Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Yhteiskunnan rakenteiden muutosten ja digitalisoitumisen vaikutukset turvallisuuteen harvaan asutulla maaseudulla Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen, Poliisihallitus 8.9.2015
Harva-alueiden vähäinen väestöpohja, pitkät etäisyydet ja väestön ikääntyminen aiheuttavat julkiselle hallinnolle, myös poliisille, haasteita turvallisuuden takaamiseksi. Väestö siirtyy kasvukeskuksiin ja yhä laajemmat alueet jäävät harvaan asutuiksi. Harvaan asuttujen alueiden julkinen ja yksityinen palveluverkko supistuu. Turvallisuuspalvelujen saatavuuden varmistaminen myös näillä alueilla asettaa haasteita ja vaatii yhä laajempaa viranomaisten ja järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä. Myös omatoimisen turvallisuustyön ja normaaliolojen häiriötilanteisiin varautumisen merkitys korostuu. 2
Valvonta- ja hälytystehtävät harvaan asutuilla seuduilla Väestön siirtyessä kaupunkeihin ja taajamiin syrjäkylät ja harvaan asutut seudut autioituvat. Poliisin resurssien käytön osalta tämä tarkoittaa sitä, että kysyntä taajamissa kasvaa ja taajamien ulkopuolella laskee. Poliisin kokonaisresurssien kannalta tilanne on hankala. Suurissa kaupungeissa kysyntä ylittää tarjonnan ja toisaalta pienten kuntien osalta tilanne on se, että vähäinenkin kysyntä on hoidettava, eikä nykyistä tasoa oikein voisi heikentääkään. 3
Poliisille kirjattujen tehtävien kokonaismäärä on hieman yli miljoona tehtävää vuodessa. Näistä hälytystehtäviä on hieman vajaat 700 000. Hälytystehtävien määrä vaihtelee kunnittain erittäin suuresti; jopa alle 100 tehtävästä yli 100 000 tehtävään vuodessa. Hälytystehtävien määrään vaikuttaa eniten kuntien asukasmäärät, mutta myös ympäristötekijöillä on merkitystä, esim. suuret turistikeskukset. Tulevaisuudessa poliisi huolehtii harva -alueiden turvallisuudesta mm. parantamalla entisestään alueilla olevien viranomaisten ja yhteisöjen välistä yhteistyötä. Myös kehittyvä tekniikka mahdollistaa jo lähitulevaisuudessa poliisipartioiden paremman liikkuvuuden ja toimintamahdollisuudet kenttäolosuhteissa. Poliisipartioiden ei enää tarvitse tukeutua asioiden hoidossa kiinteisiin poliisiasemiin, vaan asiat voidaan lähes kokonaisuudessaan hoitaa partioautoista käsin. Lisäksi poliisi kehittää ja suunnittelee vaihtoehtoisia toimintatapoja, joista yhtenä esimerkkinä on kyläpoliisi-mallin pilotointi nimenomaan harvaalueilla. 4
Rikostorjunnan näkökulma Poliisin tulostietojärjestelmästä ei saa eriteltynä harva-alueilla tapahtuneita rikoksia kokonais- tai rikoslajikohtaisen vertailun tekemiseksi taajamien rikollisuustilanteeseen Väitteitä: harva-alueilla tehdyt rikokset tulevat heikosti poliisin tietoon, koska niistä ei ilmoiteta poliisille toimintavalmiusajat pidempiä ja valvonta vähäisempää kuin taajamissa rikoksen tekijästä ei lähtökohtaisesti tietoa (etenkin omaisuusrikokset) poliisilla kuitenkin vähäiset mahdollisuudet selvittää rikos 5
Poliisille ilmoitettujen päivittäisrikosten (pahoinpitelyt, omaisuusrikokset) määrätarkastelusta ei johtoa edellä ilmoitusaktiivisuudesta esitetylle poliisin tietoon tulleet pahoinpitelyrikokset ovat vähentyneet (ilmoitusaktiivisuus ja muutoin tietoon tulo korkeaa tasoa) poliisin tietoon tulleet omaisuusrikokset (mm. asuntomurrot) ovat lisääntyneet (ilmoitusaktiivisuudella suuri merkitys tietoon tulossa) vakuutusyhtiöt edellyttävät korvauskäsittelyä varten rikosilmoitusta Ulkomaalaisperäinen "hit and run" -tyyppinen varkausrikollisuus kohteena asunnot ja vapaa-ajan asunnot on kasvanut lyhyt maassa pistäytyminen tarkoin ennakkoon suunnitellut kohteet ammattimaisesti ulkomailta johdettua ja liityntä kansainväliseen järjestäytyneeseen rikollisuuteen 6
Asuntomurtosarjojen selvittämiseksi tehtävä työ aktiivinen tiedonvaihto poliisin sisällä ja muiden lainvalvontaviranomaisten kanssa tekijäkeskeinen tekojen sarjoittaminen on pystytty selvittämään jopa noin 100:n jutun sarjoja ja omaisuutta palautetuksi omistajilleen aktiivisen tiedonvaihdon seurauksena on saatu rikollisia kiinni rajapisteissä Etenkin ammattimaiset rikolliset valitsevat kohteensa huolellisesti harva-alueilla asuntojen ja vapaa-ajan asuntojen etäisyydet naapureihin taajamissa useita kohteita lähekkäin ja sijainti pääteiden läheisyydessä mahdollistaa nopean paon 7
Kansalaiset voivat omalla toiminnallaan tehokkaasti ehkäistä rikollisuutta tehokas murtosuojaus ovien lukitusten muodossa ympäristön pitäminen asutun näköisenä myös poissaolojen aikana, postilaatikot, lumityöt jne. naapureiden kanssa sovittu silmälläpito (voi olla haasteellisempaa harva-alueilla) hälytysjärjestelmät ja niiden olemassa olosta näkyvä ilmoittaminen (varkaat hyvin harvoin valitsevat kohteeksi) vältetään lomien lomamatkoilla "kehuskelemista" somessa! Harva-alueilla turvallisempaa liikkua vuorokaudenajasta riippumatta ilman potentiaalista vaaraa joutua rikoksen kohteeksi 8
Lupa-asioiden näkökulma harvaan asutuilla seuduilla Poliisin tavat antaa asiakaspalvelua monipuolistuvat ja muuttuvat. Sähköiset palvelut helpottavat poliisin asiakkaiden asiointia sekä harvaanasutuilla alueilla että taajamissa. Sähköiset palvelut mahdollistavat ajasta ja paikasta riippumattoman asioinnin viranomaisen kanssa. Jotta sähköinen asiointi voi olla houkutteleva vaihtoehto, palveluiden pitää olla helppokäyttöisiä ja lisäksi tarvittaessa pitää olla saatavana tukea palveluiden käyttämiseen. Henkilökohtainen tapaaminen poliisin ja asiakkaan välillä on välttämätöntä silloin, kun asian saattaminen lainmukaiseen ja turvalliseen lopputulokseen sitä edellyttää. 9
Ampuma-aselupamenettely on tarkastelun alla niin, että sähköiset palvelut olisivat mahdollisia ja henkilökohtaisen asioinnin tarve liitettäisiin vain niihin tapauksiin, jotka ovat aseturvallisuuden kannalta merkittäviä. Pisimmälle sähköiset palvelut ovat tässä vaiheessa kehittyneet passiasioissa. passin voi hakea kevennetyllä hakumenettelyllä kaikkiaan sähköisen asioinnin kautta vireille on heinäkuun loppuun mennessä tullut 159 000 passiasiaa, ja kevennetyn menettelyn mukaisia passiasioita 84 000. Passiasioiden kokonaisvolyymi on tammi-heinäkuussa 505 000. Palvelulle on selvästi ollut tarve ja sähköisen asioinnin kehittäminen jatkuu. 10
Liikenneturvallisuus Tilastojen valossa tarkasteltuna liikenneonnettomuuksista noin puolet tapahtuu taajamissa ja puolet maaseutujen tiestöllä. Tyypillisiä onnettomuuksia ovat yksittäiset tieltä suistumisonnettomuudet sekä ajoneuvon kuljettamiset päihtyneenä alkoholin myynti- tai anniskelupaikkoihin johtavilla tai niiltä tulevilla teillä. Poliisi suuntaa liikennevalvontaa tietojohtoisesti analysoidun tiedon perusteella. Valvontaa suunnataan myös kansalaisilta tulevien valvontapyyntöjen perusteella. Lisäksi hälytystehtäville menevät tai niiltä palaavat poliisipartiot tekevät myös liikenteeseen liittyviä havaintoja. 11
Hyvin toimiva yhteistyö ja tiedonkulku paikallisen poliisin, tienpitäjän ja alueiden asukkaiden tai heitä edustavien tahojen välillä auttaa poliisia omalta osaltaan vaikuttamaan harvaan asuttujen alueiden liikenneturvallisuuteen myönteisellä tavalla 12
Kiitos seppo.kolehmainen@poliisi.fi 13