti sekä sopeuttaa palvelujen tarjontaa kysynnän muutoksia vastaavasti, tarvitaan tietoa ja näkemystä siitä, miten väestön määrä ja ikärakenne muuttuvat tulevaisuudessa. Tätä tietoa tarvitaan paitsi koko kaupungin tasolla myös asuinalueiden tasolla, sillä peruspalveluiden verkosto on alueellinen ja väestökehitys poikkeaa alueiden välillä sijainnin, asuntokannan rakenteen, alueen iän ja muiden tekijöiden vuoksi. Väestöprojektiot perustuvat olemassa olevassa nk. vanhassa asuntokannassa asuvian väestön muutoksiin sekä rakennettaviin uusiin asuntoihin tulevan väestön muodostamaan kokonaisuuteen. Näkemys asuntotuotannon määrästä, rakenteesta ja alueellisesta sijoittumisesta on oleellinen lähtökohta väestöprojektioille. Lappeenrannan asuntotuotantoennuste on laadittu kaupungin Teknisessä toimessa. Väestöprojektiot on laadittu vuosittain vuoteen 2030 asti, lähtien vuodesta 2013 (vuoden alun väestö). Aluejakona on projektioiden laadintaa varten tilastoalueiden pohjalta määritellyt 16 aluetta sekä asuntoväestöön kuulumaton muu väestö. Projektiot on laadittu sukupuolen mukaan tarkalla ikäryhmityksellä ja tulostettu iän mukaan: 0-19-vuotiaat 1-vuotisikäryhmittäin ja yli 20-vuotiaat 5- vuotisikäryhmittäin. Projektiovaihtoehtoja on kaksi: perusvaihtoehto ja nopea vaihtoehto. Vaihtoehdot poikkeavat toisistaan asuntotuotantoa koskevan oletuksen suhteen: nopeassa vaihtoehdossa asuntotuotanto on 50 % suurempi kuin perusvaihtoehdossa. Tässä raportissa kuvataan tiivistetysti väestöprojektiomallin lähestymistapa ja menetelmä sekä laadittujen projektioiden keskeiset tulokset. 2 Projektioiden lähestymistapa ja ennustamisen epävarmuus Väestöprojektiot ovat luonteeltaan käytettyyn laskentamalliin sekä tehtyihin oletuksiin perustuvia laskelmia, jotka kuvaavat tulevaa väestökehitystä siinä tapauksessa, että tehdyt oletukset toteutuvat. Projektioiden virhemarginaali on normaalisti sitä suurempi mitä pienempiä alueita ja ikäryhmiä käsitellään ja mitä pitemmälle projektion aikajänne ulottuu. Mallilla tehtyä väestölaskelmaa kutsutaan projektioksi ja suunnittelukäyttöön valittua projektiota kutsutaan ennusteeksi.
3 Väestörakenteella ja väestökehityksellä on tärkeä rooli kunnallisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Asukas on kunnan asiakas ja veronmaksaja ja siitä syystä lähes kaikki kunnan toiminta liittyy välittömästi tai välillisesti asukkaisiin. Näkemystä tulevista muutossuunnista sekä ennusteita väestökehitystä tarvitaan sekä koko kaupungin ja seudun tasolla että asuinalueiden tasolla. Koko kaupungin /seudun tasolla väestöennusteita ja -projektioita käytetään strategioiden määrittelyssä, talouden ja toiminnan suunnittelussa sekä yhdyskuntarakenteen ja maankäytön suunnittelussa. Asuinalueiden tasolla tarpeet liittyvät palveluiden suunnitteluun, mm. päivähoito, koulu, nuorisotoimi, terveyspalvelut, vanhuspalvelut, muut sosiaalipalvelut, liikenne ja perusrakenne. Väestökehityksen ja sen taustalla vaikuttavien asuntomarkkinoiden, yritystoiminnan ja työmarkkinoiden taustalla vaikuttavat monimutkaiset taloudelliset ja demografiset prosessit, joiden ennustaminen on väistämättä epävarmaa (kuvio 2.1). Väestökehitystä ei voida missään oloissa ennustaa täydellä varmuudella. Silti muutosten arvioiminen pitkän ajan päähän on perusteltua erehtymisen uhallakin, sillä vaihtoehtona olisi tehdä tulevaisuutta koskevia päätöksiä vain nykytilanteen tai menneisyyden perusteella. Kaupungin ja seudun keskeisiin tehtäviin liittyy pitkä suunnitteluhorisontti, joka edellyttää näkemystä vuosien päähän. Erityisesti yhdyskuntarakenne ja siihen kuuluva perusrakenne kestävät vuosikymmeniä. Myös palveluverkostot ja niihin kuuluvat toimitilat ja rakennukset ovat pitkäikäisiä. Kuvio 2.1: Seudun (asunto/työmarkkina-alueen) väestökehityksen riippuvuudet 1 Seudun kilpailukyky ja vetovoima - perusrakenne, logistiikka - kustannustaso, verotus - palvelutaso, viihtyvyys, turvallisuus - imago -asuminen -työvoima Talouskehitys - kansainvälinen - valtakunnallinen Yritysten sijoittuminen Investoinnit Tuotanto Työvoiman kysyntä Työvoiman tarjonta - määrä - ikä - koulutus Asuntojen tarjonta - asuntokanta - asuntotuotanto - ominaisuudet, laatu - hinta Pendelöinti seudun ulkopuolelta Muuttoliike - maassamuutto - ulkomainen muutto Tonttitarjonta Hedelmällisyys Kuolevuus Luonnollinen väestönmuutos Väestö - määrä - ikärakenne 1 Seppo Laakson laatima synteesi, joka perustuu useisiin aluetaloudellisiin tutkimuksiin. Kuvio on pelkistetty keskeisten vaikutussuhteiden kuvaus. Nuolet kuvaavat kausaalista vaikutussuuntaa.
4 3 Väestöprojektiomalli, lähtötiedot ja parametrit Alueelliset väestöprojektiot on laadittu demografisella projektiomallilla. Projektiomalli on jaettu kahteen osaan: 1. lähtötilanteessa olemassa olevan asuntokannan väestö (vanhan kannan väestö) 2. ennustejaksolla rakennettavan uuden asuntokannan väestö (uustuotannon väestö). Vanhan kannan väestöprojektiossa lähtökohtana on viimeisin käytettävissä oleva väestörakennetilasto alueittain sukupuolen sekä iän (1-vuotisikäryhmityksellä) mukaan. Vanhan kannan projektiomalli toimii siten, että kunkin alueen lähtövuoden olemassa olevan asuntokannan väestöä vanhennetaan vuosittain ja lisäksi arvioidaan muuttoliikkeen ja kuolleisuuden aiheuttama muutos ikäryhmittäin sekä syntyneiden määrä. Vuosittain tapahtuvien muutosten arviointi perustuu kertoimiin, jotka on laadittu aikaisempien vuosien väestö- ja väestönmuutostietojen avulla. Uustuotannon väestöprojektion lähtökohtana on arvioitu asuntotuotanto kullakin alueella vuosittain rakennustyypeittäin (valmistuva kerrosala vuosittain). Rakennettavaan asuntokantaan kullakin alueella tuleva väestö lasketaan rakennustyypeittäin siten, että tyyppiluokan rakennuksiin tuleva valmistumisvuotta seuraavan vuodenvaihteen väestö arvioidaan rakennustyypille ominaisella asumisväljyys- ja ikärakennekertoimilla. Rakennuksen myöhempi väestökehitys lasketaan vastaavalla demografisella projektiomenetelmällä kuin olemassa olevassa asuntokannassa asuvan väestön ennuste. Vanhan kannan ja uustuotannon projektiot yhdistetään alueittain, vuosittain sekä iän mukaan. Väestö lähtötilanteessa Väestöprojektioiden lähtökohtana on väestötilaston mukainen väestö alueittain, sukupuolen ja iän (1-v.) mukaan 1.1.2013. Lappeenrannan asukasluku vuoden 2013 alussa oli 72 424 henkeä.
5 Syntyvyys Väestöprojektiomallissa kunkin vuoden aikana syntyvien lasten ennuste alueittain lasketaan kertomalla alueen kunkin 15-49-vuotiaan naisikäluokan henkilöiden määrä vastaavan ikäluokan hedelmällisyysluvulla, joka kuvaa vuoden aikana synnyttävien naisten osuutta koko ikäluokasta. Hedelmällisyysluvut on laskettu koko kaupungin syntyneiden tilaston ja väestötilaston luvuista ikäryhmittäin vuosien 2008-2012 keskiarvona. Syntyvyys poikkeaa huomattavasti alueiden välillä. Tästä syystä kullekin alueelle on aikaisempien vuosien perusteella määritelty kerroin, joka kuvaa suuralueen naisten hedelmällisyyden poikkeamaa koko kaupungin keskiarvoon verrattuna. Projektioiden laskennassa on oletettu, että naisten ikäryhmäkohtaiset hedelmällisyysluvut pysyvät vuosien 2008-12 keskimääräisellä tasolla koko ennusteperiodin ajan. Samoin on oletettu, että alueiden poikkeama koko kaupungin keskiarvoon verrattuna pysyy muuttumattomana. Kuvio 3.1: Naisten hedelmällisyysluvut (syntyneet / 1000 naista) ikäryhmittäin Lappeenrannassa, vuodet 2008-2012 keskimäärin 120 100 Syntyneitä / 1000 naista 80 60 40 20 0 Ikäluokat yhteensä 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 Äidin ikä Lappeenrannassa syntyi keskimäärin 47,8 lasta 1000 naista (15-49-v.) kohti vuodessa jaksolla 2008-2012. Suhteellisesti eniten lapsia syntyi 30-34-vuotiaille, 116,8 lasta 1000 naista kohti. Alueiden välillä on erittäin suuret erot naisten hedelmällisyysluvuissa. Keskustassa (Läntinen ja Itäi-nen) yleinen hedelmällisyysluku on huomattavasti kaupungin keskiarvoa alempi. Kuolleisuus Vuosittain kuolevien ennuste alueittain sekä iän ja sukupuolen mukaan lasketaan kertomalla alueen kunkin ikäluokan henkilöiden määrä vastaavan ikäluokan kuolleisuusluvulla, joka kuvaa vuoden aikana kuolevien osuutta koko ikäluokasta. Kuolleiden laskenta tehdään erikseen miehille ja naisille ja vastaavasti myös kuolleisuusluvut ovat erikseen kummallekin sukupuolelle.
6 Kuolleisuuslukuina (kuolleet/1000 asukasta) on käytetty Tilastokeskuksen kuntaryhmittäisiä lukuja, jotka Tilastokeskus on laskenut alueittaista väestöennustetta varten. Kuolleisuuden erot suuralueiden välillä on otettu huomioon aluekohtaisella kertoimella, joka kuvaa suuralueen kuolleisuuden poikkeamaa koko kaupungin keskiarvoon verrattuna. Projektiot on laskettu siten, että ikäryhmäkohtaiset kuolleisuusluvut alenevat kaikissa ikäryhmissä koko periodin ajan vastaavasti kuin Tilastokeskuksen ennusteessa. Aleneman avulla otetaan huomioon oletettu eliniän piteneminen. Suuralueiden poikkeaman koko kaupungin keskiarvoon verrattuna oletetaan pysyvän muuttumattomana koko jakson ajan. Kuvio 3.2: Miesten ja naisten kuolleisuusluvut iän mukaan Lappeenrannan kuntaryhmässä v. 2013 tasossa (Tilastokeskus) 500 450 400 350 Kuoll./1000 asuk. 300 250 200 150 100 50 Miehet Naiset 0 0 3 6 9 12 15 18 21 24 27 30 33 36 39 42 45 48 51 54 57 60 63 66 69 72 75 78 81 84 87 90 93 96 99 Muuttoliike Muuttoliike vaikuttaa voimakkaasti väestökehitykseen sekä koko kunnan tasolla että useimmilla alueilla. Kuitenkin nettomuutto iän suhteen noudattaa vakiintuneita malleja, jotka muuttuvat vuosittain melko vähän. Lappeenranta sai muuttovoittoa kaikkina vuosina jaksolla 2008-2012, keskimäärin 219 henkeä vuodessa (0,3 %/vuosi). Muuttoliike on iän suhteen valikoivaa. Lappeenrannan muuttovoitosta yli puolet tuli 15-19-vuotiaiden muutosta, jonka ohella myös 20-24-vuotiaat oli vahvasti muuttovoittoinen ikäryhmä. Myös alle 15-vuotiaiden sekä yli 35-vuotiaiden ikäryhmille (paitsi 60-64-v.) kertyi vähän muuttovoittoa. Vastaavasti 25-29-vuotiaat muodostivat huomattavan muuttotappiollisen ikäryhmän. Lappeenrannan muuttovoitto on kertynyt viime vuosina kokonaan maahanmuutosta. Maahan/maastamuuton muuttovoitto oli keskimäärin 313 henkeä vuodessa, kun taas maassamuutto oli tappiollista keskimäärin -94 henkeä vuodessa jaksolla 2008-2012.
7 Kuvio 3.3: Lappeenrannan nettomuutto ikäryhmittäin v. 2008-2012, keskimäärin/vuosi 150 100 50 Hnekeä 0-50 -100 Alueilla muuttoliike sisältää sekä alueiden väliset muutot että kaupungin rajan yli tapahtuvat muutot alueille ja alueilta. Väestöprojektiomallissa muuttoliike otetaan huomioon käyttämällä ikäryhmäkohtaisia jäljellejäämiskertoimia. Kerroin kuvaa 1-vuotiskohortin kokoa saman kohortin edellisen vuoden kokoon verrattuna. Esimerkiksi kerroin 0,99 tarkoittaa, että kohortin koko pienenee muuttoliikkeen tuloksena 1 % vuodessa. Vastaavasti 1,25 tarkoittaa, että kohortin koko kasvaa muuttoliikkeen vuoksi 25 % vuodessa. Jäljellejäämiskertoimet on laskettu vuosien 2008-2012 (1.1.) alueittaisista väestötilastoista 1- vuotisikäryhmittäin. Kertoimien laskentaa varten alueet on ryhmitelty muuttoliikkeen suhteen samankaltaisiin ryhmiin. Lappeenrannan alueet on jaettu viiteen ryhmään. Uustuotannon arvioitu vaikutus kertoimiin on otettu huomioon. Kertoimet kuvaavat vuosien 2008-2012 nettomuuton vaikutusta vanhassa asuntokannassa. Kummallekin sukupuolelle käytetään samoja kertoimia, joita sovelletaan väestöprojektioiden ennusteessa. Mallissa oletetaan, että ikäryhmäkohtainen nettomuutto on likimäärin samanlaista kaikkina projektiovuosina. Kuvio 3.5 näyttää jäljellejäämisluvut Lappeenrannan viidessä alueryhmässä. Sammonlahti-Skinnarla erottuu omaksi aluetyypiksi, joka saa vuosittain erittäin suuren muuttovoiton 17-21-vuotiaista. Vastaavasti yli 23-vuotiaat ja lapset ovat muuttotappiollisia ikäryhmiä. Keskustojen alueilla (Itäinen ja Läntinen) on samantapainen muuttoprofiili, mutta loivempi. Joutsenon-Uus-Lavolan-Ruoholammen ryhmä muodostaa keskustojen peilikuvan: muuttotappiota nuorista aikuisista ja muuttovoittoa yli 24- vuotiaista ja lapsista. Samankaltainen mutta hieman loivempi profiili on muilla alueilla. Voisalmi muodostaa oman tyyppinsä, jonka profiili asettuu lähinnä muiden väliin.
8 Kuvio 3.4: Jäljellejäämisluvut iän (0-65-v.) mukaan alueryhmittäin, vuodet 2008-2012 keskimäärin Uustuotanto Asuntojen uustuotannolle laadittiin kaavoitus- ja rakentamistietojen perusteella alueittainen, vuosittainen ennuste, joka perustuu yleiskaavan ja asemakaavojen rakentamismahdollisuuksiin ja arvioon niiden toteutumisesta. Asuntotuotannon ennuste sisältää arvion kullekin alueelle vuosittain valmistuvasta kerrosalasta rakennustyypin mukaan. Rakennettava asuntokanta jaettiin kolmeen rakennustyyppiluokkaan: (1) erilliset pientalot, (2) rivi- ja ketjutalot, (3) kerrostalot. Alueellisen projektion pohjana on asuntotuotannon perusvaihtoehto, jonka mukaan Lappeenrantaan valmistuu asuinkerrosalaa keskimäärin 38 000 kem 2 vuodessa jaksolla 2013-2030. Määrä on jonkin verran pienempi kuin toteutunut tuotanto vuosina 2010-2012, jolloin valmistui keskimäärin 40 700 kem 2 vuodessa ja viidenneksen pienempi kuin jaksolla 2000-2009, jolloin valmistui 48 600 kem 2 vuodessa. Asuntotuotanto jakautuu ennusteessa talotyyppeihin seuraavasti: erillispientalot 36 %, rivi- ja ketjutalot 15 %, kerrostalot 49 %.
9 Kuvio 3.5: Asuntotuotanto talotyypin mukaan vuosittain (perusvaihtoehto, koko kaupunki) 45 40 35 30 1000 kem2 25 20 15 10 Kerrostalo Rivitalo OK-talo 5 0 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 Lisäksi laadittiin koko kaupungin tasolla asuntotuotannon nopea vaihtoehto, jossa asuntotuotanto on 50 % suurempi kuin perusvaihtoehdossa. Tällöin valmistuva tuotanto olisi keskimäärin 57 000 kem 2 vuodessa. Vaihtoehdon toteutuminen edellyttäisi voimakasta kysynnän kasvua sekä kaavoihin sisältyvän rakentamispotentiaalin lähes täysimääräistä toteutumista tai lisäkaavoitusta. Uustuotannon parametrit Uustuotannon projektiossa lähdetään liikkeelle laskemalla kunkin alueen ja rakennustyypin tuotantoon tuleva väestö iän mukaan rakennusten valmistumista seuraavan vuoden (lähtövuosi) alussa. Laskelma perustuu parametreihin, jotka kuvaavat lähtövuoden keskimääräistä asumisväljyyttä (kem 2 /asukas) sekä ikäjakaumaa. Uustuotannon asumisväljyyden ja ikäjakauman parametrien laadinnassa on käytetty hyväksi muiden kaupunkien uusista asunnoista laskettuja tietoja. Lähtövuoden jälkeen uustuotannon asukkaita projisoidaan vuosi kerrallaan eteenpäin vastaavalla tavalla kuin vanhan kannan projektiossa. Rakennustyyppikohtaisina hedelmällisyys-, kuolleisuus- ja jäljellejäämisparametreinä on käytetty soveltaen samoja kuin vanhassa asuntokannassa. 4 Projektioiden tulokset Väestönkasvu Väestöprojektion perusvaihtoehdon mukaan väestö kasvaa 77 500 asukkaaseen vuonna 2030, kun projektion lähtövuonna 2013 asukkaita oli 72 400. Väestö kasvaa tämän mukaisesti noin 5 100 henkeä eli 7 %, keskimäärin 0,4 % vuodessa. Nopeassa projektivaihtoehdossa väestö kasvaisi 83 800 henkeen vuonna 2030, lisäys olisi 11 400 henkeä eli 16 %, keskimäärin 0,9 % vuodessa. Tilastokeskuksen vuonna 2012 julkaisemassa väestöennusteessa Lappeenrannan ennuste oli 74 500 henkeä vuoden 2030 alussa.
10 Kuvio 4.1: Lappeenrannan väestö v. 2001-2013 ja projektiovaihtoehdot vuoteen 2030 90000 85000 Henkeä 80000 75000 70000 Väestö toteutunut Nopea vaihtoehto Perusvaihtoehto Tilastokeskus 65000 Väestöprojektiot on jaettu vanhan asuntokannan ja uustuotannon projektioihin kuviossa 4.2. Vanhan asuntokannan (vuoden 2013 alussa ollut asuntokanta) väestö vähenee tulosten mukaan 7 400 henkeä vuoteen 2030 mennessä, keskimäärin 0,6 % vuodessa. Väheneminen johtuu asuntokuntakoon pienenemisestä, yleisestä asumisväljyyden kasvusta sekä asuntojen poistumasta. Asuntojen uustuotanto kompensoi vanhassa kannassa tapahtuvan väestön vähenemisen sekä mahdollistaa väestön nettokasvun. Vuodesta 2013 alkaen rakennettavaan asuntokantaan tulee perusvaihtoehdossa 12 500 asukasta ja nopeassa vaihtoehdossa 18 800 asukasta. Projektiovaihtoehtojen välinen ero perustuu ainoastaan eroon uustuotannon määrää koskevassa arviossa. Kuvio 4.2: Lappeenrannan väestö v. 2001-2013 ja projektiovaihtoehdot yhteensä ja erikseen uustuotannossa sekä vanhan kannan projektio vuoteen 2030 90000 80000 70000 Henkeä 60000 50000 40000 30000 20000 10000 Väestö toteutunut Nopea vaihtoehto Perusvaihtoehto Vanha kanta Uustuotanto nopea Uustuotanto perus 0
11 Väestönmuutokset Väestömäärä muuttuu vuosittain syntymien, kuolemien ja muuttoliikkeen nettotuloksen seurauksena. Lappeenrannan väestö kasvoi jaksolla 2001-2012 keskimäärin 153 henkeä vuodessa. Syntymien ja kuolemien erotuksena muodostuva luonnollinen muutos oli lievästi negatiivinen keskimäärin -11 henkeä vuodessa ja muuttovoitto oli keskimäärin 166 henkeä vuodessa. Sekä luonnollisessa muutoksessa että nettomuutossa on erittäin suuret vuosittaiset vaihtelut. Luonnollisen muutoksen trendi on kuitenkin ollut suhteellisen vakaa vuodesta 2001 alkaen. Nettomuutto supistui viime vuosikymmenen alkupuolella, mutta on ollut vuodesta 2008 alkaen keskimäärin korkeammalla tasolla kuin sitä edeltävinä vuosina. Perusvaihtoehdossa nettomuuton oletetaan pysyvän positiivisena ja kasvavan vähitellen alle 300:sta lähes 400:aan vuodessa. Perusvaihtoehdon asuntotuotantoennusteen oletetaan mahdollistavan muuttovoiton loiva kasvu. Maahanmuuton arvioidaan jatkuvan vilkkaana ja pitävän yllä muuttovoittoa. Sekä syntyneiden että kuolleiden määrä kasvaa hitaasti. Syntyneiden kasvu perustuu hedelmällisyysikäisten naisten määrän loivaan kasvuun muuttoliikkeen vaikutuksesta. Kuolleiden määrä kasvaa ikääntymisen ja vanhusväestön kasvun seurauksena, vaikka kasvua hidastaa elinajan oletettu piteneminen edelleen. Kuvio 4.3: Lappeenrannan väestönmuutokset osatekijöittäin v. 2001-2012 ja perusvaihtoehto vuoteen 2030 1000 800 600 400 200 Väestönmuutos Syntyneet Kuolleet Luonn.muutos Nettomuutto 0-200 Väestö ikäryhmittäin Alle kouluikäisten 0-6-vuotiaiden määrä kääntyi kasvuun viime vuosikymmenen puolivälissä ja tulosten (perusvaihtoehto) mukaan loiva kasvu tulee jatkumaan koko projektiojakson ajan. Peruskouluikäisten 7-15-vuotiaiden määrän vähenemisen ennakoidaan pysähtyvän vuonna 2014 ja kääntyvän kasvuun, joka jatkuu jakson loppuun asti. 16-19-vuotiaiden loivan laskun arvioidaan jatkuvan 2020- luvun alkuvuosiin asti, jolloin määrä kääntyy pieneen kasvuun.
12 Kuvio 4.4: Lapset ja nuoret (0-19-v.) ikäryhmittäin Lappeenrannan väestöprojektiossa (perusvaihtoehto) 8000 7000 6000 5000 4000 0-6-v. 7-15-v. 16-19-v. 3000 2000 Työikäisten (20-64) määrä tulee projektion mukaan laskemaan loivasti 2020-luvun puoliväliin asti. Samalla työikäisten ikärakenne tulee muuttumaan siten, että 20-44-vuotiaiden määrä kääntyy kasvuun, mutta 45-64-vuotiaiden väheneminen, joka alkoi vuonna 2010, jatkuu 2020-luvun alkuvuosiin asti. Kuvio 4.5: Työikäiset (20-64-v.) ikäryhmittäin Lappeenrannan väestöprojektiossa (perusvaihtoehto) 26000 24000 22000 20000 18000 20-44-v. 45-64-v. 16000 14000
13 Eläkeikäisten määrä tulee kasvamaan voimakkaasti. Perusvaihtoehdon mukaan yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa 37 % vuodesta 2013 vuoteen 2030. Kasvun jakautuminen ikäryhmien välillä ajoittuu suurten ikäluokkien ikääntymisen mukaan. 65-74-vuotiaden määrä tulee kasvamaan 2020-luvun alkuvuosiin asti ja kääntyy sen jälkeen laskuun. Vastaavasti 75-84-vuotiaiden määrä kääntyy jyrkkään nousuun 2020-luvun alussa. Yli 85-vuotiaiden kasvun jyrkentyminen ajoittuu 2020-luvun jälkipuolelle. Kuvio 4.6: Eläkeikäiset (yli 65-v.) ikäryhmittäin Lappeenrannan väestöprojektiossa (perusvaihtoehto) 12000 10000 8000 6000 4000 2000 65-74-v. 75-84-v. Yli 85-v. 0 Väestön ikärakenteen muutos Lappeenrannan väestön ikäjakauma on lähtötilanteessa 2013 kaksihuippuinen. Suurimmat ikäluokat koostuvat varttuneista työikäisistä, 55-59- ja 60-64-vuotiaista. Toisen suuren ryhmän muodostavat 20-24-vuotiaat, joista suuri osa on opiskelijoita. Väestöprojektion perusvaihtoehdon mukaan ikäjakauma tasoittuu vuoteen 2030 mennessä. Nykyiset suurimmat ikäluokat ovat siirtyneet eläkkeelle ja samalla heidän määränsä on pienentynyt. Sen sijaan 55-64-vuotiaiden osuus pienenee. Suurimman ikäluokan vuonna 2030 muodostavat 35-39-vuotiaat. Lasten ja nuorten osuus muuttuu melko vähän. (Kuvio 4.7) Väestönmuutos alueittain Yhteenveto alueiden väestökehityksestä (kuvio 4.8) osoittaa, että määrällisesti eniten Lappeenrannan alueista tulee kasvamaan Uus-Lavola-Ruoholampi, jossa väestön ennakoidaan asuntotuotannon vaikutuksesta lisääntyvän 2 500 asukkaalla. Muita vahvasti kasvavia alueita ovat Myllymäki, Kanava Itäinen, Joutseno ja Kanava Läntinen, joissa väestö kasvaa 500-1 000 asukkaalla. Keskusta Läntinen ja Itäinen, Sammonlahti-Skinnarla ja Kuusimäki-Lavola ovat alueita, joissa väestö kasvaa arvion mukaan alle 250 henkeä. Muilla alueilla, joissa asuntuotantoa on vähän tai ei lainkaan, asukasmäärä vähenee.
14 Kuvio 4.7: Ikäryhmien (5-v.) väestöosuudet Lappeenrannassa v. 2013 ja 2030 8 7 Osuus koko väestöstä, % 6 5 4 3 2 1 2013 2030 0 0-4 5-9 10-14 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 75-79 80-84 85-89 90-94 95-
Julkaisija: Lappeenrannan kaupunki Kaupunginkanslia Villimiehenkatu 1 PL 11 53100 Lappeenranta ISSN 1457-5620